Tyrvään Puutarhayhdistyksestä ja jäsenistä

Tyrvään Puutarhayhdistys toimi erittäin aktiivisesti eilaisten viljelyskasvien leviämiseksi käyttöön. Se perustettiin helmikuussa 1887. Sen kauniina ajatuksena oli sekä kaunistaa kuntaa että tukea koulua, joka opettaa puutarhaoppilaita kasvattamaan vihanneksia, kukkia, puita, pensaita, sekä tekemään kukkavihkoja. He myös järjestivät puutarhakasvien näyttelyitä.
1.2.1896 oli Tyrvään Sanomissa yhdistyksen kokouskutsu:

Ilmoitus
Lauantaina tämän helmikuun 29 p. kello 12 päiwällä pitää "Tyrwään Puutarhayhdistys" warsinaisen talwikokouksensa ynnä Siemennäyttelyn kirkonkylän kansakoululla.
Muiden tärkeäin kysymysten ohessa ehdottaa Toimikunta keskusteltawaksi nykyjään päiwän polttawaksi kysymykseksi tullutta
Sokerijuurikkaan wiljelemisestä,
ynnä
Rehumaissin wiljelemisestä.
Yhdistys toiwoo mainitussa tilaisuudessa saawansa paljon uusia jäseniä. Kaikki, jotka silloin saapuwat kokoukseen ja kirjoituttawat itsensä yhdistyksen jäseniksi saawat ilmaiseksi keskenänsä jakaa seitsemänsataa (700) noita arwokkaaksi puulajiksi tunnettuja
Siperian Lehtikuusia.
Jäsenmaksu on ainoastaan yksi markka.
Huom.! Kahwia ilmaiseksi.
Tyrwään Puutarha-yhdistyksen Toimikunta.

Tyrvään Sanomissa kesäkuussa 1900 yhdistys kehoitti ihmisiä käyttämään puistoa:

Yleisöä pyydetään hywäksensä käyttämään Tyrwään Puutarha-yhdistyksen puistoa käymällä siellä nauttimassa luonnon suloisuutta. Ruohokentille ei saa mennä waan onhan siellä suuria sannoitettuja käytäwiä, joilla sopii käyskennellä, ja joitakuita istumasijojakin. Puiston yhdeydessä olewalle kauniille kuusi- ja lehtipuita kaswawalle mäelle on myös wapaa pääsy. Siellä sopii wapaasti istua ruohossa missä haluttaa ja waikkapa ottaa wirwokkeita, niinkuin kahwia ja muuta, joka ei sisällä alkohoolia, mukanaan. Maantieltäpäin on siellä siksi paljon kaswawia puita, että ei sinne sowi nähdä waan saa siellä olla wapaudessa.
Terwe tuloa Tyrwään Puutarha Yhdistyksen puistoon! Sitä toiwottawat puiston perustajat ja sille warojansa uhranneet.

Että kahvia saa nauttia mutta ei alkomahoolia. Olisiko ollut mukana samaa väkeä kuin raittiusseurassa? Näitä Puutarhayhdistyksen ilmoituksia ja kokouskutsuja lukiessani Tyrvään Sanomista olen miettinyt ketkä kaikki mahtoivat yhdistykseen kuulua ja olikohan siellä tavallisia työmiehiä ja -naisia laisinkaan? Noh siihen kysymykseen vastasi Tyrvään Sanomat 1907:

Yhdistyksen toimesta ja sen waroilla on perustettu puisto, jonka maa-alan Tyrwään kunta on ikuisiksi ajoiksi lahjoittanut Puutarha-Yhdistykselle sillä ehdolla, että se kunnollisesti puistona hoidetaan. Se on kaikkien seurakuntalaisten käytettäwänä lepo- ja huwipaikkana.
Siinä kaswaa nykyjään seitsemättäkymmentä kuusta, joista toinen puoli on tawallisia Suomalaisia kuusia ja toinen puoli Siperialaisia Pihtakuusia. Wiimemainituissa on pitemmät ja pehmeämmät neulaset kuin Suomalaisissa kuusissa, eikä ne kuitenkaan warise talweksi niinkuin lehtikuusen neulaset.
Puistossa kaswaa wielä 10 waahteraa, 2 jalawaa 1 saarni, 3 lehmusta eli niinipuuta, 1 lehtikuusi (Larix Europeana), 2 piilipuuta, joissa on hopeankarvaiset lehdet (Salix argentaea), 2 komeata tammea ja kaksi pensasryhmää, joissa on seljapensaita ja Siperialaisia hernepuita.
Tämä puisto perustettiin w. 1892, siis wiisitoista wuotta sitten. Sen perustaminen, siinä olewat kaswit ja aitaus, ynnä wuotuiset hoitokustannukset owat tulleet Yhdistykselle maksamaan toista tuhatta markkaa, niinkuin jokawuotisista tileistä woipi nähdä. Mutta jos se on tullutkin maksamaan paljon, niin on se myöskin pysywä muisto Yhdistyksen toiminnasta. Enimmän ihailtawat owat ne kaksi tammipuuta, joista toinen jo muodostaa niin leweän latwuksen, että sen siimeksessä woipi useita henkilöitä istua, ikäänkuin jonkun katoksen alla.
Kun Yhdistyksen warat owat wiime wuosina olleet kowin niukat, ei puistoakaan ole woitu niin hywin hoitaa kuin suotawa olisi ollut.
Tyrwään Puutarha-Yhdistyksen jäseninä kuluneina kahtena wuosikymmenenä owat olleet seuraawat kansalaiset:

Yhdistyksen jäseneksi pääsi hyvämaineinen tyrvääläinen 17 vuotta täyttänyt henkilö. Ja paljonhan siellä näkyy olevan tuttuja nimiä. Kauppiaita, apteekkari, opettaja, maanviljelijöitä rouvineen.
Puutarhayhdistyksen puiston sijainti on minulla hiukkasen epävarmaa, mutta veikkaus on Hopun takana oleva alue. Saattaa olla että olen ihan metsässä arvaukseni kanssa. Jos tiedät oikean paikan laita vinkki kommentteihin!

Lähteet
Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet, Tyrvään Sanomat
Aamulehti 23.4.1887

Berndt Edvard Wallin

Selailin vanhoja Tyrvään Sanomia vuodelta 1897 kun heti ensimmäisen lehden kannessa oli kuolinilmoitus:

Talollisen
Berndt Edvard Wallin-
Wehmaan,
joka tapaturman kautta nukkui kuole-
man uneen Tyrväällä maanantaina
Joulukuun 28 p. 1896 kello 2 i pp.
Suureksi suruksi ja kaipaukseksi 1. po-
jalle, isälle, äidille, 5 veljelle, 8 sisa-
relle, apelle, anopille, 1 kälylle, 1 tuo-
werille(?) ja muille sukulaisille ja tutta-
wille.
Omaiset.

Mielenkiinto heräsi sillä tapaturma ja missä on vaimo? Eikun katsomaan mitä rippikirjassa lukee. Heti ensin huomaan vaimon kuolleen saman vuoden helmikuussa ja lehdestä löytyy kuolinilmoitus:

Ilmoitetaan,
että
hellästi rakastettu waimoni
Aina Aleksandra
(omaa sukua Kaisti)
hiljaa ja rauhallisesti nukkui kuolon
uneen uskossa vapahtajaansa Weh-
maisten tilalla tätä Tyrvään pitäjää
maanantaina helmikuun 24. p. kello
puoli wiisi aamulla, sywäksi suruksi ja
kaipaukseksi minulle, yhdelle pojalle,
wanhemmille, yhdelle sisarelle, ynnä lu-
kusille sukulaisille ja ystäville.
Eeti Wallin.

Pariskunta menehtyi siis vajaan vuoden sisällä. Aina menehtyi vatsakalvon kuumeeseen, eli ilmeisesti tulehdukseen, vain 27 vuotiaana. Berndt Edvard eli Eeti  menehtyi hukkumalla vain 26-vuotiaana.

