Maanmittaushallituksen uudistusarkisto

Tänään on Antin nimipäivä. Onnea!

Oma sukuni on kiitettävästi käyttänyt sitä nimeä, enkä itsekään sitä jälkikasvulta halunnut poisjättää, vaan siellä se komeilee pojalla yhtenä nimenä muistuttamassa niistä 30 muusta suvun Antista.

Noh isoisoisästä Antista puheenollen katselin Digitaaliarkiston viikon sisällä digitoituja tiedostoja ja siellä oli jälleen tullut Kiikasta tiedostoja. Nyt oli ilmestynyt karttoja

Maanmittaushallituksen, Uudistusarkiston, Uudistuskartat ja -asiakirjat, Sarja:
A Turun ja Porin lääni ja Sarja: Kiikka.

Ja kuinka ollakkaan  sieltä löytyi tiedot torpasta, josta kerroin aiemmin. Antin poika eli isoisäni Herman osti siis torpan omakseen Suutarilta vuonna 1919. Ja sen lisäksi että tässä olisi ollut pelkkä kartta löytyi sieltä muutakin!

Mutta ensimmäiseksi piti katsoa kartasta että kuinka tuo minun muistamani alue kartalle asettuu. 

Peltoja, niittyjä ja metsää ympäröivät muiden omistamat metsät. Huittisten kuntaraja oli myös tontinrajana. Myöhemmin tämä oli Keikyän ja Kiikan kuntarajaa.

Kartan jälkeen seuraa jaon toimitus. "Pöytäkirja vuokra-alueiden lohkomisesta.." Pöytäkirja kertoo ketkä oliat paikalla, miten alueita jaettiin, mitä kukakin maasta maksoi ja mitkä tilojen nimiksi tulivat. Pöytäkirjan perässä on lohkomiskirja, jossa ovat omissa sarakkeissaan jakomerkki, kuvionnumero, selitys, jyväarvo 100 markoissa, ala hehtaaria, jyvitys arvoa smk ja p, yhteensä hehtaarit ja jyvitysarvo, sekä joutomaata hehtaaria. Taulukossa on lueteltuna kunkin lohkomisen osuudet. 

"Sato niminen tila, jonka on ostanut torppari Herman Sato, on saanut yhden palstan, jossa on:"

Sitten onkin lueteltu pelto, ala hehtaareina, välissä on tontti:

Kuvion numero: 44, Tontti, Sato, Jyväarvo sadoissa markoissa: 4, ala ha: 0.110, jyvitysarvo mk: 44,-

Sitten on niittyjä, varsinaista metsämaata kangasmetsää ja kivinen maa, sekä rahkasuo. Kaikki yhteensä n. 18 ha ja arvo 5140 mk 50p. Nykyrahaksi muutettuna se olisi 1958,01645 euroa.

Viimeisellä sivulla on tilojen maakirjaosuudet ja manttaalit. Suutarin talon maakirjaosuus on 0.7470 ja sitä vastaava manttaali on 0.3735. Saton tilan maakirjaosuus on 0.0690 osaa ja vastaa 0.0345 manttaalia. 

Muut tässä samassa yhteydessä muodostetut tilat ovat Kallio, Ruusi ja Kiviniemi.

Rääkkäystapauksen tuomio

Enok Manasse Suuriniemi oli syntynyt 1.3.1860 Ikaalisten Kilvakkalassa Maria Sophia ja Mannisen torppari Juha Juhapoika Mannisen kolmanneksi lapseksi. Isä kuoli jo 1867, jättäen äidin selviämään neljän pienen lapsen kanssa. Lapsista kuoli vuoden loppupuolella puolivuotiaana Ivar.

Maria Sophia oli miehensä kuoleman jälkeen itsellisenä Kilvakkalan kylässä. Mitä hän teki elannokseen en osaa sanoa. 1873 Maria Sophia sai äpärälapsen Hilda Pauliinan ja sakkoja salavuoteudesta. Maria Sophia oli itsekin äitinsä Caisan äpärälapsi. Hilda Pauliina sai myös 1897 äpärälapsen. Sitkeitä naisia sanoisin.

Enok Manasse sai ensimmäisen tuomionsa 1884:

"Första resan olaflig bränvinstillaering och första resan oloflig bränvinsförsäljningen."
Ensimmäisen kerran laittomasta viinanpoltosta ja ensimmäisen kerran laittomasta viinanmyynnistä.

Rangaistus oli:

"Bötfäld för bränvinstillverkningen till 150. mark och för för säljningen till 120. mark."
Sakkona viinanvalmistamisesta 150 markkaa ja myynnistä 120 markkaa.

Saman vuoden syyskäräjillä Enok oli taas tuomiolla:

"Andra resan oloflig tillverkning af bränvin."

