maanantaina, helmikuuta 23, 2015

Tyrvään Puutarhayhdistyksestä ja jäsenistä

Tyrvään Puutarhayhdistys toimi erittäin aktiivisesti eilaisten viljelyskasvien leviämiseksi käyttöön. Se perustettiin helmikuussa 1887. Sen kauniina ajatuksena oli sekä kaunistaa kuntaa että tukea koulua, joka opettaa puutarhaoppilaita kasvattamaan vihanneksia, kukkia, puita, pensaita, sekä tekemään kukkavihkoja. He myös järjestivät puutarhakasvien näyttelyitä.
1.2.1896 oli Tyrvään Sanomissa yhdistyksen kokouskutsu:



Ilmoitus
Lauantaina tämän helmikuun 29 p. kello 12 päiwällä pitää "Tyrwään Puutarhayhdistys" warsinaisen talwikokouksensa ynnä Siemennäyttelyn kirkonkylän kansakoululla.
Muiden tärkeäin kysymysten ohessa ehdottaa Toimikunta keskusteltawaksi nykyjään päiwän polttawaksi kysymykseksi tullutta
Sokerijuurikkaan wiljelemisestä,
ynnä
Rehumaissin wiljelemisestä.
Yhdistys toiwoo mainitussa tilaisuudessa saawansa paljon uusia jäseniä. Kaikki, jotka silloin saapuwat kokoukseen ja kirjoituttawat itsensä yhdistyksen jäseniksi saawat ilmaiseksi keskenänsä jakaa seitsemänsataa (700) noita arwokkaaksi puulajiksi tunnettuja
Siperian Lehtikuusia.
Jäsenmaksu on ainoastaan yksi markka.
Huom.! Kahwia ilmaiseksi.
Tyrwään Puutarha-yhdistyksen Toimikunta.

Tyrvään Sanomissa kesäkuussa 1900 yhdistys kehoitti ihmisiä käyttämään puistoa:

Yleisöä pyydetään hywäksensä käyttämään Tyrwään Puutarha-yhdistyksen puistoa käymällä siellä nauttimassa luonnon suloisuutta. Ruohokentille ei saa mennä waan onhan siellä suuria sannoitettuja käytäwiä, joilla sopii käyskennellä, ja joitakuita istumasijojakin. Puiston yhdeydessä olewalle kauniille kuusi- ja lehtipuita kaswawalle mäelle on myös wapaa pääsy. Siellä sopii wapaasti istua ruohossa missä haluttaa ja waikkapa ottaa wirwokkeita, niinkuin kahwia ja muuta, joka ei sisällä alkohoolia, mukanaan. Maantieltäpäin on siellä siksi paljon kaswawia puita, että ei sinne sowi nähdä waan saa siellä olla wapaudessa.
Terwe tuloa Tyrwään Puutarha Yhdistyksen puistoon! Sitä toiwottawat puiston perustajat ja sille warojansa uhranneet.
Että kahvia saa nauttia mutta ei alkomahoolia. Olisiko ollut mukana samaa väkeä kuin raittiusseurassa? Näitä Puutarhayhdistyksen ilmoituksia ja kokouskutsuja lukiessani Tyrvään Sanomista olen miettinyt ketkä kaikki mahtoivat yhdistykseen kuulua ja olikohan siellä tavallisia työmiehiä ja -naisia laisinkaan? Noh siihen kysymykseen vastasi Tyrvään Sanomat 1907:
Yhdistyksen toimesta ja sen waroilla on perustettu puisto, jonka maa-alan Tyrwään kunta on ikuisiksi ajoiksi lahjoittanut Puutarha-Yhdistykselle sillä ehdolla, että se kunnollisesti puistona hoidetaan. Se on kaikkien seurakuntalaisten käytettäwänä lepo- ja huwipaikkana.
Siinä kaswaa nykyjään seitsemättäkymmentä kuusta, joista toinen puoli on tawallisia Suomalaisia kuusia ja toinen puoli Siperialaisia Pihtakuusia. Wiimemainituissa on pitemmät ja pehmeämmät neulaset kuin Suomalaisissa kuusissa, eikä ne kuitenkaan warise talweksi niinkuin lehtikuusen neulaset.
Puistossa kaswaa wielä 10 waahteraa, 2 jalawaa 1 saarni, 3 lehmusta eli niinipuuta, 1 lehtikuusi (Larix Europeana), 2 piilipuuta, joissa on hopeankarvaiset lehdet (Salix argentaea), 2 komeata tammea ja kaksi pensasryhmää, joissa on seljapensaita ja Siperialaisia hernepuita.
Tämä puisto perustettiin w. 1892, siis wiisitoista wuotta sitten. Sen perustaminen, siinä olewat kaswit ja aitaus, ynnä wuotuiset hoitokustannukset owat tulleet Yhdistykselle maksamaan toista tuhatta markkaa, niinkuin jokawuotisista tileistä woipi nähdä. Mutta jos se on tullutkin maksamaan paljon, niin on se myöskin pysywä muisto Yhdistyksen toiminnasta. Enimmän ihailtawat owat ne kaksi tammipuuta, joista toinen jo muodostaa niin leweän latwuksen, että sen siimeksessä woipi useita henkilöitä istua, ikäänkuin jonkun katoksen alla.
Kun Yhdistyksen warat owat wiime wuosina olleet kowin niukat, ei puistoakaan ole woitu niin hywin hoitaa kuin suotawa olisi ollut.
Tyrwään Puutarha-Yhdistyksen jäseninä kuluneina kahtena wuosikymmenenä owat olleet seuraawat kansalaiset:
Yhdistyksen jäseneksi pääsi hyvämaineinen tyrvääläinen 17 vuotta täyttänyt henkilö. Ja paljonhan siellä näkyy olevan tuttuja nimiä. Kauppiaita, apteekkari, opettaja, maanviljelijöitä rouvineen.
Puutarhayhdistyksen puiston sijainti on minulla hiukkasen epävarmaa, mutta veikkaus on Hopun takana oleva alue. Saattaa olla että olen ihan metsässä arvaukseni kanssa. Jos tiedät oikean paikan laita vinkki kommentteihin!

