Kunnallisveroäyriluettelo 1895

Kunnalliskokouksessa 27.12.1894 käsiteltiin kunnallisveroäyriluetteloa. Kokous teki luetteloon muutoksia.
Luetteloa ennen pitää palauttaa mieleen se tosiasia että 1865 kunnallisasetuksessa määrättiin perustettavaksi maaseutukunnat, kaupungeissa oli hallinto jo olemassa. Osa kappeliseurakunnista muodosti oman kuntansa kun kuntarajat muotoutuivat seurakuntien mukaan. Hallinto erosi kirkon hallinnosta ja mm. köyhäinhoito tuli kunnan velvollisuudeksi. Etsin tietoa miten Tyrväällä mahdettiin määriteltiin äänimäärät. Juhani Piilosen Kunnallishallintoa kuttupitäjässä Tyrvään kunta 1869-1969 kertoo näin:

"Puhe- ja äänivaltaisia olivat kunnalliskokouksissa täysi-ikäiset, jotka maksoivat kuntaan veroa eivätkä olleet toisen holhous- tai isäntävallan alla. Osallistumisoikeus meni, jos enemmän kuin yhden vuoden kunnallisverot jäivät rästiin. Palkolliset eivät olisi juuri voineet esiintyä kuntakokouksissa isäntiään vastaan, minkä vuoksi heidät oli jätetty sen ulkopuolelle. Naimattomalla naisella, eronneella ja leskellä oli äänioikeus, jos hän hallitsi itse omaisuuttaan. Aviovaimon katsottiin olevan miehensä holhouksen alla."

"Kunnallisasetus sisälsi äänestyksestä väljät ohjeet. Päätöksentekoon osallistui se joka osallistui kustannuksiin. Kun esim. tienpito, kyyditys ja kestikievarinpito olivat asetuksilla sälytetty manttaaliin pannun maan omistajain hatrtioille, oli vain talollisilla asiassa äänioikeus ja äänimäärä riippui manttaaliluvusta. Asetus määräsi pyöristämään epätasaiset manttaaliluvut, niin että 1/10 manttaalia tai vähemmän tuotti yhden äänen. siitä ylöspäin 2/10 manttaaliin asti kaksi ääntä jne.  Kokonainen manttaalli siis kymmenen ääntä, mutta tätä määräystä ei Tyrväässä seurattu. Tyydyttiin käyttämään manttaalilukuja sellaisenaan, ja äänestystulos voi tieasioissa olla esim 10 17/24 - 6 7/24. .. Vuosisadan vaihteessa sovittiin vihdoin että manttaalin tila tuotti tälläisissä asioissa 24 ääntä. "

"Muissa asioissa äänimäärä riippui kunnallisen tuloveron määrästä siten, että yksi äyri vastasi yhtä ääntä. Mutta mikä oli yksi äyri? Ei olut missään sanottu, että se vastaaa sadan markan tuloa, kuten myöhemmin. Niinpä se voi jossain kunnassa vastata 200 markan tai 500 markan tuloa. Tyrväässä näyttää jo 1870-luvulla käytetyn 100 markkaa."

Ja nyt kun ovat perusasiat kutakuinkin selvillä voikin katsoa 27.12.1894 kokouksen pöytäkirjaa joka julkaistiin Tyrvään Sanomissa 1.2.1895:

 

"1§
Esille otettiin kunnallisveroäyriluettelo vuodelle 1895, johon kokous teki seuraavat muutokset:
Isojärven kylästä talollinen K. Linkiltä vähennettiin 1 ääni;
Kaukolan kylästä torpp. T. Harvnojan äänet vähennettiin 2:deksi;
Ketolan kylästä Yli-Ketolan eläke vapautettiin;
Laukulan kylästä torpp. D. Myllynpäältä vähennettiin 1 ääni;
Liuhalan kylästä taloll. Fab. Ketolalta 1 ääni vähennettiin;
Marttilan kylästä neiti R. Gyllenbögelliltä vähennettiin 1 ääni,
kaupp. K. F. Enebäck'iltä vähennettiin 6 ääntä;
Pohjalasta torpp. W. Hakanpäältä vähennettiin 1 ääni;
Roismalan kylästä taloll. P. Maijalalle lisättiin 1 ääni;
Sammaljoen kylästä kansak. opett. K. Wesalalle lisättiin 10 ääntä;
Soukon kylästä torpp. T. Kulolle lisättiin 1 ääni;
Tyrvään kylästä työm. W. Torckell'ilta vähennettiin 3 ääntä;
Varilan kylästä kansak. opett D. Söderholm'ilta vähennettiin 2 ääntä.
Ilman muita muutoksia kokous hyväksyi veroäyriluettelon käytettäväksi. "

Nämä olivat siis muutoksia. Äänilistat ovat hävinneet, joten kokonaista listaa ei ole käytettävissä. Muutoksia kunnallislakiin tehtiin seuraavan kerran 1899.

Lähteet: Tyrvään Sanomat 1.2.1895, Kansalliskirjasto
Juhani Piilonen: Kunnallishallintoa kuttupitäjässä Tyrvään kunta 1869-1969
L.A. Sillanpää: Vammalan kauppalan historia 1897-1961