torstaina, helmikuuta 16, 2012

Jonas Tunström ja aikaisemmat vaiheet

Jonaksesta todettiin jo aikaisemmin että hän tuli Prunkkalasta Tampereelle. Ja Tampereella hän oli paperitehtaalla paperivalssaajana. Yahoon SatakuntalaisSuvut -keskustelupalstalta löysin tekstin, joka on sinne tallennettu jo vuonna 2002:
"Ajanmukainen luettelo muuttokirjojen tiedoista.htm
Kirsti Arajärvi: Tietoja ruotsinvallan aikana Tampereelle muuttaneiden muuttokirjoista"
Kyseisessä tekstissä on listattuna muuttokirjan tietoja. Sieltä löytyvät henkilöt mitä ilmeisemmin ihan järjestyksessä. Teksti lienee pohjautuvan Kirsti Arajärven Genoksessa 1955 julkaistuun artikkeliin (Arkistosta tarkistan seuraavalla käyntikerralla, jos tämäkin lehti sieltä löytyisi). Tekstissä mainitaan Jonas:
"Tunström, Joonas, Paperinvalssaaja, s.15.12.1759 Belingessä, vmo. Maria, s. 28.7.1795. Prunkkalasta 9. 3.1810 "
Seuraava askel lievän hyperventilaation jälkeen oli etsiä missä on Belinge. Jenkeistä näyttää löytyvän, mutta lähempää Ruotsista löytyy Bälinge. Ä ja E ja niiden kirjoittaminen on aina vaihdellut, joten eiköhän tuo Ruotsin paikka ole oikein. Näin siis minä päättelin. Jos päättelin väärin niin saa korjata! Belinge näytti olevan tuolla Uppsalan lähellä, kaupungista luoteeseen.

Seuraavaksi hain apuun FamilySearch -palvelun. Kirjoitin hakuun Jonas, Bälinge ja syntymäaika 1759. Viitteenä tuo 15. joulukuuta. Ja sitten jännittämään...

Ja siellä hakutuloksissa toisena näkyy Jonas, tuolla mainitulla syntymäajalla, syntynyt Bälingessä ja vanhemmat Jonas Ericsson ja äiti Brita Persdotter! Aplodien paikka! Ainakin tuo Jonas joka muuttokirjassa mainitaan on sama kuin tämä Bälingen Jonas. Mitä sanotaan lisätiedoissa:
Tieto on siis poimittu "Födelse- och döpböcker, C3, 1755-1839". Eli kastettujen kirjasta tunnuksella C3 ja kirjasta löytyy aikaväliltä 1755-1839. Jaahas, ja alussa on kirjassa jotain vikaa joka koskee (olisko) alkaen 7.8.1755. Mutta tämä Jonaksen tieto on sivulla 16.  Ylempänä on tieto isästä Jonas Ersson ja äitistä Brita Persdr, joka on siis syntymän ja kasteen aikaan ollut Svartarbossa. Ja taas kartta käteen. Svartarbo löytyy Bälingen läheltä, lienee ollut Bälingen pitäjän kylä.  

Ja nälkähän kasvaa syödessä. Sitten piti katsoa että löytyykö Jonaksen vanhemmmista lisää tietoja, esim. sisaruksia tms. Ja löytyi! Jonakselle löytyi kaksi siskoa; Brita Jonasdr s. 26.3.1757 Bälinge ja Jonaksen kaksoissisko Margareta Jonasdr s. 13.12.1759 Bälinge.
Vanhemmista löytyi vihkititeto 28.12.1753 Belinge Uppsalassa (tässä sitten taas e-kirjaimella). Morsian on Tunasta. Ja mahdollisesti (erittäin todennäköisesti) löytyi myös Jonas Ericssonin kuolinaika 26.7.1759 Bälinge Uppsala. Eli Jonas olisi kuollut ennen kaksosten syntymää. 


Sitten vielä tarkistaa mitä löytyisi haulla Brita Persdr ja aikavälillä 1753-1770.
Löytyivät nämä kolme sisarusta ja pettymyksekseni Britan kuolema.Britan kuoleman kohdalla on mainittu lähteenä 
"Lysnings- och vigselböcker, E I:1, 1755 - 1854." Ja Huomautuksena: "Vigselanteckningar för 1822-1828 och dödsanteckningar för 1823-1828 är renskrift av E I:2. Innehåller även död- och begravningsbok 1755-1854.
Eli kuulutus- ja vihkikirja, tunnuksella E I:1 ja vuosilta 1755 - 1854. Huomautus kertookin että vihkikirjaukset vuosilta 1822-28 ja hautauskirjaukset 1823-28 ovat puhtaaksikirjoitettuja tununksella E I:2. Ja sisältää myös kuolin- ja hautauskirjan 1755-1854. Ja sivuksi josta Brita löytyy mainitaan 119. (Ja suomennos on ihan tällä kouluruotsillani. Toivottavasti ei paljonkaan väärin...)

