sunnuntaina, marraskuuta 27, 2016

Germanus - harvinaisempia etunimiä

Muutama vuosi sitten törmäsin Tyrvään rippikirjoissa komeaan nimeen Germanus. Saksalaiselta kuulostaa, mutta tämä poika syntyi 25.5.1849 Tyrvään Houhajärvellä Björneborg nimiseen torppaan. Isä oli Jacob Wilhelm Matinpoika (s. 16.3.1804 Tyrvää Nuupala Walavan torppa, k. 3.3.1865 Tyrvää Houhajärvi) ja äiti Anna Christina Antintytär (s. 20.12.1809 Karkku Karkunkylä Liuksialan torppa, k. 10.1.1886 Tyrvää Houhajärvi). Tämä oli isä-Jaakon toinen avioliitto, sillä ensimmäinen vaimo Maria Heikintytär (s. 8.2.1804, k. 14.8.1839 Tyrvää Houhajärvi) kuoli vesitautiin (vattsot).
Jaakolla oli lapsia seuraavasti:
1. Johan Jacob (s. 25.6.1831 Tyrvää Houhajärvi)
2. Henrik Wilhelm ( s. 2.6.1834, k. 27.5.1836)
Toisesta avioliitosta syntyivät seuraavat lapset:
1. Anna Caisa (s. 1.1.1841), joka muutti Kiikoisiin ja meni naimisiin Heikki Malakias Abrahaminpoika Honkoliinin (s. 29.10.1840 Kiikka Hongisto) kanssa 15.11.1860. Heikki Malakias oli suutari Abraham Abrahaminpoika Hongolinin poika.
2. Wilhelmina (s. 11.10.1842)
3. Gustaf Adolph (s. 9.11.1844), joka otti vaimoksi Carolina Matintyttären (s. 24.8.1845 Punkalaidun) ja he asettuivat perheensä kanssa Houhajärvelle.
4. Serafia (s. 17.4.1847)
ja viidentenä Germanus.

Björnebogin eli Karhunpesälinnan torppariksi tuli isänsä jälkeen Gustaf Adolph, mutta hän muutti perheensä kanssa 1876 Punkalaitumelle. Hänen jälkeensä otti torpan hoitoonsa Germanus ja torpan nimeksi tuli Jaakola.

Germanus Jaakonpoika meni naimisiin Severina Vilhelmiina Iisakintytär Kantolan (s. 8.4.1852 Tyrvää, k. 28.2.1879 Tyrvää Houhajärvi) kanssa 17.5.1874 Tyrväällä. He ehtivät saada neljä tytärtä ennen kuin Severina kuoli tulirupuliin eli tulirokkoon.
Maria Eufrosyne (s. 15.5.1875, k. 8.11.1883)
Roosa Alexandra (s. 6.5.1877)
kaksoset Anna Katarina (s. 6.12.1878, k. 9.1.1883) ja
Selma Vilhelmiina (s. 6.12.1878).

Torpassa elivät myös sekä Germanuksen äiti Anna Stina, että Severinan äiti, anoppi Evastina Juhantytär Kantola (s. 22.12.1827 Tyrvää, k. 23.11.1905 Tyrvää Houhajärvi). Severinan pikkusisko Maria tuli taloon piiaksi sisarensa kuoltua, veikkaisin että lapsien hoidossa auttamaan. Jotenka sopivasti seuraava vaimo löytyi omasta talosta. Germanuksen ja Maria Iisakintyttären (s. 16.1.1859 Tyrvää) häät vietettiin  26.10.1879.
Severinan ja Marian pikkuveli Ville Iisakinpoika (s. 24.3.1863, k. 16.9.1882) tuli taloon rengiksi 1881, mutta kuoli jo seuraavana vuonna kuumeeseen.

Germanus ja Maria saivat sitten vähän enemmän lapsia:
1. Frans Konrad (s. 26.6.1880, Kelan kortti, josta puuttuu kuolinaika) isänsä jälkeen Jaakolan torpparina. Hän meni naimisiin Johanna Antintytär Kankaanniemen (s. 13.10.1877 Tyrvää Houhajärvi) kanssa. Heillä ainakin lapset Kaarle Konrad Frans (s. 5.2.1904) ja Martta Johanna Elisabeth (8.9.1907).
2. Hjalmar Nikolai (s. 19.5.1882), joka lähti 20.11.1908 Helsinkiin.
3. Aino Maria (s. 8.3.1884), joka meni naimisiin Matti Jalmati Taavetinpoika Tuomisen (s. 26.2.1887 Tyrvää) kanssa 11.10.1908 ja heillä ainakin tytär Elsa Maria (s. 4.6.1913 Tyrvää).
4. Lydia Amanda (s. 6.4.1886), joka meni naimisiin Aukusti Konrad Kallion (s. 6.1.1884 Tyrvää) kanssa 30.3.1907. Heillä ainakin lapset Hilja Maria (s. 15.9.1907) ja Helmi Lydia Aleksandra (s. 6.5.1909).
5. Olga (s. 30.4.1888), joka lähti 20.11.1908 Helsinkiin.
6. Kaarle Pietari (s. 30.7.1890)
7. Lempi Aliina (s. 14.7.1892), joka myöhemmin mainitaan ompelijana.
8. Jenny Matilda (s. 6.5.1894), mainitaan itsellisenä.
9. Sem Viktor (s. 6.5.1896)
10. Varma (s. 3.7.1898, k. 7.3.1900)
11. Hilja (s. 3.7.1898)
12. Arvo Johannes (s. 14.5.1900)

Ne rippikirjat, joita pääsen katsomaan, päättyvät vuoteen 1914. Vuoden 1915 henkikirjassa on Alahouhalan Kurjenniemen alainen torppa, jonka omistaa Nestor Kurki. Torpassa asuvat Ompelijatar Lempi Jaakola 92 (syntymävuosi), Eläk. Jermanus Jaakola 49 yli, v. Maija 59, l. Sem 96, Hilja 98, its. Jenny Jaakola 94.
Vuoden 1920 henkikirja on käyttöluvan takana, joten sitä en päässyt katsomaan.
Näin Germanuksesta tuli lopulta Jermanus, joka sopii paremmin tyrvääläisellekin.

Muita Germanuksia löytyy yllättävän paljon. Löytyy mm. pyhimyksiä. Myös Hiski löytää useita Germanuksia. Etunimihaku on nyt poissa käytöstä, mutta pitääpä tarkistaa myöhemmin löytyykö viime vuosisadalta Germanuksia.

Kartalta Jaakkola löytyy Sammaljoelta.

Lähteet:
Tyrvään seurakunnan rippikirjat, syntyneiden, vihittyjen ja haudattujen luettelot.
Tyrvään henkikirja 1915

maanantaina, marraskuuta 21, 2016

Maria Nigerta - harvinaisempia etunimiä

Silloin tällöin törmään mielenkiintoiseen nimeen rippikirjoissa. Tälläinen tuli vastaani jälleen tänään jatkaessani eilen aloittamani suvun kirjaamista.

Johan Flinta (s. 5.2.1769, k. 10.1.1834 Tyrvään Illo) ja vaimonsa Maria Tuomaantytär (s. 12.6.1764 Tyrvää Soinila, k. 6.11.1837 Tyrvää Illo). He asuivat Tyrvään Soinilassa, jossa heillä oli kuusi lasta, joista vanhin kuoli pienenä. Toiseksi vanhin, Heikki Juhanpoika (s. 1794, k. 25.7.1867 Tyrvää Soinila) oli Tyrvään Soinilan Koiviston torpparina. Hänen vaimonsa oli Maria Heikintytär Katila (s. 6.2.1794 Tyrvää Vinkkilä, k. 26.5.1876 Tyrvää Soinila). Heillä on seitsemän lasta, joista ainakin kahdella jälkeläisiä.

Seuraavaksi vanhin poika Antti Juhanpoika (s. 28.12.1797 Tyrvää Soinila, k. 15.5.1880 Kiikka Illo) ja puolisonsa Lisa Juhantytär (s. 19.7.1801 Tyrvää, k. 8.7.1849 Kiikka Illo) saivat ensimmäisen Antin 1825, joka kuoli kolmivuotiaana. Toinen poika kastettiin myös Antiksi (s. 22.3.1829 Tyrvää Illo, k. 15.3.1888 Karkku). Antti ja Lisa olivat Tyrvään Illossa Männistön torpan torppareina. Illon siirtyessä Kiikan pitäjään, siirtyi perhekin kirjoissa Kiikan puolelle.

