Kun juna tuli Tyrväälle

Junaradan rakentaminen oli monessa mielessä iso asia Tyrväälle. Paikallisten tehtaijioiden tuotteita päästiin kuljettamaan muualle maahan, ihmisten oli helpompi kulkea Tampereelle ja varsinkin takaisin, sekä posti kulki junan mukana nopeammin.
Tyrvään Sanomat kirjoitti 1.7.1894 kuinka asemalla järjestettiin juhlallisuudet ensimmäisen junan tullessa Tyrväälle.

 

27.6.1894 kello 2 aikaan odotettiin junaa saapuvaksi Karkusta. Asema oli koristeltu lipuin ja asemalle oli katettu pöytiä kestitsemään juhlavieraita ja työmiehiä. Vähän enne kello 3 saapui juna. Tyrvään torvisoittokunta tervehti soitolla tulijoita.  "Kun työmiehet olivat ensin purkaneet santavaunut, kutsuttiin he kaikki katettujen pöytien luo ja kullekkin annettiin suuri nisuleipä ynnä voita sekä pullollinen olutta. Kahvia tarjottiin samassa tilaisuudessa. Aterian loputtua nostivat työmiehet kolme kertaa hurraten ylös nimismies J. Selanderin, ynnä poliisikonstaapeli Pohjan ja tehtailia W. Gallénin, niinkuin juhlan toimeen panneet päähenkilöt. Torvisoittokunta soitti useita kappaleita, joita kuullessa aika kului hauskasti. Kaikki tapahtui hyvässä järjestyksessä, ilman vähintäkään häiriötä. Noin parin tunnin kuluttua menivät työmiehet taas työhönsä, ja seurakuntalaiset menivät kotiinsa hyvällä mielellä tästä hupaisesta päivästä. Useat seurakuntamme jäsenet olivat antaneet varoja, toiset hyvinkin runsaasti, tätä rautatien työmiesten juhlaa varten, joka samalla oli juhlahetki koko seurakunnalle, nyt kun Tyrvääkin oli rautatiellä yhdistetty maamme muihin paikkakuntiin."

Junarata Poriin asti valmistui 1895. Aikataulukirja kertoo junan lähteneen Tampereelle joka arkipäivä kello 10.22 ja saapuneen Tampereelta kello 6.56. Juna viipyi Tyrväällä 8 minuuttia. Kolmannen luokan lippu Tyrväältä Tampereelle maksoi 2 mk 70 p, meno-paluu 4 mk 30 p.

Kari Rydmanin blogissa oli hieno kuva Tyrvään asemalta vuodelta 1902.
Museoviraston sivuilla kerrotaan asemasta ja Tyrvään Sanomat kertoo kuinka museovirasto auttoi rahallisesti aseman vesitornin korjaamista. 

Ja tämän syksyn Tyrvään Sanomat kertoo kuinka suunnitteilla on päästä nopeasti Porista Helsinkiin. Lukisin mielummin uutisen, jossa kerrottaisiin lähiliikennejunan kulkemisesta tunnin välein Tyrvään ja Tampereen väliä.

Uutisia Tyrväältä

Ajattelin poimia lehdistä mielenkiintoisia juttuja Tyrväästä. Tietysti Tyrvääläisyyden pää-äänenkannattaja Tyrvään Sanomat aloittaa. Lehti on ilmestynyt jo vuodesta 1894 ja ilmestyy yhä. Lehden kannen mukaan lehti numero 0 ilmestyi 1.1.1895. Lehden sisäsivulla lehden numeroksi jo mainitaan 1.
Kirkkoherra on kirjoittanut lehteen sivulle kolme tilastoja emäseurakunnan väestöstä.

Wäen-muutoksia Tyrwään emäseurakunnassa wuonna 1894.
Syntyneitä: 167 miesp. 144 naisp.; yhteensä 311 l. Syntyneistä oli kaksoisia 6 paria; äpäriä 12 lasta, joista 9 miesp., 3 naisp.: kuolleina syntyneitä 5 lasta.
Kuolleita: 61 miesp., 63 naisp., yhteensä 124 henkeä. Siis 91 enemmän syntyneitä kuin kuolleita.
Kuolleista oli lapsia alle 1 wuoden 37; 1-5 = 14; 5-10 = 3; 10-15 = 3.
Wanhin mies kuolleista oli 87 w. 18 päiwän wanha; wanhin nainen 89 w. 1 kk. ja 24 p.
Wihityitä 53 parikuntaa.
Kuoleman kautta katkaistuja awioliittoja: Miehen kuoleman kautta 18, waimon kuoleman kautta 13, yhteensä 31 parikuntaa.
Sisäänmuuttaneita: 38 miesp., 53 naisp., yhteensä 91.
Poismuuttaneita 94 miesp., 93 naisp., yhteensä 187; niinmuodoin 96 enempi poismuuttaneita kuin sisäänmuuttaneita.
Kun otetaan kuolleitten luku syntyneitten luwusta ja niinikään sisäänmuuttaneitten poismuuttaneitten luwusta, jääpi tulokseksi että seurakunnan wäkiluku wuoden kuluessa on lisääntynyt 50 miesp. ja 41 naisp., eli yhteensä 91 hengellä. 
Seurakunnan koko wäkiluku tekee tätä nykyä 3905 miesp. ja 4001 naisp., eli yhteensä 7906 henkeä.
Tyrwään kirkkoherran kansilasta 31.12.94.
Johannes Bäck.
Kirkkoherra.

Tyrväällä tuona vuonna vanhimpana miehenä kuollut oli itsellinen leskimies Matti Matinpoika Hieta Tapiolasta. Vanhin nainen oli Soinilan Ruutikasta entisen torpparin leski Maria Antintytär Vahala. Molempien kuolinsyyksi on merkitty vanhuus. Lapsia kuoli tuon vuoden aikana 57 eli melkein puolet. Monilla haudatuilla näyttää olevan kuolinsyy tuntematon.
Kastetuilla lapsillä näyttää olevan jo kahta etunimeä enimmäkseen. Kansakoulun opettajan lapsella on jo kolmekin nimeä. Sulo nimi näkyy poikalapsella, aiemmin olen nähnyt tytöllä. Tytöillä näkyy pari erikoista nimeä Niini ja Kunikunda, muuten ollaan oltu perinteisissä nimissä.
Muuttoliikettä näyttää olevan enimmäkseen naapurikunnista ja naapurikuntiin. Jonkin verran näyttää olevan isoihin kaupunkeihin lähtijöitä. En alkanut laskemaan määriä vaikka alkoikin vähän kiinnostamaan.