Toinen kerta laiton paloviinan valmistus.

Ja taas tuli sakkoja:

"Bötfälld till 300 mark."
Sakotettu 300 markkaa.

Helmikuun 1885 käräjillä Enok oli jälleen esillä:

"Andra resan fylleri, denna gång i folk samling samt oanständigt förhållande i tingestad."
Toinen kerta humalassa,tällä kertaa väkijoukossa sekä sopimaton käytös käräjäkaupungissa.

Ja taas tuli sakkoja mutta nyt jo mätkäistiin isompikin rangaistus:

"Fäld att böta. för fylleriet 36 mark, hvarjemte Enoch Manasse Johansson är dömt att för sin berörda oanständig förhållande hållas en månad i fängelse."
Tuomittu sakkoa juopottelusta 36 mk, jonka ohessa, Enoch Manasse Johansson on tuomittu hänen mainitusta sopimattomasta käytöksestään pidettäväksi yksi kuukausi vankilassa.

Sitä seurasikin vähän pidempi tuomioton kausi, kunnes 1887 Enok oli jälleen käräjillä:

"Häktade Inhyseskarlen Enoch Manasse Johansson Suuriniemi, från Kilvakkala by i Ikalis socken. "
"Mishandel å person."
Vangittu itsellismies Enoch Manasse Juhanpoika Suuriniemi, Kilvakkalan kylästä Ikaalisten pitäjästä.
Henkilön pahoinpitely.

Tuomioksi tuli:

"Dömd att hållas ett år i tutkhus."
Tuomittu pidettäväksi vuoden kuritushuoneessa.

Sanomia Turusta no 102 5.5.1887 kertoo tapahtumasta seuraavaa:

Uhri, Kilvakkalan Uurasjärven Holmalasta Ida Karolina Kustaantytär (s. 2.5.1846) selvisi ja menehtyi vasta 1896. Muutenhan tuomio olisi ollut vielä ankarampi.

Enok Manasse eli tuomionsa jälkeen Kilvakkalassa. Hän oli Rajamäen torpparina ja myöhemmin entisenä torpparina.

Carolina Antintyttären ja Benjamin Matinpojan lapset

Karolina Antintytär syntyi 12.6.1825 Kiikassa Mielaaniemen kylässä Jysiön torpassa Antti Gabrielinpojan ja Ester Matintyttären viidentenä lapsena. Karolinan sisaruksista kuolivat kaikki muut paitsi Ester Antintytär pienenä lapsena. Esterkin kuoli jo 28 vuotiaana hermokuumeeseen. Karolina työskenteli kotona, sillä torpassa kyllä töitä riitti. 

Torppaan tuli rengiksi Benjamin Matinpoika Tyrväältä veljensä Christian Matinpojan kanssa. He olivat Tyrväältä Roismalasta Taipalen torpparin toisesta avioliitosta. 

Karolina ja Benjamin vihittiin 10.1.1841 Kiikassa ja asettuivat Jysiön torppaan. Benjaminista tuli taloon uusi isäntä Antti Gabrielinpojan jäädessä taloon vanhaksi isännäksi. Benjamin kuoli Jysiön isäntänä 1.6.1862, jolloin vaimo Karolina jäi lasten ja vanhan isänsä kanssa taloa hoitamaan. Vanhaisäntä Antti Gabrielinpoika kuoli 2.4.1863, jättäen Karolinan yksin huolehtimaan torpasta.

Karolina meni uudelleen naimisiin Karkusta Väkisen talosta tulleen Antti Juhanpojan kanssa 18.7.1863. Antista tuli taloon uusi isäntä. Karolina ja Antti muuttivat 8.6.1864 Jysiöstä Tyrväälle Ekon kylään Lehtimäen torppaan. Karolina kuoli Tyrväällä 6.6.1867.

Antti meni uudelleen naimisiin 27.12.1870 Wilhelmina Kallentyttären kanssa. He muuttivat kaksin Vesilahdelle Narvan Pouruun. Carolinan ja Benjaminin Tyrväälle Carolinan ja Antin kanssa muuttaneet lapset jäivät Tyrväälle.

Ensimmäinen ja vanhin lapsista Hilma Karolina syntyi 23.7.1843 Kiikassa Mielaniemen kylässä Jysiön torpassa. Hilma vihittiin Fredrik Johanssonin kanssa 20.4.1863 vain muutamaa päivää isoisän Antin kuoleman jälkeen. Hilma ja Fredrik muuttivat Tyrväälle 20.12.1863 Soinilan kylään Peuraniemen torppaan. Sieltä perhe muutti Huittisiin Haaviston torppaan. He saivat yhteensä 10 lasta.

