tiistaina, lokakuuta 30, 2012

Kuuluisia Tyrvääläisiä

Katsoin hakusanoista joilla on blogiini eksytty ja huomasin siellä sanat "kuuluisia Tyrvääläisiä". Jäin sitten miettimään ketä minä pidän kuuluisina Tyrvääläisinä.

Nykyajan ihmisille kuuluisin Tyrvääläinen on Mauri Kunnas. Herra Hakkarainen, Koiramäki ja Ny Rok City. Ja 11.1.13 jälkeen kunniatohtori Kunnas. Tarvitseeko muuta sanoakaan.

Seuraavana tulee mieleeni muuan taitelija Gallén, jonka isä pankinjohtaja, kasööri, nimismies Petter Wilhelm edisti monilla toimillaan Tyrvään kehittymistä. Nälkävuosina hän rakennutti Jaatsille uuden päärakennuksen ja näin työllisti. Tietysti voidaan ajatella myös niinkin että oli varmaan halpaa työvoimaa saatavilla. Kuitenkin, hän vaikutti kunnankirjaston perustamiseen, toimi kunnan huutokaupoissa toimijana nämä vain mainitakseni.

Tuomas Ragnvallinpoika oli kuuluisa arkkiveisuiden kirjoittaja. Hänestä on Pekka Raittila kirjoittanut kirjan, jonka Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistys julkaisi vuonna 1949. Kirjassa on kerrottu Tuomaksesta ja hänen kirjallisesta tuotannostaan. Kirjassa on myös Tuomaksen avioerosta, josta on kirjoittanut myös Kirsi Vainio-Korhonen kirjassaan Suomen herttuattaren arvoitus - Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta.  Ja kirjoittihan Tuomas muutaman virrenkin. Juhan Suku-uutisissa on aikanaan ollut juttua Tuomaksesta

Kuvataiteilijoista pitää aina muistaa Rudolf Koivu. Hänen kuvansa auttoivat meitä oppimaan lukemaan. Hänen joulukorttinsa ilahduttivat meitä vuoden pimeimpänä aikana. Postimuseossa kävin katsomassa näyttelyn hänen töistään ja olen edelleen vaikuttunut niistä. Ei ole aika vähentänyt hänen työnsä arvostusta.

Tyrvääläisistä sanataiteilijoista Heikki Ojansuu toimi Turussa suomenkielen professorina ja tutki murteita. Hän teki Tyrvään alueella murteen keruutyötä ja Marko Vesterbacka saattoi ne kahdeksi kirjaksi. Marko on myös koonnut Tyrvääläisistä sanonnoista muutaman kirjan. Tähän on ihan pakko lainata tämä lempilausahdukseni kirjasta "Tyrvääläisten lempisanonnat":
Nainen on kun kuttukin, jolle se pahhaa tee, nin se aattelee kuminkin.
Akateemikko Pertti Virtaranta oli kotoisin Karkusta, mutta lasketaan se tässä kohden vain pieneksi sivujuonteeksi. Hänen kirjansa Tyrvään murrekirja puuttuu hyllystäni, mutta puutetta kompensoi "Elettiinpä ennenkin".

Kirkkoherraksi Mynämäelle lähti Anders Lizelius. Hänkin oli taitava suomenkielen osaaja. Lizelius vastasi vuoden 1776 raamatun käännöksestä. Hän perusti 1775 lehden Suomenkielisiä Tietosanomia, valitettavasti lehti lakkautettiin jo seuraavana vuonna tilaajien puutteen vuoksi.

Kirkkoherra Antero Warelius oli myös suomenkielen kehittäjä, valtiopäiväedustaja 1876-77, sekä kansantieteen tutkija. Hänen kirjansa "Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853" sisältää paljon mielenkiintoista ajankuvausta, vanhoja tietoja Tyrväästä, tilastotietoja jne. Hänen kunniakseen on nimetty tietokirjailijapalkinto, joka jaetaan joka vuosi Vanhan kirjallisuuden päivillä.

Runoilija Kaarlo Sarkia pitää mainita myös. Herkkä runoilija, joka myös suomensi ranskankielestä. Myös hänen kunniakseen on oma seura ja museo.