Antti Antinpoika meni naimisiin Caisa Juhantyttären (s. 23.4.1832 Kiikka) kanssa 12.1.1852 ja he saivat ensimmäisen lapsensa Nestorin, mutta hän kuoli runsaan vuoden ikäisenä. Seuraavaksi syntyi Maria Nigerta 18.9.1854 Kiikan Illossa. Tavasin nimeä useampaan kertaan rippikirjasta, jonka jälkeen avasin kastettujen luettelon.

"Männistö Torpareson Anders Andersson och dennes hustr. Cai-
sa Johansdotters barn Maria Nigerta. Faddar: Hieta Torp.
Johan Palm, Ryssä dreng hustr. Maja Stina Johansdr, Haronoja Torp.
son Samuel Johansson och Torp. dott. dersammastädes Maja Stina Johans
dotter, döptes i Pungalaitio af C.A. Hornborg"
Kuvakaappaus Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen digitoimasta kuvasta Kiikan kastetut 1854.
En ole ennen tuollaiseen nimeen törmännyt, mutta mielenkiintoinen nimivalinta!
Väestörekisterin etunimihausta ei löydy yhtään tulosta.
Google löytää vanhojen etunimien Wiki-sivun, josta löytyy Nigerta ja se on juurikin tämä sama henkilö.

Antti Antinpoika ja Caisa Juhantytär muuttivat Maria Nigertan kanssa Tyrvään kautta Karkkuun Pitkäkaron Ketolan torppaan torppareiksi 1866. Vanhemmat olivat Karkussa lopun elämäänsä ja saivat Marian jälkeen vielä viisi lasta:
Rosa (s. 28.11.1857 Tyrvää)
Anders Nestor (s. 31.7.1864 Tyrvää)
Evert (s. 11.9.1867 Karkku)
Frans (s. 5.1.1871 Karkku) sittemmin sukunimellä Lahtinen
Agatha (s. 29.1.1874 Karkku).
Karkun rippikirja 1873-1882 sivu 351
Karkun rippikirja 1883-1892 sivu 405
Karkun rippikirja 1893-1902 sivu 424
Karkun rippikirja 1903-1912 sivu 515

Maria muutti takaisin Kiikkaan isovanhemppien luokse kasvatiksi mainittuna vuonna 1869. Kiikassa hänen nimensä kirjoitetaan Maria Nigeta, jossa muodossa se on sitten siitä eteenpäin. Kiikasta Maria muutti Punkalaitumelle 1872.

Maria meni Punkalaitumella naimisiin Erkki Vihtori Erkinpojan (s. 29.2.1852 Huittinen) kanssa 5.2.1873. He olivat Parrilan Kankaanpään torpan torppareita. Heidän kohdallaan rippikirjassa lukee että "bor å Tyrvis Illo". Eli Tyrvään Illon puolella oli torppa, vaikka olivat Punkalaitumella kirjoilla.
He saivat Punkalaitumella neljä lasta Hilda Severina (s. 20.3.1873), Ida Fransina (s. 2.9.1875), Vihtori Hjalmar (s. 15.7.1878) ja Frans Ulrik (s. 9.5.1881).

Perhe muutti Tyrväälle 14.11.1883 Leiniälän Huvitus torppaan torppariksi, josta jo seuraavana vuonna matka jatkui Kiikkaan. Syyskuussa 1884 Erkki Huvitus perheineen muutti Teukkulaan Sopan Sammaljoki torppaan. Kiikassa syntyi Felix Albert (s. 20.11.1884 Kiikka Teukkula). Sieltä perheen matka jatkui 31.10.1886 Vesilahteen Pöyhölään torppareiksi. Siellä syntyivät Lauri Oskar (s. 3.3.1888), Amanda Maria (s. 2.7.1890, k. 15.3.1892), Väinö Aukusti (s. 25.6.1893) ja Martta Lydia (s. 23.5.1896).

Ida Fransina kävi Tampereella 1900, mutta tuli sieltä takaisin jo samana vuonna. Hän kuoli Vesilahdella 22.5.1903. Isosiskonsa Hilda Severina kuoli 11.5.1906 Vesilahdella. Vihtori, Frans ja Felix menivät naimisiin Vesilahdella. Siihen loppuivat rippikirjat netissä.
Vesilahden rippikirja 1878-1887 sivu 379
Vesilahden rippikirja 1888-1898 sivu 481
Vesilahden rippikirja 1899-1909 sivu 552

Mielenkiintoista oli katsoa minkälaisia nimiä Maria valitsi jälkikasvulleen, mutta aika maltillisia näyttävät olevan.

Illo on alueena mielenkiintoinen. Kylä joka vaihtaa seurakuntaa muutaman kerran. Siitä löytynee juttua kyllä netistäkin. Tästä löytyy pieni kyläesitely (pdf) ja mielenkiintoinen Illon Seudun kyläsuunnitelma 2003 (pdf).

Lähteet:
Tyrvään, Kiikan, Karkun, Punkalaitumen ja Vesilahden seurakuntien rippikirjat, muuttaneiden luettelot, kastettujen luettelot ja kuolleiden luettelot.

tiistaina, marraskuuta 15, 2016

DNA-testillä suvun naisia selvittämässä

Perinteisellä  sukututkimuksella olimme päässeet äitilinjassa 1700-luvun alkuun Teuvalle. Siihen loppuivat dokumentit. Sitten joku ehdotti dna-tutkimuksen teettämistä. Testiksi valikoitui mtDNA-testi, jonka voi teettää naisesta.

Tuumasta toimeen ja vuosi sitten rapsutettiin pumpulipuikolla äitin suusta näyte, joka lähetettiin amerikkaan. Putkilo tuli nopeasti ja lähti yhtä nopeasti. Vastaus kesti muistaakseni kuukauden. Ja tuloksena oli U5. Olimme hieman ymmällämme että mitä tästä pitäisi päätellä? Ratkaisuksi tarjottiin uusien testien teettämistä ja jatkotestejä.

Ensin yritimme ymmärtää kuitenkin mitä tuosta U5-tuloksesta saa itrti. No sen ainakin että Itä-Euroopan kautta ollaan tultu ja lähdetty jostain sieltä Mustanmeren hujakoilta. Näin sanoo testipalvelun myyjän sivuilla oleva kartta. Mitäpä tuota kiistämään kun en paremmastakaan tiedä. 50000 vuotta sitten on sieltä suunnattu tänne kylmään pohjoiseen. Ilmankos paleltaa...

Äitini kanssa kävimme keskustelut että lisätestit eivät kiinnosta, ainakaan häntä. Mutta kun tuli oikein hyvä ja halpa tarjous niin teetin kuin teetinkin lisätestin. U5 tarkentui U5b1b1a1a haploryhmäksi. En voi sanoa, että asia jotenkin olisi tarkentunut. Ihan olin yhtä kysymysmerkkinä tuonkin jälkeen. Haploryhmän tukiryhmässä eli keskusteluryhmässä administraattori laittoi muutaman saman haploryhmän omaavan omaan ryhmään, eli tuo kirjainyhdistelmä saattaa vielä joskus (ehkä) tarkentua. Tällä tarkkuudella jo tuossa pienessä ryhmässä olevat testatut ovat jollain etäisyydellä sukua. Ilmeisesti.

Tähän vaikuttaa mutaatiot, joita tapahtuu silloin tällöin. Meidän pienessä kuuden testaajan ryhmässä on nuo samat mutaatiot. Neljä on merkinnyt esi-äidiksi henkilön pohjanmaalta. Tämä ei vain taida edistyä tästä, sillä perinteinen sukututkimus (siis juuri se mistä minä tykkään, vanhojen asiakirjojen plärääminen) ei kata kovin pitkälle taaksepäin tuosta 1600-luvun loppupuolelta. Ilmajoki on seuraavana listalla, jota selvitellä ja katsoa mitä sieltä löytyy.

