maanantaina, toukokuuta 28, 2012

Sikojärven Siren -suvusta


Sikojärveen tuli 1727 isäntäpariksi Erkki Juhanpoika ja Stiina Mikontytär. Stina oli jäänyt aikaisemmin leskeksi ja hänellä oli yksi poika. Yhdessä he saivat seitsemän lasta joista vanhin Juha Erkinpoika jäi isännäksi kotitilaa viljelemään. Juhasta tuli Sikojärven isäntä 1746. (Pirkkalan rippikirja 1733-1750, 1733-48)

Juha Erkinpoika (s. 15.12.1726, k. 5.11.1798) ja Brita Antintytär (s. 1730, k. 12.6.1805) vihittiin Britan kanssa 1750 Pirkkalassa. Pari vuotta myöhemmin Juhan sisko Maria vihittiin Britan veljen Antin kanssa. (Pirkkalan rippikirja 1733-1750, 1749-50)

Juha Erkinpojan perheessä on merkittävää se että peräti kolme hänen pojistaan opiskeli Porin Triviaalikoulussa. Pojista Wilhelm aloitti koulussa 1767 ja sai silloin nimen Siren, joka tuli myös hänen veljilleen. Wilhelm palasi kotitilalleen 1772, Juho 1776. Kaarlesta tuli ylioppilas 1778 ja hänet vihittiin papiksi 1783. Juho ja Wilhelm ainakin oppivat ruotsinkielen sekä kirjoitustaidon, joka nosti heidän arvoaan kotiseudulla. Heihin törmää mm. Seurakunnan tilikirjoissa, joissa esiintyy myös Elias.

Tässä lapset lueteltuna ikäjärjestyksessä.

Perheen ensimmäisenä lapsena syntyi Wilhelm (s. 25.5.1752, k. 14.5.1805). Hän meni naimisiin Pirkkalan Tykkölän Heikkilän Leena Heikintyttären (s. 12.1.1751, k. 2.1.1833) kanssa 1775. Heille syntyi seitsemän lasta. Wilhelm toimi mm. valtiopäivämiehenä 1786 ja 1800. Wilhelm on suoraa sukua, joten jatkan hänestä myöhemmin enemmän.

Seuraavana perheeseen syntyi Antti (s. 26.2.1755, k. 12.10.1826), joka hankki omistukseensa Pirkkalan Naistenmatkan Kyöstin ja oli siellä isäntänä 1797-1809. Hän meni naimisiin Lena Yrjöntytär Vikkulan (s. 9.11.1758, k. 7.10.1831) kanssa. Heidän poikansa Matti (s. 10.2.1782, k. 21.10.1850) oli Kyöstin seuraava isäntä.

Seuraavaksi syntyi poika Juha (s. 12.8.1758. k. 12.2.1819), joka meni Ylöjärven Runsaalle isännäksi mennessään naimisiin talon tyttären ja perijättären Saara Julianan (s. 28.6.1759) kanssa. Heidän tytär Eva Kaisa (Eva Catharina) (s. 14.5.1795, k. 16.1.1837) meni myöhemmin naimisiin Kaarlo Benjamin Mäkkylän kanssa. Heidän pojan poikansa on  J.J. Mikkola.

Seuraavaksi syntyi poika Karl (s. 2.4.1761, k. 17.8.1809), joka oli Haukivuoren, Jämsän ja Korpilahden kirkkoherrana. Karl vihittiin Maria Lovisa Lucanderin (s. 11.1.1770, k. 21.2.1832) kanssa 1790. Heillä oli 12 lasta, joista viisi kuoli imeväisenä. Muut jatkoivat sukua. Yksi lapsista oli Hauhon kirkkoherra Adolf Fredrik Siren (s. 29.4.1807, k. 14.5.1868), joka oli lähteiden perusteella melko värikäs persoona.
Yksi Adolf Fredrikin lapsista oli Hämeenlinnan vanhanlle hautausmaalle haudattu Rosa Elisabeth (s.14.11.1835, k. 12.6.1872) . Hänen miehensä Johan Magnus Gadd (s. 3.9.1834, k. 23.6.1891) toimi Hämeenlinnassa opettajana. Rosan kuoltua meni Johan Magnus naimisiin Rosan siskon Linda Matildan (s. 14.6.1848, k. 6.9.1922) kanssa ja perhe muutti Helsinkiin. Samaa sukuhaaraa on myös taidehistorian professori Osvald Siren (s. 6.4.1879, k. 26.6.1966).

