Penkkijärjestys se olla pitää

Vuonna 1665 tammikuun 23 päivänä vahvistettiin Tyrvään emäkirkon penkkijärjestys.
Miesten puolen penkkijärjestys oli suraavanlainen niinkuin minä olen nimet tunnistanut. Mahdolliset virheet ovat ihan omiani ja mahdollisista virheistä saa huomauttaa! Pyrin ne sitten korjaamaan.

Kuvat löytyvät Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta:
Sivu 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8662229
Sivu 2  http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8662230
Sivu 3 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8662231

Benka nummer	Byyans namn	Storägonger
1.	Ruotzila	Wälbn Christopher Burmeister	9.	Hätilä	Josef Thomasson
	Raucko	Wälbn Gustaf Grass		Wehmas	Andreas Läycki
2.	Ekois	Wälbn Herman Lods		Wihattula	Henrich Henricsson
	Tyrvisby	Johan Rosensabel		Lousaja	Jöran Uossoj
	Laukula	Ryttmestare Kunlman		Soinila	Simon Ruuticka
3.	Yhteinen penkki		10.	Nändoila	Henrich Henrichsson
	Wihattula	Jacob Israelsson		Wehkacorpi	Påhl Mårthensson
4.	Tyrwisby	Isaacg Abrahami		Mielaaniemi	Johan Huisu
	Sama	Påhl Russ		ibid	Jacob Laarsson
	Rautajoki	Jacob Israelsson		Meskala	Simon Micelsi
	Haunia	Pafvel Egelb: Staari	11.	Kijkanoja	Thomas Pesti
	Jaamala	Sigfrid Sigfridsson		Kaucoila	Thomas Soucoi
5.	Humaloja	Bråwed Månsson		Pohjala	Thomas Jörnsson
	Kaukoila	Michel Gostafss.		Kijcka	Peer Olofsson
	Haunia	Carl Jöransson		Nuupala	Erich Teucku
6.	Laucula	Richard Hendrich Abraham Michelsson	12.	Riddarla	Anders Michelsson
	Tala	Simon Ehrsson	13.	Liuhala	Johan Matzsson
	Meskala	Peer Jacobsson		Caltzila	Hans Råsilan
	Teuckula	Michel Jöransson		ibidem	Jören Salli
7.	Kijmajerfwi	Henrich Greelsson		Tyrfwisby	Thomas Toiwoi
	Nefwoi	Påhl Thomasson		Caltzila	Pehr Lomma
	Skinnarla	Matz Matzsson	14.	Leiniälä	Erich Katara
	Råijsmala	Matz Ehrsson		Tyrfwisby	Peer Pucki
	Kickerlä	Matz Jacobsson		Tapiala	Peer Påålsson
8.	Wackala	Sigfrid Mårtensson		Låusaja	Henrich Härmä
	Ibid:	Thomas Thomasson		Wihattula	Johan Simonsson
	Leicku	Mårthen Peersson	15.	Hannula	Sigfred Henricsson
	Kijmajerfwi	Matz Peersson		Järfwenpä	Jören Satimus
	Sammaljoki	Henrich Kuuti		Comerola	Pohl Rypa
				ibid:	Påhl Comero
				ibid:	Erich Sänsöj
16.	Roismala	Erich Andiljalaj?	19.	Liuhala	Henrich Seppä
	ibid	Matz Nappari		ibid	Thomas Rekola
	ibid	Erich Hyrcki		ibid	Henrich Erickilä
	Kahimala	Eskil Simonsson		Calliala	Matz Wähä Sipi
	Calliala	Jacob Sarcoini		Gudmundila	Carl Runni
17.	Leicku	Thomas Kimpa	20.	Kaucoila	Jören Hohkoi
	Kijmajerfwi	Peer Pertula		Wackala	Jörn Påhlsson
	ibid.	Mårthen Siukoj		Leicku	Matz Sigfridsson
	Liuhala	Dionysius Jacobsson		ibid	Matz Michelsson
	Meskala	Erich Hårila		ibid	Thomas Sigfridsson
18.	Caukoila	Matz Johansson	21.	Caltzila	Stefan Hansson
	ibid	Claes Thomasson		Ojansu	Clemet Rahman
	Kijmajerfwi	Michel Kucku		Tyrwisby	Simon Pakila
	Paawila	Henrich Jöransson		Sammaljoki	Brusius Bengtsson
	Wehmas	Carl Jöransson		Ulfwi	Jören Ericksson