Sitten näitä meidän ajassamme eläviä kuuluisia Tyrvääläisiä
Kunnas tuli jo mainittua.
Hämeenlinnan kirkkoherra Kari Koivu,
Kansanedustaja, erityisopettaja ja haitarinsoittaja Timo Roos ja hänen Kaija-rouvansa.
Kansanedustaja Arto Satonen.


Muitakin kuuluisia Tyrvääläisiä varmasti vielä on, mutta riittäköön nämä nyt.

maanantaina, lokakuuta 22, 2012

Henric Johansson Sänsi

Henric Johansson löytyi isoisäni esivanhemmista jo melko aikaisessa vaiheessa, mutta siitä eteenpäin jäi selvittäminen kesken. Sitten satuin törmäämään netissä olevaan Tuomas Ikolan sukuseuran sivuihin ja siellä olevaan tiedostoon, jossa mainittiin tämä esi-isäni. Tätä ennen oli melkoisen huteralla taidolla ja suurella luulolla varustettuna kuvitellut että tämä minun Henric on Tyrväältä. Eihän sitä nyt kauempaa meikäläisen sukulaiset... Eli täydellinen aloittelijan moka! Jos jotain on vuosien varrella oppinut niin lähdekritiikin ja epäilevän asenteen. Nyt kun on jo paljon materiaalia netissä, siksipä mielelläni käytän tovin ja tarkistan aiemmin mikrokorteilta tarkistamiani tietoja. Siihen kun ei mene kuin hetki suhteessa korttien selaamiseen. Linkit ovat Sukuhistoriallisen Yhdistyksen nettisivuille ja jäsenpuolelle kahdesta syystä: Käytän aina jäsensivuja ja jäseneksi pääsee liittymään kuka tahansa maksamalla 17 euroa vuodessa. Olkoon tämä mainos.

Mutta sitten Henricin selvittämiseen.

Sukuhakuria seuraan ajoittain. Nimettömänä, nimimerkin takaa huutelijoille pitänee olla myös oma paikkansa, mutta muutama vakituinen nimimerkki on jo tullut tutuksi ja heidän tietoihinsa voi myös luottaa. Siksipä saadessani viestin että lukisin sukuhakurin pyynnön osoitteesta http://www.sukujutut.fi/sukuhaku/sukuhak2.asp?kid=245811 aloin heti tekemään tarkistuksia. Ja herttinen kuinka heti huomasin olevani niin väärässä kuin olla voi. Eikun metsästämään oikeaa tietoa! Ja Karkusta. Vaikka pitäjä on siinä vieressä olla möllöttänyt pidempään kuin ... tai noh ainakin yhtä kauan kuin Tyrvää, on pitäjän tiedot minulle edelleenkin hatarammalla pohjalla kuin ikäni tuntemani Tyrvää ja Kiikka. Eikun sekaan vaan.

Eva Caisa Henriksdotter (s. 19.12.1804) oli esi-äitini, jota seuraamalla löytyi hänen vanhempansa. Henric Johansson Sänsi ja Maria Bertilsdr löytyivät Tyrvään Leiniälän kylästä Sänsin torpasta.Tästä sain vanhempien nimet ja isälle syntymäajan. Henric Johansson s. 16.12.1775 ja Maria Bertilsdr ilman syntymäaikaa. Tästä alkoi moka nro 1. Aloittelijan logiikalla katsoin Hiskillä olisiko Marialle syntymäaikaa Tyrväältä. Löytyi. Ja aloittelija oli tyytyväinen. Henricille ei samaa syntymäaikaa löytnyt mikä oli rippikirjassa mainittuna. Ja moka nro 2 oli valmis. Olisiko syntymäaika vaihtunut? Aina kannattaa epäillä syntymäaikaa, mutta joskus ne vaan ovat säilyneet matkan varrella oikeina.

Henric ja Maria olivat Sänsin torppareina Tyrvää rippikirja, 1799-1806 alkaen. Rippikirjoja taaksepäin ja eteenpäin seuraamalla heidän seuraaminen Leiniälässä oli helppoa. Samalla tulivat Eva Caisan sisarukset selville. Sekä äidin kuolema. Ja isän uusi avioliitto. Ja isän toisen vaimon kuolema. Lopulta isän kuolema. Tässä vaiheessa Eva Caisa oli jo oman perheensä kanssa toisaalla Tyrväällä.
Tietojen selvittäminen taaksepäin vain loppui siihen kun he tulivat Sänsin torppareiksi. Hiskistä löytyi vihityistä sopiva pari ja sen tarkistaminen digitaaliarkistosta oli vielä helppoa. Mutta siitä taaksepäin tyssäsi. Kunnes tosiaan luulin heidän olevan Tyrväältä ja valitsin aivan väärän parin vanhemmiksi.