Vanhin poika Johan Benjamin syntyi 29.1.1846. Hän oli renkinä Tyrvään Kaltsilassa Uusikylän Priikillä. Johan Benjamin meni naimisiin itsellisen lesken Eva Josefa Joelintyttären (s. 7.3.1843 Tyrvää) kanssa 5.7.1868. Eva Josefalla oli kaksi lasta ensimmäisestä avioliitosta Erland Jaakonpojan kanssa. Yhteisiä lapsia he saivat viisi, joista kaksi kuoli ennen kuin perhe muutti Tampereelle 1882.

Seuraavaksi syntyneet lapset kuolivat Kiikassa Jysiön torpassa jo 1-3 vuotiaina ja yksi 8-vuotiaana.

Toiseksi nuorin lapsista oli Kalle Fabian s. 20.1.1857. Hän lähti Tyrvään Tapialan Marttilan kylän Qvistin torppaan rengiksi. Sieltä hän lähtei Ketolan Wehmaan kylän Mullilahden ja Lahden torpan rengiksi. Sieltä Kalle Fabian siirtyi Nuupalaan Yli-Svännin palkolliseksi. Nuupalassa Kalle Fabian vihittiin Kaisa Lisa Vilhontytär Nordlundin (s. 15.10.1853) kanssa. Heille syntyi Tyrväällä yksi poika Karl Fabian (s. 23.10.1878). Kalle Fabian ja Kaisa Liisa muuttivat Hämeenkyröön 11.11.1878.

Nuorin lapsista oli Emma joka syntyi kiikassa 5.2.1860. Hän muutti myös äitinsä ja isäpuolensa kanssa Tyrväälle. Hän oli 11-vuotias isäpuolen muutettua Vesilahdelle. Hän oli entisen rengin tyttärenä Kaltsilassa Hannulan eli Mullin talossa. Sieltä hän siirtyi Tyrväänkylän Santamäen torpan ja Tapialan Marttilan kylän Hiedanmaan torpan kautta Wehmaan kylän Nisun talon palkolliseksi ja Pohjalan rusthollin piiaksi. Sieltä Emma muutti takaisin Kiikkaan 26.1.1882 piiaksi Mielanniemen Eskolaan. Siellä ollessaan Emma meni naimisiin 20.8.1882 Akseli Alfred Villenpojan kanssa, joka oli Karkun Heinoisten Yli Ellilästä. Samana päivänä Emma otti muuttokirjan Karkkuun. Nuoripari asettui Karkun Heinoon Yli Ellilään, jossa Akseli oli renkinä. Sieltä he siirtyivät Kosken Äijärvelle, jossa Akseli oli jyvärenkinä. Pariskunnalla oli kaksi lasta, joista nuorempi lapsi kuoli imeväisenä. Perhe muutti 27.10.1885 Pirkkalaan.

Maataloustiedustelu

Hämeenlinnan Maakunta-arkistoon siirrettiin keväällä materiaalia Helsingistä. Kevään sukututkimusillassa Hämeenlinnan Sukututkimusseuran puheenjohtaja Mervi Lampi kertoi mitä kaikkea tänne siirretään. Yksi arkisto on maataloustiedustelut joita tehtiin useina vuosina. Ja pitihän niitä sitten päästä katsomaan. Vähän erilaista materiaalia välillä.

Eikun tiskille, lupalapun täyttö ja perusteluina isoisän ja mummon maatilan tietojen katselu.

Aineisto: 

Maataloushallitus, (Yleisten maatalouslakentojen alkuaineisto,) Maataloustiedustelu 1929-30,

Turun ja porin lääni, Kiikka Ha 704

Ajattelin aloittaa varmasta vuodesta. Ja lupa heltisi heti tiskillä. En juuri muuta ehtinyt kuin koneeni virittää kun eteeni tuli kotelollinen Kiikan lomakkeita. koska materiaali on näinkin uutta en saanut valokuvata. Pöh.

Lomakkeet oli jaoteltu tilan koon mukaan. Muutamaa isompaa tilallista vilkaisin jotta pysytin vertaamaan tietoja ja määriä joita lomakkeissa kerrottiin. Ja viimein osui käteeni lomake jossa komeili sukunimi Sato.

Lomake oli kaksipuoleinen valmiiksi painettu, johon haltija tai tietojen kerääjä oli kirjannut tiedot. Tietoja oli monenlaisia. Lomake alkoi perustiedoilla viljelmästä:

Tiedustelupiiri Teukkulan       Viljelmän juokseva numero: 25

Yleinen Maataloustiedustelu vv. 1929-30

Tiedot: Sato     -nimiseltä viljelmältä 1)

Kilpijoen kylässä, Kiikan kunnassa, Turun ja Porin läänissä.