Seuraavaksi syntyi Elias (s. 28.2.1768, k. 15.7.1830). Elias vihittiin Karkusta olevan Maria Heikintytär Hannulan (s. 7.8.1776. k. 20.2.1858)  kanssa 1798. Elias Juhonpoika Siren omisti Taipaleen Hintsan tilan, jonka hän oli 1796 ostanut veljeltään Wilhelmiltä. Jouduttuaan luopumaan Nokian kartanosta Elias Siren hankki 1819 Kukkolan rusthollin Lempäälästä ja muutti sinne asumaan loppuiäkseen. Elias toimi valtiopäivämiehenä veljensä Wilhelmin jälkeen. Hänen jälkipolviinsa kuuluu mm. Carl Gustav Siren (s. 13.2.1847, k. 11.12.1905), joka toimi kappalaisena Piikkiössä ja Viipurissa. Hänen poikansa oli Yrjö Sirola. Eliaksen poika Evert Wilhelm (s. 21.7.1837, k. 8.2.1876) toimi kauppiaana Tampereella ja hänet on haudattu Pyynikin kirkkopuistoon.

Seuraavaksi syntyi perheen ainoa tytär Lena (s. 24.10.1765, k. 25.1.1837) joka meni Vesilahden Ali-Siston emännäksi ja Mikko Mikonpojan (s. 2.6.1764, k. 1806) vaimoksi. Mikon kuoltua meni Lena toimi isäntänä kunnes meni naimisiin Suoniemeltä kotoisin olleen sotilaan pojan Heikki Heikinpojan (s. 10.11.1785, k.1.11.1856) kanssa.

Nuorimpana syntyi Jeremias ( s. 18.4.1771, k. 17.5.1831).Hän meni naimisiin Hedvig Heikintytär Eskon (s. 20.2.1773, k. 4.3.1854) kanssa vuonna 1801. He olivat Pirkkalan Sikoisen Heikkilän isäntänä vain pari vuotta jonka jälkeen he muuttivat Karkkuun Kosken isäntäpariksi.

Lähteitä Sikojärven Sireneihin

Sikojärveltä on siirretty Pirkkalan Reipin museon pihapiiriin vanha aitta. Alueella toimii nykyään lentokenttä ja oheisesta kartasta saa käsityksen missä Sikojärvi on.

Jonkin aikaa kyseistä sukua tutkittuani törmäsin Wiljo-Kustaa Kuulialan kirjoittamaan kirjaan "Sikojärven Sirenit". Kirjassa on kerrottu laajasti Sikojärven  vanhemmista vaiheista, sekä suvun kuuluisimmista henkilöistä.

Lisäksi löysin vanhoja kyselyitä tästä suvusta.

Porin triviaalikoulun oppilasluettelot 1722, 1733, 1737 ja oppilasmatrikkeli 1738-1842. Kirja on Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Halusin vain itse nähdä Kuulialan kirjassa mainitut kohdat. (Ja samalla näin muitakin mielenkiintoisia nimiä)

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852

Pirkkalan, Hämeenkyrön, Viljakkalan sekä Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjojenlukeminen alkoi mikrofilmirullista ja nykyään niitä voi lukea verkosta.

