Kalle Fabian Benjaminpojan jatko

Kiitos vain kovasti Kalle K. joka auttoi löytämään Kalle Fabianin Lempäälästä, vaikka olikin ottanut muuttokirjansa takaisin!
Kalle Fabianin puoliso Kaisa Liisa Villentytär kuoli Lempäälässä 16.1.1889 keuhkotautiin.
Kalle Fabian vihittiin Lempäälästä kotoisin olevan Gustava Sofia Vilhelmintyttären (s. 24.11.1868) kanssa 1.9.1889. Yhteisiä lapsia heille ei syntynyt, mutta Kalle Fabianin lapset Taavetti Evert ja Hilma (s. 14.11.1884 Lempäälä) olivat heidän kanssaan.
Kalle Fabian kuoli 23.9.1895 ja kuolinsyyksi oli merkitty tapaturma. Kalle Fabianin kuoleman jälkeen lapset olivat Gustaavan kanssa kunnes hän muutti Pirkkalaan 1900. Taavetti jäi Lempäälään, mutta muutti Pirkkalaan 1906. Hilma muutti Tampereelle 1899, jossa hänet on muuttaneissa merkitty pellavatehtaan työntekijä.

Kalle Fabianin tapaturmainen kuolema sai katsomaan löytyykö Historiallisesta Sanomalehtiarkistosta jotain mainintaa ja löytyihän sieltä. Aamulehti 25.9.1895:

"Surkea kuolema. Tämän kuun 23 päivän illalla joutui Tampereelle menevän "seitsemänjunan" alle Lemposten aseman ja Kuljun pysäkin välillä Tapolan talon renki Kalle Benjamin poika, joka Lempäälän käräjistä palatessaan oli käräjätovereinsa kanssa ryypiskellyt Tampereelta tuotua "käräjäviinaa", josta menetti järkensä, jotta ei tietänyt missä liikkui.
Veturi oli laahannut ruumista kenenkään huomaamatta pitkät matkat repien sen aivan tuntemattomaksi repalekääröksi, josta vielä löydettiin, kertoo kirjeenvaihtajamme, särkynyt viinapullo ikäänkuin pahan hengen leimana uhrilleen, todistaen koko surkean tapahtuman alkusyytä.
Vakaasti muistuttaa tämäkin vainaja jokaista ja semmenkin palkollistovereitaan, jotta ei pitäisi antautua himojen valtaan, jotka ruumiin ja sielun turmelevat ja vievät hiellä ja vaivalla ansaitut pesti- ja palkkarahat turhuuteen."

Eli näin päättyi Kalle Fabianin maallinen taivallus. Ja samalla päästiin saarnaamaan viinan kiroista, jotka tässä kohdassa olivat aiheellisia, mutta vähän myöhässä. Pitääpäs poiketa Lempäälässä katsomassa onko siellä tuolta ajalta hautoja. Samalla myös mielenkiinnolla odotan seuraavia rippikirjoja sekä Pirkkalaan että Tampereelle.