Its. Viljelmän laatu 2): 25 päivä Lokakuuta 1919 itsenäistynyt torppa

Viljelmän haltijan nimi 3): Herman Sato

Viljelmän haltijan ammatti 4): Maanviljeliä

Eli tästä sain päivämäärän jolloin torppa on ostettu omaksi! Yllättäviä tietoja voi tulla vaikka mistä vastaan. Ja juu, "Maanviljeliä..."

En ala luettelemaan mitä kaikkia tietoja kirjasin, mutta listaan otsikot. Ne kertovat mitä tietoja näistä saa:

- Viljelmän omassa nautinnassa olevat tilusalat.
- Puu- ja kasvitarha.
- Uudisviljelykset.
- Luonnonniityt.
- Maidon, voin ja munain tuotanto.
- Salaojitus.
- Lannanhoito.
- Väkilannotteiden ja maanparannusaineiden käyttö.
- Peltoalan käyttö kesällä 1929  (tuleentuneena korjattavaksi ja mitä oli viljelty, heinällä rehuksi korjattuna, laitumena, vihantarehulla, juurikasveilla, perunalla, pellavalla, muilla kasveilla, muu peltoala ja koko peltoala)

- Kotieläimet 1.9.1929 ja 1.1.1930

- Maatalouskoneita

Ja lopuksi "Annetut tiedot vakuuttavat oikeiksi Herman Sato, Viljelmän haltija ja K. Tanni, Tietojen kerääjä." Molemmat allekirjoituksillaan.

Tämä aineisto antoi uutta tietoa, sekä tietoa mitä kaikkea tilalla viljeltiin, sekä elikoiden määrästä. Mummon yksi kana oli ehkä enemmän surullinen kuin se maatalouskone, joka oli käsivarainen Lakta-merkkinen separaattori. Ennen tätä en tiennyt mitä kaikkea tilalla oli viljelty. Tämän aineiston lukeminen ja siihen sitten päälle tuo kansanrunousarkiston materiaali niin pientilallisen arki alkoi hahmottumaan. Suosittelen aineistoon tutustumista.

Kansanrunousarkisto ja Antti Absalom Sato

Suomen Kirjallisuuden Seura on minulle tuttu seura kirjojen julkaisijana. Kirjahyllystämme löytyykin heidän kustantamiaan kirjoja vaikka kuinka. Mutta törmäsin hakiessani Kiikka-hakusanalla Sukututkijan loppuvuosi blogista isoisoisäni nimeen ja kansanrunousarkistoon. Häpeäkseni tunnustan että en ollut kyseisestä laitoksesta ennen kuullutkaan. Siispä Googlettamaan.

 "Kansanrunousarkisto on henkisen perinteen ja folkloristisen tutkimuksen keskusarkisto, joka erkani omaksi osastokseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa vuonna 1934. Arkisto tallentaa perinnettä, palvelee tutkijoita, laitoksia, tiedotusvälineitä ja asianharrastajia, osallistuu kansainvälisiin yhteishankkeisiin sekä tuottaa perinnejulkaisuja. Joensuussa on toiminut vuodesta 1981 Kansanrunousarkiston osastona Joensuun perinnearkisto.

Kansanrunousarkisto kerää perinne- ja muistitietoaineistoja eri menetelmin. Ohjattu keruutoiminta on nykyisin painottunut valtakunnallisten perinnekeruiden järjestämiseen. Arkisto ylläpitää aktiivisesti myös omaa vastaajaverkostoaan."

 Sivulta hakemaan yhteystiedot ja eikun soittamaan.

"Päivää. Mulla ei oo mitään muuta tietoja kuin että tälläisestä blogista löysin isoisoisän nimen ja haluaisin tietää olisiko minulla mahdollisuutta saada nähdä mitä tekstiä hänestä on tallennettu?"
Puhelimeen vastannut tutkija oli niin ystävällinen ja avulias että en tiennyt miten päin olisin ollut. Kerroin tiedot blogista ja omat yhteystietoni, johon sain vielä saman päivän aikana tutkimuslupahakemuksen ja tiedon paljonko materiaalia arkistosta löytyy. Allekirjoitettu lomake lähti heti seuraavana aamuna postissa takaisin. Kyseinen tutkija vielä vahvisti sähköpostilla hakemukseni perilletulon ja kertoi milloin hakemusta käsitellään. Joten eikun odottamaan postia.