2. Raaden uppå manfolck sidan med lilla gången
1.	Wehkacorpi	Erich Andersson	6.	Håipåla	Henrich Thomasson
	Martila	Jören Erichsson		ibid	Jacob Oskura
	Wataja	Jören Reku		ibid	Sigfrid Skyttä
2.	Martila	Matz Traki		Warila	Olof Eskilsson
	ibid	Thomas Håppu		Tårmila	Olof Haila
	Calliala	Påhl Pirane	7.	Kijka	Henrich Jöransson
3.	Orfwoila	Mårthen Fransson		Laucula	Thomas Nurki
	Laukula	Johan Hålpi		Nändöilä	Johan Cnutsson
	Ekois	Thomas Thomá		Kilpijoki	Påhl Call
	ibid	Simon Ersson		Gudmundila	Jören Potj
4.	Rauko	Sigfrid Nysylä	8.	Haapaniemi	Matz Greelsson
	Calliala	Sigfrid Tassari		lousaja	Jören Witros
	ibid	Johan Köpeli		Wehmas	Hans Willi
	Teuckula	Mårten Hultinen		Mielanniemi	Johan Houttu
	Soukoi	Mårten Matzsson		Ulfwi	Peer Ehrsson
5.	Roismala	Erich Torra	9.	Buondila	Bertol Puntå
Kimajerfwi	Jören Såppa		Teuckula	Thomas Såppa
	Laucula	Johan Johansson		Hannula	Jacob Apianen
	Newoj	Henrich Keroi		Leicku	Carl Koiralan
	Hapaniemi	Sigfrid Michelsson		Laucula	Påhl Påhlsson
10.	Ekois	Henrich Hendrsson	16.	Warila	Thomas Michelsson
	Kijkoi	Erich Thomasson		Gudmundila	Peer Dionysiusson
	ibid	Michel Matzson		Tormila	Hans Mårtensson
	Wihattula	Bertel Cuuti		Winckilä	Erich Eriksson
11.	Lousaja	Påhl Jörnsson		ibid	Anders Göösti
	Winckilä	Påhl Thomasson	17.	Nupala	Thomas Fadderi
	Calliala	Thomas Måttinen		Wihattula	Michel Jörensson
	Nupala	Sofring Carhu		Järfvenpää	Matz Päläinen
	Ekois	Thomas Lukolan	18.	Sammaljoki	Simon Brusiusson
12.	Soinila	Thomas Hendrsson			Johan Hendresson
	Sammaljoki	Sigfrid Hockä
	Calliala	Thomas Haroi
	ibid	Thomas Käki
	ibid	Olof Lyöri	18.
13.	Calliala	Påhl Rauwa
	Ruoxamoi	Bengt Påhlsson
	ibid	Jöran Jarckoi
	Orfwoila	Eskil Suurisilmä	19.
	Kijkanoja	Johan Mårtensson
14.	Kijkanoja	Bertil Tuina
	Houhala	Jörn Puuska
	Koiwula	Jacob Mårtensson
	Tapiala	Henrich Tiuttu
15.	Kijkanoja	Matz Borgari
	Hyckölä	Jacob Eskilsson	20.
	Påussa	Matz Erkilsson
	Wataja	Sigfrid Olsson
	ibid.	Matz Michelsson
3. Raaden tvärtom Riar ved choren på högra sidan
1.	Rekola	Johan Sigfridsson	2.	Håuhala	Johan Hansson
	Tapiala	Jören Ehrsson		Nupala	Henrich Jatzi
	Leiniälä	Jören Bertilsson		Calliala	Anders Kampi
	ibid	Matz Saicka		ibid	Peer Bertilsson Lauri(la)
	Koiwula	Johan Ehrsson		Laukula	Johan Lipu
				Ruoximoi	Marcus Jackinen
3.	Stårmi	Peer Claasson		Warsi	Claas Jöransson
	Lummaja	Henrich Sigfridsson		Caltzila	Anders Harsu
	Ekois	Sigfrid Keickoi		Pohja	Jacob Jöransson
	Vataja	Matz Brusiusson		Harsu	Matz Jörensson
	Ikola	Jöran Hendrsson		Isojerfwi	Thomas Roicka
				Leiniälä	Matz Pampu
4. Raaden tvärtom Riar ved choren uppå wenstra sidan
1.	Calliala	Jören Juusela	3.	Laukula	Henrich Kårcki
	Kinnarla	Lars Poussa		ibid	Matz Leiniläs
	Lummaja	Matz Erichsson		ibid	Jören Såtka
	ibid	Erich Erichsson		Ekois	Henrich Junnilas
	Skinnarla	Henrich Jörensson		Råismala	Sigfrid Juntilas
2.	Ungerla	Simon Hansson
	Nupala	Peer Swensson
	Buondila	Jöns Prijki
	Soukoi	Johan Simonsson
	Jarfwenpä	Jacob Kuckoj