Ja sitten tuli kesällä tarjous, josta en malttanut kieltäytyä eli FamilyFinder-testi. Sillä luvataan sukulaisia vaikka kuinka paljon ja ajattelin että katsotaan mitä siitä selviää. Ihan hauskahan sitä on oppia uusia asioita, jos ei muusta niin geenitutkimuksesta.... jep jep..

Kun tulos tuli palvelun sivuille oli siellä 1200 osumaa, eli sen verran löytyi kaukaisia sukulaisia. Lähimmät oli merkitty "2nd Cousin - 4th Cousin". Mutta sitten on myös pisimpiä "Shared Centimorgans" ja "Longest Block". Eli lisää pitäisi opiskella että ymmärtää mistä on kyse.
Jostain luin että tämä "Centimorgans" olisi niitä yhteisiää tekijäitä perimässä. Joten eikun otin yhteyttä listalla ensimmäisenä olevaan henkilöön. Hän on merkinnöillä "126 Centimorgans" ja "5th Cousin - Remote Cousin". Kirjoitin ystävällisen kirjeen suomalaisella nimellä varustetulle henkilölle ja sain aivan käsittämättömän upean ja laajan selvityksen hänen suvustaan, Yhdysvalloista. Lähetin hänelle vastaavasti omat tietoni yhteisistä esivanhemmista. Ne löytyivät 7. ja 9. polven päästä. Niinkuin hänelle kirjoitin, olin utelias näkemään kuinka kaukana tuo yhteys on kun yhteisiä tekijöitä dna:ssa oli eniten. Tästä rohkaistuneena otan yhteyttä vielä muutamaan muuhunkin. Jahka...

Nyt kolmen testin jälkeen ymmärrän kyllä sen innostuksen joka helposti valtaa testien tekijät kun yhtäkkiä ruudulle lävähtää "yli tuhat sukulaista". Mielestäni tämä oli kuitenkin ihan hauska oppia tätäkin puolta asioista. Sen olen myös huomannut että kurssille, jossa näitä selitetään olisi hyvä mennä. Helsingissä ja Tampereella on ollut myös "iltakouluja" joissa näitä on käyty läpi. Juu en sitten päässyt. Harmi. Mutta elämä on.

Keskiviikkona 16.11. tulee televisiosta Prisma Studio, jossa käsitellään myös tätä DNA-sukututkimusta.  On tässä vaan tosi mielenkiintoisia asioita, mutta tykkään minä niistä vanhoista dokumenteista enemmän.


Kuva Wikimediasta, kromosomit, DNA ja geenit. By Genomics Education Programme - Chromosomes, DNA and genes with mitochondria, CC BY 2.0, Link

Linkkejä:
https://www.familytreedna.com  (englanniksi)

Ahti Kurrin kotisivut, joissa paljon tietoa ja selityksiä suomeksi.

https://www.familytreedna.com/groups/finland/about


maanantaina, marraskuuta 14, 2016

Sveaborg ja muut linnoitukset

Katsoin mitä uutta Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuille on tullut viimeaikoina ja huomasin mielenkiintoisen lisäyksen "Suomen linnoitukset tietokannassa".
Jos et ole vielä jäsen niin suuntaa tänne tai vaihda sivua. Sori, aineisto on vain jäsenille. Aineisto löytyy Sotilasasiakirjoista.

Linnoituksista katsoin Sveaborgin vanhinta asiakirjaa, jonka huomasin. Se sisältää selostukset eri bastioneista. Lisäksi sieltä löytyi selostus Sveaborgin ammattilaisten, sekä armeijan että siviilipuolen, palkoista ja määristä. Kirjassa on myös selostus Sveaborgista:
Kuvaruutukaappaus SSHY:n sivut, FR393_VIAPORI3 Viapori 3
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28175&pnum=44
Toinen katsomani asiakirja on mm. ranskankielinen tapahtumaselostus, joka lienee kirjeitä Tukholmaan. 24.5.1750 kieli vaihtuu ruotsiksi. Mielenkiintoisia tietoja esimerkiksi eri rykmenttien vapaaehtoisten tulosta Sveaborgiin, mitä on rakennettu ja korjattu.

Muita kirjoja en vielä selannut. Sveaborg kiinnostaa sotilaiden sijoituspaikkana.

Sveaborgin lisäksi löytyy Loviisan, Hangon, Helsingin ja Svartholman asiakirjoja. Näitä on tuolla digitoituna kaikkiaan 110 kappaletta.

Lähteet:
Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen digitoitu aineisto.

ps. juu, on tää elossa...

keskiviikkona, heinäkuuta 13, 2016

Hilda Henrika löytyi vierasseurakuntalaisista

Tilasin aikoja sitten virkatodistuksen jossa kerrottiin että Hilda Henrika Tamminen on syntynyt 18.9.1881 Huittisissa. Silmät sikkurassa olen selannut syntyneitten luetteloa löytämättä Hildaa. No sitten tarkistin Kauvatsan syntyneet, tuloksetta. Alastaron syntyneet, tuloksetta. Vampulakin meni, tuloksetta. Keikyän syntyneitä ei ole digitoituna, joten ajattelin odottaa niitä.
Kunnes SSHY:n Huittisten kirjalistaa aikani tuijotettuani tajusin että siinä on myös vierasseurakuntalaiset-kirja. Voisko? Olisko? No eikun tarkistamaan!
ja Bingo!

"September den 18 föddes och den 25 ?? döptes f.d.
drengen Johan Johanssons och des hu Karolina Wilhna
Karlsdr barn       Hilda Henrika
Faddrar: Kanala Jumfrufina torp. Johan Johansson
med hu Mariana Karlsdr. af. F. W. Mannelin f.s. Sne adj.
(Hjonelaget ifrån Kakskerta)
Kakskerta! Herttinen! Tämä tuli kyllä ihan puskista! Mutta mitä vaan voi odottaa kun väki on ollut kovin liikkuvaista.

Ja sieltähän heidät löytyi! Isä Johan Johansson Tamminen (s. 19.8.1849 Somerniemi) ja äiti Karolina Vilhelmina Karlsdotter Tamminen (S. 21.3.1851 Huittinen, k. 6.12.1928 Huittinen Iso-Käki)

 Lapset:1. Johanna Vilhelmina, s. 3.11.1873 Kakskerta, k. 16.8.1875 Kakskerta.
2. Emerentia Vilhelmina Tamminen, s. 30.1.1876 Prunkkala
3. Emma Maria Tamminen, s. 14.12.1877 Huittinen, k. 4.1.1893 Huittinen Äetsä.
4. Ida Sofia Tamminen, s. 5.11.1879 Huittinen. afg: Turkuun 25.5.1901 nro 23/ 1901
5. Hilda Henriika Vuorinen o.s. Tamminen, s. 18.9.1881 Huittinen, k. 16.2.1917 Tampere
6. Johan Evert Tamminen, s. 10.12.1883 Kakskerta, k. 20.5.1906 Huittinen Potila
7. Frans Vihtori Tamminen, s. 29.4.1886 Kakskerta
8. Kaarle Oskari Tamminen, s. 19.1.1889 Huittinen, k. 26.6.1953 Kiikka
9. Selma Karolina Tamminen, s. 5.6.1891 Huittinen, k. 16.10.1913 Huittinen Äetsä Horo
10. Lempi Maria Tamminen, s. 13.3.1894 Huittinen, k. 1.3.1916 Huittinen Äetsä Horo.

Isä-Johanin tiedot tyssäsivät Kakskertaan, sillä Somerniemen tiedot ovat palaneet. Mutta äiti-Karoliina Wilhelminan tietoja löytyikin sitten rutkasti. Varsinkin kun hänen äidin äitinsä oli Tyrväältä....

Mitäkö opin? Tarkista kaikki mahdolliset kirjat, sillä kyllä se tieto siellä jossain on. Vierasseurakuntalaiset-kirjasta löytyy vihittyjä, kastettuja ja kuolleita, joten ne kannattaa katsoa!