Posti saapui eilen. 15 kpl A3 kopiota. Aloin lukemaan tekstiä, joka on kirjoituskoneella kirjoitettua selkeää tekstiä. Isoisoisää oli haastateltu hänen elämästään. Teksti oli kaunistelematon ja karu tarina torpparista joka yrittää saada perheelle ruokaa ja pärjätä elämässä. Asia oli suurimmalta osin tuttua, joitakin uusia tietoja sekä yksi täydellinen yllätys. Tekstiä oli, kuten arvasinkin. Emme taida kovin hiljaista sukua olla olleet...
Tekstin lopussa on hänen varoituksensa nuoremmalle polvelle:

"Älkäät te antako itseänne tälläiseen loppumattomaan "taksvärkki"-saunaan. Sillä se on ihmiselle ennen-aikainen työkyvyttömyys ja vaivalloinen elämä!"

 Haastattelu on tehty ilmeisesti 1917. Olisipa ollut mukava kuulla isoiosisän mielipide pari vuotta myöhemmin asioista. Ja mukavaa oli myös löytää tälläinen aarre sukututkimusharrastajalle.

Matti Mikonpoika Lindström

Matti oli Messukylän Takahuhdissa pitäjänräätälinä 1830-luvusta 1868 vuoteen asti. Tutustuin hänen räätälinuraansa käydessäni sukututkimuskurssia. Kurssin aikana opinkin monta mielenkiintoista asiaa käsityöläisten tutkimisesta. Ohessa löysin myös mielenkiintoisen palan sukuhistoriaa. Jotta Matti ei jää vain Sukujuttujen yhdeksi tietueeksi kirjoitin Matin tiedoista koosteen. Se on kuitenkin sen verran pitkä että tänne blogiin sen laittaminen ilman litterointien poistamista ei kannata. Siksipä vain liitän tähän linkin kyseiseen tiedostoon.

Matin dokumentteja hakiessani en löytänyt mestarikirjaa, joka olisi ollut hieno nähdä. Valitettavasti kaikkea ei aina saa. Käsityöläisiä tutkiessa kannattaa rinnalla pitää mielessä kulloinenkin laki joka käsityöläisiä koski. Ne selittävät usein miksi jotain on tehty niin kuin on tehty.

Ja kun kerran kuva kauniista dokumentista puuttuu, laitan tähän kuvan kauniista räätälien killan maljasta, joka oli Hämeen linnassa esillä vuonna 2009. Kyllä siitä on kelvannut poikien killassa ottaa neuvoa-antavaa.

Jonas Tunström

Jonas Tunströmin Tampereen matka rippikirjojen perusteella alkaa vuonna 1811, jolloin Jonas saapuu Tampereelle paperitehtaalle vaimonsa Catharinan (s. 8.5.1755)ja tyttärensä Marian (s. 8.6?.1795)kanssa. Jonas työskentelee kisällinä paperitehtaalla. Paperitehtaan omistaja oli tuohon aikaan Hatanpään kartanon herra L.G. Lefren ja hänen jälkeensä leski. J.C. Frenckell osti paperitehtaan 1832.

Vaimo Catharina kuoli keuhkotautiin jo huhtikuussa 1812. Jonas löysi uuden vaimon Messukylästä. Anna Stina Juhantytär oli jäänyt leskeksi pienen poikansa Heikki Heikinpojan (s. 22.10.1804) kanssa. Jonas ja Anna Stina vihittiin 27.12.1812. Anna Stina ja poika muuttivat Tampereelle kirjansa vasta 5.4.1813, mutta matka oli olematon sillä Anna Stina muutti Skyttälästä eli kosken toiselta puolelta Tampereen puolelle.

Oliko Anna Stina kotisin Kyttälästä? Kyttälän alasen talossa oli tytär Anna Stina s. 1779, joka siis syntymävuoden perusteella voisi olla. Varmuutta ei siis ole.

Jonas Thunström on Tampereen rippikirjojen perusteella syntynyt vuonna 1752. Vuosilukumerkintä on selkeä. Mutta saivartelijana kiinnitän huomioni varsinaisella rivillä olevaan lukuun, jota on korjailtu ja lopuksi sitten kirjoitettu yläpuolella olevalle riville. Catharina-vaimon syntymävuoden kanssa on myös kirjoitettu muutaman kerran vuosilukua, kunnes se on kirjoitettu uudelleen vanhan sotkun yläpuolelle.

Uusi rouva Anna Stina on kirjattu vainajan nimen yläpuolelle maininnalla ”utan bevis”, joka on sitten yliviivattu kun rouva viimein kirjansa muutti Tampereelle. Hienovaraista vihjailua papilta.

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta , Rippikirja, 1808-1813, sivu 113.

Tytär Maria poistuu tältä sivulta, eikä minulla ole selvillä hänen mahdollinen jatkonsa.

Anna Stinan ja hänen ensimmäisen miehensä Heikki Mikonpojan poika Hekki muutti ensin Messukylään 1824, josta hän muutti 5.9.1827 Helsinkiin. Heikki on myös sukunimellä Thunström.

