Jonas Tunströmin muuttokirja

Jotta asiat ovat varmoja ja vielä tarkistettuja ilman että tulee tehtyä vääriä johtopäätöksiä, halusin vielä tarkistaa kaksi asiaa Jonaksen Tampereelle muutosta.

Ensin kävin Genoksen kimppuun. Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löytyy vanhat Genos-lehdet siistitti sidottuina mikrofilmilukusalista. Uudemmat, joita ei ole sidottu on koteloissa ja uudet sitten taas luettavina kaikille. Halusin nähdä 1955 vuoden Genoksen, jossa on Kirsti Arajärven kirjoitus. Eli edellisen ohjeen mukaan hakemaan Astiasta. Sieltä ei lehtiä löytynyt, joten vapaahaulla tilaamaan Genos 1955, XXIV:1. Nämä tiedot löysin aikaisemmalla pikavisiitilla työntekijän avulla kortistosta. Ja hetkeä myöhemmin kirja oli pöydällä.

Luin artikkelin, josta ei pettymyksekseni löytynyt halaistua sanaa Jonaksesta. Mutta artikkeli oli muuten mielenkiintoinen. Artikkeli käsitti Tampereelle muuttaneita henkilöitä Tampereen alkuvuosina. Siinä oli lueteltu monia henkilöitä jotka olivat eri ammattien edustajia ja eri puolilta Suomea muuttivat, kuka mistäkin syystä Tampereelle. Artikkelin sain kuvata, joten voin tavata sitä sitten vielä kotonakin.

Genos 1955 s. 33-41. Kuvattu HMA luvalla.

Ja kun tämä ei tuottanut tulosta ja aikaa oli, päätin katsoa Tampereen muuttokirjoja mikrofilmiltä. TK637 koneeseen ja selaamaan. Aikani rullattuani löysin tuttuja nimiä rippikirjoista ja puf, siinä oli Jonas Tunström!

Siitä kipikapi kysymään miten saisin kyseisen kuvan paperille tai ... niin ehkä tikulle jos se olisi ollut mukana. Eikun rulla kasaan ja toiselle koneelle, jossa oli ohjeet vieressä miten konetta käytetään. Rulla koneeseen ja hetken matkaa rullattuani tajuan että tuohan on nurinpäin. Nauroin että juu, olen minä ennenkin näitä käyttänyt, mutta innoissani en heti muistanut tarkistaa. Eikun uudestaan ja armotonta kelausta rullan loppuosaan josta Jonas taas löytyi. Yhtä nappia painamalla kuva tulostui mustavalkoisena paperille. Vaikka teksti näkyi kokonaan otin vielä toisen kopion, jossa teksti näkyy paremmin keskellä. Mahtavaa! Näin siinä lukee:

"Utgående Attest för år 1810 No 3.
Pappermakare valssaren Jonas Tunström född i Up-
sala stift Belinge sockn den 15n Decem: år 1759, flyttar
nu med des dotter Maria till Tammerfors stad Papper
Bruk des dotter som följar sin far ha född den 28 Junii
år 1795 upå(?) såsom des lässedel utvisar son Tunström
som under en [lukutaidosta ]
hinderlös nyttjat salinghet(?) med han-
ne hustru Chatarina Gustafsdr...
... des dotter Maria som haft
smitt Koppor. attesterar af Lundo Sockn Brun-
kala No 9n Martii 1810"

HMA, TK637, Tampereen muuttokirjat 1777-1817

Nyt on siis mustaa valkoisella. Ja seuraava askel onkin Ruotsin arkistot, jotka ovat netissä, niin kuin aikaisemmin arvelinkin. Sitä ennen pitää vain tehdä muutama asia.  Jännää...

Jonas Tunström ja aikaisemmat vaiheet

Jonaksesta todettiin jo aikaisemmin että hän tuli Prunkkalasta Tampereelle. Ja Tampereella hän oli paperitehtaalla paperivalssaajana. Yahoon SatakuntalaisSuvut -keskustelupalstalta löysin tekstin, joka on sinne tallennettu jo vuonna 2002:

"Ajanmukainen luettelo muuttokirjojen tiedoista.htm
Kirsti Arajärvi: Tietoja ruotsinvallan aikana Tampereelle muuttaneiden muuttokirjoista"

Kyseisessä tekstissä on listattuna muuttokirjan tietoja. Sieltä löytyvät henkilöt mitä ilmeisemmin ihan järjestyksessä. Teksti lienee pohjautuvan Kirsti Arajärven Genoksessa 1955 julkaistuun artikkeliin (Arkistosta tarkistan seuraavalla käyntikerralla, jos tämäkin lehti sieltä löytyisi). Tekstissä mainitaan Jonas:

"Tunström, Joonas, Paperinvalssaaja, s.15.12.1759 Belingessä, vmo. Maria, s. 28.7.1795. Prunkkalasta 9. 3.1810 "

Seuraava askel lievän hyperventilaation jälkeen oli etsiä missä on Belinge. Jenkeistä näyttää löytyvän, mutta lähempää Ruotsista löytyy Bälinge. Ä ja E ja niiden kirjoittaminen on aina vaihdellut, joten eiköhän tuo Ruotsin paikka ole oikein. Näin siis minä päättelin. Jos päättelin väärin niin saa korjata! Belinge näytti olevan tuolla Uppsalan lähellä, kaupungista luoteeseen.