Lähteet
Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet, Tyrvään Sanomat
Aamulehti 23.4.1887


tiistaina, helmikuuta 17, 2015

Valokuvan arvoitus - Kuka on Liisi?

Appiukkoni kuolinpesässä vuonna 2003 meille jäi myös kasa mielenkiintoisia valokuvia. Valokuvien omistaja oli hänen toinen vaimonsa, joka oli kuollut 1976. Valokuville en ole tässä vuosien aikana ehtinyt / jaksanut/ viitsinyt vielä tehdä mitään muuta kuin osan skannata. Huvin vuoksi ja uteliaisuuttani laitoin yhden kuvan Facebookin ryhmään "Tampere vanhoissa kuvissa". Ajattelin että kuvassa oleva henkilö saattaisi olla joko tamperelainen tai ainakin jonkun tamperelaisen tunnistama.
Kuvaan on kirjoitettu: "Ystävyyden osoitukseksi Taimille! Tre 25.3.-46 Liisi"
Taimi oli appiukkoni puoliso. Mutta kuka on tämä Liisi? Sitä lähdin selvittämään.
Kuvan ensimmäiset kommentit kiinnittivät huomion balettitossuihin. Joista työkaverini, itsekin balettia aikanaan tanssineena, kommentoi tossujen olevan sota-ajan jälkeiset, hienommat tossut kuin mitä taviksilla oli.

Ensimmäisissä kommenteissa jo ehdotettiin olisiko kyseessä Liisi Hallas, kuuluisa tamperelainen balettikoulun johtaja ja itsekin primaballerina. Sain vinkin että voisi kysyä Tampereen kaupungin kuva-arkistosta, Siiristä, jonne lähetinkin heti kysymyksen. "Voisiko kyseessä olla Liisi Hallas?". Vastaus oli että heillä on vain yksi kuva Liisi Hallaksesta ja tässä kuvassa ei ole heidän mielestään Liisi Hallas. Mutta että heillä on myös vasta 10 % kuvamateriaalista käytynä läpi, joten varmuutta ei osata sanoa jos vaikka myöhemmin tulisikin kuva Liisistä vastaan. Eli ei olisikaan. Kunnes pari päivää myöhemmin FaceBookiin tuli viesti että "kaveri tunnisti, on Liisi Hallas."
Sitten alkoi tulla viestiketjuun muisteloita:
"Asuin 40 ja 50 luvuilla Pispalanharjulla. Liisi asui myös siellä. Hänellä oli silloin niin eksoottisia siamilaiskissoja."

"Kävin Liisi Hallaksen tunneilla 1950-60 lukujen vaihteessa siihen aikaan hänellä oli karkeakarvainen mäyräkoira ja tapana sanoa, että hänen koiransakin nostaa koipeaa tyylikkäämmin kuin te. Ankara mutta toisaalta myös huumorintajuinen."

