sunnuntaina, marraskuuta 27, 2016

Germanus - harvinaisempia etunimiä

Muutama vuosi sitten törmäsin Tyrvään rippikirjoissa komeaan nimeen Germanus. Saksalaiselta kuulostaa, mutta tämä poika syntyi 25.5.1849 Tyrvään Houhajärvellä Björneborg nimiseen torppaan. Isä oli Jacob Wilhelm Matinpoika (s. 16.3.1804 Tyrvää Nuupala Walavan torppa, k. 3.3.1865 Tyrvää Houhajärvi) ja äiti Anna Christina Antintytär (s. 20.12.1809 Karkku Karkunkylä Liuksialan torppa, k. 10.1.1886 Tyrvää Houhajärvi). Tämä oli isä-Jaakon toinen avioliitto, sillä ensimmäinen vaimo Maria Heikintytär (s. 8.2.1804, k. 14.8.1839 Tyrvää Houhajärvi) kuoli vesitautiin (vattsot).
Jaakolla oli lapsia seuraavasti:
1. Johan Jacob (s. 25.6.1831 Tyrvää Houhajärvi)
2. Henrik Wilhelm ( s. 2.6.1834, k. 27.5.1836)
Toisesta avioliitosta syntyivät seuraavat lapset:
1. Anna Caisa (s. 1.1.1841), joka muutti Kiikoisiin ja meni naimisiin Heikki Malakias Abrahaminpoika Honkoliinin (s. 29.10.1840 Kiikka Hongisto) kanssa 15.11.1860. Heikki Malakias oli suutari Abraham Abrahaminpoika Hongolinin poika.
2. Wilhelmina (s. 11.10.1842)
3. Gustaf Adolph (s. 9.11.1844), joka otti vaimoksi Carolina Matintyttären (s. 24.8.1845 Punkalaidun) ja he asettuivat perheensä kanssa Houhajärvelle.
4. Serafia (s. 17.4.1847)
ja viidentenä Germanus.

Björnebogin eli Karhunpesälinnan torppariksi tuli isänsä jälkeen Gustaf Adolph, mutta hän muutti perheensä kanssa 1876 Punkalaitumelle. Hänen jälkeensä otti torpan hoitoonsa Germanus ja torpan nimeksi tuli Jaakola.

Germanus Jaakonpoika meni naimisiin Severina Vilhelmiina Iisakintytär Kantolan (s. 8.4.1852 Tyrvää, k. 28.2.1879 Tyrvää Houhajärvi) kanssa 17.5.1874 Tyrväällä. He ehtivät saada neljä tytärtä ennen kuin Severina kuoli tulirupuliin eli tulirokkoon.
Maria Eufrosyne (s. 15.5.1875, k. 8.11.1883)
Roosa Alexandra (s. 6.5.1877)
kaksoset Anna Katarina (s. 6.12.1878, k. 9.1.1883) ja
Selma Vilhelmiina (s. 6.12.1878).

Torpassa elivät myös sekä Germanuksen äiti Anna Stina, että Severinan äiti, anoppi Evastina Juhantytär Kantola (s. 22.12.1827 Tyrvää, k. 23.11.1905 Tyrvää Houhajärvi). Severinan pikkusisko Maria tuli taloon piiaksi sisarensa kuoltua, veikkaisin että lapsien hoidossa auttamaan. Jotenka sopivasti seuraava vaimo löytyi omasta talosta. Germanuksen ja Maria Iisakintyttären (s. 16.1.1859 Tyrvää) häät vietettiin  26.10.1879.
Severinan ja Marian pikkuveli Ville Iisakinpoika (s. 24.3.1863, k. 16.9.1882) tuli taloon rengiksi 1881, mutta kuoli jo seuraavana vuonna kuumeeseen.