Ja lopuksi vielä Googlen kartta Sikojärvestä:

Näytä suurempi kartta

keskiviikkona, toukokuuta 23, 2012

Tampereen poliisilaitoksen osoitekortisto

Muutama vuosi sitten Hämeenlinnan maakunta-arkistossa tutkija ohimennen mainitsi sanan "poliisilaitoksen kortisto". Kun katsoin Tampereen isoa karttaa ja pohdin (onneksi) ääneen että "missähän päin... jossain täällä nuo Tampereen sukulaiset ovat asuneet." Hän sitten kysyi avaten Pandoran lippaan "Oletko katsonut poliisilaitoksen osoitekortistosta jos sieltä löytyisi osoitteita?" "Mikä? Mitä? Oikeesti? Pääseekö katsomaan? Miten? Tahtoo!"
Sopivan hetken tullen muutama vuosi sitten kysyin sukulaista, mutta minun tietojeni ollessa puutteelliset en silloin saanut kortteja nähtäväksi. Silloin vielä piti kysyä nimellä ja juuri sen ihmisen kortti olisi tuotu nähtäväksi. Näin selitettiin.

Tänä keväänä tilanne oli toinen. Arkistolaitoksen sivuilta testasin asiakirjojen tilaamista kotoa ja vapaapäivän ollessa tulossa tilasin tietylle päivälle Tampereen poliisilaitoksen osoitekortteja. Tilatessani riitti arkiston muodostaja. Arkistolla pyysin nimen Metsäpuro kortteja.  Kortit olivat siistejä pahvikortteja, nätillä selkeällä käsialalla kirjoitettuja, siististi pienissä pahvisissa laatikoissa, aakkosjärjestyksessä.

Aloitin korteista 1915-37. Tässä korteista tiedot, jotka kirjoitin niin kuin ne korteissa luki.
Tiesin että tuolloin on elänyt Heikki Aleksi, jolla oli maalausliike. Ja sieltä hänet löytyi heti.
Tampereen poliisilaitoksen osoitekortti 1915-371916
Nimi: Metsäpuro Heikki Aleksi
virka, ammatti tai toimi: Maalari
syntymäaika:  18.1.1866
Uskonto: Missä kirkonkirjoissa:
vaimo: Jenny Matilda 14.3.1874
Mies kuoli 6.8.1916
Lapset: 3p, 1 tr
asunto-osoite:
Viinikank. 12
7.12. Välimaank. 2
1.1.1916 Rongank. 5
Eli Heikki Aleksi ja vaimo Jenny asuivat Viinikankatu 12, sieltä muuttivat heinäkuussa 1912 Välimaankadulle ja sieltä Rongankadulle. Tässä kohtaa kaivoin kartan esiin. Viinikankatu... hm... Ja sitten tarkistus Maija Louhivaaran kirjasta Tampereen kadunnimet, josta selviää että se on 1936 jälkeen ollut Tuomiokirkonkatu. Eli Kyttälästä Tammelaan ja takaisin Kyttälään. Heikki Aleksi kuoli 1916, joten sitten selvittämään missä asui vaimo Jenny.
Tampereen poliisilaitoksen osoitekortti 1915-37
1915
Nimi: Metsäpuro Jenny Matilda
virka, ammatti tai toimi: tarjoilijtar
syntymäaik:  Tampere 14.3.74
Leski 6.8.16
Uskonto. Missä kirkonkirjoissa: E L Tampere
Lapset: Aune Kyllikki
Matti Tobias
Jouko Ilmari
Olga Rakel
asunto-osoite:
1.1.1915 Viinikank. 12
7.12. 1915 Välimaank. 2
1.1.1916 Rongank. 5
1.1.1920 Mäkipäänk. 39 (Oma)
Mäkipäänk. 39, 2.5.1927, Tammelank. 13 r. 4.
Tammelank. 13, 1.2.29, Hallituskatu 17 H 9
Hallitusk. 17, 1.4.31 Hallituskatu 19 ovi 35 4 huone
Hallitusk. 19, 16.11.31 It. Puistok. 21 D 6
It. Puistok. 21, 15.6.36, Puutarhak. 20 A 2
Ja sieltä löytyi Jenny ja lapset. Jennyn tiedot jatkuivat seuraavaan korttiin.