Kuva: Museovirasto, kuvattu ennen 1997 tulipaloa.

Museoviraston sivuilta linkitetty kuva alttarille päin.

Minulla on ainakin postikortti, jonka olisin voinut skannata tähän kuvaksi, mutta en nyt lähtenyt sitä hakemaan. Nämä olivat niin hienot kuvat. Jos eivät saa jäädä niin poistetaan sitten.

Lähteet:
Arkistolaitoksen Digitaaliarkisto
Lasse Iso-Iivarin isäntäluettelot Tyrvää ja Kiikka, joista tarkistin itselleni epäselviä nimiä.

Naisten penkkijärjestys tulee aikanaan.

Kauvatsan kuolleita etsiessäni eksyin Huittisten kirkolle

Katsoin Kauvatsan kuolleita, sillä kuvittelin niiden löytyvän Huittisten kirjoista ennen Kauvatsan omien kirjojen alkua. Joo, osa löytyy osa ei, näemmä. Haussa oli sotilas Mats Michelsson Lemke, joka on sotilasrullan mukaan kuollut 1.10.1750. Päivän kohdalla on sivussa jotain, joten haarukassa on 1-30 päivä lokakuuta kuitenkin. Vaan ei näy Huittisissa. Lieneekö sitten niin että kun on merkitty sotilasrullaan niin ei ole sitten merkitty oman seurakunnan kuolleisiin. Ei ole ensimmäinen kerta kun näin olisi. Tarkistin vielä 1751 vuoden, mutta ei ollut onni myöten.

Sotilasrulla: Porin läänin jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo, 1768-1768, 95-98
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15396&pnum=355

Huittisten kuolleet 1750 löytyvät Syntyneiden luettelon lopusta. Mutta lokakuusta ei löydy Lemkeä. Voi harmi. Mistä hänet löytäisi?

Tätä etsiessäni katsoin mitä muuta löytyy Huittisten seurakunnan arkistosta digitaaliarkiston sivuilta. Jotenkin vain täältä Kari Kujansuun sivujen kautta on helpompi katsoa mitä kaikkea löytyy ja osaan kun löytyy jo hakemistokin. Ja joihinkin voi yrittää itsekin tehdä.
Noh, mutta kuitenkin...

Huittisten kirkko (kuvattu 8.8.2009)

Bongasin Historialliset muistiinpanot. Sen otsikkona on:
Historiallisia tietoja Huittisten pitäjästä ja sen papistosta 1580-1887 (II Ha:1, 1759, 1752-, 1762-1849, 1580-1686, 1631-1882, 1830-1887, 1650-1876, 1760-1844 )

