tiistaina, joulukuuta 31, 2013

Tyrvään tiilitehtaista lehdissä

Monen päivän ihmettelyn ja turhauttavan hetken jälkeen Kansalliskirjaston digitoidut kokoelmat eli sanomalehdet ja pienpainatteet toimivat. Pääsin katsomaat mitä noista Tyrvääläisistä tiilitehtaista löytyy lehdistä. Ja löytyhän niistä edes jotain!

Aamulehti 17.11.1891
Tiilitehdas myytävänä.
Omistajan kiwulloisuuden tähden pois myydään
tiilitehdas sijaitsewa Tyrwään pitäjässä
2 kilom. matkan päässä nyt rakennettawasta
Tyrwään rautatieasemalta. Sawi ja santa,
jotka wieressä owat, on kelwollinen.

Tehtaassa, joka on rakennettu edellisenä ja
wiime suwena, woi suwessa walmistaa 350.000
tiiltä, joka maa on wuokrattu ja kiinnitetty 50
wuodeksi. Tehtaassa tehdyt tiilet owat erittäin
hywiä, joita nytkin on nähtäwänä tehtaalla.
Kaupasta saa sopia suullisesti tahi kirjallisesti
allekirjoittaneen kanssa, osoitteella M. F. Lahtinen Tyrwää.

Kunnioituksella
M. F. Lahtinen

Kaksi kilometriä asemalta, sen täytyy sitten olla Nuupalan tiilitehdas. Ja seuraava leike vahvistaa tämän:
Aamulehti 2.1.1892
Julkisella huutokaupalla, joka paikalla
toimitetaan keskiviikkona ensi
Tammik. 20 p. klo 12 päiwällä,
myydään allekirjoittaneen omistama, Nuupalan
kylässä, nykyään rakennettawan
Tampereen-Porin rautatien warrella
Tyrwään asemalta noin kahden kilometrin
päässä sijaitsewa tiilitehdas, ehdoilla,
jotka huutokauppatilaisuudessa likemmin
sanotaan.

Tyrwää Jouluk. 28 p. 1891.
M. F. Lahtinen

Eli ei ole mennyt kaupaksi joten sitten järjestettiin huutokauppa. Tässä kohdassa tehdas on vaihtanut omistajaa ja se on sitten jatkanut toimintaa uudella omistajalla. 
Lieneekö sama tehdas kyseessä seuraavassa ilmoituksessa:
Tyrvään Sanomat 1.8.1904
Ilmoitus.
Warerin tiilitehtaalla Nuupalassa,
on myytäwänä hywäksi poltettuja
tiiliä. Tiilet kestäwät warmasti
sekä tulta että ilman waihteluja
wastaan.
 
Tyrvään Sanomat 1.8.1905
Tiiliä
on myytäwänä Elokuun puoliwälistä
alkaen Warerin tiilitehtaalla
Nuupalassa. Tiilet owat hywäksi
tunnetuita ja tilauksia wastaanottaa
A. Aalto,

tehtaan vuokraaja.
Eli tästä mainoksesta selviää että Nuupalan tehdas oli vuokralla A. Aallolla.
Muuta ei selvinnyt Nuupalan tehtaista.

Seuraavaksi löytyi maininta Härmän tiilitehtaasta:
Tyrvään Sanomat 1.8.1905
Hywiä tiiliä myydään huokeilla
hinnoilla 2 m. 50 p., 3 mk. ja
3 m. 50 p. sadalta lähellä Tyrwään
pappilaa Härmän maalla
olewalla tiilitehtaalla.

R. Lindroos, Tiilimestari.

Tyrvään Sanomat 10.8.1905
Hywiä tiiliä
myydään 2 mk. 50 p., 3 mk. ja
3 mk. 50 p. hinnasta sadalta, sekä
myöskin rautapalaneita tiiliä on
nyt saatawana Härmän maalla
olewalla tiilitehtaalla.

R. Lindroos.
Tiilimestari.
Haa! Tästä näkee paljonko nuo tiilet ovat maksaneet. mitähän nuo "rautapalaneet tiilet" ovat?

Tyrvään Sanomat 15.2.1907
Ilmoitus.
Tiiliä on wielä saatawana
Lousaan tuulitehtaalla.