Jonaksen ja Anna Stinan ensimmäinen yhteinen lapsi Anna Caisa s. 30.1.1814 kuoli jo 12.6.1814. Toinen lapsi Johanna s. 1.6.1816, jolloin hänen yhtenä kumminaan mainitaan:”pig. Maria Tuhnström”. Johanna oli tehdastyöläisenä kuollessaan 21.7.1837. Hän oli vain 21-vuotias.

Nuorin lapsista Anna Caisa s. 14.2.1819 jatkoi sukua ja hänen elämästään voi kirjoittaa oman tarinan. Anna Caisa kuoli 1872 Tampereella. Hänen jälkeläisensä ovat asuneet Tampereella siitä saakkka yltäen jo 8. sukupolveen asti.

Jonas kuoli Tampereella 21.6.1819.

Lähteistä


Jonaksen aikaisemmista vaiheista sain taustatietoja Juhan suku -blogista. Tarkistettuani Tampereen tiedot olen aivan varma että kyseessä on sama Jonas. Luen tätä blogia säännöllisesti ja välillä myös vanhempia tekstejä. Yhdestä mielenkiintoisesta artikkelista bongasin tutun nimen, jolloin sydämeni syke nousi ainakin sadalla. Kirjoittajalla olikin paljon lisätietoja Jonaksesta, joiden perusteella olikin helppo tarkistaa nämä Tampereen tiedot. Nämä kaikki tiedot tullee jälkeläisille iloisena yllätyksenä.



Vaikka teksini usea viite on Hiskiin, on tietoja tallennettu myös rippikirjoista ja muista mikrofilmirullista jo ennen kuin näitä julkaistiin Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilla. Nyt onkin helppoa liittää vain linkki kuvaan. Joissakin kohdissa tekniikka helpottaa ihmisen elämää.

Henricus Jacobi Finno

Karkun seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luetteloa selatessani törmäsin pappilan inventaarioluetteloon. Se on päivättynä "17. Februarii Anno 1641". Inventaaarion on tehnyt Henricus Jacobi Finno.

Inventaarion alla on saman vuoden syksyltä ”6. octobris Anno 1641” kirkkoherran Henricus Arvidi (kirkkoherrana 1641-60) on kommentoinut inventaariota. Hän on astunut vasta virkaansa ja edeltäjä on ollut Matthei Matts.

Nimi ei ollut tuttu, mutta jo Googlen ensimmäinen hakutulos toi tietoa hänestä. http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=648. Biografissa ei ole mainintaa Karkusta, mutta Hämeenkyröstä ja Mouhijärvestä kyllä. Hän lienee tehnyt tarkastuksia myös muihin lähialueen seurakuntiin mutta harvoista tieto on säilynyt.

 

Inventaarion alla olevista kaikista sanoista en saa selvää mutta en myöskään aktiivisesti yrittänyt, sillä kumpikaan herroista ei ole sukua.

Antti Gabrielinpoikaa etsimässä

Taustaa

Mummoni isän äidin äidin isä Antti Gabrielinpoika löytyi jo hyvin varhaisessa vaiheessa tutkimuksiani. Rippikirjoissa hänen syntymäajakseen oli merkitty 2.9.1779 ja syntymmäpaikaksi Kiikka. Hän kuoli 2.4.1863 Kiikassa Mielaanniemen Jysiön torpassa tyttärensä luona. Hä oli jäänyt leskeksi Esteri vaimostaan jo 1841. Heidän seitsemästä lapsestaan vain Karolina eli aikuiseksi ja jatkoi sukua.

Syntymä

Tarkistin Hiskistä Kiikan syntyneet, mutta tuloksetta. Laajensin hakua koko lähialueeseen tuloksetta. Lopulta hain kaikista seurakunnista, tuloksetta. Nimihaulla löytyi yksi Anders Gabrielsson s. 14.8.1781 Kiikka. Kiikan seurakunnan syntyneiden luettelo vahvistaa että tällöin on syntynyt kaksoset Antti ja Kaisa. Tämä ei kuitenkaan vielä vakuuttanut, sillä syntymäaika oli eri kuin myöhäisemmissä rippikirjoissa. Rippikirjoja tutkiessa Antin kuolemasta taaksepäin vanhempiin alkoi Antin mielenkiintoinen matka hahmottua.

Antin syntymä ja kaste on merkitty Kiikan kastettujen luetteloon 14.8.1781[1]. Hänet on merkitty syntyneeksi kaksosena siskonsa Kaisan kanssa. Heidän kummeinaan olivat Sacellan Johan Utter[2] (Kappalainen), Studia Martin Utter [3] (ylioppilas), Johan Henricsson, Jungfru Beata Chdr, H: Chirstina xx.