Sitä sitten jämähdin lukemaan. Sieltä löytyy papeista paljon mielenkiintoisia tietoja. myös pitäjän väkiluvusta, köyhien määrästä ja paljon muutakin mielenkiintoista. Varsinkin jos on pappeja suvussa, jälkeläisten kannattaa tutustua näihin.
Heti aluksi on Pehr-Adrian Gaddin kirja Physico-Oeconomist Beskrifning öfwer Hwittis Sokn vuodelta 1759. Kirjassa on mm. paikallisesta ilmastosta, jossa kerrotaan 1.7.1758 tapahtuneesta salamaniskusta. Ja heti perään on listaa hyötykasveista.
Series Pastorum i Huittis eli Huittisten kirkkoherrat ja nimen jälkeen on sivunumero, josta saa lisää jutunjuurta.
Soknes Adjunctorum Ministerii eli pitäjänapulaiset.
Kauvatsan ensimmäinen pastori ja siitä vähän juttua sekä Huittisten ja Vampulan papeista. 
Huittisten kirkolle hankittiin uusi kirkonkonkello:

1844 d: 20 October
Seurakunnan Taloin hallitsijain, isäntäin päätöxen jälkeen, kirkonkokouxesa, piti sen vanhan särjetyn kirkonkellon siaan, tornisa ostettaman yxi uusi soittokello, painawa 2 skeppundä!
Ja se ostaminen piti tapahtuman Ruotzin pääkaupungisa, Stockholmisa, jonga päätöxen jälkeen tämä asia on tapahtunut! Ja on tämä uusi kirkonkello, painava 2 skett 5 leiviskää 13 3/4 tt, nyt tornisa! Kellon valajat olith Sejpeli ja Liljendahl, Stockholmisa, joidenga annetun räkningin jälkeen kello maksaa 685 Rde Bco 15 st.
-Vanhan kellon metallista saatiin 198. Rdr, 24 st 9 äyriä Bancosa! ja kuin se summa otetaan kellon valamisen maxosta eli uuden kellon hinnasta, on maxo tygötuleva 486 Rikinthal 38 st 3 äyriä Bco Kuin on kellon hinta!
- Ja tähän tule 2. metallikappalejta, kellon ikeentappien alapandavat. niitten painoon 1 ltt ja maxavat 15 Rdr 45 st.
- Kellon kieli ja se kannatus, ne monet skrufvit ikeen tapit, etc ne Carl Jagari teki ja maxavat, räkningin jälkeen, 30 Rdr.
- Kellon kielen hihnan teki Johan Axmen ja maxaa 3 Rdr.
- Kellon ikeen teki Anders Jahlin, tammipuusta, ja maalamisen kansa on maxo tästä 8 Rdr.
- Commissionärin maxo Stockholmisa, herra Otto Lundholmin maxo on 14 Rdr 40st (Se on kaikki Ruotsisa, Stockholmisa!) keisarillinen Resolutioni ja lupa että kellon tuoda tulli-rahan maxamata oli 10 Rdr hop:
- Vahetus contoiriin, että saada sopiwaa rahaa Ruozin meni 1 Rbl 47 kop: hop.
- Trakti: vanhan kellon viemisestä Ruotziin 2 Rbl
- Uuden kellon tuomisesta Stockholmista 5 Rbl.
- Packhuusiin maxettiin 72 Kop hop:
-Vågmestari otti vaaka (våg) ja trami(?) rahan, uudesta kellosta 30 kop: , wanhasta 12 kop: Vanhan kellon täältä viemisestä Turkuun annettu
3 Rubla. uuden kellon tuomisesta Turusta tänne, Eric Martinantille 3 Rub: hop: ja yxi toinen tuoja toisella hevojsella saj 3 Rubla. Niinkuin tämä usi kello on isombi kuin se endinen, niin täytyy kellon ställingin muuttaa, levittää. Johonga työhön, ja myös kellon  ylöshissamiseen, ylösvetämiseen, tarvi usiamman miehen työ, apu ja voima! liki (x) päivää, josta maxo ulosmeni kolmella rublalla hopiasa.
Räkningi ja Kujtit näistä kellon maxamisista on kirkovärdillä. Koko maxo teke 323 Rubla.
Täälä kirkon tornisa ovat siis 3 kaunita, kallita kirkon soitto-kelloja! Seurakunnan kaunistuxexi! Suuri kello, valettu v. 1796 Turusa, pajna muutama (x) vaille 5 skett. Toinen kello on valettu Stockholmisa, painaa 5 naulaa vähembi 3 skett. Tämä uusi painaa 2 sktt, 5 ltt 3 3/4 tt  4(x) yhteen, on kelloin pajno 9 sktt, 19 hll 5 tt. Nämä ovat kallisti ostetut! ja tarvitsevat olla kauniisti pideltyt!
Keskinäisen kellon syrjäsä ovat sanat lukia: Ef: 2:3. Tulkaat ja astukaat herran huoneseen ja Jacobin jumalan huoneseen, että hän opettaisi meille hänen tejtänsä ja me vaellajsimme hänen polvujlansa.
Tämän uuden kellon päällä ovat sanat Ef:56:7. Minä vien minun kansani pyhän vuoren tygö ja ilahutan hejtä minun rukoushuonesain!!