"Ankara oli. Muistan. Tampereen Teatterin yläkerrassa varvasteltiin."
"Kävin kanssa Liisin tunneilla,oli vihainen äidilleni kun antoi minun jättää balettikoulun kesken.Hämäriä muistoja kanssa että oli vaativa opettaja."

"Muistan kanssa sen mäyräkoiran, eikös ollut joskus tunneillakin.."

"Vuonna 2009 näkyy olevan julkaistu kirja " Tanssiva tehdaskaupunki - yli vuosisata taidetanssia Tampereella " Sen takakannessa on nettitiedon mukaan Liisistä juuri tuo sama kuva!."
Eli Bingo!
Ja eikun kirjaa tilaamaan! Kirjan on kirjoittanut Minna Saari, julkaisija on Sisä-Suomen tanssin aluekeskus / Pirkanmaan Tanssin Keskus ry vuonna 2009. Kirjan hinta on 25 euroa + postikulut.

Kirjassa käydään läpi sekä tanssimisen historiaa Suomen näkökulmasta, Tampereen tanssikurssien järjestämisiä 1800-luvulla ja miten balettitaide kehittyi Suomessa. Edvard Fazer perusti Suomalaisen Oopperan yhteyteen balettiryhmän 1922, joka nosti baletin arvostusta. Liisi kiinnitettiin balettiin heti ensimmäisenä vuonna solistitanssijaksi. Liisi Hallas esiintyi ensimmäisen kerran tampereella 1929 Tampereen Työväen teatterissa Elo Kuosmasen kanssa. Seuraavan kerran hän esiintyi 1931 Tampereen Teatterissa.

Sodan seurauksena Liisi Hallas päätyi Tampereelle. Hän oli syntynyt Helsingissä 15.12.1901 ja hän oli saanut parhaan klassisen baletin koulutuksen maassamme. Hän oli opiskellut Helsingin Tanssiopistossa kuuluisien venäläisemigranttien ohjausksessa ja jatkanut vielä opintojaan Elo Kuosmasen johdolla. Häntä pidettiin loistavana luonnetanssijana. Hän toimi myös baletin apuopettajana. Tampere oli tullut tutuksi kiertueilla ja lisäksi hän oli tehnyt Tampereen Teatteriin koreografioita. 1939 Liisi tuli sotaa pakoon Tampereelle ja sai paikan Lokomon piirustuskonttorissa. Baletin opettajaksi hänet keksi Verna Pahlman, joka piti voimisteluopistoa Lottalassa keskustorilla. Hän keräsi viiden tytön ryhmän, joille Liisi Hallas alkoi opettaa klassista balettia.Vuonna 1941 Liisi aloitti oman koulunsa Tampereella.

Samaan aikaan tuli takaisin kotiinsa Tampereelle myös Ester Naparstok, joka aloitti omassa kodissaan balettikoulun heti tullessaan Tampereelle 1939. Hän oli asunut Saksassa ja tehnyt soolokiertueita eri tanssiryhmissä. Hän edusti lähinnä vapaata tanssia, mutta oli kiinnostunut myös kaikista liikunnan uusista suuntauksista.

Molempien kouluista tuli useita tanssin ammatikseen valinneita ja myös ulkomaille uraa luomaan lähteneitä. He myös kasvattivat seuraavan sukupolven tanssinopettajat Tampereelle. Liisi Hallas opetti lähinnä perinteistä balettia. Hän myös suunnitteli teatterille koreografioita.

Liisi Hallaksen koulu toimi perustamisen jälkeen Lottalassa, josta se siirtyi Raittiustaloon ja viimein sai harjoitustilat Tampereen Teatterin vintiltä 1951. Liisi Hallas tarjosi lopulta kouluaan Tampereen Teatterin hallintaan ja tarjous hyväksyttiin 1964. Liisi toimi vielä Tampereen Teatterin Liikunta- ja Balettikoulun johtajana vuoteen 1966 asti.

Liisi Hallakselle on myönnetty Pro Finlandia kunniamerkki 1956. Hän menehtyi 18.8.1984

Lisätietoja Liisistä:
Wikipedia teksti Liisi Hallaksesta
Pitkä lista esityksistä Kansallisopperassa, joissa Liisi Hallas on ollut mukana tanssijana.
Ruth Matso oli Liisin oppilas. Ankarasta opettajasta oli "uutinen" YLE:llä 2009.
Tammerkoski-lehti No 1/1968 sisältää myös jutun Liisistä.
Liisi löytyy Helsingin syntyneitten luettelosta 15.12.1901 (SSHY jäsensivut)
Liisin viimeinen leposija ja hautakivi löytyvät Kalevankankaalta. (Facebook)