Vaivaishoitoa 1895

Tyrvään Sanomat 1.1.1895 julkaistiin kunnan ilmoitus:

"Kuulutus.
Täten kielletään yleisöä edeswastauksen uhalla suosimasta (hyysäämästä) ja edesauttamasta kerju- ja kulkuelämässä niitä henkilöitä, jotka Tyrwään waiwaishoitohallitus on jättänyt sopimuksen mukaan toisten ihmisten hoidettawaksi wuodeksi 1895, sekä myös kehoitetaan Tyrwään kuntalaisia, jotka tapaawat edellämainituita henkilöitä kuljeksimassa ilman kaitsijan luwatta ulkopuolella hoitopaikkaansa, ottamaan heidät kiinni ja saattamaan heidät hoitajansa tykö tai waiwaishoitohalllituksen esimiehen luokse kohtuullista palkkiota wastaan.
Tyrwää Joulukuun 31 p. 1894.
K. S. Wilppala."

Jätetty toisten ihmisten hoidettavaksi. Hm.. Pistää miettimään. Lakiteksti irtolaisasetus vuodelta 1883 selventää jotain. Ja vuoden 1879 asetusta yleisestä vaivaishoidosta en netistä löytänyt, mutta intenetixin materiaalissa on siitä selitetty. Ymmärtäisin että nämä "toisten hoidettavat" ovat niitä entisiä huutolaisia, joita ei saanut enää kutsua huutolaisiksi, mutta olivat niitä. Kunta maksoi hoidon ja vaivainen sai hoitajan. (Laatua ja kohtelua en nyt kommentoi). Ja kun katsoo vuosien 1893-1902 Tyrvään rippikirjoja niin siellä lukee monen vaivaisen edessä huutolainen. Selityksissä saattaa lukea raihnainen, sokea, kuuro, mielipuoli tai hepuli. Ja vielä 1900-luvulla puhutaan huutolaisista. Muuallakin kuin vain Tyrväällä.

Tyrväälle perustettiin vaivaistalo vasta viivyttelyn ja valitusten jälkeen 1913 Hopulle. Viereen rakennettiin mielisairasosasto vuotta myöhemmin. Silti tyrvääläiset olivat ajoissa sillä laki vaivaistalon rakentamisesta tuli vasta 1920-luvulla. Ja Hopulla on edelleen vanhainkoti.

Samassa lehdessä 1.1.1895 oli myös kuulutus vaivaisviljan ylöskannosta:

"Kuulutus.
Tiistaina ja Keskiviikkona Tammikuun 15 ja 16 päiwä ylöskannetaan wuodeksi 1895 ulostaksoitettu waiwas-wilja 10 litraa ääneltä, kuin myös tiedoksi annetaan että ne, jotka eiwät luonnossa suorita waiwas-wiljaa, saawat maksaa helmikuulla pidettäwässä ylöskannossa waiwas-wiljansa rahalla 12 penniä litralta. Samassa  järjestyksessä kuin ylöslantoa pidetään, ulosannetaan myöskin waiwaisille heille wuosikokouksessa myönnetystä wuosiawusta ainoastaan puoli, joka täten tiedoksi annetaan kuin että wiljan tulee olla puhtaaksi puhdistettua. Ylöskanto aljetaan kunakin päiwänä heti päiwän waljettua ja seurataan Manttaali-kirjan järjestystä.
Tyrwää Joulukuun 31 p. 1894."

10 litraa viljaa per ääni... eli vain äänioikeutetut maksoivat ja valita sai maksoiko viljana tai rahana.
Vaivaishoitohallituksena toimi Tyrväällä aluksi kunnallislautakunta. Avuntarvitsijoista sille toimitti tietoja vaivaishoidon piirimiehet, joita oli 32 kuntakokouksen valitsemaa kylänvanhinta. 1888 vahvistettiin Ohjesääntö waiwaishoidolle Tyrvään kunnassa. Siinä kunta jaettiin 18 peräänkatsomusalueeseen ja kussakin oli piirimies ja varamies. Heidät valittiin kahdeksi vuodeksi . 1894 vahvistettiin uusi ohjesääntö, jossa alueita oli 25 ja piirimiehiä olisi saman verran kolmen vuoden ajan. Ohjeesta huolimatta piirimiehiä valittiin edeleen 18 ja kahdeksi vuodeksi. Tyrvääläisetkö jääräpäisiä? Ei suinkaan...
Vaivaishoidon luottamustoimiin oli lupa valita myös naisia. Ensimmäisten joukossa oli kunnallishallinnossa rusthollarinleski Selma Rautajoki, joka siis toimi piirimiehenä.

1.3.1895 julkaistiin edellisen vuoden tilastot vaivaishoidosta:

"Wiime joulukuun 28 ja 29 päiwänä pidetyssä waiwaishoitohallituksen wuosikokouksessa myönnettiin apua yhteensä 127 perheelle eli 233 henkilölle, jotka saiwat 1101 mk. rahaa ja 252 hl 35 l wiljaa. Toisten hoidettawaksi annettiin turwattomia wanhuksia ja lapsia yhteensä 94 henkilöä, joiden ylläpidosta maksetaan 2368 mk. rahassa ja 248 hl 75 l wiljaa. Kiertäwiä ja ruodulla olewia waiwaisia ei Tyrväällä ei ole moneen aikaan enää ollut.
K. S. Wilppala."

Apuna myönnettiin siis n. 4,7 markkaa per henkilö ja viljaa he saivat n. 108 litraa viljaa. Toisten hoidettavina olevista vanhuksien ja lasten hoidosta maksettiin n. 25 markkaa ja viljaa sai n. 264 litraa (jos oikein laskin).

Nykyrahaksi muutettuna 4,7 markkaa on n. 22.80 euroa. Ja 25 markkaa n. 121 euroa.

Lähteet: Tyrvään Sanomat, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Piilonen Juhani, Kunnallishallintoa kuttupitäjässä, Tyrvään kunta 1869-1969
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. 2011, Rahanarvonkerroin 1860 - 2011 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.11.2012].