Oskar Selim Vettenranta - tyrvääläisten kansankynttilä

Oskar Selim Söderholm syntyi 20.12.1854 Kalantin Viisolan yksittäistalossa kruunun nimismies Gustaf Viktor Erikinpoika Söderholmin (s. 18.8.1813 Kemiö, k. 16.7.1885 Kalanti Viisola) ja Sofia Albertina Stenrothin (s. 5.11.1811 Turku, k. 28.8.1895 Tyrvää Marttila) nuorimpana lapsena.

Vanhin lapsista Fredrik Albert (s. 18.8.1842 Kalanti) lähti opintielle. En katsonut tarkemmin, mutta oletan Turkuun. Hän muutti opintojen jälkeen Kalvolaan (muuttokirja 4.8.1879;10).
Ferdinand (s. 28.3.1844 Kalanti) lähti Turkuun "Extra kanslist" (muuttokirja 12.1.1869;40). Ainoa sisar Johanna Albertina (s. 26.1.1848 Kalanti) meni naimisiin Kalannissa 9.12.1869 Anders Haglundin kanssa, joka oli titteliltään "Underl. Inspektör" (s. 29.5.1836 Tukholma? jos oikein sain selvää). He muuttivat Kullaalle 5.10.1877 yhden lapsen kanssa.

Kuva: Opettajan lehti 24.11.1911

Oskar lähti myös opiskelijaksi ja valmistui 7-9.6.1877 Jyväskylän seminaarista, ylitarkastaja Cygnaeuksen läsnäollessa, opettajaksi miesosastolta. Oskar pääsi samantien kansakoulun opettajaksi Isokyröön. Hän lähti 21.6.1877 ja asettui Ikolan kylään, Marisdahl folkskolanin opettajana.

Isokyrön aikan hän löysi vaimon. Eva Fredrika Gestrin (s. 19.4.1861 Saloinen, k?). Eva oli Ylihärmässä, jossa myös vihkiminen tapahtui 27.7.1881. Mutta paikkaa en ole löytänyt. Evan vanhemmat olivat Gustaf Georg Gestrin (S. 6.6.1821 Asikkala, k. 23.1.1883 Vaasa) ja Eva Emilia Bonsdorff (s. 23.12.1833 Turku, k. 24.5.1887 Helsinki).

Söderholmin pariskunta lähti Tyrväälle vuoden viimeisenä päivänä 1883.
Hopun koululla oli opettajana Johannes Manner, joka lähti Rymättylään vaimonsa Anna Matilda Hackstedtin ja kahden poikansa kanssa.  Tilalle tuli tämä energinen ja innokas nuori opettaja.
Perheeseen ei tullut lapsia, joten he ottivat kasvatikseen Kaarlo Viktor Lehtimäen (s. 9.10.1880 Tyrvää). Sekään ei pelastanut avioliittoa, vaan tuomiokapitulin erokirjalla heidät erotettiin 30.8.1894. Eva lähti Helsinkiin ja Oskar jäi Tyrväälle kasvattipojan kanssa.
Oskarin äiti muutti Tyrväälle 1893, jossa eli viimeiset vuotensa. Kasvattipoikakin muutti Tampereelle 1896.

Mutta Oskarilla oli monta rautaa tulessa. Opetustyönsä ohessa, hän perusti Tyrvään puutarhayhdistyksen 27.2.1887, jonka tarkoituksena oli kyökkikasvien ja kukkien levittäminen paikkakunnalla. Hän toimi Tyrvään puutarhakoulun opettajana vuosina 1887-1889. Opetustyötä varten, Oskari toimitti oppikirjan "Pieni käsikirja puutarhanhoidossa". Hän toimi puutarhayhdistyksessä aktiivisesti lopun elämäänsä. Hän muun muassa perusti yrityksen , jonka tarkoituksena oli siemenkauppa. (Linkistä löytää myös muita 1897 perustettuja yrityksiä.) Hän tuotti paikkakunnalle taimia (mm lehtikuusen tamia ilmoitettiin lehdessäkin), joita myi eteenpäin ja istutti Puutarhayhdistyksen puistoon, jota hän muutenkin hoiti ahkerasti.

Suomen matkailuyhdistykseen kuului Tyrväältä kaksikymmentä henkeä, ja mukana tietysti Oskar. 1889 vuosikirjassa on mainittu myös yhdistyksen tehtävät ja kaikki jäsenet.Yhdistys järjesti retkiä ja matkoja ympäri Suomea.

Oskarin mielenkiinto siirtyi 1892 englanninkielen opiskeluun. Hän opiskeli kieltä ensin kotona ja otti sitten virkavapautta 1893-94 ja opiskeli englantia Rugby Academyssa Philadelphiassa. Oskar saapui New Yorkiin 19.9.1893 matkustaen Bremenin kautta Darmstadt-laivalla. Paluun osalta en löytänyt tarkempaa tietoa ilman Ancestry.com jäsenmaksua, mutta matkakertomuksessaan hän kertoi paluun tapahtuneen alkuvuodesta.

Mutta se, mistä hänet Tyrväällä parhaiten tunnetaan ja muistetaan on "Tyrvään Sanomat". Nähtyään miten Amerikassa oli useita paikallislehtiä, päätti hän kokeilla sitä täällä. Lehdellä oli alusta alkaen tärkeä merkitys kunnallisten ja kirkollisten ilmoitusten julkaisuna, sekä pienten kirjoitusten avulla ylläpitää "kristillissiveellista maailmankatsomusta paikkakunnalla".  Painoluvan anomusta varten, hän julkaisi näytenumeron alkuvuodesta 1894. Hän sai painoylihallitukselta luvan kunnallisen ilmoituslehden julkaisemiseen 11.8.1894 ja jo samassa kuussa lehden ensimmäinen numero ilmestyi.  Uudessa lehdessä julkaistiin myös Oskarin äidin kuolinilmoitus syksyllä 1895.

Kuolinilmoitus Tyrvään Sanomat 1.9.1895

Oskar kirjoitti Tyrvään Sanomiin matkakertomuksen, josta tässä ensimmäinen osa, toinen osa, kolmas osa, neljäs osa, viides osa, kuudes osa, seitsemäs osa, kahdeksas osa, yhdeksäs osa, kymmenes osa, yhdestoista osa, kahdestoista osa,  kolmastoista osa ja neljästoista osa. Matkakertomus on mielenkiintoista luettavaa, vaikka hän kertookin melkoisen laveasti menomatkastaan. Tästä saisi mielenkiintoisen matkasuunnitelman myös, jos vertaisi hänen matkaansa nykyisiin maisemiin. Paluumatkasta hän ei kirjoittanut lainkaan.

Myöhemminkin Oskar kuitenkin matkusti Englantiin pitääkseen kielitaitoaan yllä. Hän myös kirjoitti "Ensimmäinen lukukirja englanninkielessä" opaskirjan, johon myös Kaisa oli  kiinnittänyt huomiota. Hän teki jatkoksi myös "Toinen lukukirja englanninkielessä", sekä kieliopin, jotka hän julkaisi 1908. Lisäksi hän opetti yhteiskoulussa englantia kolme vuotta.

01.09.1901 Bokhandelstidning för Finland no 16

Lukukirjan mainos Tyrvään Sanomissa 1902.

Lukukirjojen mainos Tyrvään Sanomissa 1908.

Lehden jatko oli katkolla 1901. Tyrvään kirkkoherran vaalit aiheutti kahden evankelisen herätysliikkeen ristiriidan paikkakunnalla ja se vei myös Oskarin voimia. Hänen apunaan oli lehden toimittamisessa Kaarle Prusi, jonka kanssa Oskar riitautui vaalien tiimellyksessä. Prusi irtisanoutui ja hänen tilalleen lehteen tuli Kalle Vänni. Tämä vastapuoli perusti Tyrväälle uuden lehden nimeltä "Tyrvää". Sen hakuprosessi ei mennyt yhtä sutjakkaasti kuin Tyrvään Sanomien aikanaan ja lopulta se sai hylkäävän päätöksen 1903. Riidan kohteena ollut kirkkoherran vaali ratkesi K. A. Heikelin tultua valituksi kirkkoherraksi.

12.5.1906 monet suomalaiset suomensivat tai ottivat suomalaisen sukunimen, ja niin teki myös Oskari Söderholm. Hän valitsi nimekseen Vettenranta.

Oskari jäi eläkkeelle opettajanvirasta 1911, 34 opettajavuoden jälkeen. Asunto oli työhön liittyvä, joten hän joutui etsimään itselleen uuden asunnon. Hän myi lehtensä 4000 markalla, mutta kaupasta ei kerrottu lukijoille. Uusia omistajia olivat kauppias Frans Lehtonen, ratsutilallinen Kalle Vänniä, talollinen Fabian Impola, talollinen Herman Jarttu ja  talollinen Vilho Haunia. Vettenranta jatkoi päätoimittajana. Uudet omistajat näkyivät vain mainostajissa, sillä omistajat saivat ilmoituksensa edullisemmin ja pystyivät kilpailemaan mainoksissa muiden kauppiaiden kanssa. Tyrvään Osuuskauppa kun mainosti lehdessä, oli vieressä Lehtosen mainos. Lehteä yritettiin ostaa, samoin perustettiin kilpaileva lehti Osakeyhtiö Tyrvään toimesta (lehden nimeksi tuli "Tyrvää"). Mutta kun Vettenranta sairastui vakavasti ja lopulta kuoli leikkauksen jälkeen, päätyi neuvottelujen jälkeen "Tyrvään Sanomat" ja "Tyrvää" yhteen.