Lähteet:
Huittisten, Keikyän ja Kakskerran seurakuntien kirjat.
Virkatodistus Huittisten seurakunnasta, josta sain Hildan, hänen puolisonsa Vihtorin ja lasten syntymäajat.

keskiviikkona, kesäkuuta 22, 2016

Ridderbecin vanhemmat Jöran ja Maria

Johan Jöransson Ridderbeckin vanhemmat ovat tosiaankin onnistuneet olemaan minulta piilossa vuosikaudet. Aika monet muutkin ovat heitä etsineet ja lienee jotkut muutkin heidät löytäneet. Minulle heidän löytämisensä oli isojen aplodien ja suuren huokauksen paikka. Vaikka Tyrvään tietoja olen pyöritellyt vuosikaudet, rippikirjoja selannut niin että teksti on minulle selkeämpää kuin oma käsin kirjoittamani teksti, siitä huolimatta ei haaviini jäänyt yhtän sopivaa Jörania. Kunnes.

Kirjasin Lousajasta räätäli Johan Grönlundin tietoja ja lähdin seuraamaan hänen vaimonsa Anna Jöransdotterin polkua sillä muutot oli merkitty rippikirjoihin. Tein tarkistusta ihan rutiininomaisesti toiveena löytää vanhemmat, jotka kirjata. 1760 rippikirjassa (Liuhala s. 166) Annan isäksi on merkitty sotilas Jöran Kaukström, joka on kuollut 10.6.1762. Äiti Maria Jöransdotter on myös kuollut 10.1.1764 ja syntymävuosi 1712 vain on merkitty. ja kun on kerran sotilas niin katsoin Liuhalasta edellisestä rippikirjasta (1753-1758), josta Liuhala Rekola löytyy sotilas Jöran Caukström.

Tässä kohtaa katsoin toisen kerran, kolmannen.... sadannen kerran että Annan veli Johan on syntynyt 1739. ja merkitty että on Knutilassa. Siis 1753-1758 rippikirjan aikana, 1753-54 ei ole rippikirjamerkintöjä kun vasta 1755 on päässyt ripille (mitä ilmeisemmin) ja 1758 lienee lähtenyt Knuutilaan. Veli Jacob on samoin merkitty "hos Knutila". Kumpaakaan en Knutilasta löytänyt mutta tässä kohdassa, pari yötä mietittyäni kirjoitin suku.genealogia.fi keskustelufoorumiin kysymyksen. Ja jo samana iltana Henrik Impola vahvisti oletukseni! Voi tätä onnen määrää! Hän samalla vahvisti Jacob-veljen lähtenen Tyrväältä 1763. Ja että Thomas oli sittemmin Marttilan kylässä räätälinä nimellä Bergqvist.

Joten sain kasaan seuraavan perheen:
Tyrvään Kaukolan sotilas Everstiluutnantin komppaniassa nro 91 Jöran Johansson Caukström s. 1712, k. 10.6.1762 Tyrvää Liuhala.
Vaimo Maria Jöransdotter s. 1713, k. 10.1.1764 Tyrvää Liuhala.
Johan Jöransson Caukström Ridderbeck s. 1739 Tyrvää, k. 13.7.1790 Koivisto
Mathias Jöransson Caukström s. 22.1.1742 Tyrvää Liuhala
Jacob Jöransson Caukström s. 2.7.1746 Tyrvää Liuhala
Anna Jöransdotter Caukström s. 16.10.1749 Tyrvää Liuhala, k. 3.2.1809 Tyrvää. Puoliso Johan Grönlund s. 1750, k. 13.1.1793 Tyrvää Pappila. Puoliso Thomas Andersson Harsu Junnila s. 23.10.1742 Tyrvää Kaltsila, k. 30.3.1809 Tyrvää.
Michel Jöransson Caukström s. 15.8.1752 Tyrvää Liuhala
Thomas Jöransson Caukström Bergqvist s. 18.12.1755 Tyrvää Liuhala, k. 17.1.1809 Tyrvää Marttila. Räätäli. Puoliso Caisa Michelsdotter s. 10.9.1758 k. 7.4.1809 Tyrvää Marttila.

Sotilasrullista käy ilmi että Jöran on rekrytoitu 1740.
Porin läänin jalkaväkirykmentin luettelo 1743, pääkatselmusluettelo:
(Ruodun numero) 91 Jöran Johansson Kaukström 24 (v vanha) 3 (palvelusvuosia) [Tekstiä jossa ilmeisesti kerrotaan varusteista?]

Toukokuussa 1749 on seuraava katselmus, jossa Jöran Kaukström on mukana. Kesäkuussa Jöran on mukana listalla:
Porin läänin jalkaväkirykmentti Luetteloita, 1743-1762
1749 BESIKTNINGS OCH BRÖDMÖNSTRINGS RULLOR, Commenderade på Fästnings arbete
Eli komennettu  linnoitustöihin. Ilmeisesti Viaporiin?

7.3.1758 on pidetty Porin jalkaväkirykmentin pääkatselmus, jossa Sanotaan seuraavaa:
347 (komppania) 91 (ruotu) Laukula Jöran Johansson Kaukström 38 (ikä) 17 (palvelusvuodet) B:borg lähn (Porin läänissä syntynyt) gift (naimisissa).

26.2.1762 pidetyssä pääkatselmuksessa todetaan muuten samat mutta ikä on 42 v ja palvelusvuosiakin jo kertynyt 21.

2.5.1768 pääkatselmus olikin sitten runsassanaisempi. Ja kultaakin kallimpi:
"347 (komppania) 91 (ruotu) Kaukola. Carl Jacobsson Kaukström död dn 30 Aug 1740. I stället antagen dn 16 December samma år Jöran Johansson Kaukström, som fåt afskend med Besichtning munsteringen dn 26 Febr 1762 antagen. dn 17 Martii samma år Mats Thomasson Kaukström död dn 12 Januarii 1765. Dn 15 Maii 1767 antagen Simon Eliasson Lax. "

Eli vahvistus palvelukseen astumisesta 16.12.1740. Jee! Ja eron palveluksesta hän sai 26.2.1762. Kovin kauvaa ei hän eläkepäivistä ehtinyt nauttia sillä kuolema tuli jo kesällä.

Sitä ollaan arveltu että Jöran olisi tullut muualta Tyrväälle. Minun veikkaus on että hän oli kuitenkin lähialueelta, sillä hänet samantein pitäjään tullessaan otetaan sotilaaksi. Hänen vanhin poikansa, tämä esi-isäni Johan, meni Kiikan rajan vieressä olevaan Ritalaan rakuunaksi, joten ei hänkään kovin kauvas lähtenyt. Mitä sitten sotimaan Kustaan sodassa...

Seuraava arvoitus onkin sitten Jöranin ja Marian syntymäpaikat, mutta ne eivät taida selvitäkään.

Lähteet:
Tyrvään ja Kiikan kirkonkirjat
Porin läänin jalkaväkirykmentin asiakirjat SSHY:n kuvatietokannassa. Vaatii jäsenyyttä.

torstaina, huhtikuuta 14, 2016

Huono vuosi tulossa näemmä

Tästä vuodesta on tulossa huono. Sen voin sanoa jo nyt vaikka vasta olemme tätä vuotta nähneet vasta vajaat neljä kuukautta. Tänä aikan on jo viisi hyvää tuttua tai läheistä ihmistä vaihtanut hiippakuntaa. Jos joskus on meikäläinenkin hiljaa, niin nämä jatkuvat, yllättävät ilmoitukset kyllä saavat hiljaiseksi. En unohtanut myöskään että isäni kuolemasta tuli kuusi vuotta alkukuusta. Tai rakkaan serkkuni kuolemasta viisi vuotta. Anopinkin kuolemasta on jo kaksi vuotta. Surullista aikaa.

Terveisiä sinne taivaalliseen laulukuoroon! Jokainen vuorollaan...

Tänäpänä minä,
huomenna sinä
hautan kanetan
1834
Kylä peräsänin
tulet wielä pikemin
kos lulete w1834


Kuvassa Sastamalan Pyhän Marian ruumispaarit.


sunnuntaina, huhtikuuta 10, 2016

Rakuuna Johan Ridderbeckin lapset

Johan Jöransson Ridderbeck löytyi aika aikaisessa vaiheessa esivanhemmakseni, mutta tutkimus tyssäsi häneen. Otetaanpa tänään kertaus Johan Jöransson Ridderbeckin jälkipolvista ja jatkan sitten Johanin viimeinkin löytyneistä vanhemmista.