R. Lindroos.

Tyrvään Sanomat 18.11.1908
Lousaan tiilitehtaalla ostetaan
rankoja.
Sopii käydä kauppoja tekemässä.
R. Lindroos.
Vanhempia ilmoituksia en Härmän mailla olleesta tiilitehtaasta löytänyt. Tämä tiilitehdas toimi siis vuoteen 1922 asti. Lehtiä ei ole 1910 jälkeen digitoituna, joten sekin rajoittaa hakemista.

Roismalan tiilitehtaasta löytyi myös maininta:
Tyrvään Sanomat 1.7.1904
Ilmoitus.
Huutokaupalla joka pidetään
Roismalan tiilitehtaalla Lauwantaina
Heinäk. 9 p. kello 11 e.p.p.
myydään käytännössä ollut tiiliuuni
pienemmissä erissä, kattona olleita
lautoja, käytetyitä lankkuja, Tiilikraana,
Tiileja isoja ja pieniä sekä
tiilen päitä, josta täten huutohaluisille
ilmoitetaan huomautuksella
että huudot owat paikalla
maksettawat. Tyrwää Kesäk. 28 p. 1904.

Oskari Hyrkki
Hyrkki lienee ollut tässä kohdassa vain huutokaupan toimeenpanija. Mutta vielä yhden maininnan löysin:

Tyrvään Sanomat 23.2.1906
Kuulutus.
Kuntakokous pidetään kunnan
kokoushuoneessa Maanantaina
Maaliskuun 5 päiwänä kello 10 e.p.p.

Siinä kokouksessa.
....
3:si. Esitetään Erland Torran
ja kumppanit nimisen tiilitehtaan
anomus saada waapautus yleisten
maanteitten ylläpidosta, alkaen
wuodesta 1904 ja siitä eteenpäin.

...
Tyrwäällä Helmikuun 17
päiwänä 1906.

Teodor Rosila.
w. t. esimies.
Mahtoiko olla tämä Torran Erlandin ja kumppanien tiilitehdas sama kuin tuo Roismalan tiilitehdas? Sehän on loppunut 1911, joten voisi olla...

Mistä vielä voisi hakea tiilitehtaista juttua?
Elka - Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto
Uudemmista Tyrvään Sanomista. Niitä löytyy ainakin Sastamalan pääkirjastosta. Joka toinen keskiviikko on paikalla sukututkijoita, joilta voi kysyä myös apua etsintään.
Mitähän niitä sitten vielä olisi?

maanantaina, joulukuuta 30, 2013

Tiilitehtaita Tyrväällä

Torin muutoksista kertovaan kirjoitukseen sain kommentin, jossa kyseltiin jonkun loppuneen tiilitehtaan perään. En aikaisemmin ole ehtinyt edes miettimään koko asiaa sillä tämä syksy on ollut kaikkea muuta kuin rauhallinen tai mielyttävä. Ei mennä siihen sen enempää, sillä elämä on ja vanhaks ei oo himoomista...

Hämeenlinnan näyttelystä kuviotiilejä. Kuvattu 18.8.2013.
Itse en muista kuin Kiikan tiilitehtaan ja ehkä Tyrvään Saven tehtaanpaikan, sekä tietenkin Viljasen Jaakon. Mutta että tiilitehdas. Sanompa heti että ei ole tietoa, ei. Mutta katsotaan mitä asiasta löytyy.

Jokelan Tiilitehdasperinne ry:n sivuilla on listattuna eripuolilta Suomea tiilitehtaita. Sieltä löytyy myös maininta Tyrvään Savesta. Tämän tiedon mukaan se on toiminut 1941-1965.
Ja kun tarkemmin katson niin tieto on peräisin kirjasta:
Lähdeteos: SUOMEN TIILITEOLLISUUDEN HISTORIA.
Julkaisijat: Suomen Tiiliteollisuusliitto r.y. ja Tiilikeskus Oy. (1981)
Sivulla ei ole hakua paikkakunnan mukaan, mikä on suuri puute. Joten eikun selaamaan...
ja heti A-kirjaimen kohdalta löytyy
Alahärmän Tiilitehdas, toiminut 1912-1922
J-kirjaimesta tärppäsi seuraava:
Jokisen Tiilitehdas (SKT), toiminut 1914-
N-kirjaimesta löytyi
Nuupalan Tiilitehdas, toiminut 1912-1940
Ja R-kirjaimesta
Roismalan Tiilitehdas, toiminut 1899-1911
Ohhoh! Näinkin monta tiilitehdasta toiminut Tyrväällä!
Aloitetaanpas tuosta Alahärmän Tiilitehtaasta. Saku kertoi kisakadun historiasta ja elämästä ja linkitti kartan, jossa näkyy Vanhan pappilan tykönä, tuolla kuvan alareunassa maininta "Tiilitehdas". Se on pakko olla tämä!