Oskari Vettenrannasta kirjoitettiin Opettajain lehden muistokirjoituksessa että hän oli ystävällinen ja vierasvarainen ja hänellä oli laaja tuttavapiiri.

"Opettaja Vettenranta oli hienoimpia persoonallisuuksia, mitä yleensä saatamme tavata. Kaikki itsekkäät oman edun tavoittelut, kaikki pikkumaisuus ja nurkkakuntamaisuus olivat hänestä kaukana. Kaikessa toiminnassaan hän aina tahtoi tarkata ikuisen totuuden kultavaakaa, oliko suunta oikea. Ja tuo kultavaaka oli hänen jumalansa.

Monia köyhiä oppilaitaan hän auttoi niin paljon kuin hänen varansa vain sallivat. Liiallisesta luottamuksestaan ihmisten rehellisyyteen hän joutui kärsimään aineellistakin vahinkoa. Kasvattajana hän vaati oppilailtaan ehdottoman tarkaa täsmällisyyttä kaikessa, jonka vuoksi muutamat saattoivat pahastuakin."

Oskar Selim Vettenranta kuoli 26.4.1915 sairastuttuaan ensin keltatautiin ja lopullisesti hänet nujersi maksasyöpä. Hänelle tehtiin leikkaus yksityissairaalassa Tampereella, jonka yhteydessä hän kuoli.

Satakunta 1.5.1915

Tyrvään Sanomat 28.4.1915

Hänen hautajaisensa olivat suuri tapahtuma. Hautajaissaatto lähti kotoa, vanhasta Pappilasta kello 4 iltapäivällä ja kulki hitaasti kohti uutta hautausmaata eli Roismalan hautausmaata. Siellä hänet haudattiin äitinsä viereen. Kuvaus hautajaisista ja muistokirjoitus Tyrvään Sanomissa oli poikkeuksellisen pitkä.

Opettajain lehti julkaisi muistokirjoituksen 4.6.1915.
Puutarha-lehti julkaisi myös muistokirjoituksen Vettenrannasta.
Kansakoulun lehti julkaisi 1.1.1916 muistokirjoituksen.

Lähteet:
Uudenkirkon eli Kalannin seurakunnan kirjat
Isokyrön seurakunnan kirjat
Ylihärmän seurakunnan kirjat
Tyrvään seurakunnan kirjat
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot (sanomalehdet ja aikakauslehdet)
Piilonen Juhani, Sastamalan historia 3
Kansakoulun lehti: kasvatusopillinen aikakuskirja kodille ja kouluille (no 5 1900, sivu 61 Tyrvään kansakoulujen opettajat)

Ampumatapaus

Seurakuntien kuolleiden luettelossa lukee vainajan nimen perässä kuolin syy. Jos ei tiedetty mihin kuoli niin syy oli tuntematon, "okänd sj." Joskus törmää tapaturmaisesti kuolleeseen henkilöön kuten tässä David Järvisen tapauksessa. Kuolleiden luettelossa lukee "pyssyn lauk. tapaturma."
David eli Taavetti oli perustanut perheen Matildan kanssa, mutta Matilda kuoli keuhkotautiin jo 29-vuotiaana. Taavetti jäi kolmen pienen pojan kanssa leskeksi. Vajaa kaksi vuotta myöhemmin hän meni vihille Fanny Karolinan kanssa ja he saivat kaksi lasta. Vanhin lapsista, tytär kuoli jo imeväisenä. Nuorin lapsista Arno syntyi 9.5.1905. Taavetti työskenteli Karkun Palvialan sahalla työmiehenä.

Tuli syksy ja sian teurastuksen aika. Pitihän sitä joulukinkku suolaan panna ja muutenkin hankkia ruokaa perheelle. Lapsuudenkodin naapurin miehen kanssa rupesivat hommiin. Ensin teurastettiin Järvisen sika ja sitten mentiin teurastamaan Äijälälle sikaa. Tapahtui vahingonlaukaus, joka osui Taavettia jalkaan ja katkaisi valtimon. Vaikka olisi ollut nykyaikaiset Medi-helit, tokkopa hän olisi siitä selvinnyt. Joten suureksi suruksi häntä jäivät kaipaamaan kolme täysin orvoiksi jäänyttä pientä poikaa, joista nuorin oli vähän alle viisi vuotias, sekä leski ja hänen poikansa, joka oli vasta puoli vuotias. Näin suureen tragediaan päättyi Taavetin elämä ja aiheutti suuren surun pienille lapsille.
Leski meni pari vuotta myöhemmin uudelleen naimisiin Koskelon Antonin kanssa. He saivat lisää lapsia ja maailma soljui eteenpäin.

Tapauksesta uutisoi Tyrvään Sanomat 20.10.1905:

"Torppari T. Järvinen ja palstatilallinen R. Äijälä Wihattulan kylästä oliwat tänään wiikko sitten teurastamassa sikoja, jotka saatettiin hengeltä ampumalla. T. Järvisen sika oli jo teurastettu, ja miehet oliwat menossa R. Äijälän asunnolle ampumaan hänen sikaansa. Waan silloin laukesi R. Äijälän pyssy wahingossa ennen aikaa, ja luoti meni T. Järvisen reiteen. Waikka lääkärin apua käytettiin, seurasi kuitenkin kuolema. Waltimosuoni kuuluu wahingoittuneen, ja kowa werrenwuoto olleen kuoleman syynä."

Tyrvään Puutarhayhdistyksestä ja jäsenistä

Tyrvään Puutarhayhdistys toimi erittäin aktiivisesti eilaisten viljelyskasvien leviämiseksi käyttöön. Se perustettiin helmikuussa 1887. Sen kauniina ajatuksena oli sekä kaunistaa kuntaa että tukea koulua, joka opettaa puutarhaoppilaita kasvattamaan vihanneksia, kukkia, puita, pensaita, sekä tekemään kukkavihkoja. He myös järjestivät puutarhakasvien näyttelyitä.
1.2.1896 oli Tyrvään Sanomissa yhdistyksen kokouskutsu:

Ilmoitus
Lauantaina tämän helmikuun 29 p. kello 12 päiwällä pitää "Tyrwään Puutarhayhdistys" warsinaisen talwikokouksensa ynnä Siemennäyttelyn kirkonkylän kansakoululla.
Muiden tärkeäin kysymysten ohessa ehdottaa Toimikunta keskusteltawaksi nykyjään päiwän polttawaksi kysymykseksi tullutta
Sokerijuurikkaan wiljelemisestä,
ynnä
Rehumaissin wiljelemisestä.
Yhdistys toiwoo mainitussa tilaisuudessa saawansa paljon uusia jäseniä. Kaikki, jotka silloin saapuwat kokoukseen ja kirjoituttawat itsensä yhdistyksen jäseniksi saawat ilmaiseksi keskenänsä jakaa seitsemänsataa (700) noita arwokkaaksi puulajiksi tunnettuja
Siperian Lehtikuusia.
Jäsenmaksu on ainoastaan yksi markka.
Huom.! Kahwia ilmaiseksi.
Tyrwään Puutarha-yhdistyksen Toimikunta.

Tyrvään Sanomissa kesäkuussa 1900 yhdistys kehoitti ihmisiä käyttämään puistoa:

Yleisöä pyydetään hywäksensä käyttämään Tyrwään Puutarha-yhdistyksen puistoa käymällä siellä nauttimassa luonnon suloisuutta. Ruohokentille ei saa mennä waan onhan siellä suuria sannoitettuja käytäwiä, joilla sopii käyskennellä, ja joitakuita istumasijojakin. Puiston yhdeydessä olewalle kauniille kuusi- ja lehtipuita kaswawalle mäelle on myös wapaa pääsy. Siellä sopii wapaasti istua ruohossa missä haluttaa ja waikkapa ottaa wirwokkeita, niinkuin kahwia ja muuta, joka ei sisällä alkohoolia, mukanaan. Maantieltäpäin on siellä siksi paljon kaswawia puita, että ei sinne sowi nähdä waan saa siellä olla wapaudessa.
Terwe tuloa Tyrwään Puutarha Yhdistyksen puistoon! Sitä toiwottawat puiston perustajat ja sille warojansa uhranneet.