Germanus ja Maria saivat sitten vähän enemmän lapsia:
1. Frans Konrad (s. 26.6.1880, Kelan kortti, josta puuttuu kuolinaika) isänsä jälkeen Jaakolan torpparina. Hän meni naimisiin Johanna Antintytär Kankaanniemen (s. 13.10.1877 Tyrvää Houhajärvi) kanssa. Heillä ainakin lapset Kaarle Konrad Frans (s. 5.2.1904) ja Martta Johanna Elisabeth (8.9.1907).
2. Hjalmar Nikolai (s. 19.5.1882), joka lähti 20.11.1908 Helsinkiin.
3. Aino Maria (s. 8.3.1884), joka meni naimisiin Matti Jalmati Taavetinpoika Tuomisen (s. 26.2.1887 Tyrvää) kanssa 11.10.1908 ja heillä ainakin tytär Elsa Maria (s. 4.6.1913 Tyrvää).
4. Lydia Amanda (s. 6.4.1886), joka meni naimisiin Aukusti Konrad Kallion (s. 6.1.1884 Tyrvää) kanssa 30.3.1907. Heillä ainakin lapset Hilja Maria (s. 15.9.1907) ja Helmi Lydia Aleksandra (s. 6.5.1909).
5. Olga (s. 30.4.1888), joka lähti 20.11.1908 Helsinkiin.
6. Kaarle Pietari (s. 30.7.1890)
7. Lempi Aliina (s. 14.7.1892), joka myöhemmin mainitaan ompelijana.
8. Jenny Matilda (s. 6.5.1894), mainitaan itsellisenä.
9. Sem Viktor (s. 6.5.1896)
10. Varma (s. 3.7.1898, k. 7.3.1900)
11. Hilja (s. 3.7.1898)
12. Arvo Johannes (s. 14.5.1900)

Ne rippikirjat, joita pääsen katsomaan, päättyvät vuoteen 1914. Vuoden 1915 henkikirjassa on Alahouhalan Kurjenniemen alainen torppa, jonka omistaa Nestor Kurki. Torpassa asuvat Ompelijatar Lempi Jaakola 92 (syntymävuosi), Eläk. Jermanus Jaakola 49 yli, v. Maija 59, l. Sem 96, Hilja 98, its. Jenny Jaakola 94.
Vuoden 1920 henkikirja on käyttöluvan takana, joten sitä en päässyt katsomaan.
Näin Germanuksesta tuli lopulta Jermanus, joka sopii paremmin tyrvääläisellekin.

Muita Germanuksia löytyy yllättävän paljon. Löytyy mm. pyhimyksiä. Myös Hiski löytää useita Germanuksia. Etunimihaku on nyt poissa käytöstä, mutta pitääpä tarkistaa myöhemmin löytyykö viime vuosisadalta Germanuksia.

Kartalta Jaakkola löytyy Sammaljoelta.

Lähteet:
Tyrvään seurakunnan rippikirjat, syntyneiden, vihittyjen ja haudattujen luettelot.
Tyrvään henkikirja 1915

maanantaina, marraskuuta 21, 2016

Maria Nigerta - harvinaisempia etunimiä

Silloin tällöin törmään mielenkiintoiseen nimeen rippikirjoissa. Tälläinen tuli vastaani jälleen tänään jatkaessani eilen aloittamani suvun kirjaamista.

Johan Flinta (s. 5.2.1769, k. 10.1.1834 Tyrvään Illo) ja vaimonsa Maria Tuomaantytär (s. 12.6.1764 Tyrvää Soinila, k. 6.11.1837 Tyrvää Illo). He asuivat Tyrvään Soinilassa, jossa heillä oli kuusi lasta, joista vanhin kuoli pienenä. Toiseksi vanhin, Heikki Juhanpoika (s. 1794, k. 25.7.1867 Tyrvää Soinila) oli Tyrvään Soinilan Koiviston torpparina. Hänen vaimonsa oli Maria Heikintytär Katila (s. 6.2.1794 Tyrvää Vinkkilä, k. 26.5.1876 Tyrvää Soinila). Heillä on seitsemän lasta, joista ainakin kahdella jälkeläisiä.

Seuraavaksi vanhin poika Antti Juhanpoika (s. 28.12.1797 Tyrvää Soinila, k. 15.5.1880 Kiikka Illo) ja puolisonsa Lisa Juhantytär (s. 19.7.1801 Tyrvää, k. 8.7.1849 Kiikka Illo) saivat ensimmäisen Antin 1825, joka kuoli kolmivuotiaana. Toinen poika kastettiin myös Antiksi (s. 22.3.1829 Tyrvää Illo, k. 15.3.1888 Karkku). Antti ja Lisa olivat Tyrvään Illossa Männistön torpan torppareina. Illon siirtyessä Kiikan pitäjään, siirtyi perhekin kirjoissa Kiikan puolelle.