Tampereen poliisilaitoksen osoitekortti 1936-56
Nimi: Metsäpuro Jenny Matilda
virka, ammatti tai toimi: leski
syntymäaik:  14.3.1874 tre
Uskonto. Missä kirkonkirjoissa: Tampere
os. Siren
Muistiinpanoja:
Kuoli 9.6.1951
henkikirjoitusvuosina: 37-51
asunto-osoite:
1.1.37 Puutarhak. 20 A 2
Ja niin kortissa oli maininta että Jenny kuoli 1951. Lapsilla on omat kortit ja korteissa lukee kaikki osoitteet joissa he ovat asuneet. Siellä näkyvät puolisot ja avioituminen, lapset ja muutot.

Kolmas laatikollinen kortteja on ajalta 1957-85. Omatkin tietoni siis sieltä löytyvät toisella sukunimellä kylläkin. Toisella kertaa sitten, ehkä.

Kortteja ei saanut valokuvata eikä kopioida mutta todella mielenkiintoisia ovat. Suosittelen. Täältä löytyy lisätietoa poliisilaitoksen arkistoista.

torstaina, toukokuuta 17, 2012

Tyrvää kartoilla

Pidän vanhoista kartoista. Keräilen reissuiltani karttoja, meillä on karttakirjoja ja netistä löytyy vanhoja karttoja joita tuijotella. Karttojen avulla näkee myös ympäristössä tapahtunutta kehitystä. Monta kertaa törmätessäni aivan outoon nimeen olen tarkistanut löytyykö kyseisen nimistä paikkaa paikkakunnalta. Myös liikenteen kehittymisen erottaa hyvin kartalta. 

Tyrväältä löytyy vanhoja kyläkarttoja, sillä asutusta on ollut pitkään ja rajoista on aina pidetty tiukasti kiinni. Olihan se tärkeää missä meni peltojen raja. Oikeudessa sitten viimeistään niitä rajoja tarkasteltiin. Ja usein... Katsotaanpas mitä karttoja minä olen löytänyt.


Heikki Rantatupa historialliset kartat portaali sisältää vanhoja karttoja ympäri Suomea. Tyrväästä löytyy mm. 1600-luvun Nuupalasta kaksi karttaa. Ensimmäisessä on Nuupalan talojen peltojen jakoa ja minua viehätti tuo kesä ja talvireittien merkitseminen. Kokemäenjoki tulvi keväällä ja maa on tuolla alavaa, joten aivan ymmärrettävää että kesällä mentiin hieman eri reittiä. Kuvan alareunassa on Vaununoja joka näyttää olleen ihan joki-nimellä tuolloin.

Ja Google näyttää Nuupalan alueelta näin:

Näytä suurempi kartta

Nuupalasta löytyy myös Jonas Strengin piirtämä kartta vuodelta 1644, jossa Nuupalan talot ovat piirretty lähelle rantaa. Roismala on se alue joka nykyään on Nokkakylää ja vedeksi on merkitty Rautavesi, vaikka se on kyllä Liekovesi. Noh, samapa tuo...  Marttilan kylän sijainti Strengin kartan mukaan pisti mietityttämään. Tuossa se on ollut nykyisen keskustan alueella, mutta sitä mietiskelin että mihin kohtaan tuo kartta sijoittuu. Tuo saari hämää myös. Olisiko siinä Kaalisaari ja siinä rannassa nuo talot?

Heikki Rantatupa portaalista löytyy myös Tyrväästä kartta 1700-luvun alkupuolesta. Siinä on mainittuna Tyrvään talot. Tämä auttoi hahmottamaan sellaisia taloja joista en ennen tämän harrastuksen alkua ollut kuullutkaan. Lummaja oli minulle lapsuudessa kylä, kuten Stormi. Äkkiähän tuo sitten selvisi että ne olivat taloja. Nämä hienot kartat auttavat paikallistamaan talot.