Että kahvia saa nauttia mutta ei alkomahoolia. Olisiko ollut mukana samaa väkeä kuin raittiusseurassa? Näitä Puutarhayhdistyksen ilmoituksia ja kokouskutsuja lukiessani Tyrvään Sanomista olen miettinyt ketkä kaikki mahtoivat yhdistykseen kuulua ja olikohan siellä tavallisia työmiehiä ja -naisia laisinkaan? Noh siihen kysymykseen vastasi Tyrvään Sanomat 1907:

Yhdistyksen toimesta ja sen waroilla on perustettu puisto, jonka maa-alan Tyrwään kunta on ikuisiksi ajoiksi lahjoittanut Puutarha-Yhdistykselle sillä ehdolla, että se kunnollisesti puistona hoidetaan. Se on kaikkien seurakuntalaisten käytettäwänä lepo- ja huwipaikkana.
Siinä kaswaa nykyjään seitsemättäkymmentä kuusta, joista toinen puoli on tawallisia Suomalaisia kuusia ja toinen puoli Siperialaisia Pihtakuusia. Wiimemainituissa on pitemmät ja pehmeämmät neulaset kuin Suomalaisissa kuusissa, eikä ne kuitenkaan warise talweksi niinkuin lehtikuusen neulaset.
Puistossa kaswaa wielä 10 waahteraa, 2 jalawaa 1 saarni, 3 lehmusta eli niinipuuta, 1 lehtikuusi (Larix Europeana), 2 piilipuuta, joissa on hopeankarvaiset lehdet (Salix argentaea), 2 komeata tammea ja kaksi pensasryhmää, joissa on seljapensaita ja Siperialaisia hernepuita.
Tämä puisto perustettiin w. 1892, siis wiisitoista wuotta sitten. Sen perustaminen, siinä olewat kaswit ja aitaus, ynnä wuotuiset hoitokustannukset owat tulleet Yhdistykselle maksamaan toista tuhatta markkaa, niinkuin jokawuotisista tileistä woipi nähdä. Mutta jos se on tullutkin maksamaan paljon, niin on se myöskin pysywä muisto Yhdistyksen toiminnasta. Enimmän ihailtawat owat ne kaksi tammipuuta, joista toinen jo muodostaa niin leweän latwuksen, että sen siimeksessä woipi useita henkilöitä istua, ikäänkuin jonkun katoksen alla.
Kun Yhdistyksen warat owat wiime wuosina olleet kowin niukat, ei puistoakaan ole woitu niin hywin hoitaa kuin suotawa olisi ollut.
Tyrwään Puutarha-Yhdistyksen jäseninä kuluneina kahtena wuosikymmenenä owat olleet seuraawat kansalaiset:

Yhdistyksen jäseneksi pääsi hyvämaineinen tyrvääläinen 17 vuotta täyttänyt henkilö. Ja paljonhan siellä näkyy olevan tuttuja nimiä. Kauppiaita, apteekkari, opettaja, maanviljelijöitä rouvineen.
Puutarhayhdistyksen puiston sijainti on minulla hiukkasen epävarmaa, mutta veikkaus on Hopun takana oleva alue. Saattaa olla että olen ihan metsässä arvaukseni kanssa. Jos tiedät oikean paikan laita vinkki kommentteihin!

Lähteet
Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet, Tyrvään Sanomat
Aamulehti 23.4.1887

Berndt Edvard Wallin

Selailin vanhoja Tyrvään Sanomia vuodelta 1897 kun heti ensimmäisen lehden kannessa oli kuolinilmoitus:

Talollisen
Berndt Edvard Wallin-
Wehmaan,
joka tapaturman kautta nukkui kuole-
man uneen Tyrväällä maanantaina
Joulukuun 28 p. 1896 kello 2 i pp.
Suureksi suruksi ja kaipaukseksi 1. po-
jalle, isälle, äidille, 5 veljelle, 8 sisa-
relle, apelle, anopille, 1 kälylle, 1 tuo-
werille(?) ja muille sukulaisille ja tutta-
wille.
Omaiset.

Mielenkiinto heräsi sillä tapaturma ja missä on vaimo? Eikun katsomaan mitä rippikirjassa lukee. Heti ensin huomaan vaimon kuolleen saman vuoden helmikuussa ja lehdestä löytyy kuolinilmoitus:

Ilmoitetaan,
että
hellästi rakastettu waimoni
Aina Aleksandra
(omaa sukua Kaisti)
hiljaa ja rauhallisesti nukkui kuolon
uneen uskossa vapahtajaansa Weh-
maisten tilalla tätä Tyrvään pitäjää
maanantaina helmikuun 24. p. kello
puoli wiisi aamulla, sywäksi suruksi ja
kaipaukseksi minulle, yhdelle pojalle,
wanhemmille, yhdelle sisarelle, ynnä lu-
kusille sukulaisille ja ystäville.
Eeti Wallin.

Pariskunta menehtyi siis vajaan vuoden sisällä. Aina menehtyi vatsakalvon kuumeeseen, eli ilmeisesti tulehdukseen, vain 27 vuotiaana. Berndt Edvard eli Eeti  menehtyi hukkumalla vain 26-vuotiaana.

Pieni Heikki-poika pääsi kasvatiksi äitinsä vanhempien luokse. Hänellä oli iso suku kuten isän kuolinilmoituksesta näkyy. Kaistilla näkyi asuvan vielä Aina Aleksandran sisko Alina Mariana.

Isän isä oli kultaseppä Berndt Erland Wallin (s. 7.12.1829 Kiikka). Hän oli tullut Tyrväälle Ryssän rustitilalle Tampereelta 1887 toisen vaimonsa Amanda Lindeqvistin (s. 12.12.1846 Tampere)  ja kuuden lapsen kanssa. Lapsia siunaantui vielä pari lisääkin. Jokaisen pojan ensimmäinen nimi on Berndt ja kutsumanimi oli toinen nimi. Tyttäret olivat Johanna Ingeborg, Edla Karolina ja Sievä Amanda. Olivat niin kauniita nimiä että oli ihan pakko kirjoittaa ne tähän. Wallinin ensimmäinen vaimo ja vanhempien lasten äiti oli Ida Karolina Granqvist (s. 4.11.1846 Tampere, k. 3.8.1879 Tampere).Wallin oli tullut Raumalta Tampereelle, mutta en katsonut niin pitkälle. Mitä ilmeisemmin kultasepän opissa hän on ollut siellä päin. Ja Berndt Erlandia katsoessani törmäsin sitten myös Wallinien sukuseuraan, joka on Berndt Erlandin isän ja äidin jälkeläisten sukuseura.

Seuraavan kerran Tyrväälle mennessä ja Wehmaan ohittaessa mietin varmaankin tätä nuorena menehtynyttä pariskuntaa. 

Lähteet:
Tyrvään Sanomat 1.1.1897, 1.3.1896
Tyrvään seurakunnan arkisto
Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan arkisto
Kiikan seurakunnan arkisto
Kiikan Wallinin suku ry

Uutisia Tyrväältä 1896 - Painojen vaaitusta

Tyrvään Sanomissa 1.3.1896 oli seuraava ilmoitus:

Kuulutus.
Maanantaina tulewan maaliskuun
9 päivänä, iltapuolella, toimittaa
allekirjoittanut Nuupalan kylön kes-
tikievarissa, Tyrvään pitäjässä, mit-
tain, painojen ja punnitimien waka-
usta, jolloin wuonna 1893 ja sitä
ennen leimatut mitat, painot ja pun-
nitsimet owat uudestaan wa'attawat.
Teuwalla, Tammik. 22 p. 1896.
Sten Nilsson.
7:n piirin wakaaja.

Näin pienestä ilmoituksesta (tai kuulutuksesta kuten ilmoituksen otsikko kertoo) saa siis selville että vaa'at ja mitat piti kolmen vuoden välein tarkistaa. Ja näkyy olevan edelleen Tukesin ohjeissa edelleen kolme vuotta (linkki Tukesin ohjeeseen joka on pdf).

Sten Nissonista en tiedä mitään. Luulisi löytyvän, mutta kun ei niin ei.
Nuupalan kestikievarista on vanhoissa lehdissä juttua paljonkin, mutta kun siitä muuten hakee tietoa niin en löydä. En vaikka kuinka haen. Vanhoista lehdistä löytää yöpyjätilastoja, löytää ilmoituksia henkikirjoituspaikkana toimimisesta, sekä siman myyntipaikkana. Yhden maininnan löysin Ulvénin majatalosta. Tästä selvisi että tämä on sama Herman Ulvén joka valmistaa maan mainioita keinustuoleja.
No aika köyhäksi jäi tämän uutisen saalis mutta ehkä seuraavassa enemmän.
 

Kilpaurheilua Tyrväällä

Formulakautta odotellessa on mielenkiintoista virittäytyä tunnelmaan ja kilpaurheiluun 117 vuotta sitten. Millä vehkeillä silloin kilpailtiin? Hevosilla järjestettiin kilpa-ajot, mutta Tyrvään Sanomissa oli ilmoitus 1.2.1896 ilmestyneessä lehdessä kilpaurheilusta :

Yleinen kilpaurheilu
potkukelkoilla pidetään Laskiaissunnuntaina Marttilan kylässä Narvantien kohdalla. Sisäänkirjoitusmaksu on 25 p. Sisäänkirjoitus tapahtuu Sorvari Ulvenilla klo 3 j pp.
Huom! Hyvät palkinnot.
Toimikunta.