Antti Antinpoika meni naimisiin Caisa Juhantyttären (s. 23.4.1832 Kiikka) kanssa 12.1.1852 ja he saivat ensimmäisen lapsensa Nestorin, mutta hän kuoli runsaan vuoden ikäisenä. Seuraavaksi syntyi Maria Nigerta 18.9.1854 Kiikan Illossa. Tavasin nimeä useampaan kertaan rippikirjasta, jonka jälkeen avasin kastettujen luettelon.

"Männistö Torpareson Anders Andersson och dennes hustr. Cai-
sa Johansdotters barn Maria Nigerta. Faddar: Hieta Torp.
Johan Palm, Ryssä dreng hustr. Maja Stina Johansdr, Haronoja Torp.
son Samuel Johansson och Torp. dott. dersammastädes Maja Stina Johans
dotter, döptes i Pungalaitio af C.A. Hornborg"
Kuvakaappaus Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen digitoimasta kuvasta Kiikan kastetut 1854.
En ole ennen tuollaiseen nimeen törmännyt, mutta mielenkiintoinen nimivalinta!
Väestörekisterin etunimihausta ei löydy yhtään tulosta.
Google löytää vanhojen etunimien Wiki-sivun, josta löytyy Nigerta ja se on juurikin tämä sama henkilö.

Antti Antinpoika ja Caisa Juhantytär muuttivat Maria Nigertan kanssa Tyrvään kautta Karkkuun Pitkäkaron Ketolan torppaan torppareiksi 1866. Vanhemmat olivat Karkussa lopun elämäänsä ja saivat Marian jälkeen vielä viisi lasta:
Rosa (s. 28.11.1857 Tyrvää)
Anders Nestor (s. 31.7.1864 Tyrvää)
Evert (s. 11.9.1867 Karkku)
Frans (s. 5.1.1871 Karkku) sittemmin sukunimellä Lahtinen
Agatha (s. 29.1.1874 Karkku).
Karkun rippikirja 1873-1882 sivu 351
Karkun rippikirja 1883-1892 sivu 405
Karkun rippikirja 1893-1902 sivu 424
Karkun rippikirja 1903-1912 sivu 515

Maria muutti takaisin Kiikkaan isovanhemppien luokse kasvatiksi mainittuna vuonna 1869. Kiikassa hänen nimensä kirjoitetaan Maria Nigeta, jossa muodossa se on sitten siitä eteenpäin. Kiikasta Maria muutti Punkalaitumelle 1872.

Maria meni Punkalaitumella naimisiin Erkki Vihtori Erkinpojan (s. 29.2.1852 Huittinen) kanssa 5.2.1873. He olivat Parrilan Kankaanpään torpan torppareita. Heidän kohdallaan rippikirjassa lukee että "bor å Tyrvis Illo". Eli Tyrvään Illon puolella oli torppa, vaikka olivat Punkalaitumella kirjoilla.
He saivat Punkalaitumella neljä lasta Hilda Severina (s. 20.3.1873), Ida Fransina (s. 2.9.1875), Vihtori Hjalmar (s. 15.7.1878) ja Frans Ulrik (s. 9.5.1881).

Perhe muutti Tyrväälle 14.11.1883 Leiniälän Huvitus torppaan torppariksi, josta jo seuraavana vuonna matka jatkui Kiikkaan. Syyskuussa 1884 Erkki Huvitus perheineen muutti Teukkulaan Sopan Sammaljoki torppaan. Kiikassa syntyi Felix Albert (s. 20.11.1884 Kiikka Teukkula). Sieltä perheen matka jatkui 31.10.1886 Vesilahteen Pöyhölään torppareiksi. Siellä syntyivät Lauri Oskar (s. 3.3.1888), Amanda Maria (s. 2.7.1890, k. 15.3.1892), Väinö Aukusti (s. 25.6.1893) ja Martta Lydia (s. 23.5.1896).