Sukuhakurin perusteella sain tiedon Maria Bertilsdotterin syntymäajasta 9.3.1776 ja hänelle sukunimeksi Grönholm. Ja se tieto löytyi vielä Hiskistäkin. Sama syntymäaika näkyy myös rippikirjoissa. Tästä alkoi purkautumaan Marian oikeat tiedot. Maria oli syntynyt Karkun Kutalassa sotilas Bertil Johansson Grönholmin ja vaimonsa Beatha Johansdr viidentenä lapsena. Niin ja sanoessani Karkussa niin rippikirjat olivat Suoniemen puolella. (Juu sekasin olin/olen minäkin.)

Bertil Grönholm oli Oravalan sotilaana. Hänet värvättiin varamieheksi 14.4.1767 ja hän oli mukana pääkatselmuksessa joka pidettiin Messukylässä 23.9.1768. Bertil oli 24v 5kk vanha ja naimisissa. Seuraava löytämäni katselmus oli 16.7.1775, jossa jo mainitaan Bertilin pituus "11. qvarter 1. tum lång" eli ei ole kovin pitkä mies tämäkään. (1 kortteli = 14,8cm, joten 11 on 1,63 m ja 1 tuuma =2,47 cm eli yhteensä 166 cm pitkä mies.) 5.7.1782 oli katselmus Luolajassa, jossa Bertil oli mukana. Siellä hänen pituutensa on merkitty 5 jalkaa ja 7 tuumaa (1 jalka=29,69 cm, 1 tuuma= 2,47 eli  165,74 cm. Ei ollut mies kutistunut.) Vielä 1785 katselmuksessa Bertil oli mukana. Bertil kuoli 1788. Hänen leskensä jäi Oravalaan ja kuoli siellä n. vuonna 1794.(Ei ole mennyt sotilasasiakirjakurssi hukkaan...)

Tässä listattuna Bertilin ja Beathan lapset:


     Caisa Grönholm, s. 29.10.1764 Suoniemi, , haudattu 5.10.1771 Karkku.
     Johan Grönholm, s. 28.3.1768 Karkku Oravula Pipo, kastettu 30.3.1768 Karkku.
     Michel Grönholm, s. 19.9.1770 Karkku Oravula Pipo, k. 20.9.1776 Suoniemi, haudattu 22.9.1776 Karkku.
     Matts Grönholm, s. 15.2.1774 Karkku Oravula Pipo.
     Maria Grönholm, s. 9.3.1776 Karkku Kutala.
     Anders Grönholm, s. 24.9.1779 Suoniemi. 

Maria Bertilsdotter oli Oravalan Pipolla piikana ja siellä oli yhtäaikaa renkinä myös Henric Johansson. Työpaikkaromanssi! Sieltä Maria siirtyi Tyrväälle Leiniälän Kataralle piiaksi. Ja Henric myös. Molemmilla löytyvät ripilläkäynnit samoilta päiviltä 1796-1798.Heidät vihitään 28.5.1798 Kataralla.

Mistä tuli Henric Johansson Kataralle ja sitä ennen siis Pipolle? Sukuhakurin vastauksessa oli vastaus: Karkun Kiuralan Hulttisilta. En tiedä kuka on nimimerkki "Hultinen" mutta ISOT KÄDET ja syvä kumarrus! Tämä aukaisi Henricin polun, ainakin 99 %. Henric oli kotona Hulttisilla rippikirjassa 1783-1788, jonka jälkeen hän katoaa. Hetkeksi ja ainakin minulta. Rippikirjan 1788 päättyessä hän on varmaankin Karkussa tai Suoniemellä, mutta en löydä häntä näistä kirjoista. Kävin läpi jokaisen sivun SSHY:n digitaaliarkistosta 1788-93 rippikirjasta Karkussa ja Suoniemellä, tuloksetta. 1793 hän on Suoniemen puolella ensin Oravalassa Pipolla ja sitten Kutalassa Kouhilla (äitinsä veljen luona renkinä). Sotilasasiakirjoista ei myöskään ole löytynyt sopivaa Henric Johanssonia lähialueen sotilaista eikä varamiehistä ajalta 1780-1795.