Vautsi! Potkukelkkakisa! On varmaan ollut vauhdikasta. Onneksi seuraavassa lehdessä kisasta on selostus:

Yleinen potkukelkkakilpailu pidettiin Tyrväällä Marttilan kylässä Laskiaissunnuntaina iltapäivällä kauniin ilman vallitessa. Keli oli tavallinen. kuljettavan matkan pituus oli 1000 metriä. Osanottajia oli 30, joista palkintoja saivat:
1:sen palkinnon Sakari Pajunen Uudestakylästä, ennätys 3 m. 15 s;
2:sen palkinnon August Hanhijärvi Kaltsilasta ennätys 3 m. 17 s;
3:nen palk. Karl Wallenius Kallialasta ennätys 3 m. 20 s. ja 4:nen palk. Frans Sulander Koivulasta ennätys 3 m. 21 sek.
Lopuksi huudettiin:"eläköön potkukekkaurheilu Tyrväällä!" Samaa toivottaa myöskin
Läsnäollut H. U.

Selstajana lienee ollut Herman Ulven, joka vastaanotti sisäänkirjoitukset. Kuinka ollakkaan sorvari Ulven mainosti lehdissä valmistavansa myös potkukellkoja. Kätevää! Mielenkiintoista että selostaja on kertonut myös säästä, joka tylsää kylläkin, oli vain tavallinen. Ja kilpailuhenkisiä kilpa-ajajia on löytynyt peräti 30.

Voittaja Sakari Kustaanpoika Pajunen (s. 2.10.1863) oli syntynyt Johan Gustaf Lisasson (s. 5.6.1836 Tyrvää, k. 12.5.1868) ja Ester Johansdottir (s. 26.8.1828 Kiikka) toisena yhteisenä lapsena. Ester oli tullut Kiikasta 1854 Matts Mattssonin kanssa pitämään Ala-Ikolan Mattilan Torppaa ja jäi leskeksi 1857. Gustaf tuli torppariksi ja heidät vihittiin 26.6.1859.

Sakari oli renkinä useissa taloissa ja ollessaan Ekolla, hän löysi vaimonsa Matilda Sofia Juhantytär Grénin (s. 21.6.1868) Ekon Rahkilan torpan Aniasta. Hänen isänsä oli Juha Kristian Heikinpoika Grén (s. 21.3.1835 Tyrvää) ja äiti Elina Johanna Antintytär (18.12.1837 Suoniemi) Sakari ja Matilda vihittiin 10.8.1890 ja jo muutaman viikon päästä syntyi Hilda Eufrosyne. He asuivat Uusikylän Punton alueella olevassa Mökki Syrjälässä. Siellä syntyi toinen lapsi, poika Frans Johannes. Mökki on rippikirjassa merkitty "kylmillä". Sieltä he lähtivät Kaltsilan Sorvan mäkitupalaisiksi 1898, josta he lähtivät Sahalahdelle 1898. Tämä näin lyhyesti ja rippikirjojen perusteella.

Mitähän palkinnot olivat? Entä sallittiinko doping? Miksi ei enää järjestetä potkukelkkakilpailuja? Nyt olisi hyvät kelitkin siihen. Vink vink... On siinä poikien huopikkaat käyneet tiuhaan!

Ja itseasiassa nämä eivät olleet ainoat kisat jotka lehdistä huomasin. 2.2.1896 oli pidetty myös kisat, mutta siellä oli vain 13 osallistujaa ja ajat olivat heikommat kuin näillä pojilla. Siitä kisasta löytyy juttua helmikuun alkupuoliskon lehdestä sivulta 3.

Lähteet:
Tyrvään Sanomat 1.2.1896 lehdet eli kuun ensimmäinen puolisko 3 ja toisen puoliskon numero 4.
Tyrvään seurakunnan rippikirjat
Kiikan seurakunnan rippikirjat

Tyrvään Kirjakaupasta kortteja

Joulua edeltävä aika tuntuu olevan aina yhtä kiireinen ja uusi vuosi tulee siihen samaan syssyyn. Useamapana vuonna olen joko unohtanut vallan joulukortit tai sitten olen ne jopa kirjoittanut mutta unohtanut viedä. Enää en edes yritä muistaa. Onneksi ystävät ja sukulaiset tietävät jo tämän. Silti jokainen saapunut kortti on erittäin iloinen asia, varsinkin näin sähköisen median aikana.

Olen lukenut Satun blogista hienoja tarinoita joulukorteista. Itsellänikin ovat aarteina mummoni minulle lähettämät joulukortit, jotka piti kaivaa esiin ja muistella.

Tyrvään Kirjakauppa ilmoitti 1.12.1895 Tyrvään Sanomissa joulu ja uuden vuoden korteista.
Ja kun mainoskin on vielä näin hieno niin olkoon tämä sitten samalla minun uuden vuoden toivotukseni:

Tyrvään Kirjakaupassa:
Uusia Joulu-, uudenvuoden- ja onnenetoivotus korttia suuri valikoima!
Joulukirjallisuutta!
Joulukuusen koristeita!
Jouluenkeleitä, y. m. y. m .

Kirjakaupan omisti perustaja A. O. Bäckman, joka oli myös apteekkari. Kirjakauppa sijaitsi nykyisen Pukstaavin paikalla sijainneessa talossa. Apteekkarista olisi paljon juttua, mutta paljon löytyy myös verkosta, joten katsotaan ehkä joskus teen koosteen. Sen verran merkittävä henkilö hän on ollut. 

Lienee turha mainita että Tyrvään Kirjakauppa on kuulunut elämääni aina. Kirjakellarin tonkiminen ja halpojen kirjojen ostaminen, musiikkilevyjen selaaminen ja ostaminen sekä koulukirjojen hankkiminen naapurikoulun käymistä varten. Nykyisin vähintään kerran vuodessa siellä on ihan pakko käydä. Siellä kirjakellarin perällä ovat paikallishistorioiden hyllyt, jotka ainakin pitää aina käydessä tarkistaa.

Lähde:
Tyrvään Sanomat

Vapaaehtoinen huutokauppa Ollilassa

Tyrvään Sanomat 1.12.1895 takasivulla oli ilmoitus vapaaehtoisesta huutokaupasta.

Kuulutus.
Perjantaina ensi Joulukuun 13 p. klo 11 e. pp. myydään vapaaehtoisella huutokaupalla Tyrvään pitäjän Evon kylässä Ollilan tilalla sijaitsevat kaikki niin asuin- kuin ulkohuoneet enimmän tarjoavalle, joko yhdessä tai erikseen, huone kerrallaan. Tunnetuille huutajille myönnetään kuukauden maksuaika, joka täten halullisille ostajille ilmoitetaan Tyrväällä Marrask. 22 p. 1895.
Talollinen Ville Paavola.

Ollilan isäntänä oli Juha Ville Juhapoika, syntynyt 1837 Kiikoisissa ja emäntänä Justiina Hansintytär, syntynyt 1836 Kullaalla. He muuttivat 1877 Karkusta Tyrväälle. Ilmeisesti lapsista ei ollut tilan jatkajiksi. Vanhin lapsista Vilho avioiduttuaan Tyrväänkylän Kankaanpään torpan Hilma tyttären kanssa ottivat vuokralle Roismalan Hyrkin meijerin. Hän menehtyi 1904 vain 36-vuotiaana. Emil-poika meni naimisiin Evan kanssa ja he muuttivat Tampereelle.Kaksi nuorinta lasta jäi vanhempien kanssa asumaan.

Huutokauppailmoituksen oli allekirjoittanut Ville Paavola, joka oli Ekon kylästä, Paavolan isäntä. Ilmeisti he eivät olleet sukua, mutta saman kylän isäntiä.

1/3 manttaalin Ollilan talon osti Ollilan torpan Haapamäen poika Viktor Sakari Juhonpoika, joka oli syntynyt Tyrväällä 1860, sekä vaimonsa Vilhelmiina Heikintytär, syntynyt Pöytyällä 1864. Sakarin vanhemmat olivat Juhan Adolf Joelinpoika, joka oli syntynyt 1833 Karkussa ja Johanna Sofia Antintytär, joka oli syntynyt 1823 Tyrväällä. Sakarin veli ja vanhemmat lähtivät Pöytyälle samoihin aikoihin kun Vilhelmiina on tullut taloon. Sakarilla ja Vilhemiinalla oli ainakin neljä lasta (vuoteen 1902 mennessä).Vanha isäntäpari jäi Ollilan maille eläkeläisiksi eli kaupan yhteydessä lienee sovittu syytingistä.