Antin isä Gabriel oli Kiikan seurakunnan lukkari kotoisin Porista. Äiti Kiikkalaista Kinnarin sukua. Kiikassa perhe asui mm. Meskalassa Yli-Horilan talossa. Antin äiti kuoli jo 1792, jolloin isä avioitui uudelleen Kiikkalaisen Maria kanssa. Perheeseen syntyi yhteensä 11 lasta. Antin isä Gabriel kuoli 1807, jolloin alkoi myös Antin vaellus.

Kiikoinen

Antti lähtee rengiksi Kiikoisten Ylisille. Rippikirjan sivulla 128 on kaksi Anders Gabrielssonia; 2.9.1779 syntynyt sekä 14.8.1781 syntynyt. Ensimmäisellä on rippikirjamerkintöjä vuodessa 1807 ja toisella 1804-5.

Tästä voisin päätellä että Antti oli Ylisillä kahteen otteeseen, kenties isänsä luona välillä ja samalla on hänen syntymäaikansa vaihtunut. Samalla sivulla on myös Matti Antinpoika, jolla syntymäaikana on 8.9.1779 [4]. Matti, joka on syntynyt Leikkuun Kongalla, on kummeina myös Johan Utter, sekä hänen puolisonsa. Olisiko kummipojat voineet sekoittua kappalaisella?

Ritala

Ylisiltä Antin matka käy Ritalaan rengiksi. Siellä rippikirjassa on ripilläkäyntimerkintä 18.11.1810 [5]. Ritalasta on löytynyt myös puoliso Esteri Matintytär Jysiön torpasta, joka oli Ritalassa piikana. Heidät vihitään juhannuksena 24.6.1810 [6]. Ritalassa he saavat ensimmäisen lapsensa, isänsä kaiman, Antin, joka kuitenkin kuolee vain vuoden vanhana 1812. Perhe oli Ritalassa ja Antin kohdalla on merkintä poislähdöstä 1814. Pariskunta on Jaamalassa yhdessä poikansa Antin kanssa, mutta heillä ei ole ainuttakaan ripilläkäyntimerkintää tai muita merkintöjä. Tästä päättelisin että he ovat olleet Jaamalassa vuoden 1810-1812 välisenä aikana. Pojalle on merkitty väärä syntymäaika.

Lisäys 24.2.2013

Tyrvää Kaukola

Tyrvään rippikirjasta 1807-1813 sivulta 260 löytyi gift Dn Anders Gabrielsson ja perässä lukee sukunimi Lagus. hänen syntymäaikanaan lukee 2.9.1779. (Ja tässä kohdassa kuului riemunkiljahtelua!) Hänen jälkeensä ovat vaimo Ester Mattsdr ja poika Anders. Ripilläkäyntejä ei ole merkitty. Koska poika Anders on vielä mukana, he ovat Kaukolassa olleet ennen vuotta 1812.

Loimaa

Antti otti Kiikasta muuttokirjan [7] 8.12.1814 Loimaalle, merkinnällä ” hust. blef här”. Muuttokirjassa Antin syntymäaika on 2.9.1779. Hän lähtee Ritalasta ja on matkalla Loimaalle. Loimaalla hänet kirjataan saapuneeksi 22.2.1815 [8], jolloin on kirjattu useampi saapuja. Antin kohdalla on myös merkintä ”gift i Kika”. Loimaalla Antti kirjataan meneväksi Virtsanojalle.

Kävin läpi jokaisen sivun Loimaan rippikirjoista ajalla 1814-22, mutta en löytänyt merkintää Anders Gabrielsson syntymäajalla 2.9.1779 tai 14.8 1781. Lappjoelta, Tuomolan talosta löytyy naimisissa oleva renki Matts Gabrielsson syntymäajalla 2.9.1781. Koska tämä oli ainoa läheskään Antin suuntaan viittava maininta, kirjasin tämän muistiin, mutta en vakuuttunut vielä.

Lisäys 29.3.2013

Alastaron rippikirjoja selasin jossain välissä hakiessani mieheni sukulaisia. Siellähän oli myös Virtsanoja, joten eikun tarkistamaan. Bingo! Siellähän Antti oli! Pinniojan  Jacob Mikolan talossa. Ja ripillä käyty 1815.

Loimaalta otti muuttokirjan 6.10.1815 [9], Anders Gabrielsson, jonka syntymäaikaa ei lue, mutta muuttaja lähtee Virsanojalta "xxxoja" (niin vaalea kuva että en saa selvää, mutta veikkaan Virtsanojaa) ja lähtee Vampulaan. 

