Päivä Turussa

Päivän valmistelut alkoivat kolme viikkoa aikaisemmin kun varmistin arkistolta soittamalla että heillä todellakin on iltapäivystys 2.4 ja että "pitääkö varata tai varataanko minulle jokin tila sillä aion olla koko pitkän päivän ja kuvata". Vastaus oli että iltapäivystys on ja tervetuloa, kyllä paikka löytyy varmasti. Vastaaja oli todella ystävällinen.

Seuraava askel oli varmistaa bussit. Lähtö 5.45, joten piiiitkä päivä tiedossa.
Seuraavaksi alkoi Astian selaaminen. Tyrvää. Sillä löytyy Turusta vaikka mitä. Hain perukirjoja, joita löytyi 1755 alkaen. Varasin kolme kirjaa. Siikaisten perukirjoja löytyy vaihtelevalla menestyksellä. Varasin yhden kotelon niitä. Sitten vielä A.Hirsjärven yksityisarkisto ja aivan uusi löytöni Caloanderin arkisto. Katsotaan mitä siitä löytyy. Kaikki muut löytyivät Astialla mutta Hirsjärvi ei. Sen sitten tilasin sähköpostilla viikkoa ennen reissua. Seuraavana päivänä postilaatikossani oli jokaisesta tilatusta arkistosta oma sähköpostiviesti. Ja Hirsjärvestä ystävällinen viesti että tilaus on ok ja odottaa minua 2.4. Mahtavaa!

Pääsiäisen pyhinä latasin kameran akut, testasin kannettavassa tietokoneessa hiiren ja näppiksen, laitoin Sukujutut tiedostot koneelle ja testasin että ohjelma toimii. Bueno. Kameranjalka varmuuden vuoksi mukaan, jos vaikka kuvauspaikka on sellainen ettei ole telinettä. Pari muistikorttia mukaan, toinen akku kameraan, akun laturi varmuuden vuoksi ja jokohan tämä muuttokuorma riittäisi... Sitten eikun kamat kassiin.
Kello laitettiin soimaan aamulla klo 4.00, mutta heräsin jo klo 3 miettien että onhan varmasti kaikki tarvittavat mukana. Eikun aamupalaa, paljon kahvia ja menoksi. Linkkari tuli hieman myöhässä sillä matkahuollon paketteja näytti olevan paljon jäämässä Hämeenlinnaan. No onneksi oli juttuseuraa toisesta matkaanlähtijästä, eikä kelikään ollut ollenkaan huono.Meno-paluulippu maksoi peräti 53, 90, mutta ei sitä jatkuvasti tule rampattua Turussa. Linkkari oli perillä vähän ennen klo 8 joten jäi aikaa käydä kahvilla ja sämpylällä ennen arkiston aukeamista. Ja sitten yritin laahustaa hissuksiin arkistolle joka on tien toisella puolella.

Hidastelusta huolimatta olin oven takana jo varttia vailla. Ja eikun odottamaan. Oven taakse odottajiin liittyi vielä muutama herra. Ja kellon ollessa tasan 9 soitin ovikelloa. Syöksyin sisään. Sisäkengät jalkaan, kone ja kaikki muut vermeet kainaloon ja kohti tiskiä. "Päivää, mulle on varattu kirjoja tälle päivälle missä voin niitä selata ja kuvata?" "Jos laitat nimesi tuohon vieraskirjaan,,," "Juu heti kun mulla on yksi käsi vapaana niin laitan, mutta se paikka...." "Juu tietysti, tännepäin..:" ja ystävällinen virkailija ohjasi minut takahuoneeseen. Siellä olikin jo herrat virittämässä koneitaan ja tunnistin heidät SSHY:n vapaaehtoisiksi digitoijiksi. (Ja kaupan päälle he olivat oikein mukavaa ja viihdyttävää seuraa koko pitkän päivän ajan.) Parkkeerasin itseni ja tavarat ja laitoin kameran pöydässä kiinniolevaan telineeseen ja aloin katsoa materiaalia jota olin varannut.
Aloitin Hirsjärven materiaalista. Kansiossa on vanhoja perukirjoja, joita olin aiemmin kuvannut. Sieltä löytyi lisäksi kuulutuksia tai ehkä paremminkin ilmoituksia, sekä aviokuulutuksia Kiikasta ja Tyrväästä.