Oli niin hienoa vanhaa kieltä että oli ihan pakko präntätä tämä koko teksti! Sori! Tuossa alkuperäisessä on alleviivauksia, joita en tähän laittanut. Ja jos en saanut selvää lukee (x). Saa laittaa viestiä jos suinkin saa selvää mitä lukee. Kiitos jo etukäteen! Kyseiseen aikaan Suomessa oli jo Venäjän ruplat käytössä, mutta Ruotsin rahojen mukaan näyttää lasketun kustannukset. Lopuksi on kuitenkin ynnätty rupliksi.

Huittisten seurakunnan sivuilta tietoja kirkosta (ei muuten mainita kelloja...)
Huittisten seurakunnan arkisto Kujansuun digihakemisto.appspot.com ja Digitaaliarkisto
Kauvatsan seurakunnan arkisto Kujansuun digihakemisto.appspot.com ja Digitaaliarkisto

Pari hakemistoa aineistoihin

Olen tuossa liikenevät ajat värkkäillyt hakemistoja rippikirjoihin. Se on kivaa puuhaa. Ja helppoa kun heinänteko. Kirjoitetaan vaan niin kun nettisivulla lukee. Prikulleen niin. Ja kun on noita Tyrvään seurakunnan rippikirjoja selannut jo useamman vuoden on käsiala tuttua. Melkein kaikki kylät ja talot ovat tulleet tutuiksi. Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen hakemistoja olen kirjoitellut ja myös Kari Kujansuun tekemän käyttöliittymän kautta Arkistolaitoksen Digitaaliarkiston materiaaliin. Molemmissa riittää vielä tekemistä. Ja paljon.

Tyrväätä SSHY:n sivuilla

Kenelle näitä hakemistoja sitten teen? Näistä hyötyvät kaikki ketkä vain hakevat jotain tiettyä taloa tai kylää rippikirjoista. Digitaaliarkiston hakemistoista on helpompi hakea vaikka syntyneitä kun linkissä lukee valmiiksi viitteksi päivämäärää tai edes vuosi. Ja samallahan tuohon sen kirjoita ylös kun haen itse tietoa. Ei ole ylimääräistä vaivaa, eikä vie sen enempää aikaa minulta.

Eilen kaivoin pitkästä aikaa esiin myös Iso-Iivarin aivan käsittämättömän laajasta aineistosta kootun syntymäaikahakemiston. Olin jo sen hetkeksi unohtanut, mutta onneksi se muistui mieleeni. Etsin nimittäin henkilöä, jonka syntymäaika rippikirjassa on aluksi 23.12.1806, mutta joka rippikirjan sivulla muuttui 13.12.1806. Kävi leimahdus ja kokeilin hakea tuolla vaihtuneella ajalla ja bingo! Pääsin eteenpäin ja sain henkilön polun selväksi. Nämä sivut ovat myös muiden sivujen osalta isona apuna varsinkin talollisia tutkiessa.

Kansallisarkiston suunnitelma materiaalin indeksoimiseen kiinnostaa, mutta toistaiseksi olen pitäytynyt noissa kahdessa, joissa saa vähän vapaammin kirjoittaa sivujen tietoja. Ehkä vielä jonain päivänä.... Kujansuu on kyllä tehnyt ohjeet tietojen tallentamiseen arkistolaitoksen haluamaan muotoonkin, mutta...