Aikanaan myös kuulin ja luin siitä kuinka kokonainen järvi oli kuivattu. Pikkulikasta se tuntui hurjalta ja taisin mielikuvissani nähdä ison järven joka jollain konstilla oli saatu tyhjäksi. Kuivattu järvi on Järvenpään ja Isojärven välissä ollut järvi. Kartta antaa sille nimen "Wangemasjärvi". Nimeä järvelle en tiennyt ilman tätä karttaa. Sittemmin löysin maininnan myös Yrjö Punkarin sivulta. Nykyään järven tilalla on peltoa ja sen "rannalla" on Hukkasen kalatehdas. Näin Google näyttää tuon kohdan:

Näytä suurempi kartta

Tuon samaisen kartan keskivaiheilla näkyy kirkko eli Pyhän Olavin kirkko. Siitä alaspäin on nykyinen Vammalan keskusta ja Vammaskoski. Kosken pohjoispuolella näkyy kuinka tie lähtee kolmeen suuntaan. Niinkuin nykyäänkin. Aiemmin teiden risteys oli Uosson risteys, mutta nykyään se on liikenneympyrä, joka on vissiin maantapa. Risteyksestä kirkolle päin sijaitsee vanha pappila. Pappilasta "mettään päin" eli luoteeseen on Lousa eli Lousaja, jossa kolmen talon pellot Pappilan vierestä näyttäisi menneen jonkin sortin oja. Lieneekö se ollut se lapsuuden oja, jossa keväällä piti kokeilla pysyykö kovassa virtauksessa pystyssä tai alkukesällä joko tarkenee uida. Nykyään se on kaivettu siistiksi ojaksi ja väliin on tehty puistoon lammikko. Lieneekö nykyisten Lousajan lasten uimapaikkana...

Kartan alaosassa on Roismala ja Hartolankoski, jossa aiemmin oli myllyjä ja nykyään voimalaitos. Museovirasto on merkinnyt Hartolankosken "Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö".
Ja koko kartan alue näyttää Googlen kartoissa tältä:

Näytä suurempi kartta
1700-luvun kartan toinen osa pitää sisällään mm. Kaukolan, Roismalan, Tyrväänkylän ja Näntölän. Nämä olivat vanhan Tyrvään, sittemmin Vammalan puolella. Siitä jokea alajuoksulle onkin Kiikka. Jätetään se nyt pois ja katsotaan sitä myöhemmin. Ehkä.

Yrjö Punkari on tehnyt sivut joissa on kuvia ja karttoja matkastaMarttilan kylästä eli Vammalan keskustasta Vesilahden Narvaan. Sivun alussa on tietoa Tyrvään muutamasta kylästä ja kartathan tässä nyt olivat ne pääasia. Karttoja sivuilla on eri ajoilta.

30.6.1915 pidettiin rajankäynti Kiikan, Kiikoisten ja Tyrvään välillä. Siitä mitä sovittiin on pöytäkirja digitaaliarkistossa. Kartta oli vain rajapyykeistä, mutta nyt Kiikoisten ilmeisesti "palatessa takaisin Sastamalaan" on mielestäni mielenkiintoista lukea tuota pöytäkirjaa.

Oheisen 30-luvun kartan löysin Nälkälänmäen Urheilusosiologian laitoksen kotisivuilta. Siinä näkyy hyvin Nuupalan ja Kallialan raja, joka menee melko lailla nykyistä Varikontietä pitkin. Junaradan linjaus näkyy siinä myös hyvin.


Samalta sivulla on 50-luvun kartan, josta sivulla kerrotaan että se on vuoden 1957 jälkeen tehty kartta. Sivulla on lisäksi kuvassa näkyvältä alueelta tietoa, joten kiinnostuneiden kannattaa suunnistaa sivuille.

