Kuuluisia Tyrvääläisiä

Katsoin hakusanoista joilla on blogiini eksytty ja huomasin siellä sanat "kuuluisia Tyrvääläisiä". Jäin sitten miettimään ketä minä pidän kuuluisina Tyrvääläisinä.

Nykyajan ihmisille kuuluisin Tyrvääläinen on Mauri Kunnas. Herra Hakkarainen, Koiramäki ja Ny Rok City. Ja 11.1.13 jälkeen kunniatohtori Kunnas. Tarvitseeko muuta sanoakaan.

Seuraavana tulee mieleeni muuan taitelija Gallén, jonka isä pankinjohtaja, kasööri, nimismies Petter Wilhelm edisti monilla toimillaan Tyrvään kehittymistä. Nälkävuosina hän rakennutti Jaatsille uuden päärakennuksen ja näin työllisti. Tietysti voidaan ajatella myös niinkin että oli varmaan halpaa työvoimaa saatavilla. Kuitenkin, hän vaikutti kunnankirjaston perustamiseen, toimi kunnan huutokaupoissa toimijana nämä vain mainitakseni.

Tuomas Ragnvallinpoika oli kuuluisa arkkiveisuiden kirjoittaja. Hänestä on Pekka Raittila kirjoittanut kirjan, jonka Tyrvään seudun Museo- ja Kotiseutuyhdistys julkaisi vuonna 1949. Kirjassa on kerrottu Tuomaksesta ja hänen kirjallisesta tuotannostaan. Kirjassa on myös Tuomaksen avioerosta, josta on kirjoittanut myös Kirsi Vainio-Korhonen kirjassaan Suomen herttuattaren arvoitus - Suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta.  Ja kirjoittihan Tuomas muutaman virrenkin. Juhan Suku-uutisissa on aikanaan ollut juttua Tuomaksesta. 

Kuvataiteilijoista pitää aina muistaa Rudolf Koivu. Hänen kuvansa auttoivat meitä oppimaan lukemaan. Hänen joulukorttinsa ilahduttivat meitä vuoden pimeimpänä aikana. Postimuseossa kävin katsomassa näyttelyn hänen töistään ja olen edelleen vaikuttunut niistä. Ei ole aika vähentänyt hänen työnsä arvostusta.

Tyrvääläisistä sanataiteilijoista Heikki Ojansuu toimi Turussa suomenkielen professorina ja tutki murteita. Hän teki Tyrvään alueella murteen keruutyötä ja Marko Vesterbacka saattoi ne kahdeksi kirjaksi. Marko on myös koonnut Tyrvääläisistä sanonnoista muutaman kirjan. Tähän on ihan pakko lainata tämä lempilausahdukseni kirjasta "Tyrvääläisten lempisanonnat":

Nainen on kun kuttukin, jolle se pahhaa tee, nin se aattelee kuminkin.

Akateemikko Pertti Virtaranta oli kotoisin Karkusta, mutta lasketaan se tässä kohden vain pieneksi sivujuonteeksi. Hänen kirjansa Tyrvään murrekirja puuttuu hyllystäni, mutta puutetta kompensoi "Elettiinpä ennenkin".

Kirkkoherraksi Mynämäelle lähti Anders Lizelius. Hänkin oli taitava suomenkielen osaaja. Lizelius vastasi vuoden 1776 raamatun käännöksestä. Hän perusti 1775 lehden Suomenkielisiä Tietosanomia, valitettavasti lehti lakkautettiin jo seuraavana vuonna tilaajien puutteen vuoksi.

Kirkkoherra Antero Warelius oli myös suomenkielen kehittäjä, valtiopäiväedustaja 1876-77, sekä kansantieteen tutkija. Hänen kirjansa "Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853" sisältää paljon mielenkiintoista ajankuvausta, vanhoja tietoja Tyrväästä, tilastotietoja jne. Hänen kunniakseen on nimetty tietokirjailijapalkinto, joka jaetaan joka vuosi Vanhan kirjallisuuden päivillä.

Runoilija Kaarlo Sarkia pitää mainita myös. Herkkä runoilija, joka myös suomensi ranskankielestä. Myös hänen kunniakseen on oma seura ja museo.


Sitten näitä meidän ajassamme eläviä kuuluisia Tyrvääläisiä
Kunnas tuli jo mainittua.
Hämeenlinnan kirkkoherra Kari Koivu,
Kansanedustaja, erityisopettaja ja haitarinsoittaja Timo Roos ja hänen Kaija-rouvansa.
Kansanedustaja Arto Satonen.


Muitakin kuuluisia Tyrvääläisiä varmasti vielä on, mutta riittäköön nämä nyt.