Ne kuvattuani siirryin Tyrvään vanhoihin perukirjoihin. Niitä oli melkoisesti, joten muutamia kuvasin kokonaan ja suurimmasta osasta vain ensimmäisen sivun. Tämä taisi olla päivän hirvein luettava:

En raahannut mitään eväitä mukanani, vaan päätin katkaista päivän hetkeksi ja käydä syömässä. Kasasin tavarat pöydälle, irrotin kameran telineestä jos vaikka joku haluaa sillä välin kuvata. Ja selkää sen verran särkiessä oli ihan hyvä päätös hetkeksi oikaista ruotoa. Katsoin kellostani että olin melkein tunnin ruokareissulla, joka aika oli siis poissa kuvaamisesta. Harmittaa, mutta tulipa syötyä. Loikkiessani iloisena ja massu täynnä takasin sorvin ääreen kertoivat herrat että mina oli tiskin takaa virkailija kaipaillut. Eikun kysymään että mikä hätänä. "Sitä vain kun eräs henkilö soitti Salosta ja olisi halunnut tulla valokuvaamaan mutta katselin että tavarat olivat siellä mutta ketään ei näkynyt." "Kävin vain syömässä" "Niin... se oli jo aikaisemminkin pitkään niin että siellä ei näkynyt ketään mutta tavarat olivat siellä..:" "Olin tunnin poissa ja haluaako se henkilö tulla kuvaamaan?" "Ei hän sitten tänään tule kun olisi tullut ihan Salosta asti..." "No hyvä minä voin sitten jatkaa kuvaamista." Että kiitti vaan! Se ainoa kerta kun meikäläinen lähtee Turkuun asti kuvaamaan niin pienellä vaivalla saadaan kyllä tosi törppö olo! Otan ensi kerralla eväät ja ilmoitan tiskille joka kerta kun poistun kameran äärestä, vessaankin... No kaikesta huolimatta jatkoin kuvaamista. Välillä kävi pari henkilöä ottamassa muutaman kuvan, jonka aikaa lepuutin selkääni, joka vihoitteli ihan huolella.

Perukirjojen jälkeen tutustuin Fredrik Wilhelm Caloanderin arkistoon. Tunnisteessakin lukee "Lainhuudatuksia, kiinnekirjoja, talonkauppoja koskevia asiakirjoja, talonluovutuskirjoja, tilojen vuokrajuttuja, häätöjä ja riitajuttuja koskevaa aineistoa." Materiaalia oli kotelon verran ja Huittisten, Karkun ja Tyrvää alueelta . Tuttuja nimiä ei juurikaan ollut taloasioissa. Riitajutut katsoin läpi, mutta ei löytynyt tuttuja nimiä. Joten jatkoin perukirjojen parissa.

Merikarvian seurakunnan arkiston perukirjoissa oli muutama testamentti, paljon perukirjoja, mutta yksi jännä nippu "sekalaisia papereita". Joukossa oli ilmoitus tammikuusta 1743, kirje papille, parin saarnan tekstiä (ilmeisesti) ja merkillinen lista nimistä ja summista. Summien yläpuolella luki "Dollar Senttiä".  Ja kotelon perukirjoja kuvasin sen mitä ehdin.

Linkkari takaisin hämeeseen lähti klo 19, johon kiirehdin, vaikka arkisto olisi ollut auki klo 20 asti iltapäivystyksen ansiosta. Selkä kipeänä, kamera ja muistikortit täynnä kuvia ja hyvin väsyneenä olin kuitenkin päivään erittäin tyytyväinen. Kuvien selaamista teen sitten sitä mukaan kun aikaa kaikelta muulta on.