Junarata rakennettiin Tampereelta Poriin 1895, joten tätä uudemmissa kartoissa rata jo näkyy. Junaradan ylitti useampia tasoristeyksiä, joista osasta kulku on nyttemmin katkaistu ja liikenne on ohjattu turvallisesti eritasoristeysten kautta (asema ja Varikonkatu).


Radan yli mentiin tasoristeyksistä, joista Varikonkadun ylityksellä oli eniten liikennettä. Tarkkaa vuotta en muista, mutta 1960-70-luvun vaihteessa tapahtui raju junan ja auton yhteentörmäys, joka kiihdytti sillan rakentamista radan ylitykselle. Tie Lousajaan kääntyi heti radan jälkeen ja ennen ammatikoulua oli Viljasen savipaja, jonka tie kiersi kiltisti. Viljasen lopetettua kukkopillien ja saviruukkujen valmistuksen tie oikaistiin. Karttaa en löytänyt, mutta muistikuvat ovat vahvat. Tuosta tuli pyöräiltyä sen verran monta kertaa. 


Lähteitä ja karttalinkkejä:
Tampereen Metsossa vuonna 2009 järjestetyn kartta-näyttelyn esite sisältää paljon tietoa sukututkijalle karttojen käytöstä ja monta erinomaista linkkiä. Linkki on pdf-tiedostoon.

1600-luvun maakirjakartat

Kaikki mahdolliset karttalinkit löytyy varmasti täältä:
http://personal.inet.fi/koti/jyrki.lehtinen/karttalinkit.htm

Arkistolaitoksen karttahaku

Kansalliskirjaston karttakokoelma

Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen kartat

maanantaina, toukokuuta 14, 2012

Kiertopalkinto



Palkitsijana on Kaisa Sukututkijan loppuvuosi -blogista, tuhannet kiitokset! Olipas mukava yllätys!

Tässä kiertopalkinnon ohjeet: 
1. Kiitä antajaa ja linkitä hänen blogiinsa
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi jolla on alle 200 lukijaa, ja kerro se heille jättämällä kommentti
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen 

Kierrätän palkinnon seuraaville blogeille, joita seuraan jatkuvasti: 







Kaisa palkitsi Annelin ja Arin päiväkirja, sekä Mun surinaa olivat myös ehdokkainani. Mutta niitähän voitte ihailla ilman mainintaakin, eikö vaan. 

lauantaina, toukokuuta 05, 2012

Carl Borg

Carl Borg nimeen törmäsin tutkimuksessani jo alkuvaiheessa. Hän oli isoisäni äidin äidin isä. Alkuvaiheen innokkuus ei korvannut osaamista, joten tutkiminen jäi perustietojen kirjaamiseen. Nyt hieman enemmän asioita oppineena olen alkanut ottamaan selvää Kallesta. Paljon on vielä tiedoissani silti puutteita. Toisaalta pitäähän eläkepäivillekkin jotain säästää, mutta niitä odotellessa lisää tietoa Kallesta.

Kallen kastenimi on Carl Fredric ja hän syntyi Tyrväällä Ekon kylässä sotilas Anders Johansson Strängin ja Maria Thomasson Callmanin ainoaksi pojaksi 4.7.1786. Kallen kummeina oli Ekon sotilaita ja heidän vaimojaan. Kallella oli siskoja Anna (s. 23.9.1780, k. 15.5.1837 Tyrvään Wehmaisissa torppari Sundin vaimona), Maria (s. 28.1.1782, k. 20.4.1783), Lisa (s. 30.1.1784, k. 19.6.1785) ja Maria (s. 20.9.1788). Marian kuolinajasta minulla ei (vielä) ole tietoa. Hänen jälkensä katovat Lousajan Ryypältä 1805 vuoden ripilläkäynnin jälkeen. Kallen toinen nimi Fredric (myös saksalaistyyppisesti kirjoitettuna Friedric) ei 1780-luvulla ollut vielä kovin yleinen nimi Tyrväällä. Mistä lienee vanhemmat saanut kimmokkeen tälle nimelle?