Seuraavaksi hain apuun FamilySearch -palvelun. Kirjoitin hakuun Jonas, Bälinge ja syntymäaika 1759. Viitteenä tuo 15. joulukuuta. Ja sitten jännittämään...

Ja siellä hakutuloksissa toisena näkyy Jonas, tuolla mainitulla syntymäajalla, syntynyt Bälingessä ja vanhemmat Jonas Ericsson ja äiti Brita Persdotter! Aplodien paikka! Ainakin tuo Jonas joka muuttokirjassa mainitaan on sama kuin tämä Bälingen Jonas. Mitä sanotaan lisätiedoissa:

Tieto on siis poimittu "Födelse- och döpböcker, C3, 1755-1839". Eli kastettujen kirjasta tunnuksella C3 ja kirjasta löytyy aikaväliltä 1755-1839. Jaahas, ja alussa on kirjassa jotain vikaa joka koskee (olisko) alkaen 7.8.1755. Mutta tämä Jonaksen tieto on sivulla 16.  Ylempänä on tieto isästä Jonas Ersson ja äitistä Brita Persdr, joka on siis syntymän ja kasteen aikaan ollut Svartarbossa. Ja taas kartta käteen. Svartarbo löytyy Bälingen läheltä, lienee ollut Bälingen pitäjän kylä.  

Ja nälkähän kasvaa syödessä. Sitten piti katsoa että löytyykö Jonaksen vanhemmmista lisää tietoja, esim. sisaruksia tms. Ja löytyi! Jonakselle löytyi kaksi siskoa; Brita Jonasdr s. 26.3.1757 Bälinge ja Jonaksen kaksoissisko Margareta Jonasdr s. 13.12.1759 Bälinge.
Vanhemmista löytyi vihkititeto 28.12.1753 Belinge Uppsalassa (tässä sitten taas e-kirjaimella). Morsian on Tunasta. Ja mahdollisesti (erittäin todennäköisesti) löytyi myös Jonas Ericssonin kuolinaika 26.7.1759 Bälinge Uppsala. Eli Jonas olisi kuollut ennen kaksosten syntymää. 


Sitten vielä tarkistaa mitä löytyisi haulla Brita Persdr ja aikavälillä 1753-1770.

Löytyivät nämä kolme sisarusta ja pettymyksekseni Britan kuolema.Britan kuoleman kohdalla on mainittu lähteenä 

"Lysnings- och vigselböcker, E I:1, 1755 - 1854." Ja Huomautuksena: "Vigselanteckningar för 1822-1828 och dödsanteckningar för 1823-1828 är renskrift av E I:2. Innehåller även död- och begravningsbok 1755-1854." 

Eli kuulutus- ja vihkikirja, tunnuksella E I:1 ja vuosilta 1755 - 1854. Huomautus kertookin että vihkikirjaukset vuosilta 1822-28 ja hautauskirjaukset 1823-28 ovat puhtaaksikirjoitettuja tununksella E I:2. Ja sisältää myös kuolin- ja hautauskirjan 1755-1854. Ja sivuksi josta Brita löytyy mainitaan 119. (Ja suomennos on ihan tällä kouluruotsillani. Toivottavasti ei paljonkaan väärin...)

Tästä lähteestä ei paljon muuta saanut nyt irti. Mutta tässä oli jo huomattavasi paljon enemmän kuin toivoinkaan.

Mutta eihän nämä lähteet tähän lopu.

Seuraavaksi sitten Ruotsin digitaaliarkiston kimppuun, jota en  juuri ole käyttänyt. Arkiston käyttö on maksullista. Siellä on välillä ollut ilmaisia aikoja, mutta luulin ettei sieltä ole mitään tutkittavaa. No nyt olisi.

Ensin selaimeen osoite www. arkivdigital.net josta ohjelman lataus ja asennus. Ilmaiseksi ei näe kuin joitakin rippikirjoja mutta niillä on hyvä harjoitella kuvien katselua.
Sitten hakemaan Image Database linkistä Uppsala län ja kunta Bälinge.