Talokaupan lainhuudatukset mahdollisesti löytyvät Turun maakunta-arkistosta. Ainakin Hämeenlinnan maakunta-arkistossa on lainhuutokortisto, josta löytyvät kyseisen arkiston alueelta lainhuudatuksia. Kortteihin on merkitty henkilöt ja lainhuudatuksen numero. Näillä tiedoilla on lainhuudatuksen etsiminen helpompaa isoista tuomiokirjoista.

Lähteet:
Tyrvään Sanomat 1.12.1895
Tyrvään seurakunnan rippikirjat
Tyrvään talonhaltijaluettelo

Pari pikkuilmoitusta Tyrviksessä

Luin vuoden 1895 Tyrvään Sanomista pikkuilmoituksia, joita on mielestäni mielenkiintoista lueskella. Niistä oppii monenlaisia asioita. Rippikirjoja selatessa usein mietin mitä tekivät ne naiset jotka merkittiin inhysing maininnalla kun miesten kohdalla saattoi joskus lukea jokin ammatti. 1893 rippikirjassa lukee jo miesten kohdalla useimmiten työmies. Mutta naisten kohdalla ei juurikaan ammatteja ole mainittu. 

Aikanaan käsityöläisisten tutkimiseen hain oppia kurssilta. Silloin opin mitä eroa on räätälillä ja ompelijalla. Sukupuoli ja ompelustöiden valikoima. Lehdestä huomasin mm. Maria Henrikssonin ilmoituksen, jossa hän ilmoitti ottavansa vastaan "klänninki sekä liinaneulomusta" leipuri Nordqvistin talossa. Mariaa ei mainita rippikirjassa samalla sivulla kuin leipuri, joten en tiedä mistä hänet löytäisin ilman muita tietoja. Leipurin talo on ollut hyvällä paikalla, keskellä Vammalaa, nykyisen Marttilankadun varrella. 

Silkkihuiveja ei varmaankaan ihan joka tätillä ollutkaan, näin veikkaisin. Siksipä Sofia Wiitanen ilmoitti lehdessä hänelle puhdistettavaksi jätetyn silkkihuivin omistajan perään. Jos ei omistajaa näkynyt ja kuulunut, Sofia taitaisi myydä huivin paikallisille matameille. Lieneekö ollut kallista puuhaa tämä puhdistaminenkin kun on ihan ilmoitus laitettu.

Ja Tyrvis otti tästä ilmoituksesta hyödyn irti, sillä syyskuussa lehti julkaisi pikkujuttuja joissa kehui ilmoituksiensa kattavuutta. Yhtenä esimerkkinä oli tämä silkkihuivi.

Kiva kun kehuivat, näin me saimme tietää kuinka huivin kävi!

Onko tämä kätilön hommat nyt varsinaista käsityötä, mutta perinteistä naisten hommaa kuitenkin. Pitihän sitä kylällä kätilö olla. Ja Ida Rainelius mainosti ihan lehdessäkin. Ida oli syntynyt Tampereella ja tyrvääläisen Juho Kustaa Raineliuksen kanssa naimisissa. He asuivat Marttilan Vammalassa samassa taloudessa miehen vanhempien kanssa. Juho Kustaa kuoli helmikuussa 1894, joten Idan kätilön työstä saatu tulo oli varmasti tarpeen. Ida vihittiin loppuvuodesta 1895 suutari Feliks Stenqvistin kanssa ja seuraavana vuonna he muuttivat Tampereelle.

Ilokseni huomasin vuoden 1895 lehdisssä ison ilmoituksen Mimmi Stenroosilta. Hän ilmoittaa tekevänsä naisten vaatteita, leninkejä, kappoja ym. "Kaikki uuden mallin mukaan." Mitähän paikalliset miesräätälit ovat tästä Mimmistä tuumanneet? Mimmin hakeminen rippikirjoista ilman muita tietoja vaatii sen verran työtä että se jää nyt tekemättä. Harmi.

Tyrvään Sanomat 1895
Pietilä Esko: Vammalan rakentaminen vuoteen 1918
Tyrvään seurakunnan rippikirjat 1893-1902

Porin koulun loppu 1895

Tyrvään Sanomat 1.6.1895 mainitsee uutisissaan koulun loppuneen Porissa. Koulussa ovat opiskelleen monet Tyrvään alueen pojat sekä Sirénin pojat Pirkkalasta, muun muassa.

Koulun loppu. Perjantaina vietettiin Porissa tavallista merkillisempi koulun päättäjäisjuhla. Silloin lopetti ikuisiksi ajoiksi vaikutuksensa Porin ruotsalainen neliluokkainen alkeiskoulu, palveltuaan paikkakuntaa ja isänmaata sivistyksen ja opin jakajana yhteensä enemmän kuin neljänneksen vuosituhannesta eli 255 vuotta. koulu perustettiin näet kreivi Pietari Brahen aikana ja hänen toimestaan v. 1640 - samana vuonna kuin maan yliopisto Turussa - ja kutsuttiin triviaalikouluksi sittemmin muuttui nimi vielä kolme kertaa: korkeampi alkeiskoulu (1842-1874), lyseo (1874-1884) ja alkeiskoulu (1884-1895). 

Porin triviaalikoulusta on kirjoitettu oppilasmatrikkeli, joka löytyy ainakin maakunta-arkiston hyllystä. Wikipediassa on vain vähän tietoa ja muutama oppilas mainittuna. Hengellistä musaa kuuntelevat ovat varmaan törmänneet Porin triviaalikoulun nuottikirjoihin, mutta sattuneesta syystä minä kekkasin ne vasta nyt. Vaikuttivat mielenkiintoiselta. Ylioppilasmatrikkelista kun hain hakusanoilla "Porin triviaalikoulu" tuli peräti 2018 osumaa. Okei... Turku johtaa mutta eikös se olekin selvä? Raumalaisetkin saivat hetkeksi Porin koulun huostaansa. No tuli teki hirveää tuhoa ja hävitti paljon muutakin kuin koulun Porissa. Porin kaupungin historiassa on muistakin tulipaloista tarinaa. Toinen osa, s. 409 kertoo tästä jonkin verran.

Ja nykyaikaa edustaa koulun jatkaja, Porin lyseo joka omalla Facebook sivullaan toivoo tykkääjiä entisistä ja nykyisistä oppilaista.

Tämä ei ollut nyt Tyrväältä, mutta terveissi ny vaan sin Porrii! Tullaa helssaamaa jahka kelit helppaa.

Setämies Satimukselta

Tyrvään Sanomat 1.12.1895 kertoi pienessä uutisessa murheellisen kuolinuutisen.

Hukkunut. Wiime tiistaina tämän kuun 3 p. sattui se ikäwä onnettomuus, että eräs mies, jota nimitettiin Satimuksen Sedäksi, hukkui Liekoweteen Wännin kohdalla. Ruumis saatiin ylös tunnun kuluttua. Taaskin waroittawa tapaus, ettei pidä mennä heikoille jäille!

Setä oli Herman Vilho Abrahaminpoika Wellin s. 18.2.1849 Tyrväällä Satimuksen talon isännän poikana. Hermanin syntymäaika vaihtui siskonsa Mariana Carolinan kanssa, joka oli syntynyt 16.3.1851. Pappi oli vedellyt viivoja rippikirjaan merkiksi, että syntymäajat ovat vaihtuneet, mutta unohtanut seuraavassa rippikirjassa tämän asian.Näin Herman nuortui pari vuotta.

Hermanin äiti kuoli hänen ollessaan vain 8 vuotias. Isä meni uudelleen naimisiin seuraavana vuonna niinkuin tapoihin kuului.

Hermanilla oli "heikot silmät" ja hänet on merkitty "mielenviassa". Hän jäi taloon isänsä ja muutaman sisarustensa kanssa, kun hänen veljensä otti talon isännyyden.


Mikä lienee ollut syynä että Herman on Liekoveden jäälle mennyt. Virtaus on sekä Liekovedessä että Rautavedessä niin kova että vain ihan rannassa ja poukamissa saattaa olla kestävää jäätä. Ei ollut turhaan uutisen lopussa maininta heikoista jäistä.

Tyrvään kuolleet ja haudatut kertoo kuolinsyyksi "hukkui", iäksi 44 vuotta ja että hän oli naimaton.

Jouluksi keinustuoli

Tyrvään Sanomat 1.12.1895 ilmoitti sorvari H. Ulvén palkituista keinutuoleista. Hänellä oli talo Tyrväällä, jossa hän valmisti maatalousnäyttelyssä palkittuja keinujaan. Ja tutkimatta sen enempää Ulvenin taustoja, veikkaisin että hän saattaa olla Kiikan kuuluisien rukkien valmistajien sukua. Mainoksen hauska teksti kiinnitti huomioni:

 

Jouluksi!

on kaikkein soveliaimpia lahjoja

heis-keinutuolit,

siinä istuen kuluu hauskasti aika.

Suurella hinnan alennuksella.

Rientäkäät tekemään tilauksenne Jouluksi!

