Luin vuoden 1895 Tyrvään Sanomista pikkuilmoituksia, joita on mielestäni mielenkiintoista lueskella. Niistä oppii monenlaisia asioita. Rippikirjoja selatessa usein mietin mitä tekivät ne naiset jotka merkittiin inhysing maininnalla kun miesten kohdalla saattoi joskus lukea jokin ammatti. 1893 rippikirjassa lukee jo miesten kohdalla useimmiten työmies. Mutta naisten kohdalla ei juurikaan ammatteja ole mainittu.
Aikanaan käsityöläisisten tutkimiseen hain oppia kurssilta. Silloin opin mitä eroa on räätälillä ja ompelijalla. Sukupuoli ja ompelustöiden valikoima. Lehdestä huomasin mm. Maria Henrikssonin ilmoituksen, jossa hän ilmoitti ottavansa vastaan "klänninki sekä liinaneulomusta" leipuri Nordqvistin talossa. Mariaa ei mainita rippikirjassa samalla sivulla kuin leipuri, joten en tiedä mistä hänet löytäisin ilman muita tietoja. Leipurin talo on ollut hyvällä paikalla, keskellä Vammalaa, nykyisen Marttilankadun varrella.
Silkkihuiveja ei varmaankaan ihan joka tätillä ollutkaan, näin veikkaisin. Siksipä Sofia Wiitanen ilmoitti lehdessä hänelle puhdistettavaksi jätetyn silkkihuivin omistajan perään. Jos ei omistajaa näkynyt ja kuulunut, Sofia taitaisi myydä huivin paikallisille matameille. Lieneekö ollut kallista puuhaa tämä puhdistaminenkin kun on ihan ilmoitus laitettu.
Kiva kun kehuivat, näin me saimme tietää kuinka huivin kävi!
Onko tämä kätilön hommat nyt varsinaista käsityötä, mutta perinteistä naisten hommaa kuitenkin. Pitihän sitä kylällä kätilö olla. Ja Ida Rainelius mainosti ihan lehdessäkin. Ida oli syntynyt Tampereella ja tyrvääläisen Juho Kustaa Raineliuksen kanssa naimisissa. He asuivat Marttilan Vammalassa samassa taloudessa miehen vanhempien kanssa. Juho Kustaa kuoli helmikuussa 1894, joten Idan kätilön työstä saatu tulo oli varmasti tarpeen. Ida vihittiin loppuvuodesta 1895 suutari Feliks Stenqvistin kanssa ja seuraavana vuonna he muuttivat Tampereelle.
Ilokseni huomasin vuoden 1895 lehdisssä ison ilmoituksen Mimmi Stenroosilta. Hän ilmoittaa tekevänsä naisten vaatteita, leninkejä, kappoja ym. "Kaikki uuden mallin mukaan." Mitähän paikalliset miesräätälit ovat tästä Mimmistä tuumanneet? Mimmin hakeminen rippikirjoista ilman muita tietoja vaatii sen verran työtä että se jää nyt tekemättä. Harmi.
Tyrvään Sanomat 1895
Pietilä Esko: Vammalan rakentaminen vuoteen 1918
Tyrvään seurakunnan rippikirjat 1893-1902
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Onpa kiva saada kommentteja! Saa kommentoida, antaa palautetta, ruusuja ja risuja.