Vampula

Vampulaan sisäänkirjoitetaan 15.10.1815 naimisissa oleva renki Anders Gabrielsson, jonka syntymäaika on 1779. Hän tulee Loimijoelta ja menee Vampulan Matkusjoelle Kappalaisen puustelliin, jossa kappalaisena on Fredrik Lilius. Antti on talossa [10] renkinä ja syntymäaikana on 2.9.1779 ja syntymäpaikkana Tyrvää. Hänen myös mainitaan muuttaneen Loimaalta 1815. Vampulasta Antin matka jatkuu 1817.

Kiikka

5.3.1818 Antti ottaa muuttokirjan Vampulasta kohteena Tyrvää [11]. Tyrvään muuttokirjaa en ole päässyt vielä tarkistamaan, mutta 18.4.1818 Kiikkaan muuttaa Anders Gabrielsson Lagus syntymäajalla 2.9.1779 Wambulasta ja muuttaa Kiikkaan Jamalaan [12].

Jamalassa Antti ja Ester saavat tyttären Ester Stinan ja Antti on mainittuna renkinä. Ripilläkin on käyty vuosina 1818 ja -19.

Huittinen

Koko perhe lähtee Huittisiin 1820. Kiikasta he ottavat muuttokirjan 1.11.1820 [13]. Huittisiin heidät kirjataan 16.2.1821 [14]. Antti on mainittuna syntymäajalla 2.9.1779. Huittisista en ole vielä löytänyt heitä, enkä myöskään muuttopäivää Huittisista takaisin Kiikkaan. Takaisin Kiikkaan he ovat muuttaneet ilmeisesti  vuonna 1822, sillä Kiikan rippikirjassa Hoipolan Oskurassa 1822 on molempien kohdalla ripilläkäyntimerkintä [15]. 

Kiikka

Kiikkaan muuton jälkeen perhe on 1822 Hoipolan Oskurassa, mutta asettuu Kiikan Mielaanniemeen Jysiön torppaan. Torpassa asuvat Antti ja vaimonsa Esteri lapsineen, Esterin äiti Kaisa ja myöhemmin tyttären perhe. Esteri kuolee 1841, jolloin tytär Karolina ja miehensä Benjamin ovat jo Jysiön torppareina. Benjamin on torpparina varhaiseen kuolemaansa 1.6.1862 asti. Karolina hoiti torppaa vuoden, kunnes Karolina vihittiin Antti Juhanpojan kanssa 1863.

Antti Gabrielinpoika kuoli 2.4.1863. [16]

Mietintää ja johtopäätökset

Antin erittäin liikkuva elämä herätti monta kysymystä. Miksi Antti lähti Loimaalle yksin ilman perhettään? Miksi hän viipyi matkallaan niin kauan? Kävikö hän kotonaan välillä? Oliko Antilla jokin sellainen taito, jonka vuoksi hän meni Loimaalle asti?

Suurin kysymys onko Antti 2.9.1779 sama henkilö kuin Antti 14.8.1781 on mielestäni ratkennut. Sukunimi Lagus on mainittu ainakin kaksi kertaa eri yhteyksissä (Tyrvää ja Kiikka).

Sattumalta sain käsiini vanhoja Genos-lehtiä. Lukiessani yhtä lehteä oli hämmästykseni suuri, sillä lehdessä oli artikkeli:

Anttila, Pirkko, Antti Gabrielinpojan syntyperää etsimässä [Lagus]. 1994:25-26, 47.

Luin artikkelin, jossa kirjoittaja oli käynyt samoja reittejä läpi tutkiessaan Antin matkaa, ja lopulta hän oli tullut samaan päätökseen tutkimuksessaan kuin minäkin.

Olen omasta mielestäni ratkaissut minua vaivanneen arvoituksen.

Viitteenä olevat linkit ovat SSHY ry:n kuva-arkistosta, joista osa on vain jäsenille näkyviä kuvia. Siksi kaikki linkit ovat vain jäsenille avautuvia.

Viitteet

[1] SSHY: http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12597&pnum=315

[2] http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7323

[3] http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=9795

[4] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12597&pnum=308

[5] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7556&pnum=235

[6] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=12598&pnum=135

[7] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13397&pnum=11

[8] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15274&pnum=20

[9] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15274&pnum=23

[10] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4300&pnum=82

[11] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6383&pnum=19

[12] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13397&pnum=14

[13] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=13397&pnum=17

[14] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=9545&pnum=112

[15] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=7634&pnum=20

[16] http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=11168&pnum=111

Edit: 24.2.2013 lisätietoja Antista ja samalla lisäsin linkit tekstiin.
Edit: 29.3.2013 lisätietoja ja muutama korjaus. Lisää  linkkejä.