Kieliriitoja Tyrväällä?

Tyrvään Sanomat 1.4.1895 toimittaja vastasi Aamulehdessä nro 67 olleeseen kirjoitukseen.

Kirjelaatikko. Nimimerkki R. U. on Aamulehden 67 N:ssa julaissut pitkänlaisen kirjoituksen kielikysymyksen alalta meidän kunnassamme. Esityksessään ei hän kuitenkaan woi todistaa, että Suomen kielen oikeuksia olisi tässä kunnassa millään tawalla sorrettu. Ja niin kauan kun ei semmoista ole tapahtunut, ei pitäisi olla moitteen syytä. Wai katsotteko sitä Suomenkielen sortamiseksi, jos joku perheensä jäseniä taikka ystäwiänsä rohkenee puhutella joko ruotsin - taikka jollakin muulla kielellä? -Miten jo ennen olen maininnut, niin ei Tyrwään Sanomat ole ensinkään ai'otut muuksi kuin kunnalliseksi ilmoituslehdeksi. Ei pidä sentähden waatia tilaa semmoisille kirjoituksille, mitkä syyttä moittiwat niitä kuntamme henkilöitä, jotka owat enimmän työtä tehneet juuri Suomalaisen siwistyksen lewittämiseksi seurakunnassamme. Jos Suomenkielen oikeuksien sorto olisi todellakin tapahtunut, niin sitte Teillä olisi woinut olla syytä moitteeseen. - Muuten ei Tyrwään Sanomain Toimitus tanssi kenekään pillin mukaan, ja jos luulette sen olewan ruotsinmielisen, niin olette aika lailla iskeneet kiween.
Tyrwään Sanomain Toimittaja.

Minkälainen kirjoitus oikein Aamulehdessä on ollut että on saanut toimittajan näinkin tuohtuneeksi?
Lehteen on kirjoittanut Kalle U. Helsingistä ja moittinut Tyrvään Sanomia siitä ettei lehti julkaissut häne kirjoitustaan. Aiheena on kansallismielisesti suomenkielen asema ja suomenkielen käyttäminen opiskeluissa ja asioinnissa.

Tyrvään Sanomissa 1.4.1895 takasivulla on myös toinen vastine tähän kirjoitukseen, jossa maltillisuutta kannattaen kehoitetaan :

 "Antakaa meidän, jos me sitte puhumme suomea tahi ruotsia, täällä maalla asua ja pyrkiä eteenpäin weljellisessä sowussa. Sillä tawalla Tyrwäänkin tulewaisuus parhaiten turwataan."

Nykyaikaan voisi tämän soveltaa miettimällä vähemmistökielten asemaa suhteessa suomenkieleen. Samalla voimme miettiä miten onnekkaita saamme olla voidessamme käyttää omaa äidinkieltämme vapaasti, on se sitten mikä tahansa. Kielilaki vuodelta 2003 määrittelee kansalliskielet suomi ja ruotsi. Lisäksi laki turvaa myös saamelaisten, romanien ja viittomakielisten oikeuden käyttää omaa kieltään.

Tyrvään Sanomat perustettiin suomenkielisenä lehtenä ja on jo 118 vuotta ilmestynyt suomenkielisenä lehtenä. Enpä ole koskaan ajatellut että Tyrväällä olisi ollut ruotsinkielisiä säätyläisiä ongelmaksi asti, siksipä tämä oli mielestäni mielenkiintoinen ajatus ja uutinen lehdessä.

Muttapa hakemistoja tehdessäni sitä tulee katsottua rippikirjoissa esiintyvien ihmisten nimiä ja syntymäpaikkoja, noin ohimennen. Nyt kun mielessäni oli tämä ruotsinkielisyyden vastustaminen niin bongasin mm. oluttehtaan omistajan rouvineen sekä muutama tehtaan työntekijän olevan  Ruotsista. Lisäksi vielä apteekkarin rouva, joka oli Sveitsistä. Noh, tämä tieto oli vain rusinana pullassa.