Kauvatsan kuolleita etsiessäni eksyin Huittisten kirkolle

Katsoin Kauvatsan kuolleita, sillä kuvittelin niiden löytyvän Huittisten kirjoista ennen Kauvatsan omien kirjojen alkua. Joo, osa löytyy osa ei, näemmä. Haussa oli sotilas Mats Michelsson Lemke, joka on sotilasrullan mukaan kuollut 1.10.1750. Päivän kohdalla on sivussa jotain, joten haarukassa on 1-30 päivä lokakuuta kuitenkin. Vaan ei näy Huittisissa. Lieneekö sitten niin että kun on merkitty sotilasrullaan niin ei ole sitten merkitty oman seurakunnan kuolleisiin. Ei ole ensimmäinen kerta kun näin olisi. Tarkistin vielä 1751 vuoden, mutta ei ollut onni myöten.

Sotilasrulla: Porin läänin jalkaväkirykmentti Pääkatselmusluettelo, 1768-1768, 95-98
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15396&pnum=355

Huittisten kuolleet 1750 löytyvät Syntyneiden luettelon lopusta. Mutta lokakuusta ei löydy Lemkeä. Voi harmi. Mistä hänet löytäisi?

Tätä etsiessäni katsoin mitä muuta löytyy Huittisten seurakunnan arkistosta digitaaliarkiston sivuilta. Jotenkin vain täältä Kari Kujansuun sivujen kautta on helpompi katsoa mitä kaikkea löytyy ja osaan kun löytyy jo hakemistokin. Ja joihinkin voi yrittää itsekin tehdä.
Noh, mutta kuitenkin...

Huittisten kirkko (kuvattu 8.8.2009)

Bongasin Historialliset muistiinpanot. Sen otsikkona on:
Historiallisia tietoja Huittisten pitäjästä ja sen papistosta 1580-1887 (II Ha:1, 1759, 1752-, 1762-1849, 1580-1686, 1631-1882, 1830-1887, 1650-1876, 1760-1844 )

Sitä sitten jämähdin lukemaan. Sieltä löytyy papeista paljon mielenkiintoisia tietoja. myös pitäjän väkiluvusta, köyhien määrästä ja paljon muutakin mielenkiintoista. Varsinkin jos on pappeja suvussa, jälkeläisten kannattaa tutustua näihin.
Heti aluksi on Pehr-Adrian Gaddin kirja Physico-Oeconomist Beskrifning öfwer Hwittis Sokn vuodelta 1759. Kirjassa on mm. paikallisesta ilmastosta, jossa kerrotaan 1.7.1758 tapahtuneesta salamaniskusta. Ja heti perään on listaa hyötykasveista.
Series Pastorum i Huittis eli Huittisten kirkkoherrat ja nimen jälkeen on sivunumero, josta saa lisää jutunjuurta.
Soknes Adjunctorum Ministerii eli pitäjänapulaiset.
Kauvatsan ensimmäinen pastori ja siitä vähän juttua sekä Huittisten ja Vampulan papeista. 
Huittisten kirkolle hankittiin uusi kirkonkonkello:

1844 d: 20 October
Seurakunnan Taloin hallitsijain, isäntäin päätöxen jälkeen, kirkonkokouxesa, piti sen vanhan särjetyn kirkonkellon siaan, tornisa ostettaman yxi uusi soittokello, painawa 2 skeppundä!
Ja se ostaminen piti tapahtuman Ruotzin pääkaupungisa, Stockholmisa, jonga päätöxen jälkeen tämä asia on tapahtunut! Ja on tämä uusi kirkonkello, painava 2 skett 5 leiviskää 13 3/4 tt, nyt tornisa! Kellon valajat olith Sejpeli ja Liljendahl, Stockholmisa, joidenga annetun räkningin jälkeen kello maksaa 685 Rde Bco 15 st.
-Vanhan kellon metallista saatiin 198. Rdr, 24 st 9 äyriä Bancosa! ja kuin se summa otetaan kellon valamisen maxosta eli uuden kellon hinnasta, on maxo tygötuleva 486 Rikinthal 38 st 3 äyriä Bco Kuin on kellon hinta!
- Ja tähän tule 2. metallikappalejta, kellon ikeentappien alapandavat. niitten painoon 1 ltt ja maxavat 15 Rdr 45 st.
- Kellon kieli ja se kannatus, ne monet skrufvit ikeen tapit, etc ne Carl Jagari teki ja maxavat, räkningin jälkeen, 30 Rdr.
- Kellon kielen hihnan teki Johan Axmen ja maxaa 3 Rdr.
- Kellon ikeen teki Anders Jahlin, tammipuusta, ja maalamisen kansa on maxo tästä 8 Rdr.
- Commissionärin maxo Stockholmisa, herra Otto Lundholmin maxo on 14 Rdr 40st (Se on kaikki Ruotsisa, Stockholmisa!) keisarillinen Resolutioni ja lupa että kellon tuoda tulli-rahan maxamata oli 10 Rdr hop:
- Vahetus contoiriin, että saada sopiwaa rahaa Ruozin meni 1 Rbl 47 kop: hop.
- Trakti: vanhan kellon viemisestä Ruotziin 2 Rbl
- Uuden kellon tuomisesta Stockholmista 5 Rbl.
- Packhuusiin maxettiin 72 Kop hop:
-Vågmestari otti vaaka (våg) ja trami(?) rahan, uudesta kellosta 30 kop: , wanhasta 12 kop: Vanhan kellon täältä viemisestä Turkuun annettu
3 Rubla. uuden kellon tuomisesta Turusta tänne, Eric Martinantille 3 Rub: hop: ja yxi toinen tuoja toisella hevojsella saj 3 Rubla. Niinkuin tämä usi kello on isombi kuin se endinen, niin täytyy kellon ställingin muuttaa, levittää. Johonga työhön, ja myös kellon  ylöshissamiseen, ylösvetämiseen, tarvi usiamman miehen työ, apu ja voima! liki (x) päivää, josta maxo ulosmeni kolmella rublalla hopiasa.
Räkningi ja Kujtit näistä kellon maxamisista on kirkovärdillä. Koko maxo teke 323 Rubla.
Täälä kirkon tornisa ovat siis 3 kaunita, kallita kirkon soitto-kelloja! Seurakunnan kaunistuxexi! Suuri kello, valettu v. 1796 Turusa, pajna muutama (x) vaille 5 skett. Toinen kello on valettu Stockholmisa, painaa 5 naulaa vähembi 3 skett. Tämä uusi painaa 2 sktt, 5 ltt 3 3/4 tt  4(x) yhteen, on kelloin pajno 9 sktt, 19 hll 5 tt. Nämä ovat kallisti ostetut! ja tarvitsevat olla kauniisti pideltyt!
Keskinäisen kellon syrjäsä ovat sanat lukia: Ef: 2:3. Tulkaat ja astukaat herran huoneseen ja Jacobin jumalan huoneseen, että hän opettaisi meille hänen tejtänsä ja me vaellajsimme hänen polvujlansa.
Tämän uuden kellon päällä ovat sanat Ef:56:7. Minä vien minun kansani pyhän vuoren tygö ja ilahutan hejtä minun rukoushuonesain!!

Oli niin hienoa vanhaa kieltä että oli ihan pakko präntätä tämä koko teksti! Sori! Tuossa alkuperäisessä on alleviivauksia, joita en tähän laittanut. Ja jos en saanut selvää lukee (x). Saa laittaa viestiä jos suinkin saa selvää mitä lukee. Kiitos jo etukäteen! Kyseiseen aikaan Suomessa oli jo Venäjän ruplat käytössä, mutta Ruotsin rahojen mukaan näyttää lasketun kustannukset. Lopuksi on kuitenkin ynnätty rupliksi.

Huittisten seurakunnan sivuilta tietoja kirkosta (ei muuten mainita kelloja...)
Huittisten seurakunnan arkisto Kujansuun digihakemisto.appspot.com ja Digitaaliarkisto
Kauvatsan seurakunnan arkisto Kujansuun digihakemisto.appspot.com ja Digitaaliarkisto