Kunnioituksella:

Herman Ulvén, Tyrvää

 

Soittajaiset

1.4.1895 Tyrvään Sanomissa oli ilmoitus:

Wanhan aikaisella soittimella (sormikanteleella) antaa 
Soittajaiset
sokea kanteleensoittaja P. Heiskanen
2. Pääsiäispäiwänä Tyrvään kirkonkylässä (luultawasti kansakoululla) klo puoli kahdeksan illalla.
Ohjelma sisältää Suomalaisia kansanlauluja, joista usea esitetään laululla. Sisäänpääsymaksu on säätyhenkilöiltä 75 p., työkansalta ja lapsilta 25 p.

En löytänyt lisätietoa kyseisestä soittajasta. Mutta samainen lehti vielä sivulla 2 mainostaa soittajaisia ainutlaatuisena tapauksena. Paikkakaan ei ollut varma, mutta väkeä toivottiin runsaasti paikalle.
Sormikannel on sormin soitettava ja tästä poikkeuksena jouhikannel. Ja tähän loppuivat minun tiedot sekä Heiskasesta ja kanteleesta.

Aamulehti kirjoitti 17.4.1895 soittajaa saapuneen kuulemaan peräti sata henkeä. He myös kehuivat soittimen ääntä ja esiintyjän nautinnollista ääntä:

Mistä mahtoi tulla tämä erinomainen soittaja ja laulaja? Lisätietoja en hänestä löytänyt.

Kieliriitoja Tyrväällä?

Tyrvään Sanomat 1.4.1895 toimittaja vastasi Aamulehdessä nro 67 olleeseen kirjoitukseen.

Kirjelaatikko. Nimimerkki R. U. on Aamulehden 67 N:ssa julaissut pitkänlaisen kirjoituksen kielikysymyksen alalta meidän kunnassamme. Esityksessään ei hän kuitenkaan woi todistaa, että Suomen kielen oikeuksia olisi tässä kunnassa millään tawalla sorrettu. Ja niin kauan kun ei semmoista ole tapahtunut, ei pitäisi olla moitteen syytä. Wai katsotteko sitä Suomenkielen sortamiseksi, jos joku perheensä jäseniä taikka ystäwiänsä rohkenee puhutella joko ruotsin - taikka jollakin muulla kielellä? -Miten jo ennen olen maininnut, niin ei Tyrwään Sanomat ole ensinkään ai'otut muuksi kuin kunnalliseksi ilmoituslehdeksi. Ei pidä sentähden waatia tilaa semmoisille kirjoituksille, mitkä syyttä moittiwat niitä kuntamme henkilöitä, jotka owat enimmän työtä tehneet juuri Suomalaisen siwistyksen lewittämiseksi seurakunnassamme. Jos Suomenkielen oikeuksien sorto olisi todellakin tapahtunut, niin sitte Teillä olisi woinut olla syytä moitteeseen. - Muuten ei Tyrwään Sanomain Toimitus tanssi kenekään pillin mukaan, ja jos luulette sen olewan ruotsinmielisen, niin olette aika lailla iskeneet kiween.
Tyrwään Sanomain Toimittaja.

Minkälainen kirjoitus oikein Aamulehdessä on ollut että on saanut toimittajan näinkin tuohtuneeksi?
Lehteen on kirjoittanut Kalle U. Helsingistä ja moittinut Tyrvään Sanomia siitä ettei lehti julkaissut häne kirjoitustaan. Aiheena on kansallismielisesti suomenkielen asema ja suomenkielen käyttäminen opiskeluissa ja asioinnissa.

Tyrvään Sanomissa 1.4.1895 takasivulla on myös toinen vastine tähän kirjoitukseen, jossa maltillisuutta kannattaen kehoitetaan :

 "Antakaa meidän, jos me sitte puhumme suomea tahi ruotsia, täällä maalla asua ja pyrkiä eteenpäin weljellisessä sowussa. Sillä tawalla Tyrwäänkin tulewaisuus parhaiten turwataan."

Nykyaikaan voisi tämän soveltaa miettimällä vähemmistökielten asemaa suhteessa suomenkieleen. Samalla voimme miettiä miten onnekkaita saamme olla voidessamme käyttää omaa äidinkieltämme vapaasti, on se sitten mikä tahansa. Kielilaki vuodelta 2003 määrittelee kansalliskielet suomi ja ruotsi. Lisäksi laki turvaa myös saamelaisten, romanien ja viittomakielisten oikeuden käyttää omaa kieltään.

Tyrvään Sanomat perustettiin suomenkielisenä lehtenä ja on jo 118 vuotta ilmestynyt suomenkielisenä lehtenä. Enpä ole koskaan ajatellut että Tyrväällä olisi ollut ruotsinkielisiä säätyläisiä ongelmaksi asti, siksipä tämä oli mielestäni mielenkiintoinen ajatus ja uutinen lehdessä.

Muttapa hakemistoja tehdessäni sitä tulee katsottua rippikirjoissa esiintyvien ihmisten nimiä ja syntymäpaikkoja, noin ohimennen. Nyt kun mielessäni oli tämä ruotsinkielisyyden vastustaminen niin bongasin mm. oluttehtaan omistajan rouvineen sekä muutama tehtaan työntekijän olevan  Ruotsista. Lisäksi vielä apteekkarin rouva, joka oli Sveitsistä. Noh, tämä tieto oli vain rusinana pullassa.

Vaivaishoitoa 1895

Tyrvään Sanomat 1.1.1895 julkaistiin kunnan ilmoitus:

"Kuulutus.
Täten kielletään yleisöä edeswastauksen uhalla suosimasta (hyysäämästä) ja edesauttamasta kerju- ja kulkuelämässä niitä henkilöitä, jotka Tyrwään waiwaishoitohallitus on jättänyt sopimuksen mukaan toisten ihmisten hoidettawaksi wuodeksi 1895, sekä myös kehoitetaan Tyrwään kuntalaisia, jotka tapaawat edellämainituita henkilöitä kuljeksimassa ilman kaitsijan luwatta ulkopuolella hoitopaikkaansa, ottamaan heidät kiinni ja saattamaan heidät hoitajansa tykö tai waiwaishoitohalllituksen esimiehen luokse kohtuullista palkkiota wastaan.
Tyrwää Joulukuun 31 p. 1894.
K. S. Wilppala."

Jätetty toisten ihmisten hoidettavaksi. Hm.. Pistää miettimään. Lakiteksti irtolaisasetus vuodelta 1883 selventää jotain. Ja vuoden 1879 asetusta yleisestä vaivaishoidosta en netistä löytänyt, mutta intenetixin materiaalissa on siitä selitetty. Ymmärtäisin että nämä "toisten hoidettavat" ovat niitä entisiä huutolaisia, joita ei saanut enää kutsua huutolaisiksi, mutta olivat niitä. Kunta maksoi hoidon ja vaivainen sai hoitajan. (Laatua ja kohtelua en nyt kommentoi). Ja kun katsoo vuosien 1893-1902 Tyrvään rippikirjoja niin siellä lukee monen vaivaisen edessä huutolainen. Selityksissä saattaa lukea raihnainen, sokea, kuuro, mielipuoli tai hepuli. Ja vielä 1900-luvulla puhutaan huutolaisista. Muuallakin kuin vain Tyrväällä.

Tyrväälle perustettiin vaivaistalo vasta viivyttelyn ja valitusten jälkeen 1913 Hopulle. Viereen rakennettiin mielisairasosasto vuotta myöhemmin. Silti tyrvääläiset olivat ajoissa sillä laki vaivaistalon rakentamisesta tuli vasta 1920-luvulla. Ja Hopulla on edelleen vanhainkoti.

Samassa lehdessä 1.1.1895 oli myös kuulutus vaivaisviljan ylöskannosta:

"Kuulutus.
Tiistaina ja Keskiviikkona Tammikuun 15 ja 16 päiwä ylöskannetaan wuodeksi 1895 ulostaksoitettu waiwas-wilja 10 litraa ääneltä, kuin myös tiedoksi annetaan että ne, jotka eiwät luonnossa suorita waiwas-wiljaa, saawat maksaa helmikuulla pidettäwässä ylöskannossa waiwas-wiljansa rahalla 12 penniä litralta. Samassa  järjestyksessä kuin ylöslantoa pidetään, ulosannetaan myöskin waiwaisille heille wuosikokouksessa myönnetystä wuosiawusta ainoastaan puoli, joka täten tiedoksi annetaan kuin että wiljan tulee olla puhtaaksi puhdistettua. Ylöskanto aljetaan kunakin päiwänä heti päiwän waljettua ja seurataan Manttaali-kirjan järjestystä.
Tyrwää Joulukuun 31 p. 1894."