Ida Fransina kävi Tampereella 1900, mutta tuli sieltä takaisin jo samana vuonna. Hän kuoli Vesilahdella 22.5.1903. Isosiskonsa Hilda Severina kuoli 11.5.1906 Vesilahdella. Vihtori, Frans ja Felix menivät naimisiin Vesilahdella. Siihen loppuivat rippikirjat netissä.
Vesilahden rippikirja 1878-1887 sivu 379
Vesilahden rippikirja 1888-1898 sivu 481
Vesilahden rippikirja 1899-1909 sivu 552

Mielenkiintoista oli katsoa minkälaisia nimiä Maria valitsi jälkikasvulleen, mutta aika maltillisia näyttävät olevan.

Illo on alueena mielenkiintoinen. Kylä joka vaihtaa seurakuntaa muutaman kerran. Siitä löytynee juttua kyllä netistäkin. Tästä löytyy pieni kyläesitely (pdf) ja mielenkiintoinen Illon Seudun kyläsuunnitelma 2003 (pdf).

Lähteet:
Tyrvään, Kiikan, Karkun, Punkalaitumen ja Vesilahden seurakuntien rippikirjat, muuttaneiden luettelot, kastettujen luettelot ja kuolleiden luettelot.

tiistaina, marraskuuta 15, 2016

DNA-testillä suvun naisia selvittämässä

Perinteisellä  sukututkimuksella olimme päässeet äitilinjassa 1700-luvun alkuun Teuvalle. Siihen loppuivat dokumentit. Sitten joku ehdotti dna-tutkimuksen teettämistä. Testiksi valikoitui mtDNA-testi, jonka voi teettää naisesta.

Tuumasta toimeen ja vuosi sitten rapsutettiin pumpulipuikolla äitin suusta näyte, joka lähetettiin amerikkaan. Putkilo tuli nopeasti ja lähti yhtä nopeasti. Vastaus kesti muistaakseni kuukauden. Ja tuloksena oli U5. Olimme hieman ymmällämme että mitä tästä pitäisi päätellä? Ratkaisuksi tarjottiin uusien testien teettämistä ja jatkotestejä.

Ensin yritimme ymmärtää kuitenkin mitä tuosta U5-tuloksesta saa itrti. No sen ainakin että Itä-Euroopan kautta ollaan tultu ja lähdetty jostain sieltä Mustanmeren hujakoilta. Näin sanoo testipalvelun myyjän sivuilla oleva kartta. Mitäpä tuota kiistämään kun en paremmastakaan tiedä. 50000 vuotta sitten on sieltä suunnattu tänne kylmään pohjoiseen. Ilmankos paleltaa...

Äitini kanssa kävimme keskustelut että lisätestit eivät kiinnosta, ainakaan häntä. Mutta kun tuli oikein hyvä ja halpa tarjous niin teetin kuin teetinkin lisätestin. U5 tarkentui U5b1b1a1a haploryhmäksi. En voi sanoa, että asia jotenkin olisi tarkentunut. Ihan olin yhtä kysymysmerkkinä tuonkin jälkeen. Haploryhmän tukiryhmässä eli keskusteluryhmässä administraattori laittoi muutaman saman haploryhmän omaavan omaan ryhmään, eli tuo kirjainyhdistelmä saattaa vielä joskus (ehkä) tarkentua. Tällä tarkkuudella jo tuossa pienessä ryhmässä olevat testatut ovat jollain etäisyydellä sukua. Ilmeisesti.

Tähän vaikuttaa mutaatiot, joita tapahtuu silloin tällöin. Meidän pienessä kuuden testaajan ryhmässä on nuo samat mutaatiot. Neljä on merkinnyt esi-äidiksi henkilön pohjanmaalta. Tämä ei vain taida edistyä tästä, sillä perinteinen sukututkimus (siis juuri se mistä minä tykkään, vanhojen asiakirjojen plärääminen) ei kata kovin pitkälle taaksepäin tuosta 1600-luvun loppupuolelta. Ilmajoki on seuraavana listalla, jota selvitellä ja katsoa mitä sieltä löytyy.

Ja sitten tuli kesällä tarjous, josta en malttanut kieltäytyä eli FamilyFinder-testi. Sillä luvataan sukulaisia vaikka kuinka paljon ja ajattelin että katsotaan mitä siitä selviää. Ihan hauskahan sitä on oppia uusia asioita, jos ei muusta niin geenitutkimuksesta.... jep jep..