Johan Jöransson on merkitty rippikirjoissa syntyneeksi 1739 ja sotilasrullissa paikaksi on mainittu Tyrvää. Syntyneistä ei Johania suuretsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Kiikan kirkonkirjassa Johan näkyy ensimmäisen kerran 1762 Kiikan Ritalan rakuunana. vaimo Maria Johansdotter mainitaan tarkalla syntymäajalla 3.2.1732. Hän on syntynyt Tyrvään Näntölän Knuutilla, jossa heidät myös vihittiin 14.3.1762. Tällöin Johan on jo Ritalan rakuuna.

Johan oli Porin henkirakuunarykmentin kevyt jalkaväkipataljoonan everstiluutnantin komppanian rakuuna numerolla 104. Johan oli n. 160 cm pitkä. Hänellä oli hevosena 1775 pääkatselmusrullan mukaan musta vallakka, joka oli 20 vuotta vanha. 1785 katselmuksessa mainitaan on jo toinen hevonen, joka oli 13.10.1779 palvelukseen otettu 10-vuotias musta uros.

Johan Jöransson osallistui Kustaan sotaan, jossa 13.7.1790 käytiin Koiviston taistelu. Siellä venäläiset ottivat panttivangeiksi sotilaita ja Johan oli yksi niistä. Hänestä ei tiedetä tämän jälkeen.

Ritalaan tuli uusi rakuuna, jolloin leski, Maria muutti Tyrväälle Marttilan kylään, jossa hän kuoli  22.1.1804.
The New York Public Library, digital collections
http://digitalcollections.nypl.org

Sitten katsaus pariskunnan lapsiin.

Ridderbeckin ensimmäinen lapsi Maria Johansdotter syntyi 4.7.1762 Kiikan Ritalassa. Kummeina hänellä olivat Ritalasta leskirouva, majurska Margareta von Bleke, Mademoiselle Sophia Finne, Näntölän Knuutin isäntä Anders Knuuti ja Persson isäntä Johan Perso.  Persolla oli äiti Marian sisko Walborg Johansdotter emäntänä, joten se selittää tämän yhteyden Person taloon.

Maria meni naimisiin Ruotsilan rakuunan Michel Michelsson Rothin (s. 24.9.1755 Karkku Nohkua, k. 1790) kanssa 24.5.1778. He asuivat Ruotsilan rakuunatorpassa ja saivat neljä lasta Caisa (s. 2.9.1779, k. 19.8.1857 Somero) , Maria (s. 26.12.1782, k.?), Lisa (s. 28.10.1785, k. 11.6.1867 Kiikka Leikkuu) ja Johannes (s. 25.10.1788, k. 15.12.1879 Kiikoinen). Michel Rothin kaaduttua 1790, leski Maria meni naimisiin Haapaniemen Kokon leski-isännän Matts Johanssonin kanssa 2.4.1804. Matts kuoli 17.12.1828 ja Maria 5.1.1829. Molemmilla kuolinsyynä vanhuuden heikkous.

Marian ja Michel Rothin lapsista Lisa meni naimisiin sotilaan Carl Fredric Borgin kanssa. Caisa mitä ilmeisemmin päätyi Somerolle (varmuutta ei ole mutta ei myöskään kumottua tietoa). Johannes päätyi torppariksi vaimonsa Maria Michelsdotterin (s. 28.11.1784 Kiikka Vehkakoski, k. 2.5.1854 Kiikka) kanssa Kiikan Leikkuun Koivulaan. He saivat neljä lasta, joista Maria Johansdotter (s. 1.4.1819 Kiikka Leikkuu, k. 21.4.1906 Kiikka) meni naimisiin Setälän Anders Anderssonin (s. 19.9.1819 Kiikka Leikkuu, k. 20.8.1896 Kiikka Leikkuu) kanssa saaden kahdeksan lasta. Heistä kolmen (Anders, Johan Victor ja Maja Stina) jälkipolvia olen kirjannut. Maria-tyttärestä ei ole mitään tietoa 1809 päättyvän rippikirjan jälkeen.

Ridderbeckin toinen lapsi Caisa Johansdotter syntyi 5.11.1764. Kummeina olivat vänrikki herra Gustaf Köhler, kornetti Henric Carl G. Tollet, Mademoiselle v. Kühler ja neiti (jungfru) Caisa M. Tollet (Catharina Margareta).

Caisa Johansdotter meni naimisiin Kiikan Hykkerlän Tipilästä kotoisin olevan räätäli Abraham Mattsson Fagerstömin (s. 6.10.1762, k. 12.6.1825 Kiikka Hykkerlä) kanssa. He saivat kuusi lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Poika Johan Abrahamsson (s. 24.7.1791 Kiikka Hykkerlä, k. 14.3.1865 Kiikoinen) sai kaksi lasta vaimonsa Maria Ericsdotter (s. 25.1.1798 Kiikoinen, k. 26.4.1868 Kiikoinen) kanssa. Heidän tyttärensä Maria Johandotter (s. 3.3.1821 Kiikka Hykkerlä, k. 6.6.1907 Kiikoinen) ja puolisonsa Anders Thomasson Kankaanhuhta (s. 27.11.1818 Kiikka Hykkerlä, k. 26.2.1902 Kiikoinen) saivatkin sitten jo yhdeksän lasta, joista vanhin, Antti (s. 5.4.1844) sai 12 lasta ja David (s. 28.9.1854) 11 lasta. Evert (s. 29.4.1860) meni naimisiin Kiikoisten Niemen leskiemännän Amanda Sofia Juhontytär (s. 1.7.1849 Tyrvää Kalliala, k. 28.6.1884 Kiikoinen) kanssa. heillä oli yksi yhteinen poika Evert Herman. Amandan isä oli Johan Vilhelm Haro (s. 16.9.1824 Tyrvää Kalliala, k. 19.5.1860 Kiikoinen), joka myi Haron talon ja muutti Kiikoisiin 1854.  Muista jälkipolvista ei ole minulla tietoa. Caisan ja Abrahamin pojan Johanin jälkeläisiä on siis paljon!

Caisan ja Abrahamin tytär Anna Catharina (s. 6.12.1796 Kiikka Hykkerlä, k. 12.3.1867 Kiikka Leikkuu) meni naimisiin Kiikan Ruotsilan torpparin Eric Ericsson Myllymäen (s. 25.1.1791 Kiikka, k. 16.7.1866 Kiikka Leikkuu) kanssa. He saivat viisi lasta, joista Catharina Elisabeth (s. 16.10.1821 Kiikka, k. 18.11.1903 Tyrvää) meni naimisiin entisen Keikon isännän, sittemmin Tanhuanpään torpparin Johan Gustaf Henricssonin (s. 9.9.1826 Tyrvää, k. 8.2.1907 Tyrvää) kanssa. He saivat neljä yhteistä lasta.

Anna Catharinan ja Eric Ericssonin kolmas lapsi, Johan Gustaf Ericsson (s. 10.5.1827 Kiikka, k. 27.10.1898 Kiikka Ruotsila) oli itsellisenä aluksi Kiikan Leikkuussa vaimonsa Maria Christina Johansdotterin (s. 17.5.1820 Tyrvää, k. 4.3.1890 Kiikka Leikkuu) kanssa. He saivat viisi lasta, joista kolme kuoli pienenä. Johanin jäädessä leskeksi, hän avioitui 18.5.1891 Kiikan Ruotsilaan itsellisnaisen Hilma Matintytär Ryttlinin (s. 20.5.1840 Kiikka) kanssa. Hilmalla oli kolme aviotonta poikaa, joista kaksi jäi asumaan äitinsä kanssa. Yhteisiä lapsia ei heillä ollut. Ruotsilassa Johan Gustafilla on sukunimi Kimppa.
Abrahamin ja Caisan lapsista Abraham ja Stina on vielä selvittämättä.

Ridderbeckin kolmas lapsi oli poika Johan Johansson, joka syntyi 2.5.1767 ja kuoli 8.9.1768. Hänen kummejaan olivat Herra Abraham Wanochius, isäntä Johan Perso, rouva majurska Margareta Elisabeth von Blek ja neito (mademoiselle) Sophia Finne. Kuolinsyytä ei Johanille ole mainittu.

Seuraavaksi syntyi kuolleena syntynyt lapsi 8.7.1770.