Kujansuun tekemä digihakemisto ja Tyrväätä, tietysti.

Muunlaisia hakemistoja sitten onkin vaikka kuinka. Löytyy linkkilistoja erilaisiin sukututkimusaiheisiin sivuihin ja tietolähteisiin ihan Googlella hakemalla "sukututkimuksen linkkejä". Ihan joka lähtöön löytyy. Ja paljon.

Niin ja hakemistojen tekijänoikeus. En jaksa olla siitä kiinnostunut. Olkoon tekemieni hakemistojen tekijänoikeus kansalla. Ihmisten käyttöön ja avuksi kaikille kiinnostuneille niitä teen. Ja joka kerta olen sanonut että niitä saa käyttää juuri niin kuin ylläpitäjät parhaaksi katsovat.

Tyrvää kartoilla

Pidän vanhoista kartoista. Keräilen reissuiltani karttoja, meillä on karttakirjoja ja netistä löytyy vanhoja karttoja joita tuijotella. Karttojen avulla näkee myös ympäristössä tapahtunutta kehitystä. Monta kertaa törmätessäni aivan outoon nimeen olen tarkistanut löytyykö kyseisen nimistä paikkaa paikkakunnalta. Myös liikenteen kehittymisen erottaa hyvin kartalta. 

Tyrväältä löytyy vanhoja kyläkarttoja, sillä asutusta on ollut pitkään ja rajoista on aina pidetty tiukasti kiinni. Olihan se tärkeää missä meni peltojen raja. Oikeudessa sitten viimeistään niitä rajoja tarkasteltiin. Ja usein... Katsotaanpas mitä karttoja minä olen löytänyt.


Heikki Rantatupa historialliset kartat portaali sisältää vanhoja karttoja ympäri Suomea. Tyrväästä löytyy mm. 1600-luvun Nuupalasta kaksi karttaa. Ensimmäisessä on Nuupalan talojen peltojen jakoa ja minua viehätti tuo kesä ja talvireittien merkitseminen. Kokemäenjoki tulvi keväällä ja maa on tuolla alavaa, joten aivan ymmärrettävää että kesällä mentiin hieman eri reittiä. Kuvan alareunassa on Vaununoja joka näyttää olleen ihan joki-nimellä tuolloin.

Ja Google näyttää Nuupalan alueelta näin:

Näytä suurempi kartta

Nuupalasta löytyy myös Jonas Strengin piirtämä kartta vuodelta 1644, jossa Nuupalan talot ovat piirretty lähelle rantaa. Roismala on se alue joka nykyään on Nokkakylää ja vedeksi on merkitty Rautavesi, vaikka se on kyllä Liekovesi. Noh, samapa tuo...  Marttilan kylän sijainti Strengin kartan mukaan pisti mietityttämään. Tuossa se on ollut nykyisen keskustan alueella, mutta sitä mietiskelin että mihin kohtaan tuo kartta sijoittuu. Tuo saari hämää myös. Olisiko siinä Kaalisaari ja siinä rannassa nuo talot?

Heikki Rantatupa portaalista löytyy myös Tyrväästä kartta 1700-luvun alkupuolesta. Siinä on mainittuna Tyrvään talot. Tämä auttoi hahmottamaan sellaisia taloja joista en ennen tämän harrastuksen alkua ollut kuullutkaan. Lummaja oli minulle lapsuudessa kylä, kuten Stormi. Äkkiähän tuo sitten selvisi että ne olivat taloja. Nämä hienot kartat auttavat paikallistamaan talot.