Oletuksenani on että hän oli jollain puuttuvalla sivulla Karkun seurakunnassa vuosien 1788-1793 välisen ajan. Jos joku löytää hänet niin mielelläni otan täydennyksen vastaan.

Näin ollen sekä Henric Johansson että Maria Bertilsdotter olivat Karkkulaisia. Henricin veli Tuomas (s. 5.12.1772) tuli Kallialaan Juuselan isännäksi. Ja vanhin veljistä Johannes (s. 22.9.1764) jäi isännäksi Hulttisille. Sisar Marian (s. 19.12.1768) kohtalosta minulla ei ole tietoa.

Tuomas Ikolan sukuseuran sivuilla olevasta tiedostosta katsoin uudelleen Henricin ja Maria Bertilsdottirin vanhempia ja huomasin ne tarkistuksen jälkeen vääriksi. Siispä otin yhteyttä sukuseuraan ja sain yhteysstiedot henkilölle joka nämä tiedot on sukuseuralle toimittanut. Seuralla oli myös tiedossa vanhempia tietoja, jotka pitivät paikkansa.

Tarinan opetus on se että luota itseesi ja tarkista aina!
Lopuksi vielä Henric Johanssonin ja Maria Bertilssonin perhetaulut:

TAULU 1
I  Henric Johansson Sänsi e. Hultinen (794), Leiniälän Sänsin torppari. Vähä-Komero eli Sänsi Komerola perintötilan isäntä 1831., s. 16.12.1775 Karkku Kiurala, kastettu 17.12.1775 Karkku, k. 14.1.1857 Tyrvää, haudattu 14.1.1857 Tyrvää, kuolinsyy vanhuus.

Kummit: Decembr. 17. Johan Hultilas och des hustru Greta Johansdotter den 16. ejusdem S: B: Henric
T: Inhysingar Eric Wikman, soldaten Lenganholm?? med des hustru Lenna?, handvig Soini med des hustru kona. af Hornborg.

1. puoliso: 28.5.1798 Tyrvää Katara Maria Bertilsdr Grönholm (795), s. 9.3.1776 Karkku Kutala, k. 14.9.1826 Tyrvää, haudattu 24.9.1826 Tyrvää Leiniälä, kuolinsyy Torr verk, kihti.
Vanhemmat: Bertil Johansson Grönholm, Sotilas, Såld: af Lif Comp:, s. 9.8.1741 Karkku Kutala, kastettu 10.8.1741 Karkku Kutala, k. 1788 ja Beatha Johansdr Grönholm, s. 11.11.1736, k. 1794 Karkku Suoniemi Oravula Pipo.

2. puoliso: 1827 Tyrvää Maria Matsdotter Sänsi o.s. Iso-Komero (7435), Vähä-Komeron tilan isäntä 1823-30 Tyrvään Komerolassa., s. 1.9.1782 Tyrvää, k. 13.1.1849 Tyrvää.
Vanhemmat: Matts Mattss Iso-Komero, Iso-Komeron isäntä 1795-, s. 5.9.1752 Tyrvää Komerola, k. 22.7.1839 Tyrvää Komerola ja Kaarina Jaakontytär Teinilä, Iso-Komeron emäntä, s. 17.11.1755 Tyrvää, k. 7.5.1823 Tyrvää Komerola Iso-Komero.