10 litraa viljaa per ääni... eli vain äänioikeutetut maksoivat ja valita sai maksoiko viljana tai rahana.
Vaivaishoitohallituksena toimi Tyrväällä aluksi kunnallislautakunta. Avuntarvitsijoista sille toimitti tietoja vaivaishoidon piirimiehet, joita oli 32 kuntakokouksen valitsemaa kylänvanhinta. 1888 vahvistettiin Ohjesääntö waiwaishoidolle Tyrvään kunnassa. Siinä kunta jaettiin 18 peräänkatsomusalueeseen ja kussakin oli piirimies ja varamies. Heidät valittiin kahdeksi vuodeksi . 1894 vahvistettiin uusi ohjesääntö, jossa alueita oli 25 ja piirimiehiä olisi saman verran kolmen vuoden ajan. Ohjeesta huolimatta piirimiehiä valittiin edeleen 18 ja kahdeksi vuodeksi. Tyrvääläisetkö jääräpäisiä? Ei suinkaan...
Vaivaishoidon luottamustoimiin oli lupa valita myös naisia. Ensimmäisten joukossa oli kunnallishallinnossa rusthollarinleski Selma Rautajoki, joka siis toimi piirimiehenä.

1.3.1895 julkaistiin edellisen vuoden tilastot vaivaishoidosta:

"Wiime joulukuun 28 ja 29 päiwänä pidetyssä waiwaishoitohallituksen wuosikokouksessa myönnettiin apua yhteensä 127 perheelle eli 233 henkilölle, jotka saiwat 1101 mk. rahaa ja 252 hl 35 l wiljaa. Toisten hoidettawaksi annettiin turwattomia wanhuksia ja lapsia yhteensä 94 henkilöä, joiden ylläpidosta maksetaan 2368 mk. rahassa ja 248 hl 75 l wiljaa. Kiertäwiä ja ruodulla olewia waiwaisia ei Tyrväällä ei ole moneen aikaan enää ollut.
K. S. Wilppala."

Apuna myönnettiin siis n. 4,7 markkaa per henkilö ja viljaa he saivat n. 108 litraa viljaa. Toisten hoidettavina olevista vanhuksien ja lasten hoidosta maksettiin n. 25 markkaa ja viljaa sai n. 264 litraa (jos oikein laskin).

Nykyrahaksi muutettuna 4,7 markkaa on n. 22.80 euroa. Ja 25 markkaa n. 121 euroa.

Lähteet: Tyrvään Sanomat, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Piilonen Juhani, Kunnallishallintoa kuttupitäjässä, Tyrvään kunta 1869-1969
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. 2011, Rahanarvonkerroin 1860 - 2011 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.11.2012].

Tammikuun tärkeimmät uutiset 1895

Tyrvään Sanomissa ilmoitettiin 1.2.1895 Paikkakunnan kuulumisia -palstalla seuraavat pikku-uutiset:

Tammikuun 31 p. wietettiin kirkossamme Jumalanpalwelus Keisari Aleksanteri III:nen kuoleman johdosta. Aamusaarnan piti Kirkkoherra Bäck, päiwäsaarnan Pastori Törnwall, ja alttaripalweluksen toimitti Pastori Bäck. Wäkeä oli saapunut niin runsaasti, etteiwät kaikki saaneet istumatilaa, waan seisoiwat käytäwillä. Kaikki kauppapuodit oliwat suljetut ja kaikki arkitoimet jätetyt niinkuin rukouspäivänä ainakin.

 Sunnuntai aamuna Tammikuun 27 p. oli täällä 34 astetta pakkasta.

Keisari Aleksanteri III kuoli 1.11.1894, joten tieto ja surusanoma keisarin kuolemasta kiiri Tyrväälle. Seuraajaksi nousi Nikolai II. Keskellä viikkoa pidetty jumalanpalvelus oli varmasti iso asia.

Kirkkoherra Bäck oli tullut Tyrväälle 1889 ja kuoli 1901. Hänen hautansa löytyy Tyrvään Roismalan hautausmaalta. Kuva on viime kesältä.

Pastori Lars Emil Törnwall oli tullut Tyrväälle kappalaiseksi 1892 ja poistui paikkakunnalta 1908.

Pastori Bäck oli kirkkoherran poika Alfred Johannes Bäck, joka toimi ylimääräisenä pappina Tyrväällä 1895. Hän toimi myöhemmin mm. kansanedustajana.

Ja melkoisesti on väkeä tullut jos ei kaikki edes istumaan päässyt, sillä Tyrvään kirkossa on tilaa kuitenkin ainakin tuhannelle hengelle. Komee on kirkko ja hienolla paikalla.
Ei ole turhaa tuo sanonta: "kehhuu ku tyrvääläinen kirkkoonsa"


Toinen uutinen kertoo kunnon pakkasista tammikuun lopulta. niin pitkään kun minä muistan, ovat talven kovimmat pakkaset olleet tuossa tammi-helmikuun vaihteessa. Saas nähdä paljonko pakkasta mahtaa olla 27.1.2013.

Tyrvään Puutarha-yhdistyksen mainos

Tyrvään Sanomissa 1.3.1895 mainosti Tyrvään Puutarha-yhdistys puutarhakasvien siemeniä, joita sihteeriltä voisi  tilata. Tästä(kään) yhdistyksestä en ollut kuullut/ lukenut mitään ennenkuin aloin selaamaan näitä vanhoja Tyrviksiä. Yhdistys mainostaa tai ilmoittaa kokouksista useissa lehdissä. Mutta tämä siemenlista ylitti minun uutiskynnyksen. Katsotaanpa mitä siemeniä 117 vuotta sitten oli tarjolla:

Punajuuri, keltajuuri, retiisi, talviretikka, räätikkä (eli lanttu) ja syysnauriita. Hinnatkin vain 10-15 penniä per siemenpussi.
Papuja oli tarjolla kolmea sorttia. 250g siemenpussi maksoi 50-55 penniä.
Herneitä oli kahta sorttia. Ydinherne oli halvempaa.
Sipulikasveja-listaan onkin sitten laitettu melkeimpä muut. Jättisipuli ja hopeanvärinen sipuli. Hetken löi tyhjää, mutta tuohan on hillosipuli ja helpotti kun oli ruotsiksi nimi Silfverhvit syltlök.
Kukkakaali ja "tavallinen kupukaali" eli keräkaali.
Spenaatti ja Sallaatti. Kirjoitusasu vain on muuttunut, muutenhan nuo ovat tuttua.
Dilliä, meiramia ja persilja. Siinä taitaa olla käytetyt mausteet.
Intian krassa. Onkohan tämä krassi?
"Vaaleita länkäkurkkuja"??? Olisikohan länkä eli pensas yhtään lähellä? Mahtaako olla näitä nykyisiä kasvihuonekurkkujen jotain muotoja?
"Pieni Venäläinen Kurkka". Nämä väittäisin olevan avomaankurkkuja.
"Jättiläiskurpitsi" Kurpitsaa ja isoa sellaista...
"Ydinpumppu" Nyt lyö tyhjää... tietääkö kukaan?
Sparris on parsaa.
"Briza maxima, vapiseva ruoho" eli Isoräpelö, koristeheinä. Vanha nimi on paljon hauskempi...
"Couvolvulus, Sininnen päiv. k." tarkoittanee sininen elämänlanka niminen köynnös. Hm... Sininen olisikin hieno...
"Eschscholtzia, Kultakerttu". Olisiko tämä kaliforniantuliunikko tai vastaava?
"Iberis, alba". Tämä on Saippo, valkoinen. Olisiko tämä talvisaippo?
Hajuherne ja lupiini.
"Nemophila insignis, varjokukka", joka on Sinisievikki. 
"Nigella, Sorea neito", nykyään tunnetaan kokkina ja kukkana nimeltä Tarhanneito.
"Papaver, valkea unikukka" eli unikko.
"Reseda, ameliorata" eli tuoksureseda.
"Rhodante, Eternellien ruhtin." on jokin ikikukka, mutta ei tietoa minkälainen.
"Antirrhinum, Jalopeuran kita" eli leijonankita. Mukava tuo vanha nimi "jalopeura".
Astereita.
"Calliopsis, ihana silmä" nykyään Kaunosilmänä tunnettu.
"Löfkoja" ja suomeksi leukoija. Jättiläis leukoija on kukista kallein, 35 penniä pussi.
"Crysanthemum, Häränsilmä" eli krysanteemi, mutta minkälainen?
"Dianthus, Keisarin neilikkä" eli neilikka, mutta ehkä harjaneilikka?
"Helianthus" eli tuttu auringonkukka!
"Ipomoea, Elämänlanka" eli aitoelämänlanka.
"Lagurus, Jäniksenhäntä" on nykyisin Jänönhäntä.
Lobelia, jota en tiennyt että sekin on näin vanha kasvi. Oppia ikä kaikki...
"Perilla laciniatis" eli Perilla. Ehkä tämän näköinen kasvi. Tekstit on käännetty ilmeisesti Google-kääntäjällä ja ovat aivan silkkaa huttua...
"Phlox" eli syysleimu. Nämä ovat ihania....
"Pyrethrum aureum",jota löytyy nimellä reunuspietaryrtti ja reunuspäivänkakkara.
"Ricinus" eli risiini.
"Viola tricolor" eli lempparini orvokki!
Maissia ihan kolmea sorttia.
"Lakanpunainen Zinnia" ja "purppuranpunainen Zinnia". Näillä on hieno nimi Oppineittenkukka.