Tästä lähteestä ei paljon muuta saanut nyt irti. Mutta tässä oli jo huomattavasi paljon enemmän kuin toivoinkaan.

Mutta eihän nämä lähteet tähän lopu.

Seuraavaksi sitten Ruotsin digitaaliarkiston kimppuun, jota en  juuri ole käyttänyt. Arkiston käyttö on maksullista. Siellä on välillä ollut ilmaisia aikoja, mutta luulin ettei sieltä ole mitään tutkittavaa. No nyt olisi.

Ensin selaimeen osoite www. arkivdigital.net josta ohjelman lataus ja asennus. Ilmaiseksi ei näe kuin joitakin rippikirjoja mutta niillä on hyvä harjoitella kuvien katselua.
Sitten hakemaan Image Database linkistä Uppsala län ja kunta Bälinge.


Sivulla on listattuna eri hakemistoja mitä Bälingestä löytyy. Ja kohteen nimessä on mainittuna aina tuo tunnus, joten jahka tulee ilmainen päivä niin tiedän mitä haen. Jos näyttää siltä että en malta odottaa tai että ei ole muuta tutkittavaa niin voisin tilata CD:llä kuvat tai sitten ostaa palvelun vaikka viikoksi. Nyt näyttää maksavan 75 kruunua eli n. 7 euroa. Ei ollenkaan paha hinta.

Mutta sitä miettiessä tehdään muuta. Hengitetään vaikka rauhallisesti...

maanantaina, helmikuuta 13, 2012

Greta Matintyttären perukirja

Kun muutama vuosi sitten kävin perukirja-kurssia Vanajaveden opistossa etsin suvun henkilöä, jonka perukirja olisi saatavilla Hämeenlinnan maakunta-arkistosta. Ilokseni löysinkin mielenkiintoisen henkilön Margareta Matintyttären, jonka esi-isät ja jälkipolvet löytyivät Tampereen lähialueelta. Mutta nyt Margaretan eli Gretan pariin.

Greta tuli Ikaalisiin Hämeenkyröstä 26.8.1806. Aikani haettuani muuttokirjaa luovutin hakemasta. Ja lopuksi hyvä niin, sillä sitä ei ole. Sillä vuosia myöhemmin kun Gretan vanhemmat ja sisarukset selvisivät minulle, löysin myös maininnan Hämeenkyrön Kostulan Påussan Mäntylän kohdalta "pig Greta Mattsdotter till Ikalis utan attest".  

Greta muutti Ikaalisiin Kilvakkalan kylään Suuriniemen taloon. Taloa isännöi Maria Antintytär, jonka mies Heikki Erkinpoika oli kuollut 1801. Heikin vanhemmat elivät syytingissä talossa.  Greta ja talon poika Isak Heikinpoika on merkitty mieheksi ja vaimoksi, mutta vihkiaikaa en ole useasta yrityksestäni huolimatta löytänyt. Jonain päivänä....

* Lisätty: SSHY:n vapaalla puolella oleva rippikirja löytyy myös, jos sitä haluaa katsoa.

Greta ja Isak ryhtyivät Suuriniemen talollisiksi. Heidän ensimmäinen lapsensa Kaisa Maria (Catharina Maria) syntyi 1.10.1806 Ikaalisissa. Hänen kummeinaan olivat äidin veli vaimonsa kanssa. Seuraava lapsi Anna Stina  syntyi 30.9.1809 ja kummeiksi tulivat naapurit Johan Pukarolampi, vaimonsa Brita ja tytär Walborg. Seuraavaksi syntyi poika Isaak 22.1.1812. Hänellä oli kummeina myös naapuri Johan Pukarolampi, vaimonsa Brita, poikansa Johan ja Isä Isakin isosisko Kaisa Heikintytär, joka asui Suuriniemessä miehensä pitäjänräätäli Hans Hoffmanin kanssa. Neljäs ja viimeinen lapsi Juho Kustaa (Johan Gustaf) syntyi 30.5.1816. Lieneekö ollut papin virhe vai missä kohtaa on sekoitettu (vai minulla väärin), mutta syntyneiden luettelossa Juho Kustaa mainitaan Tapialan lapsena. Siellä on ollut melkein saman niminen isäntäpari, mutta Isakin ja Gretan poikana hänet mainitaan rippikirjassa. 

Syytä eivät rippikirjat kerro, ehkä jotkin muut dokumentit joita en ole vielä lukenut, mutta lapsista Kaisa Maria ja Isak otettiin kasvattilapsiksi Gretan veljen luokse 1815. He tulivat takaisin Suuriniemeen n. 1821. Tarkkaa selkoa vuosiluvusta en saa. Tarkempia tietoja Suuriniemen talosta ja taloudenhoidosta en ole ehtinyt vielä selvittämään, mutta jonain päivänä...