Aikanaan myös kuulin ja luin siitä kuinka kokonainen järvi oli kuivattu. Pikkulikasta se tuntui hurjalta ja taisin mielikuvissani nähdä ison järven joka jollain konstilla oli saatu tyhjäksi. Kuivattu järvi on Järvenpään ja Isojärven välissä ollut järvi. Kartta antaa sille nimen "Wangemasjärvi". Nimeä järvelle en tiennyt ilman tätä karttaa. Sittemmin löysin maininnan myös Yrjö Punkarin sivulta. Nykyään järven tilalla on peltoa ja sen "rannalla" on Hukkasen kalatehdas. Näin Google näyttää tuon kohdan:

Näytä suurempi kartta

Tuon samaisen kartan keskivaiheilla näkyy kirkko eli Pyhän Olavin kirkko. Siitä alaspäin on nykyinen Vammalan keskusta ja Vammaskoski. Kosken pohjoispuolella näkyy kuinka tie lähtee kolmeen suuntaan. Niinkuin nykyäänkin. Aiemmin teiden risteys oli Uosson risteys, mutta nykyään se on liikenneympyrä, joka on vissiin maantapa. Risteyksestä kirkolle päin sijaitsee vanha pappila. Pappilasta "mettään päin" eli luoteeseen on Lousa eli Lousaja, jossa kolmen talon pellot Pappilan vierestä näyttäisi menneen jonkin sortin oja. Lieneekö se ollut se lapsuuden oja, jossa keväällä piti kokeilla pysyykö kovassa virtauksessa pystyssä tai alkukesällä joko tarkenee uida. Nykyään se on kaivettu siistiksi ojaksi ja väliin on tehty puistoon lammikko. Lieneekö nykyisten Lousajan lasten uimapaikkana...

Kartan alaosassa on Roismala ja Hartolankoski, jossa aiemmin oli myllyjä ja nykyään voimalaitos. Museovirasto on merkinnyt Hartolankosken "Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö".
Ja koko kartan alue näyttää Googlen kartoissa tältä:

Näytä suurempi kartta
1700-luvun kartan toinen osa pitää sisällään mm. Kaukolan, Roismalan, Tyrväänkylän ja Näntölän. Nämä olivat vanhan Tyrvään, sittemmin Vammalan puolella. Siitä jokea alajuoksulle onkin Kiikka. Jätetään se nyt pois ja katsotaan sitä myöhemmin. Ehkä.

Yrjö Punkari on tehnyt sivut joissa on kuvia ja karttoja matkastaMarttilan kylästä eli Vammalan keskustasta Vesilahden Narvaan. Sivun alussa on tietoa Tyrvään muutamasta kylästä ja kartathan tässä nyt olivat ne pääasia. Karttoja sivuilla on eri ajoilta.

30.6.1915 pidettiin rajankäynti Kiikan, Kiikoisten ja Tyrvään välillä. Siitä mitä sovittiin on pöytäkirja digitaaliarkistossa. Kartta oli vain rajapyykeistä, mutta nyt Kiikoisten ilmeisesti "palatessa takaisin Sastamalaan" on mielestäni mielenkiintoista lukea tuota pöytäkirjaa.

Oheisen 30-luvun kartan löysin Nälkälänmäen Urheilusosiologian laitoksen kotisivuilta. Siinä näkyy hyvin Nuupalan ja Kallialan raja, joka menee melko lailla nykyistä Varikontietä pitkin. Junaradan linjaus näkyy siinä myös hyvin.

Samalta sivulla on 50-luvun kartan, josta sivulla kerrotaan että se on vuoden 1957 jälkeen tehty kartta. Sivulla on lisäksi kuvassa näkyvältä alueelta tietoa, joten kiinnostuneiden kannattaa suunnistaa sivuille.

Junarata rakennettiin Tampereelta Poriin 1895, joten tätä uudemmissa kartoissa rata jo näkyy. Junaradan ylitti useampia tasoristeyksiä, joista osasta kulku on nyttemmin katkaistu ja liikenne on ohjattu turvallisesti eritasoristeysten kautta (asema ja Varikonkatu).


Radan yli mentiin tasoristeyksistä, joista Varikonkadun ylityksellä oli eniten liikennettä. Tarkkaa vuotta en muista, mutta 1960-70-luvun vaihteessa tapahtui raju junan ja auton yhteentörmäys, joka kiihdytti sillan rakentamista radan ylitykselle. Tie Lousajaan kääntyi heti radan jälkeen ja ennen ammatikoulua oli Viljasen savipaja, jonka tie kiersi kiltisti. Viljasen lopetettua kukkopillien ja saviruukkujen valmistuksen tie oikaistiin. Karttaa en löytänyt, mutta muistikuvat ovat vahvat. Tuosta tuli pyöräiltyä sen verran monta kertaa. 