Kalle lähti rengiksi noin 18-vuotiaana ja oli neljän vuoden aikana renkinä Tyrvään Isojärven Wirrillä, Uusikylän Mullilla ja Kallialan Kampilla. Kallen isä oli sotilas, äidin isä oli sotilas, isän veli oli sotilas, Kallen Anna-siskon mies oli sotilas, joten eipä ole ihme että Kalle myös sille uralle lähti. Kallen isä kuoli Kustaan sodassa vain 34 vuotiaana, kuten isän velikin, joten sotilaselämän karumpi puoli tuli myös tutuksi. Kalle värväytyi sotilaaksi 1.1.1807 ja sai samalla sukunimen Borg. Rippikirjaan uusi nimi on myös merkity.

Porin läänin jalkaväkirykmentin värväysluettelossa 1808 Kalle mainitaan Nupalan sotilaana komppania numero 50 ja ruodunnumerolla 96:
den 1 Januarii 1807 införd till ordinarie Karl för No 96 Istallet samma dag antagen Lego Drängen
Carl Friedric Borg
född i Tyrvis socken
Kalle on 5 jalkaa ja 8 tuumaa pitkä eli n. 168 cm, hän on 21-vuotias, ollut jo vuoden palveluksessa ja naimaton.
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15923&pnum=743
Porin läänin jalkaväkirykmentin värväysluettelo 26.1.1808
  
Nuupalan varsinainen sotilas Jacob Björn oli ollut sotilaana jo jonkin aikaa. Rippikirjassa hänen kohdalleen on merkitty "flygt saknas", joten livohkaan on ilmeisesti lähdetty. Edellisessä rippikirjassa hän on ollut. Ja 1787 alkavassa kirjassa hänet on merkitty tulleeksi Nuupalaan 1798. En ole tarkistanut hänen palvelukseen astumistaan.

Värväystapahtuma ja katselmus oli Lauttakylässä 26.1.1808. Muuta mainintaa en löytänyt Kallen sotilaaksi ryhtymisestä. Rippikirjassa sekä Kalle että Jaakko ovat merkittynä res eli reserviläisiä. Joten olettaisin että Kalle on ollut varamiehenä. Rippikirjassa oleva merkintä 1807 puhuisi sen puolesta.
Suomen sodan julistus tapahtui 1.2.1808. Sodasta itsestään löytyy hyvää tekstiä palkitusta Suomen sodan historia 1808-1809 -kirjasta. Siitä ei siis enempää tässä ja nyt.

Missä Kalle sodan aikana oli, mihin taisteluihin osallistui, sitä en tiedä. Ja se harmittaa. Olisi vain mielenkiintoista tietää. Kalle on Nuupalassa merkittynä sotilaaksi "Sold. Carl Borg", joten jossain hän on olla sotimassa. Ripillä hän kävi siellä 4.11.1810 eli runsas vuosi sodan päättymisen jälkeen. Sotahan päättyi Haminan rauhaan 17.9.1809.