Tässä Sakun sivuilta linkitetty kartta:

Tyrvään Sanomissa Kesäkuu 1899 oli ilmoitus:
Myytäwänä.
Hywässä kunnossa olewa asuin-
rakennus, jossa on sali, kamari ja
keittiö ynnä ulkohuoneet myydään
Tyrwään pitäjän Lousan kylässä

yksi kilometri Tyrwään asemalta.
Karl Arell.
Sawenvalaja.
 Haa! Eli Kaarle Josef Arell (s. 3.12.1866 Kaarina, tullut Turusta 1893 ja muuttanut takaisin Turkuun 1899) on ollut savenvalajana, ehkäpä juuri Alahärmän tiilitehtaalla. Hänen jälkeensä mainitaan savenvalaja Matts Oskar Eriksson (s. 20.9.1877 Prunkkala, tullut Tampereelta 1902) vaimonsa Amanda Vilhelmina Teleniuksen (s. 15.4.1881 Tyrvää) kanssa.


Jokisen Tiilitehdas oli Tyrvään Mantan pojan, Johannes Wihtori Jokisen tiilitehdas. Tästä en löytänyt mitään muuta mainintaa kuin tuon aloitusvuoden 1914. En edes päättymisvuotta. Mielenkiintoista...

Nuupalan tiilitehdas on toiminut Jokisen tiilitehtaan kanssa yhtäaikaa. Mutta ei löydy mitään mainintaa. Paitsi lopetetuista yrityksistä löytyy että Nuupalan tiilitehdas Oy on lopetettu 31.07.1981.

Nuupalassa on toiminut myös Tyrvään keramiikka, joka toimi siinä Putajantien varressa. tehtaan kohdalta Vammakselle päin lähtee - ylläri,ylläri - Ruukkutie.

Roismalan tiilitehdas oli vanhin mainittu, mutta ei jälleen mitään tietoja! Turhauttavaa.

Ja Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtiarkistokaan ei toimi. Sieltä olisi saattanut ehkä mahdollisesti löytää jotain edes tuosta vanhimmasta. Tyrvään Sanomiakin löytyy vain vuoteen 1910, joten kaikista ei sieltäkään löydy.

Tiilitehtaat ovat sen verran "tuoreita" mutta kuitenkin hävinneet jo muistista että en näistä tehtaista löydä lisätietoja. Jos joku tietää niin kommentoikaa ihmeessä! Museolla saattaisi olla jotain tietoja, joten pitääpä laittaa heille kysely.

Lisätietoja
Museoviraston sivut: Tiilen historiaa Suomessa

torstaina, joulukuuta 26, 2013

Ulvénin rukkimestareista ja Ulviosta

Kun puhutaan vanhoista tyrvääläisistä jotka ansaitsisivat erityismaininnan on Uuno Ulvio yksi sellainen henkilö. Hän on tallentanut tyrvääläistä henkilöhistoriaa ja ympäristön muutoksia sekä sanallisessa muodossa että kuvina. Ja teksti kulkee kuin vesi Vammaskoskessa! Minulla ei ole ollut kunnia tuntea herra Ulviota (tai en ainakaan muista tunteneeni), mutta monet paikkakuntalaiset hänet muistavat vielä. Äitini kertoi omia muistojaan ja lukee par'aikaa Uunon kirjaa Kievarinpoika muistelee.

Uuno syntyi perheen kolmantena lapsena 8.12.1896 Tyrväällä Marttilan kylässä Heikkilään kuuluvassa talossa. Hänen isänsä Herman Antinpoika (Gustaf Herman) Ulvén oli kuuluisaa Kiikkalaista sorvarisukua ja oli syntynyt 21.7.1858 Tyrväällä. Uunon äiti oli Punkalaitumelta Rasin talon tytär Aleksandra Heikintytär (s. 3.3.1870). Uunolla oli sisko Hilja ( s. 30.7.1892) josta hän kertoo jonkin verran kirjassaan. Hänen veljensä Urho (s. 22.4.1905) suomensi nimensä Utrioksi.