Lähteitä ja karttalinkkejä:
Tampereen Metsossa vuonna 2009 järjestetyn kartta-näyttelyn esite sisältää paljon tietoa sukututkijalle karttojen käytöstä ja monta erinomaista linkkiä. Linkki on pdf-tiedostoon.

1600-luvun maakirjakartat

Kaikki mahdolliset karttalinkit löytyy varmasti täältä:
http://personal.inet.fi/koti/jyrki.lehtinen/karttalinkit.htm

Arkistolaitoksen karttahaku

Kansalliskirjaston karttakokoelma

Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen kartat

Maanmittaushallituksen uudistusarkisto

Tänään on Antin nimipäivä. Onnea!

Oma sukuni on kiitettävästi käyttänyt sitä nimeä, enkä itsekään sitä jälkikasvulta halunnut poisjättää, vaan siellä se komeilee pojalla yhtenä nimenä muistuttamassa niistä 30 muusta suvun Antista.

Noh isoisoisästä Antista puheenollen katselin Digitaaliarkiston viikon sisällä digitoituja tiedostoja ja siellä oli jälleen tullut Kiikasta tiedostoja. Nyt oli ilmestynyt karttoja

Maanmittaushallituksen, Uudistusarkiston, Uudistuskartat ja -asiakirjat, Sarja:
A Turun ja Porin lääni ja Sarja: Kiikka.

Ja kuinka ollakkaan  sieltä löytyi tiedot torpasta, josta kerroin aiemmin. Antin poika eli isoisäni Herman osti siis torpan omakseen Suutarilta vuonna 1919. Ja sen lisäksi että tässä olisi ollut pelkkä kartta löytyi sieltä muutakin!

Mutta ensimmäiseksi piti katsoa kartasta että kuinka tuo minun muistamani alue kartalle asettuu. 

Peltoja, niittyjä ja metsää ympäröivät muiden omistamat metsät. Huittisten kuntaraja oli myös tontinrajana. Myöhemmin tämä oli Keikyän ja Kiikan kuntarajaa.

Kartan jälkeen seuraa jaon toimitus. "Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta.." Pöytäkirja kertoo ketkä oliat paikalla, miten alueita jaettiin, mitä kukakin maasta maksoi ja mitkä tilojen nimiksi tulivat. Pöytäkirjan perässä on lohkomiskirja, jossa ovat omissa sarakkeissaan jakomerkki, kuvionnumero, selitys, jyväarvo 100 markoissa, ala hehtaaria, jyvitys arvoa smk ja p, yhteensä hehtaarit ja jyvitysarvo, sekä joutomaata hehtaaria. Taulukossa on lueteltuna kunkin lohkomisen osuudet. 

"Sato niminen tila, jonka on ostanut torppari Herman Sato, on saanut yhden palstan, jossa on:"

Sitten onkin lueteltu pelto, ala hehtaareina, välissä on tontti:

Kuvion numero: 44, Tontti, Sato, Jyväarvo sadoissa markoissa: 4, ala ha: 0.110, jyvitysarvo mk: 44,-

Sitten on niittyjä, varsinaista metsämaata kangasmetsää ja kivinen maa, sekä rahkasuo. Kaikki yhteensä n. 18 ha ja arvo 5140 mk 50p. Nykyrahaksi muutettuna se olisi 1958,01645 euroa.

Viimeisellä sivulla on tilojen maakirjaosuudet ja manttaalit. Suutarin talon maakirjaosuus on 0.7470 ja sitä vastaava manttaali on 0.3735. Saton tilan maakirjaosuus on 0.0690 osaa ja vastaa 0.0345 manttaalia. 

Muut tässä samassa yhteydessä muodostetut tilat ovat Kallio, Ruusi ja Kiviniemi.