    Lapset:
    1. Maria Sänsi, s. 24.2.1800 Tyrvää Leiniälä, k. 15.4.1804 Tyrvää Leiniälä, kuolinsyy kikhosta.
    1. Anna Sänsi, s. 26.3.1802 Tyrvää Leiniälä, k. 12.11.1812 Tyrvää Leiniälä, kuolinsyy röds.
    1. Eva Caisa Ylijärvi, s. 19.12.1804 Tyrvää Leiniälä, kastettu 20.12.1804 Tyrvää. Tauluun 2.
    1. Maria Sänsi, s. 23.12.1806 Tyrvää Leiniälä.
    1. Ulrica Sänsi, s. 21.5.1809 Tyrvää Leiniälä, k. 29.10.1812 Tyrvää Leiniälä, kuolinsyy röds.
    1. Kristiina (Stina ) Sänsi, s. 6.1.1812 Tyrvää Leiniälä. Tauluun 3.
    1. Henric Ossberg e. Sänsi, s. 9.12.1814 Tyrvää Leiniälä. Tauluun 4.
    1. Ulrica Juliana Sänsi, s. 21.4.1818 Tyrvää Leiniälä.
    1. Benjamin Sänsi, s. 27.3.1821 Tyrvää Leiniälä, k. 6.4.1821 Tyrvää Leiniälä, kuolinsyy okänd.


TAULU 2
II  Eva Caisa Henricsdr Ylijärvi (149), Taulusta 1, (isä Henric Sänsi), s. 19.12.1804 Tyrvää Leiniälä, kastettu 20.12.1804 Tyrvää, k. 31.3.1874 Tyrvää Leiniälä, kuolinsyy håll och styng.
Kummit: Carl ja Benjamin von Pfaler ja Caisa Johansdr Sillanpää. Kastanut Johan Magnus Limon.

Puoliso: 4.6.1827 Tyrvää Jacob Mattson Ylijärvi (148), Nappari Drg., Ylijärven torppari, s. 25.6.1797 Tyrvää Roismala, kastettu 29.6.1797 Tyrvää, k. 23.1.1869 Tyrvää, kuolinsyy styng.

Kummit: Isäntä Eric Hyrcki, Anders Juntila ja vaimo Anna Andersdr ja sotilas Rossin leski(?) Justina Ericsdr. (Hiski: Roismala torp. hust. entisen sotilaan vaimo k. 13.10.1838).

Vanhemmat: Mats Henrichson Tieder (Tjeder), Sotilas, Vice Corporalen (Vara korpraali), Rustmäst: (Rustmäst: Matts Tjeder) komppania 354 virka 98, s. 7.8.1765 Tyrvää Roismala Vanhakylä, kastettu 11.8.1765 Tyrvää, k. 26.6.1817 Tyrvää Roismala ja Maria Michelsdr Tieder, s. 13.12.1760 Tyrvää Haunia Eskola, k. 22.3.1801 Tyrvää Roismala, haudattu Tyrvää, kuolinsyy slag.

TAULU 3
II  Kristiina (Stina ) Henrikintr Sänsi (848), Taulusta 1, (isä Henric Sänsi), Asui leskenä Roismalan kylässä Vilppalan alustaa, s. 6.1.1812 Tyrvää Leiniälä, k. 2.10.1894 Tyrvää.
1. puoliso: Matti Matinp. Annala (1082), s. 1.2.1796 Kiikka, k. 22.5.1867 Tyrvää. 

TAULU 4
II  Henric Henricsson Ossberg e. Sänsi (849), Taulusta 1, (isä Henric Sänsi), s. 9.12.1814 Tyrvää Leiniälä, k. 24.11.1885 Tyrvää.

Puoliso: 6.1.1839 Leiniälä p 199 Pig Maria Maria Christina Andersdr. (852), s. 17.1.1818 Tyrvää, k. 24.12.1868 Tyrvää.
Vanhemmat: Anders Johanss Busk, Sotilas, s. 31.3.1785 Kiikka, k. 22.3.1832 Tyrvää ja Maria Henrikss, s. 25.6.1787 Tyrvää, k. 2.3.1875 Tyrvää.

****
Tässä vielä Henric Johanssonin linkit
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8681447
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19861&pnum=62
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19862&pnum=71
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=19863&pnum=73
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/karkku/rippikirja_1783-1788_ap/kuvat/73.jpg
Puuttuva kohta
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11144673
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11144684
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20013&pnum=103
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20014&pnum=149
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20015&pnum=173
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20016&pnum=182
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20017&pnum=197
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20018&pnum=202
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20019&pnum=318
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20021&pnum=334
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16052&pnum=5

Maria Bertilsdotterin linkit
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11144866
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11144904
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11144709

Ja korjauksia, huomautuksia ja kommentteja otetaan vastaan.