Isak Heikinpoika kuoli 6.1.1837 Ikaalisten Kilvakkalan kylässä Suuriniemessä. Hänen perukirjaansa en ole löytänyt. Mielenkiintoinen yhteensattuma on että kaksi päivää myöhemmin Kaisa Maria sai tyttären Maria Sophian ollessaan Porissa piikomassa. Greta kuitenkin eli vielä 10 vuotta leskenä Suuriniemessä. Kaisa Maria asettui Suuriniemeen tyttärensä kanssa ja mitä ilmeisimmin hoiti äitiään loppuun asti. Muut sisarukset lähtivät muualle.

Greta Matintytär kuoli 30.1.1847 Ikaalisissa Kilvakkalan kylässä Jyllin ruodussa olevassa Suuriniemen talossa. Perukirjoitus toimitettiin 13.4.1847. Kirjoituksen tekivät kirkon kuudennusmies Elias Mikonpoika Turkki Ikaalisten kirkonkylästä ja talonpoika Isakki Pukarolammi Kilvakkalan kylästä. Perillisistä paikalla oli vain tytär Kaisa, eikä poikien olinpaikkaa edes tiedetty. Tytär Anna Stina oli naimisissa Heittolan kylästä olevan torppari Mikko Lähteenkorvan kanssa. Greta oli tehnyt Kaisan hyväksi suullisen testamentin, joten Kaisa toimi pesänhaltijana.

Greta jätti jälkeensä asumuksista ja ulkorakennuksista vanhan asumuspirtin, kaksi aittaa, navetan, tallin ladon kanssa, kotan, riihen ja lantakehän. Rautatavaroita olivat suitset, viikate, sirppi, kirves, vanha pata, vasara ja hohtimet. Puutavaroita oli mm. heloitettu kirstu, kaksi vanhaa tiinua, leili, vesiamme, tuoppi, pöytä, kaksi tuolia, vanha kapan mitta, makuusija ja vati. Pito- ja petivaatteita oli mm. parkumi mekko, sarka tröijy, täkki, lampaannahka välly, lakana, tyyny, nauhallinen myssy, silkkiliina ja kaksi vanhaa liinaa. Sekalaista tavaraa oli virsikirja, rukki ja puntari. Koko pesän arvo oli 14 ruplaa 85 kopeekkaa. Pesästä vähennettiin pesän velka, kirjausmaksu, köyhille annettava raha, toimitusmiehen palkka, lunastusmaksu, arviomiesten palkat ja kyytimaksut jotka olivat 3 ruplaa 21 kopeekkaa. 


"Sitten pesän jako piti toimitettaman: mutta koska kukaan perillisistä ei ole paikalla paitsi tytär Kaisa, vaikka on asiaankuuluvasti tiedotettu toimituksesta laillisena aikana ja osan perillisistä oleskelupaikka täysin tuntematon, samoin yllämainittu perillinen, Kaisa muistutti että hän, täällä pidetyillä Syys Käräjillä viimeksielettynä vuonna, on valvonut vainajan suullisesti hänelle antaman Testamentin, josta johtuen asia jätettiin lepäämään kunnes lisä selvitys voidaan toimittaa."

Kaisa ilmoitti olevansa tyytyväinen päätökseen ja vahvisti valan velvoituksella ilmoituksen todeksi ja kuittasi puumerkillään perukirjan.

Lopuksi toimitusmies ja uskotut miehet allekirjoittivat perukirjan puumerkeillään.


Mistä perukirja löytyy?

Perukirjaa etsiessä tarvitaan vainajan nimi, kuolinaika ja  kuolinpaikka. Mielellään vielä seurakunta johon vainaja on kuulunut.

Greta Matintytär oli kuollessaan Ikaalisten pitäjästä, joten selvitin ensin että Ikaalinen kuului Ikaalisten käräjäkuntaan. Käräjäkunta taasen kuului Ylä-Satakunnan yliseen tuomiokuntaan. Joten lähdeviitteinä tähän perukirjaan on:
HMA, Ylä-Satakunnan ylinen tuomiokunta, Ikaalisten käräjäkunta,
EC:7 perukirjat 1847-1847 n:o 40 s. 475
Muita perukirjoja joita olen etsinyt olen löytänyt useista eri paikoista. Jos leski on vihitty uudelleen on perukirjoitus tehty ennen vihkimistä. Tällöin perukirja saattaa löytyä tuomiokunnan sijaan seurakunnan arkistosta

Henkilö jonka perukirja on tehty 40 vuotta mutta yli 25 vuotta sitten pitäisi löytyä käräjäoikeudesta. Tampereelta sellainen löytyi kaupungin arkistosta, josta löytyy jonkin verran vanhempiakin perukirjoja.

Alle 25 vuotta vanhat perukirjat ovat verovirastossa. Niiden saaminen onnistuu, mutta tiedot ovat salassapidettäviä.

Paras tapa oppia hakemaan perukirjoja ja niiden tulkitsemista on käydä aiheesta sukututkimuskurssi. Ilman sitä en olisi oppinut hyödyntämään niiden tarjoamaa tietoa.