Sodan jälkeen Kalle meni rengiksi Lummajan Skytälle. Siellä hänen ollessaan taloon tuli piiaksi kiikkalainen Liisa Mikontytär, jonka isä oli Ruotsilan rakuuna Mikko Roth. Mikko kuoli Kustaan sodassa, joten Kallella ja Liisalla oli jotain yhteistä. Heidät vihittiin kotona 23.6.1813 Tyrvään Lummajassa. Heidän ensimmäinen lapsensa Anna Lisa syntyi 27.9.1813, mutta kuoli jo 25.8.1816. Skytältä he ilmeisesti kävivät Soukon Perttulassa ja palasivat Lummajaan Humalojalle, jossa Kalle on mainittu renkinä. Perhe kasvoi pojalla 20.3.1816, josta tuli isänsä kaima Kalle.
 Kalle ja Liisa päättivät muuttaa Kiikkaan. Muuttokirjaa en löytänyt, mikä voi johtua monesta syystä. He ovat kuitenkin  Kiikan Ungerlan Kartanossa ainakin jo 12.2.1818 jolloin Maria Lisa syntyi. Maria Lisa kuoli pienenä 2.7.1820. Kartanossa syntyivät Maria 10.11.1820, Isaac 4.3.1823, isoisän mummu Stina Lisa 20.1.1826, sekä Johanna 3.6.1828.

Kalle oli Kartanon lampuotina ja ruotuvaivaisena kuolemaansa asti 4.8.1837. Lisa Mikontytär oli ruotuvaivasena Ungerlassa Kannistolla ja sitten Kartanolla. Siellä Lisan tiedoissa lukee: "4.8.1837 enka efter råtan nro 16 Carl Anders Borg". Kartanolta Lisa meni Setälään,  jossa "Enka Lisa Michelsdr Borg" kuoli 11.6.1867.

Poika-Kalle meni naimisiin Kiikassa Maria Antintyttären kanssa (s. 17.1.1822 Kiikka). Perheeseen syntyi tytär jonka kanssa he lähtivät Karkkuun Siellä Kallelle on merkitty sukunimi Törmä. Karkussa lapsia syntyi kolme lisää. Karkusta he palasivat takaisin Kiikkaan 1855. Rippikirjassa 1881-1890 Kallella on sukuniemä Myllymäki. Kalle kuoli 7.2.1895.

Maria lähti kotoa 30.11.1836 ja hän oli piikana mm. Kiikan Kikkerlän Yli-Maijalassa, Kiimajärven Mäkelässä, takaisin Yli-Maijalassa, Kartanossa,  kappalaisen Jauhoparrassa, josta hän meni Kiikanojalle Isokestille lampuotin rouvaksi. Juha Heikinpoika oli jäänyt leskeksi Esteri Heikintyttären kuoltua 30.10.1850. Maria ja Juha vihittiin 5.11.1855. He saivat yhteisiä lapsia kaksi ja Juhan ensimmäisestä liitosta lapsia oli ainakin neljä. Juha kuoli 14.7.1867 ja Maria oltuaan syytingissä Isokestillä 13.5.1886.

Isaak oli rippikirjan mukaan "krympling" eli jotenkin hän oli raihnainen. Hän kuoli vain 21 vuotiaana 18.4.1844.

Johanna vihittiin 27.12.1848 Kalle Juhanpoika Kiviniemen kanssa Kiikassa. He saivat yhteensä kuusi lasta joista neljä eli enemmän kuin sylivauvaksi. Johannan tietojen selvittäminen näkyy olevan minulla kesken.

Stina Lisa eli Christina Elisabeth vihittiin 2.11.1850 Kiikassa Adolf Jakobinpoika Ylijärven kanssa. Aadolf oli kotoisin Tyrväältä mutta oli renkinä mm. Kiikan Hykköllä. He saivat seitsemän lasta, joista kolme jatkoi sukua. Heistä on jonkin verran juttua sukukirjassa, jonka Terttu ja Kaarina tekivät. Stina Lisa kuoli 15.1.1867 ja Aadolf 6.1.1868, jolloin heidän lapsensa Maija Stina, Pauliina ja Kaarle jäivät orvoiksi.

Lähteinä:
Tyrvään, Kiikan ja Karkun seurakuntien rippikirjoja, tilikirjoja, kastetut, vihityt, kuolleet, muuttokirjat
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=185087.KA
Porin läänin jalkaväkirykmentin digitoituja pääkatselmusluetteloita, värväysluettelot, palkkaluettelo
Käsikirjastoni