Ridderbeckin viides ja nuorin lapsista oli tytär Lisa Johansdotter, joka syntyi 15.11.1771. Hänen kummejaan olivat vanha rakuuna Henric Seidel. Torppari Johan Poussu vaimonsa Maria Ericsdotterin kanssa ja neito (mademoiselle) Sophia Finne.

Lisa Johansdotter meni naimisiin Väcktare Matts Johansson Weckmanin (s. 19.9.1754 Tyrvää, k. 6.12.1839 Tyrvää) kanssa 29.11.1793. He saivat kuusi lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Tytär Maria Mattsdotter Weckman (s. 15.6.1798 Tyrvää, k. 28.12.1866 Tyrvää Marttila) mainitaan rippikirjassa vanhapiikana (ogift gumma) Tyrvään Marttilassa. Matts Mattsson (s. 24.4.1805 Tyrvää) värväytyi sotilaaksi 1839.  Stina Mattsdotter (s. 22.8.1795 Tyrvää) muutti Hämeenkyröön. Anna Mattsdotter  (s. 6.3.1808 Tyrvää, k. 18.7.1868 Tyrvää Roismala) vihittiin Christian Andersson Vilppalan, sittemmin Villenius (s. 17.10.1809 Tyrvää Roismala, k. 30.8.1860 Tyrvää Roismala) kanssa 13.6.1850. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainitsen että Christianin sisko oli Rudolf Koivun isoäiti, jonka luona hän vietti lapsuuttaan.

Vähän sekavaa, mutta lavea on suku. Ja kun jälkipolvia on tässä kirjattu, pyrin kirjoittamaan Johan Jöransson Ridderbecin vanhemmista seuraavaksi. Heti kun ehdin.

Lisätietoja
Kustaa III sodasta lisää mm.
Marko Tiainen,  Kunniallinen rauha horisontissa - kangastus vai fakta? Kustaan sodan rauhantekoon johtanut diplomaattinen prosessi 1788-1790, 2008 (pdf)

Lähteet:
Tyrvään ja Kiikan seurakuntien rippikirjat ja muut kirkonkirjat.
Sotilasrullat SSHY:n jäsensivuilla (vaatii kirjautumisen)

sunnuntaina, tammikuuta 17, 2016

Elinkeinonharjoittajia ja käsityöläisiä vuonna 1907 Tampereella

Annelin ajatuksia -blogissa oli juttua lokakuussa Arkistolaitoksen Digitaaliarkiston uutuksista ja laitoin korvan taakse linkin elinkeinonharjoittajista ja teollisuuslaitoksista. Lokakuun jälkeen sinne on tullut lisää digitoituja vuosia, joten kannattaa tutustua! Tamperetta selatessani minua kiinnosti yhden sukulaisen työpaikka.

Lomakkeella on ilmoitettu tiedot Teollisuustilastoa varten, jonka valmistaa Teollisuushallitus Suomessa. Tämä lomake on täytetty vuonna 1907.
G. R. Grundströmin kassakaappitehdas sijaitsi Tampereen kaupungissa tontilla no 75, 16. kaupunginosassa. Tehtaan omistaja oli G. R. Pohjakoski (Grundström). Liikkeelle annettiin oikeudet harjoittaa liiketoimintaa 1891. Liike harjoittaa kassakaappiteollisuutta.Käytettyjen päivätöitten luku: 6000
Yhteensä maksettuja työpalkkoja: 19000
Työväestö
Alle 15 vuoden, miespuolet: 2
15 ja 18 vuoden välillä, miespuolet: 3
Yli 18 vuoden, miespuolet: 15
Summa, miespuolet: 20
Käytetyn mekaanisen liikevoiman laatu, koneitten lukumäärä ja voima hevosvoimissa:
1 Kahden hevoisvoimainen petroluumi moottori.
Kulutettujen raaka-aineitten laatu ja paljous. Niiden arvo markoissa.
Kotimaisia: Rautaa 20 000 kg. á 30 p 6000 Messinkiä Smk 2000 Puuta 15000 mk Liitua 20 000 kg á 7 p. 1400 Valurautaa 4000 kg á 50 2000 Smk. 12 900
Ulkomaisia: Rautalevyjä 15 000 kg á 40. 6000 Lukkoja 180 kpl á 23:- 4 140 Arvoisia Smk. 1000 Wiittiä ja ruuvia Smk. 3000 Smk. 14 140
Teokset, niiden eri lajit ja määrät: 180 kpl Kassakaappia
Teoksien bruttoarvo markoissa: 68 000
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=39334975

Koskesta voimaa -sivustolla kerrotaan 16. kaupunginosasta ja siellä toimineista yrityksistä. Grundströmistä siellä kerrotaan näin:
"Vellamonkadun loppupäässä toimi G. B. Grundströmin Kassakaappitehdas Oy, joka 1930-luvulla muutti nimensä Kaipio Oy:ksi. Yritys kasvoi voimakkaasti ja monipuolisti tuotantoaan 1930-luvulla; sen kassakaappi- ja autokoritehtaalla oli vuonna 1938 työntekijöitä jo 50."
Tarkempi osoite on Vellamonkatu 19.

Kirjassa "Työllisyys, työttömyys ja huolenpito: Yhteiskunta Tampereella 1928-1938" kerrotaan Tampereen teollisuudesta ja sieltä löytyy myös maininta Grundströmistä:
Grundströmin kassakaappitehdas tunnettiin 1930-luvun lopulla Kaipion kassakaappi- ja autonkoritehtaana.

Ja hakiessa Grundströmiä, törmäsin juna-harrastajien Resiina-sivulla Jorma Rauhalan kirjoittamaan tietoon:
"Käsin käännettäviä "mekaanisia" päätyovia valmisti aikoinaan alihankintana 60-luvulla tamperelainen firma Kaipio Oy. Kaipio Oy toimii edelleenkin, Kaso Oy on konsernin nimenä. Alunperin yhtiö oli G.R.Grundströmin Kassakaappitehdas Oy, perustettu 1891. Repertuaarissa on ollut esimerkiksi linja-autokorit (nokkabussit yms.) ja raitiomoottori- ja perävaunut Helsinkiin sekä Turkuun. Näitä valmistettiin 1930-luvulta lähtien 50-luvun alkuun saakka. Esim. Helsingin uusimmat kaksiakseliset moottorivaunut 50-luvulla valmisti Kaipio ja harrastajien antamana lempinimenä niille oli "panssarivaunu" tai "kassakaappi". Hienoja vaunuja, jotka olivat käytössä aivan 2-ax loppuun saakka 1975."
Yhtiö siis jatkoi toimintaansa Kaipio Oy:nä, kunnes vuonna 1978 Kaso Oy ostaa Kaipion koko osakekannan.

Grundströmin tuote-esitteitä löytyy Kansalliskirjaston pienpainatteista:
Lausuntoja G. R. Grundströmin kassakaappitehtaan teoksista
Hintaluettelo kassakaapeista
Hintaluettelo Valio kassakaapeista Priskurant över kassaskåpen Valio
G. R. Grundströmin kassakaappitehdas osakeyhtiö
G. R. Grundströmin kassakaappitehdas osakeyhtiö
Holvin-ovet
Kevyt arkistokaappi, Lätt arkivskåp

Ja tämän lisäksi löysin käsityöläisistä tutun nimen. Mutta se on toinen tarina se.

sunnuntaina, tammikuuta 10, 2016

Aviottomista lapsukaisista ja äpäristä

Minulta kysytään välillä näistä isättömistä lapsukaisista ja mistä heidän isänsä saisi selvitettyä. Ja kun se aikakone makaa vielä suunnittelupöydällä, niin joudumme siihen asti pitäytymään spekuloinnissa ja mielellään siinä todistusaineistossa, mikä on käytettävissä. Aineistoa ovat siis seurakuntien syntyneitten luettelot, ripitettyjen luettelo, sekä rippikirja. Tuomiokirjoista löytyy ne tapaukset, joista on oikeudessa riidelty.