Sivulla on listattuna eri hakemistoja mitä Bälingestä löytyy. Ja kohteen nimessä on mainittuna aina tuo tunnus, joten jahka tulee ilmainen päivä niin tiedän mitä haen. Jos näyttää siltä että en malta odottaa tai että ei ole muuta tutkittavaa niin voisin tilata CD:llä kuvat tai sitten ostaa palvelun vaikka viikoksi. Nyt näyttää maksavan 75 kruunua eli n. 7 euroa. Ei ollenkaan paha hinta.

Mutta sitä miettiessä tehdään muuta. Hengitetään vaikka rauhallisesti...

Jonas Tunström

Jonas Tunströmin Tampereen matka rippikirjojen perusteella alkaa vuonna 1811, jolloin Jonas saapuu Tampereelle paperitehtaalle vaimonsa Catharinan (s. 8.5.1755)ja tyttärensä Marian (s. 8.6?.1795)kanssa. Jonas työskentelee kisällinä paperitehtaalla. Paperitehtaan omistaja oli tuohon aikaan Hatanpään kartanon herra L.G. Lefren ja hänen jälkeensä leski. J.C. Frenckell osti paperitehtaan 1832.

Vaimo Catharina kuoli keuhkotautiin jo huhtikuussa 1812. Jonas löysi uuden vaimon Messukylästä. Anna Stina Juhantytär oli jäänyt leskeksi pienen poikansa Heikki Heikinpojan (s. 22.10.1804) kanssa. Jonas ja Anna Stina vihittiin 27.12.1812. Anna Stina ja poika muuttivat Tampereelle kirjansa vasta 5.4.1813, mutta matka oli olematon sillä Anna Stina muutti Skyttälästä eli kosken toiselta puolelta Tampereen puolelle.

Oliko Anna Stina kotisin Kyttälästä? Kyttälän alasen talossa oli tytär Anna Stina s. 1779, joka siis syntymävuoden perusteella voisi olla. Varmuutta ei siis ole.

Jonas Thunström on Tampereen rippikirjojen perusteella syntynyt vuonna 1752. Vuosilukumerkintä on selkeä. Mutta saivartelijana kiinnitän huomioni varsinaisella rivillä olevaan lukuun, jota on korjailtu ja lopuksi sitten kirjoitettu yläpuolella olevalle riville. Catharina-vaimon syntymävuoden kanssa on myös kirjoitettu muutaman kerran vuosilukua, kunnes se on kirjoitettu uudelleen vanhan sotkun yläpuolelle.

Uusi rouva Anna Stina on kirjattu vainajan nimen yläpuolelle maininnalla ”utan bevis”, joka on sitten yliviivattu kun rouva viimein kirjansa muutti Tampereelle. Hienovaraista vihjailua papilta.

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta , Rippikirja, 1808-1813, sivu 113.

Tytär Maria poistuu tältä sivulta, eikä minulla ole selvillä hänen mahdollinen jatkonsa.

Anna Stinan ja hänen ensimmäisen miehensä Heikki Mikonpojan poika Hekki muutti ensin Messukylään 1824, josta hän muutti 5.9.1827 Helsinkiin. Heikki on myös sukunimellä Thunström.

Jonaksen ja Anna Stinan ensimmäinen yhteinen lapsi Anna Caisa s. 30.1.1814 kuoli jo 12.6.1814. Toinen lapsi Johanna s. 1.6.1816, jolloin hänen yhtenä kumminaan mainitaan:”pig. Maria Tuhnström”. Johanna oli tehdastyöläisenä kuollessaan 21.7.1837. Hän oli vain 21-vuotias.

Nuorin lapsista Anna Caisa s. 14.2.1819 jatkoi sukua ja hänen elämästään voi kirjoittaa oman tarinan. Anna Caisa kuoli 1872 Tampereella. Hänen jälkeläisensä ovat asuneet Tampereella siitä saakkka yltäen jo 8. sukupolveen asti.

Jonas kuoli Tampereella 21.6.1819.

Lähteistä


Jonaksen aikaisemmista vaiheista sain taustatietoja Juhan suku -blogista. Tarkistettuani Tampereen tiedot olen aivan varma että kyseessä on sama Jonas. Luen tätä blogia säännöllisesti ja välillä myös vanhempia tekstejä. Yhdestä mielenkiintoisesta artikkelista bongasin tutun nimen, jolloin sydämeni syke nousi ainakin sadalla. Kirjoittajalla olikin paljon lisätietoja Jonaksesta, joiden perusteella olikin helppo tarkistaa nämä Tampereen tiedot. Nämä kaikki tiedot tullee jälkeläisille iloisena yllätyksenä.



Vaikka teksini usea viite on Hiskiin, on tietoja tallennettu myös rippikirjoista ja muista mikrofilmirullista jo ennen kuin näitä julkaistiin Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilla. Nyt onkin helppoa liittää vain linkki kuvaan. Joissakin kohdissa tekniikka helpottaa ihmisen elämää.