Pieni Heikki-poika pääsi kasvatiksi äitinsä vanhempien luokse. Hänellä oli iso suku kuten isän kuolinilmoituksesta näkyy. Kaistilla näkyi asuvan vielä Aina Aleksandran sisko Alina Mariana.

Isän isä oli kultaseppä Berndt Erland Wallin (s. 7.12.1829 Kiikka). Hän oli tullut Tyrväälle Ryssän rustitilalle Tampereelta 1887 toisen vaimonsa Amanda Lindeqvistin (s. 12.12.1846 Tampere)  ja kuuden lapsen kanssa. Lapsia siunaantui vielä pari lisääkin. Jokaisen pojan ensimmäinen nimi on Berndt ja kutsumanimi oli toinen nimi. Tyttäret olivat Johanna Ingeborg, Edla Karolina ja Sievä Amanda. Olivat niin kauniita nimiä että oli ihan pakko kirjoittaa ne tähän. Wallinin ensimmäinen vaimo ja vanhempien lasten äiti oli Ida Karolina Granqvist (s. 4.11.1846 Tampere, k. 3.8.1879 Tampere).Wallin oli tullut Raumalta Tampereelle, mutta en katsonut niin pitkälle. Mitä ilmeisemmin kultasepän opissa hän on ollut siellä päin. Ja Berndt Erlandia katsoessani törmäsin sitten myös Wallinien sukuseuraan, joka on Berndt Erlandin isän ja äidin jälkeläisten sukuseura.

Seuraavan kerran Tyrväälle mennessä ja Wehmaan ohittaessa mietin varmaankin tätä nuorena menehtynyttä pariskuntaa. 

Lähteet:
Tyrvään Sanomat 1.1.1897, 1.3.1896
Tyrvään seurakunnan arkisto
Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan arkisto
Kiikan seurakunnan arkisto
Kiikan Wallinin suku ry

Uutisia Tyrväältä 1896 - Painojen vaaitusta

Tyrvään Sanomissa 1.3.1896 oli seuraava ilmoitus:

Kuulutus.
Maanantaina tulewan maaliskuun
9 päivänä, iltapuolella, toimittaa
allekirjoittanut Nuupalan kylön kes-
tikievarissa, Tyrvään pitäjässä, mit-
tain, painojen ja punnitimien waka-
usta, jolloin wuonna 1893 ja sitä
ennen leimatut mitat, painot ja pun-
nitsimet owat uudestaan wa'attawat.
Teuwalla, Tammik. 22 p. 1896.
Sten Nilsson.
7:n piirin wakaaja.

Näin pienestä ilmoituksesta (tai kuulutuksesta kuten ilmoituksen otsikko kertoo) saa siis selville että vaa'at ja mitat piti kolmen vuoden välein tarkistaa. Ja näkyy olevan edelleen Tukesin ohjeissa edelleen kolme vuotta (linkki Tukesin ohjeeseen joka on pdf).

Sten Nissonista en tiedä mitään. Luulisi löytyvän, mutta kun ei niin ei.
Nuupalan kestikievarista on vanhoissa lehdissä juttua paljonkin, mutta kun siitä muuten hakee tietoa niin en löydä. En vaikka kuinka haen. Vanhoista lehdistä löytää yöpyjätilastoja, löytää ilmoituksia henkikirjoituspaikkana toimimisesta, sekä siman myyntipaikkana. Yhden maininnan löysin Ulvénin majatalosta. Tästä selvisi että tämä on sama Herman Ulvén joka valmistaa maan mainioita keinustuoleja.
No aika köyhäksi jäi tämän uutisen saalis mutta ehkä seuraavassa enemmän.
 

Kilpaurheilua Tyrväällä

Formulakautta odotellessa on mielenkiintoista virittäytyä tunnelmaan ja kilpaurheiluun 117 vuotta sitten. Millä vehkeillä silloin kilpailtiin? Hevosilla järjestettiin kilpa-ajot, mutta Tyrvään Sanomissa oli ilmoitus 1.2.1896 ilmestyneessä lehdessä kilpaurheilusta :

Yleinen kilpaurheilu
potkukelkoilla pidetään Laskiaissunnuntaina Marttilan kylässä Narvantien kohdalla. Sisäänkirjoitusmaksu on 25 p. Sisäänkirjoitus tapahtuu Sorvari Ulvenilla klo 3 j pp.
Huom! Hyvät palkinnot.
Toimikunta.