Herman Ulvénin sisarukset kuolivat pienenä. Aleksandralla (lieneekö sanottu Santraksi?) oli sisaruksia, joista ainakin viidellä oli jälkipolviakin.

Hermannin isä Antti Heikinpoika oli syntynyt Kiikassa 23.8.1824 Kiikan Ulvin Kynnysmäen torpassa. Antilla oli kuusi sisarusta, joista Jooseppi (s. 20.5.1827, k. 26.12.1882) oli myös sorvarimestari. Antti sai sorvarimestarin kirjansa 2.11.1845, jonka jälkeen hän otti sukunimen Ulvén. Antti meni vihille Kiikan Leikkuun Tuomolan torpan tyttären Anna Elisabeth Matintyttären (s. 24.9.1821, k. 19.11.1906) kanssa 16.11.1854. Antin isä oli kotoisin Tyrväältä ja äiti Kiikasta.

Mauno Jokipii kirjoittaa Vanhaa Kiikkaa kirjassa Kiikan rukkiteollisuudesta ennenvanhaan. Siinä kerrotaan rukkien teosta, sekä varsinkin tästä "rukkisuvusta" Ulveneista. "Pittää olla Ulveenin sukkuun, ennenko ossaa rukin varvata" sanovat kiikkalaiset. Kiikassa rukkien tekoa jatkoi Jooseppi ja hänen poikansa ja pojanpoikansa. Joosepin pojista Semmi (s. 10.3.1862, k. 21.3.1916) oli myös sorvarimestari, joka opetti veljiään ja hänellä oli muitakin oppilaita. Hän oli myös taitava sepäntöissä. Veljistä Kalle (s. 17.10.1873)  ja hänen poikansa Vilho (s. 1913)  ja pojan pojat valmistivat myös rukkeja. Kalle opetti vävynsäkin tekemään rukkeja. Vävy oli Aaro Kaukonen, rukkitehtailija ja Kiikan Kehruurukkitehtaan omistaja.  Tehdas lopetettiin 1955.

Rukeista ja niiden käytöstä en ala kertomaan mitään. Niistä ovat viisaimmat kertoneet ja kirjoittaneet.
http://pirle.vuodatus.net/lue/2009/06/esittely-presentasjon

Antti Ulvén toimi Tyrväällä Marttilan kylässä sorvarimestarina. Antin muuttaessa Tyrväälle 1853 oli vielä voimassa laki, joka sääteli käsityöläisten toimintaa. Laki muuttui vasta 1879 kun tuli voimaan yleinen elinkeinovapauslaki. Se helpotti käsityöläisten toimimista maaseudulla. Antti teki rukkeja ainakin tyrvääläisille ja opetti poikansa Hermannin tekemään nitä myös. Herman teki myös keinutuoleja, joita mainostettiin Tyrvään Sanomissakin. Herman kuitenkin oli kiinnostunut myös muunlaisesta yrittämisestä ja hän piti 1901-1905 kestikievaria Nuupalassa. Tyrvään olutpanimon joutuessa lopettamaan toimintansa 1905, osti Herman panimon laitteita ja valmisti virvoitusjuomia. Hermannin poika Uuno jatkoi virvoitusjuomien valmistusta Ulvion Vesitehtaana. Halussani ei ole yhtään etikettiä Ulvion pulloista mutta välillä niitä on tarjolla nettihuutokaupoissa.

 

Paikkakuntalaisia Uunon muistavia henkilöitä on vielä paljon. Uuno perheineen piti myös kioskia Asemakadulla samalla tontilla, jossa oli hänen vesitehtaansa. Tontilla on nykyisin Riuttan kukkakauppa.

Tässä lopuksi Uunon, Hermannin ja Antin perheineen, viimeinen leposija Roismalan hautausmaalla.
Kuvattu 13.11.2013


Lähteet:
Kiikan ja Tyrvään seurakuntien rippikirjat
Punkalaitumen seurakunnan rippikirjat
Piilonen Juhani, Sastamalan Historia 3

Vanhaa Kiikkaa, Satakuntalaisen osakunnan kotiseuduntutkimusretken tuloksia v. 1948, toim. Mauno Jokipii
Nälkälänmäen Urheilusosiologian laitoksen kotisivut
Wanhaa Tyrväätä Facebook ryhmä, jossa muistellaan vanhoja juttuja.
(Muokattu kievariaika, yksi muuttunut linkki ja lisätty lähde.)