Ulvénin rukkimestareista ja Ulviosta

Kun puhutaan vanhoista tyrvääläisistä jotka ansaitsisivat erityismaininnan on Uuno Ulvio yksi sellainen henkilö. Hän on tallentanut tyrvääläistä henkilöhistoriaa ja ympäristön muutoksia sekä sanallisessa muodossa että kuvina. Ja teksti kulkee kuin vesi Vammaskoskessa! Minulla ei ole ollut kunnia tuntea herra Ulviota (tai en ainakaan muista tunteneeni), mutta monet paikkakuntalaiset hänet muistavat vielä. Äitini kertoi omia muistojaan ja lukee par'aikaa Uunon kirjaa Kievarinpoika muistelee.

Uuno syntyi perheen kolmantena lapsena 8.12.1896 Tyrväällä Marttilan kylässä Heikkilään kuuluvassa talossa. Hänen isänsä Herman Antinpoika (Gustaf Herman) Ulvén oli kuuluisaa Kiikkalaista sorvarisukua ja oli syntynyt 21.7.1858 Tyrväällä. Uunon äiti oli Punkalaitumelta Rasin talon tytär Aleksandra Heikintytär (s. 3.3.1870). Uunolla oli sisko Hilja ( s. 30.7.1892) josta hän kertoo jonkin verran kirjassaan. Hänen veljensä Urho (s. 22.4.1905) suomensi nimensä Utrioksi.

Herman Ulvénin sisarukset kuolivat pienenä. Aleksandralla (lieneekö sanottu Santraksi?) oli sisaruksia, joista ainakin viidellä oli jälkipolviakin.

Hermannin isä Antti Heikinpoika oli syntynyt Kiikassa 23.8.1824 Kiikan Ulvin Kynnysmäen torpassa. Antilla oli kuusi sisarusta, joista Jooseppi (s. 20.5.1827, k. 26.12.1882) oli myös sorvarimestari. Antti sai sorvarimestarin kirjansa 2.11.1845, jonka jälkeen hän otti sukunimen Ulvén. Antti meni vihille Kiikan Leikkuun Tuomolan torpan tyttären Anna Elisabeth Matintyttären (s. 24.9.1821, k. 19.11.1906) kanssa 16.11.1854. Antin isä oli kotoisin Tyrväältä ja äiti Kiikasta.

Mauno Jokipii kirjoittaa Vanhaa Kiikkaa kirjassa Kiikan rukkiteollisuudesta ennenvanhaan. Siinä kerrotaan rukkien teosta, sekä varsinkin tästä "rukkisuvusta" Ulveneista. "Pittää olla Ulveenin sukkuun, ennenko ossaa rukin varvata" sanovat kiikkalaiset. Kiikassa rukkien tekoa jatkoi Jooseppi ja hänen poikansa ja pojanpoikansa. Joosepin pojista Semmi (s. 10.3.1862, k. 21.3.1916) oli myös sorvarimestari, joka opetti veljiään ja hänellä oli muitakin oppilaita. Hän oli myös taitava sepäntöissä. Veljistä Kalle (s. 17.10.1873)  ja hänen poikansa Vilho (s. 1913)  ja pojan pojat valmistivat myös rukkeja. Kalle opetti vävynsäkin tekemään rukkeja. Vävy oli Aaro Kaukonen, rukkitehtailija ja Kiikan Kehruurukkitehtaan omistaja.  Tehdas lopetettiin 1955.

Rukeista ja niiden käytöstä en ala kertomaan mitään. Niistä ovat viisaimmat kertoneet ja kirjoittaneet.

http://pirle.vuodatus.net/lue/2009/06/esittely-presentasjon

Antti Ulvén toimi Tyrväällä Marttilan kylässä sorvarimestarina. Antin muuttaessa Tyrväälle 1853 oli vielä voimassa laki, joka sääteli käsityöläisten toimintaa. Laki muuttui vasta 1879 kun tuli voimaan yleinen elinkeinovapauslaki. Se helpotti käsityöläisten toimimista maaseudulla. Antti teki rukkeja ainakin tyrvääläisille ja opetti poikansa Hermannin tekemään nitä myös. Herman teki myös keinutuoleja, joita mainostettiin Tyrvään Sanomissakin. Herman kuitenkin oli kiinnostunut myös muunlaisesta yrittämisestä ja hän piti 1901-1905 kestikievaria Nuupalassa. Tyrvään olutpanimon joutuessa lopettamaan toimintansa 1905, osti Herman panimon laitteita ja valmisti virvoitusjuomia. Hermannin poika Uuno jatkoi virvoitusjuomien valmistusta Ulvion Vesitehtaana. Halussani ei ole yhtään etikettiä Ulvion pulloista mutta välillä niitä on tarjolla nettihuutokaupoissa.

 

Paikkakuntalaisia Uunon muistavia henkilöitä on vielä paljon. Uuno perheineen piti myös kioskia Asemakadulla samalla tontilla, jossa oli hänen vesitehtaansa. Tontilla on nykyisin Riuttan kukkakauppa.

Tässä lopuksi Uunon, Hermannin ja Antin perheineen, viimeinen leposija Roismalan hautausmaalla.

Kuvattu 13.11.2013

Lähteet:
Kiikan ja Tyrvään seurakuntien rippikirjat
Punkalaitumen seurakunnan rippikirjat
Piilonen Juhani, Sastamalan Historia 3

Vanhaa Kiikkaa, Satakuntalaisen osakunnan kotiseuduntutkimusretken tuloksia v. 1948, toim. Mauno Jokipii
Nälkälänmäen Urheilusosiologian laitoksen kotisivut
Wanhaa Tyrväätä Facebook ryhmä, jossa muistellaan vanhoja juttuja.
(Muokattu kievariaika, yksi muuttunut linkki ja lisätty lähde.)