Isättömmiä eli "oäkta" eli äpäriä on joka suvussa. Varsinkin jos vähän enemmän katsoo niin ihan varmasti löytyy. Onneksi ei tänä päivänä enää näitä katsota ihmisen syntyperää ja säätyä, vaan ihmistä.
Pierre-Auguste Renoir: Äitiys (1886)
Lähde: Wikipedia

Me voimme ajatella yksinhuoltajan elämää 1700-1800-luvulla vain ja ainoastaan meidän oman aikamme arvioiden, moraalin ja kokemuksien kautta. Mutta kuitenkin kutakin aikaa pitäisi pystyä tarkastelemaan sen ajan lakien, moraalin, tilanteiden kautta. Ja se on vaikeaa. Jo viimeisen sadan vuoden aikana on yksinhuoltajien elämä muuttunut huomattavasti. Jo pelkkä äpärä-nimitys on muuttunut "aviottomaksi lapseksi". Nykyisille 70-90-vuotiaille kun puhuu äpäristä, he häpeävät ja kokevat ne aivan eri tavalla kuin nykyiset 20-40-vuotiaat, joista kaikki eivät edes halua naimisiin.

1700-1800-luvulla naisen oli hyvä mennä naimisiin turvatakseen elantonsa. Mutta sitten taas oli monia naisia, jotka hoitivat itse elantonsa itsellisenä. Nainen ei pystynyt vielä 1800-luvulla edustamaan itseään lain edessä, vaan siihen vaadittiin joku miespuolinen. Mutta muutenhan naiset omistivat ja tekivät melkein kaikkea mitä miehetkin. Melkein.

Nämä entisaikain äpärälasten äidit synnyttivät kuitenkin työvoimaa, jota tarvittiin pyörittämään silloista agraariyhteiskuntaa. Jokainen käsipari oli tervetullut ja tarpeellinen, sillä lapsia kuoli paljon. Silloin kun talossa oli paljon rahaa, silloin kyllä katsottiin, että kuka on laillinen perijä, mutta muuten nämä äpärälapset olivat tarpeellista työvoimaa siinä missä muutkin.
Sukututkija kokee harmillisena sen, että äpärälapsten isästä ei tahdo löytyä mitään tietoja, paitsi suurella onnella ja isolla tuurilla. Minulla, niinkuin kaikilla, on suvussaan näitä aviottomia ja onneksi ajat ovat muuttuneet että niitä ei enää hävetä! Veikkaanpa että presidentti Halosen esipolvista löytyneet aviottomat lapset edesauttoivat ihmisten asenteita. "Kun kerran pressallakin on ..."

Usein äpärälapsilla oli ikäeroakin, joka tarkoittaa ettei äiti kovin löyhämoraalinen ollut. Tiedän esimerkin ihan 1900-luvulta, jossa nainen synnnytti lähes joka vuosi lapsen ja antoi ne aina muille kasvatettavaksi ja huostaanotetuiksi. 70-vuotias mummeli tätä kertoi äidistään ja vielä silloin häntä itketti pelkästään se ajatus, että äiti oli vain tehnyt lapsia, mutta ei huolehtinut eikä välittänyt heistä. Hän arveli että hänellä on noin 15 sisarusta. Kukaan meistä ei voi moittia äitiä tietämättä syitä tapahtuneeseen. Saati sitten että tämä olisi tapahtnut 300 vuotta sitten.

Pappi piti salaisen ripin "hemlig skriftemål för lönskalage..." ja olisiko pappi tiennyt kuka lapsen isä oli. Ehkä. Ei tietenkään aina. Sitten oli nämä tavalliset ripit "1sta resan lönskalage", joissa myös pappi nuhteli asianomaista. Näin myös todistajien kera tapahtuneen nuhtelun. Todistajat olivat kanttori, lukkari tai kirkonisäntä. Lopuksi joutui maksamaan vielä kirkonkassaan sakkoja. Oli sitten 1. tai 5. kerta, summa oli sama.

Yhden sukuhaarani tutkimus oli päättynyt siihen kun vastaan tuli avioton lapsi. Hänellä oli myös epäselvyyttä syntymäajassa, joka oli vaihtunut melkein joka kerta rippikirjan sivulta toiselle siirryttäessä. Sitkeys palkittiin siinäkin ja niin vain Jussin vanhemmat löytyivät! Vahvistus isälle löytyi ripitetyistä, jossa molemmat vanhemmat olivat käyneet papin luona salaisessa ripissä. Niin salainen se oli että salaisuus kesti 200 vuotta. Löytö oli kuitenkin minulle merkittävä, sillä sukupolvet jatkuivat siitä eteenpäin aika pitkälle. Piian ja isännän suhde ei liene ollut mieleen perillisille, sillä isännän kuoltua piika ja lapsi lähtivät rippikirjan sivuilta nopeasti. Eli tämä on se tuttu tarina!

Lisää voi lukea Tiina Miettisen väitöskirjasta: "Ihanteista irrallaan - Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun". Tuosta on hyvä aloittaa!

sunnuntaina, tammikuuta 03, 2016

Maalari Kalle Kallelainen

Tyrväällä vaikutti maalari ja kukkakauppias Kalle Kallelainen, josta vieläkin keskusteltiin mm. Facebookin Wanhaa Tyrwäätä -ryhmässä. Koska mies ei ollut tuttu, lähdin selvittämään mitä tietoja hänestä löydän. Kommentteja ja muisteluita saa oikein mielellään lisätä kommentiksi! Ne ovat enemmän kuin tervetulleita! 

Karl Anton Ståhlström (s. 11.7.1825 Turku, k. 29.5.1870 Tyrvää Marttilan kylä) tuli Tyrväälle Turusta 1856 ja meni naimisiin Stormin talon tyttären Carolina Wilhelmina Heikintytär (s. 21.9.1833 Tyrvää Stormi, k. 10.12.1866 Tyrvää Marttila) kanssa 29.5.1856. Karl Anton mainitaan entiseksi kirjanpitäjäksi. He muuttivat 1862 Marttilan kylään, jossa avasivat kauppapuodin saatuaan luvan 12.12.1862. Karl Antonia tituleerattiin tällöin maakauppiaaksi.

19.12.1859 oli keisari vahvistanut lain, jolla maaseudulle kauppapuotien perustaminen tuli mahdolliseksi. Sitä ennen maaseudulla saatiin järjestää markkinoita ja kaupitella "pellon, niityn, ryyti- ja puutarhamaan tuotteita, karjanhoidon antimia, samoin kuin metsänriistaa, kalaa ja eläimiä sekä mitä koti- ja käsityönä voidaan tuottaa."  Jatkossakin järjestettiin markkinoita, jotka kestivät useamman päivän. Mutta tämän uuden lain myötä Marttilan kylään perustettiin useita kauppapuoteja.

Karl Anton Ståhlströmin isä oli Adolf Ståhlström (s. 26.7.1788 Turku, k. 27.12.1854 Turku) ja äiti Huittisista Albertina Fredrika Idman (s. 22.7.1799 Huittinen, k. 9.12.1831 Turku). Ja äidin suku on Idmaneja, jotka olivat Kivirannan ja Takkulan isäntiä. Albertinan isoisä oli Huittisten kirkkoherra Nils Danielinpoika Idman (s. 20.6.1680 Huittinen, k. 4.6.1750 Huittinen). Nilsistä suku jatkuu hänen äitinsä puolelta Takun sukuun ja isäpuoli oli Jacob Callia. Että ihan oli merkittävä suku kyseessä.

Karl Anton ja Carolina Wilhelmina saivat useita lapsia. Sofia Carolina (s. 6.3.1857), Hilma Aurora (s. 26.11.1858, k.  16.10.1862), Elina Augusta (s. 24.10.1860), Frans Ludvig (s. 1.4.1862, k. 5.10.1862), Frans Leonard Wilhelm (s. 15.11.1863, k. 16.9.1864), Adolf Garibaldi (s. 15.4.1865, k. 18.2.1868) ja Johanna (s. 10.12.1866, k. 10.12.1866). Carolina Wilhelmina kuoli samana päivänä kun nuorin lapsista syntyi ja kuoli myös. Kuolinsyynä oli keuhkosairaus.