Kun tulos tuli palvelun sivuille oli siellä 1200 osumaa, eli sen verran löytyi kaukaisia sukulaisia. Lähimmät oli merkitty "2nd Cousin - 4th Cousin". Mutta sitten on myös pisimpiä "Shared Centimorgans" ja "Longest Block". Eli lisää pitäisi opiskella että ymmärtää mistä on kyse.
Jostain luin että tämä "Centimorgans" olisi niitä yhteisiää tekijäitä perimässä. Joten eikun otin yhteyttä listalla ensimmäisenä olevaan henkilöön. Hän on merkinnöillä "126 Centimorgans" ja "5th Cousin - Remote Cousin". Kirjoitin ystävällisen kirjeen suomalaisella nimellä varustetulle henkilölle ja sain aivan käsittämättömän upean ja laajan selvityksen hänen suvustaan, Yhdysvalloista. Lähetin hänelle vastaavasti omat tietoni yhteisistä esivanhemmista. Ne löytyivät 7. ja 9. polven päästä. Niinkuin hänelle kirjoitin, olin utelias näkemään kuinka kaukana tuo yhteys on kun yhteisiä tekijöitä dna:ssa oli eniten. Tästä rohkaistuneena otan yhteyttä vielä muutamaan muuhunkin. Jahka...

Nyt kolmen testin jälkeen ymmärrän kyllä sen innostuksen joka helposti valtaa testien tekijät kun yhtäkkiä ruudulle lävähtää "yli tuhat sukulaista". Mielestäni tämä oli kuitenkin ihan hauska oppia tätäkin puolta asioista. Sen olen myös huomannut että kurssille, jossa näitä selitetään olisi hyvä mennä. Helsingissä ja Tampereella on ollut myös "iltakouluja" joissa näitä on käyty läpi. Juu en sitten päässyt. Harmi. Mutta elämä on.

Keskiviikkona 16.11. tulee televisiosta Prisma Studio, jossa käsitellään myös tätä DNA-sukututkimusta.  On tässä vaan tosi mielenkiintoisia asioita, mutta tykkään minä niistä vanhoista dokumenteista enemmän.


Kuva Wikimediasta, kromosomit, DNA ja geenit. By Genomics Education Programme - Chromosomes, DNA and genes with mitochondria, CC BY 2.0, Link

Linkkejä:
https://www.familytreedna.com  (englanniksi)

Ahti Kurrin kotisivut, joissa paljon tietoa ja selityksiä suomeksi.

https://www.familytreedna.com/groups/finland/about


maanantaina, marraskuuta 14, 2016

Sveaborg ja muut linnoitukset

Katsoin mitä uutta Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuille on tullut viimeaikoina ja huomasin mielenkiintoisen lisäyksen "Suomen linnoitukset tietokannassa".
Jos et ole vielä jäsen niin suuntaa tänne tai vaihda sivua. Sori, aineisto on vain jäsenille. Aineisto löytyy Sotilasasiakirjoista.

Linnoituksista katsoin Sveaborgin vanhinta asiakirjaa, jonka huomasin. Se sisältää selostukset eri bastioneista. Lisäksi sieltä löytyi selostus Sveaborgin ammattilaisten, sekä armeijan että siviilipuolen, palkoista ja määristä. Kirjassa on myös selostus Sveaborgista:
Kuvaruutukaappaus SSHY:n sivut, FR393_VIAPORI3 Viapori 3
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28175&pnum=44
Toinen katsomani asiakirja on mm. ranskankielinen tapahtumaselostus, joka lienee kirjeitä Tukholmaan. 24.5.1750 kieli vaihtuu ruotsiksi. Mielenkiintoisia tietoja esimerkiksi eri rykmenttien vapaaehtoisten tulosta Sveaborgiin, mitä on rakennettu ja korjattu.

Muita kirjoja en vielä selannut. Sveaborg kiinnostaa sotilaiden sijoituspaikkana.

Sveaborgin lisäksi löytyy Loviisan, Hangon, Helsingin ja Svartholman asiakirjoja. Näitä on tuolla digitoituna kaikkiaan 110 kappaletta.

Lähteet:
Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen digitoitu aineisto.

ps. juu, on tää elossa...