Vautsi! Potkukelkkakisa! On varmaan ollut vauhdikasta. Onneksi seuraavassa lehdessä kisasta on selostus:

Yleinen potkukelkkakilpailu pidettiin Tyrväällä Marttilan kylässä Laskiaissunnuntaina iltapäivällä kauniin ilman vallitessa. Keli oli tavallinen. kuljettavan matkan pituus oli 1000 metriä. Osanottajia oli 30, joista palkintoja saivat:
1:sen palkinnon Sakari Pajunen Uudestakylästä, ennätys 3 m. 15 s;
2:sen palkinnon August Hanhijärvi Kaltsilasta ennätys 3 m. 17 s;
3:nen palk. Karl Wallenius Kallialasta ennätys 3 m. 20 s. ja 4:nen palk. Frans Sulander Koivulasta ennätys 3 m. 21 sek.
Lopuksi huudettiin:"eläköön potkukekkaurheilu Tyrväällä!" Samaa toivottaa myöskin
Läsnäollut H. U.

Selstajana lienee ollut Herman Ulven, joka vastaanotti sisäänkirjoitukset. Kuinka ollakkaan sorvari Ulven mainosti lehdissä valmistavansa myös potkukellkoja. Kätevää! Mielenkiintoista että selostaja on kertonut myös säästä, joka tylsää kylläkin, oli vain tavallinen. Ja kilpailuhenkisiä kilpa-ajajia on löytynyt peräti 30.

Voittaja Sakari Kustaanpoika Pajunen (s. 2.10.1863) oli syntynyt Johan Gustaf Lisasson (s. 5.6.1836 Tyrvää, k. 12.5.1868) ja Ester Johansdottir (s. 26.8.1828 Kiikka) toisena yhteisenä lapsena. Ester oli tullut Kiikasta 1854 Matts Mattssonin kanssa pitämään Ala-Ikolan Mattilan Torppaa ja jäi leskeksi 1857. Gustaf tuli torppariksi ja heidät vihittiin 26.6.1859.

Sakari oli renkinä useissa taloissa ja ollessaan Ekolla, hän löysi vaimonsa Matilda Sofia Juhantytär Grénin (s. 21.6.1868) Ekon Rahkilan torpan Aniasta. Hänen isänsä oli Juha Kristian Heikinpoika Grén (s. 21.3.1835 Tyrvää) ja äiti Elina Johanna Antintytär (18.12.1837 Suoniemi) Sakari ja Matilda vihittiin 10.8.1890 ja jo muutaman viikon päästä syntyi Hilda Eufrosyne. He asuivat Uusikylän Punton alueella olevassa Mökki Syrjälässä. Siellä syntyi toinen lapsi, poika Frans Johannes. Mökki on rippikirjassa merkitty "kylmillä". Sieltä he lähtivät Kaltsilan Sorvan mäkitupalaisiksi 1898, josta he lähtivät Sahalahdelle 1898. Tämä näin lyhyesti ja rippikirjojen perusteella.

Mitähän palkinnot olivat? Entä sallittiinko doping? Miksi ei enää järjestetä potkukelkkakilpailuja? Nyt olisi hyvät kelitkin siihen. Vink vink... On siinä poikien huopikkaat käyneet tiuhaan!

Ja itseasiassa nämä eivät olleet ainoat kisat jotka lehdistä huomasin. 2.2.1896 oli pidetty myös kisat, mutta siellä oli vain 13 osallistujaa ja ajat olivat heikommat kuin näillä pojilla. Siitä kisasta löytyy juttua helmikuun alkupuoliskon lehdestä sivulta 3.

Lähteet:
Tyrvään Sanomat 1.2.1896 lehdet eli kuun ensimmäinen puolisko 3 ja toisen puoliskon numero 4.
Tyrvään seurakunnan rippikirjat
Kiikan seurakunnan rippikirjat