Karl Anton meni uudelleen naimisiin  heti kun oli mahdollista, joten hänet vihittiin 2.6.1867 Tampereella syntyneen, mutta pienestä flikasta Tyrväällä asuneen Helena Josefina Hjortmanin (s. 23.7.1849 Tampere) kanssa. Helenan isä Werner Hjortman (s. 1.2.1824 Turku, k. 25.6.1863 Tyrvää) oli Turusta Tampereen kautta Tyrväälle tullut värjäri. Helenan äiti oli Helena Evantytär (s. 21.10.1824 Pirkkala). Isänsä jälkeen värjärin ammattia jatkoi Helenan veli Frans Verner Filemon (s. 16.2.1857 Tyrvää). Helenan sisko Maria Malvina Hjortman (s. 25.3.1853 Tyrvää, k. 1.6.1909 Tyrvää) oli Turussa talouskoulun johtajatar. Veli Johan Nikolai Hjortman, myöhemmin nimellä Lönnebeck (s. 26.5.1861 Tyrvää, k. 11.9.1911 Tyrvää) oli kruununnimismies 1904-1911. Paulina Vilhelminan (s. 7.8.1855 Tyrvää) vaiheista minulla ei ole tietoa.

Karl Anton ja Helena saivat Anna Josefinan (s. 28.11.1868 Tyrvää). Helenan odottaessa toista lastaan Karl Anton kuoli 29.5.1870 ja neljä päivää myöhemmin syntyi poika, jonka Helena nimesi isänsä kaimaksi Kaarle Antoniksi (s. 2.6.1870 Tyrvää). Helenalle jäi neljän lapsen lisäksi kauppapuoti. Hän sai luvan kauppapuodin pitoon 16.6.1870. Helena sai aviottoman lapsen Eine Kristina (s. 14.7.1874, k. 27.12.1874), josta pappi tietenkin nuhteli.

Tampereelta muutti 24.12.1874 Joroisilla syntynyt Benjamin Keinonen (s. 16.11.1833 Joroinen, k. 14.3.1880 Tyrvää), jonka kanssa Helena vihittiin 29.12.1874. Bejamin sai jatkaa Helenan kauppapuotia ja sai siihen toimiluvan 9.12.1874. He saivat yhteisen tyttären Lempi Marian (s. 30.9.1875). Onnea ei kuitenkaan kestänyt kauvaa, sillä Benjam kuoli 14.3.1880.

Helena on tämän jälkeen tittelillä kauppias Helena Josefina Keinonen. Hän sai aviottomat tyttäret Impi Sofia (s. 18.1.1885) ja Martta Helena (s. 3.5.1888). 1892 Helena mainitaan kauppiaan leskenä ja on lopettanut liikkeensä.

Esko Pietilän kirjassa "Vammalan rakentaminen vuoteen 1918" kerrotaan seuraavaa Ståhlströmistä ja Keinosesta:
"Maakauppias Carl Anton Ståhlström rakensi tontille kauppahuoneensa vuonna 1862. Hän kuoli vuonna 1870, ja sen jälkeen hänen leskensä piti kauppaa. Hän meni uudelleen naimsiin Benjamin Keinosen kanssa vuonna 1874. Keinonen jatkoi liikkeenpitoa vuoteen 1880, jolloin teki itsemurhan. Senjälkeen talo tuli Kokemäenjoen Lauttausyhdistyksen omistukseen. Entisestä liikerakennuksesta tuli uittopäälikön asunto ja tontille rakennettiin yhtiön tarpeisiin makasiineja ja hevostallit. Vuonna 1918 paloi päärakennus eli "Vinkkelipytinki"."
Eli kauppaliike sijaitsi Oluttehtaan naapurissa ja nykyisen Pilven tontilla!

Helenan nuorin lapsista, Martta sai 1909 maamiessseuran palkinnon käsitöistään ja myöhemmin hän mainosti Tyrviksessä käsitöitä ja pesulapalvelua:
Tyrvään Sanomat 13.4.1910.

Kaarle Anton kouluttautui maalariksi ja hän oli aluksi kisällinä. Hänet mainitaan itsellisenä maalarina viimeistään 1905. Hän maalasi Tyrväällä monien talojen seiniin koristemaalauksia, josta Pukstaavin verkkonäyttelyssä mainitaan seuraavaa:
"Uuden apteekin sisätilojen somistukseen osallistui Kalle Kallelainen, tyrvääläinen koristemaalari, kukkakauppias ja vitsiniekka. Hänen omintakeiset maisemapanoraamansa ja kattofriisinsä koristivat rakennusta niin seinillä, katonrajassa kuin ovenpäällisten kuvituksina. Kallelaisen maalaukset koristivat monien vammalalaistalojen seiniä, mutta rakennuskannan häviämisen myötä myös monet maalauskokonaisuudet ovat tuhoutuneet."
Samassa verkkonäyttelyssä on Kaarle Antonin taulukin nähtävänä.
Kuvassa Kalle Kallelaisen maalaama taulu, jossa tien vasemmassa reunassa on taloja. Oikealla puolella on harvaa metsää.
Kuva Pukstaavin verkkonäyttelystä.
Hän on myös maalannut Sammaljoen kirkon alttaritaulun nimeltä "Taivas". Taulun eteen on teki puisen krusifiksin Paavo Hakala.

Kaarle Ståhlströmistä löytyy kuva kirjasta "Kirjava kaupunki - tarinoita Vammalasta", 2002.


Kuva kirjasta "Kirjava kaupunki - tarinoita Vammalasta".
Marko Vesterbacka.

Kaarle Anton Ståhlström muutti nimensä vuonna 1935 ja hänestä tuli Kalle Kallelainen. Silloin hän oli jo titteliltään kukkakauppias. Ja sellaisena ihmiset hänet muistavat vieläkin; hauska vitsiniekka kukkakauppias.  Laitetaan tähän nyt yksi tarina, joita löytyy lisää “Ninaina”, sano tyrvääläine -sivustolta:
Kalle Kallelainen eli 85-vuotiaaksi. Kauppalanjohtaja Leino Allinniemi tuli vanhainkotiin vanhusta tapaamaan ja huomautti, että Kalle näkyy tarvitsevan jo keppiä kävelyynsä. Kallelainen myönsi kepintarpeen, mutta selitti:
– Niin näissä käytävien kurvipaikoissa täytyy olla keppi varalta, jottei kovassa vauhdissa suistuisi päin seinää.
Näyttelijänäkin hän on ehtinyt häärätä:
Kalle Kallelainen oli harrastajanäyttelijä ja esitti kirjoittamaansa monologia ”Tyrvään Matami” toistasataa kertaa. Erinomainen draamantaju tuotti komedioita myös arjen keskellä. Kallelainen piti päänäyttämönään omaa kukkakauppansa ja pilaili siellä surutta asiakkaitten kustannuksella.
Vitsiniekka oli sanonut Tyrvään kirkon hautausmaastakin seuraavaa:
"Oli ollut puhetta hautausmaan kunnostamisesta. - Ei kannata, sanoi Kalle. - Kun tullee uusi kirkkoherra, nin se sannoo että ristit pois hautuumaalta ja luut pappilan kanoille, pikkupojaat tarttee pallokentän.
Ei tullut pallokenttää ja sinne päätyi myös Kalle. Kalle on haudattuna Tyrvään kirkon hautausmaalle isänsä, äitinsä ja sisarensa kanssa.






Karl Anton Ståhlström
* 11/7 1825 k. 29/5 1870
Helena Josefina Keinonen
* 1849 k. 1921
Karl Anton Ståhlström- Kallelainen
* 2/6. 1870 k. 14/11 1955
Impi Sofia Keinonen
18/1 1885 k. 27/5 1959


Lähteet:

Linkkejä rippikirjoihin (vaatii SSHY:n jäsenyyden):

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20023&pnum=26
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20024&pnum=9
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14348&pnum=16
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14350&pnum=262
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14353&pnum=68
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14353&pnum=90
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14631&pnum=362
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25994&pnum=362
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25994&pnum=379
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16052&pnum=75
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16043&pnum=156

Warelian sivuilla kaskuja
http://tyrvää.fi/ninaina/?p=28 

Kirjoja
Vesterbacka Marko, Kirjava kaupunki - tarinoita Vammalasta, 2002
Piilonen Juhani, Sastamalan historia 3, 1997
Pietilä Esko,  Vammalan rakentaminen vuoteen 1918, 1973
Jalanen Aulis, Suomen maakaupan historia, 1957