Ja näitä kaikkia luvataan lähettää vain kaksi päivää tilauksen saavuttua.
Osoitteena on vain  Tyrvään puutarha-yhdistyksen sihteeri, Tyrvää.


Kuinkahan paljon yhdistyksellä oli jäseniä? Varmaan muissakin kunnissa toimi puutarha-yhdistyksiä?


Linkkivinkkejä:
Työläispihojen kasveja (pdf)
Isoäidin Kasvit  (verkkokauppa siemenille)
Puutarha.net (tietoja kasveista)
Laitasaaren perinnepihoista kirjoitus.
Vanhoja koristekasveja Internetixin sivulla
Kirjavinkki: Eeva Ruoff: Vanhoja suomalaisia puutarhoja

Kunnallisveroäyriluettelo 1895

Kunnalliskokouksessa 27.12.1894 käsiteltiin kunnallisveroäyriluetteloa. Kokous teki luetteloon muutoksia.
Luetteloa ennen pitää palauttaa mieleen se tosiasia että 1865 kunnallisasetuksessa määrättiin perustettavaksi maaseutukunnat, kaupungeissa oli hallinto jo olemassa. Osa kappeliseurakunnista muodosti oman kuntansa kun kuntarajat muotoutuivat seurakuntien mukaan. Hallinto erosi kirkon hallinnosta ja mm. köyhäinhoito tuli kunnan velvollisuudeksi. Etsin tietoa miten Tyrväällä mahdettiin määriteltiin äänimäärät. Juhani Piilosen Kunnallishallintoa kuttupitäjässä Tyrvään kunta 1869-1969 kertoo näin:

"Puhe- ja äänivaltaisia olivat kunnalliskokouksissa täysi-ikäiset, jotka maksoivat kuntaan veroa eivätkä olleet toisen holhous- tai isäntävallan alla. Osallistumisoikeus meni, jos enemmän kuin yhden vuoden kunnallisverot jäivät rästiin. Palkolliset eivät olisi juuri voineet esiintyä kuntakokouksissa isäntiään vastaan, minkä vuoksi heidät oli jätetty sen ulkopuolelle. Naimattomalla naisella, eronneella ja leskellä oli äänioikeus, jos hän hallitsi itse omaisuuttaan. Aviovaimon katsottiin olevan miehensä holhouksen alla."

"Kunnallisasetus sisälsi äänestyksestä väljät ohjeet. Päätöksentekoon osallistui se joka osallistui kustannuksiin. Kun esim. tienpito, kyyditys ja kestikievarinpito olivat asetuksilla sälytetty manttaaliin pannun maan omistajain hatrtioille, oli vain talollisilla asiassa äänioikeus ja äänimäärä riippui manttaaliluvusta. Asetus määräsi pyöristämään epätasaiset manttaaliluvut, niin että 1/10 manttaalia tai vähemmän tuotti yhden äänen. siitä ylöspäin 2/10 manttaaliin asti kaksi ääntä jne.  Kokonainen manttaalli siis kymmenen ääntä, mutta tätä määräystä ei Tyrväässä seurattu. Tyydyttiin käyttämään manttaalilukuja sellaisenaan, ja äänestystulos voi tieasioissa olla esim 10 17/24 - 6 7/24. .. Vuosisadan vaihteessa sovittiin vihdoin että manttaalin tila tuotti tälläisissä asioissa 24 ääntä. "

"Muissa asioissa äänimäärä riippui kunnallisen tuloveron määrästä siten, että yksi äyri vastasi yhtä ääntä. Mutta mikä oli yksi äyri? Ei olut missään sanottu, että se vastaaa sadan markan tuloa, kuten myöhemmin. Niinpä se voi jossain kunnassa vastata 200 markan tai 500 markan tuloa. Tyrväässä näyttää jo 1870-luvulla käytetyn 100 markkaa."

Ja nyt kun ovat perusasiat kutakuinkin selvillä voikin katsoa 27.12.1894 kokouksen pöytäkirjaa joka julkaistiin Tyrvään Sanomissa 1.2.1895:

 

"1§
Esille otettiin kunnallisveroäyriluettelo vuodelle 1895, johon kokous teki seuraavat muutokset:
Isojärven kylästä talollinen K. Linkiltä vähennettiin 1 ääni;
Kaukolan kylästä torpp. T. Harvnojan äänet vähennettiin 2:deksi;
Ketolan kylästä Yli-Ketolan eläke vapautettiin;
Laukulan kylästä torpp. D. Myllynpäältä vähennettiin 1 ääni;
Liuhalan kylästä taloll. Fab. Ketolalta 1 ääni vähennettiin;
Marttilan kylästä neiti R. Gyllenbögelliltä vähennettiin 1 ääni,
kaupp. K. F. Enebäck'iltä vähennettiin 6 ääntä;
Pohjalasta torpp. W. Hakanpäältä vähennettiin 1 ääni;
Roismalan kylästä taloll. P. Maijalalle lisättiin 1 ääni;
Sammaljoen kylästä kansak. opett. K. Wesalalle lisättiin 10 ääntä;
Soukon kylästä torpp. T. Kulolle lisättiin 1 ääni;
Tyrvään kylästä työm. W. Torckell'ilta vähennettiin 3 ääntä;
Varilan kylästä kansak. opett D. Söderholm'ilta vähennettiin 2 ääntä.
Ilman muita muutoksia kokous hyväksyi veroäyriluettelon käytettäväksi. "

Nämä olivat siis muutoksia. Äänilistat ovat hävinneet, joten kokonaista listaa ei ole käytettävissä. Muutoksia kunnallislakiin tehtiin seuraavan kerran 1899.

Lähteet: Tyrvään Sanomat 1.2.1895, Kansalliskirjasto
Juhani Piilonen: Kunnallishallintoa kuttupitäjässä Tyrvään kunta 1869-1969
L.A. Sillanpää: Vammalan kauppalan historia 1897-1961

Kun juna tuli Tyrväälle

Junaradan rakentaminen oli monessa mielessä iso asia Tyrväälle. Paikallisten tehtaijioiden tuotteita päästiin kuljettamaan muualle maahan, ihmisten oli helpompi kulkea Tampereelle ja varsinkin takaisin, sekä posti kulki junan mukana nopeammin.
Tyrvään Sanomat kirjoitti 1.7.1894 kuinka asemalla järjestettiin juhlallisuudet ensimmäisen junan tullessa Tyrväälle.

 

27.6.1894 kello 2 aikaan odotettiin junaa saapuvaksi Karkusta. Asema oli koristeltu lipuin ja asemalle oli katettu pöytiä kestitsemään juhlavieraita ja työmiehiä. Vähän enne kello 3 saapui juna. Tyrvään torvisoittokunta tervehti soitolla tulijoita.  "Kun työmiehet olivat ensin purkaneet santavaunut, kutsuttiin he kaikki katettujen pöytien luo ja kullekkin annettiin suuri nisuleipä ynnä voita sekä pullollinen olutta. Kahvia tarjottiin samassa tilaisuudessa. Aterian loputtua nostivat työmiehet kolme kertaa hurraten ylös nimismies J. Selanderin, ynnä poliisikonstaapeli Pohjan ja tehtailia W. Gallénin, niinkuin juhlan toimeen panneet päähenkilöt. Torvisoittokunta soitti useita kappaleita, joita kuullessa aika kului hauskasti. Kaikki tapahtui hyvässä järjestyksessä, ilman vähintäkään häiriötä. Noin parin tunnin kuluttua menivät työmiehet taas työhönsä, ja seurakuntalaiset menivät kotiinsa hyvällä mielellä tästä hupaisesta päivästä. Useat seurakuntamme jäsenet olivat antaneet varoja, toiset hyvinkin runsaasti, tätä rautatien työmiesten juhlaa varten, joka samalla oli juhlahetki koko seurakunnalle, nyt kun Tyrvääkin oli rautatiellä yhdistetty maamme muihin paikkakuntiin."

Junarata Poriin asti valmistui 1895. Aikataulukirja kertoo junan lähteneen Tampereelle joka arkipäivä kello 10.22 ja saapuneen Tampereelta kello 6.56. Juna viipyi Tyrväällä 8 minuuttia. Kolmannen luokan lippu Tyrväältä Tampereelle maksoi 2 mk 70 p, meno-paluu 4 mk 30 p.

Kari Rydmanin blogissa oli hieno kuva Tyrvään asemalta vuodelta 1902.
Museoviraston sivuilla kerrotaan asemasta ja Tyrvään Sanomat kertoo kuinka museovirasto auttoi rahallisesti aseman vesitornin korjaamista. 

Ja tämän syksyn Tyrvään Sanomat kertoo kuinka suunnitteilla on päästä nopeasti Porista Helsinkiin. Lukisin mielummin uutisen, jossa kerrottaisiin lähiliikennejunan kulkemisesta tunnin välein Tyrvään ja Tampereen väliä.