Tyrvään olutpanimo - Tyrvis Bryggeri

Panimosta ovat viisaat kirjoittaneet jo aikanaan, joten tämä on enämpi kooste ja sukututkijan näkökulman mukaan tuominen. Pahoittelen jo etukäteen lehtileikkeitä joita en jaksanut kirjoittaa auki. Jos ette saa selvää, kommentoikaa niin yritän saada kirjoitettua ne. Minusta oli vain mukava saada tuo asianomaisen hakemus näkyviin.

Tyrväälle panimon perusti porilainen oluttehtailijan leski Amanda Vilhelmina Juhantytär Söderman (s. 26.4.1839 Pori). Hänen miehensä Gustaf Johansson (s. 15.10.1834 Ruotsissa) omisti Porissa olutpanimon yhdessä Vilhelminan äidin, merimiehen leski Wilhelmina Södermanin (s. 1.7.1816 Pori, k. 23.9.1881 Pori) kanssa. Tästä syystä heidän olutpanimoaan sanottiin joko Södermans Bryggeri tai Johanssons Bryggeri. Mielenkiintoinen yksityiskohta on että heidän oluttansa ei pullotettu, vaan myytiin ainoastaan tehtaan omassa anniskelupaikassa, joka oli myös lukusali. Omistajat myivät tehtaan 1879, mutta Gustaf jäi tehtaalle oluenpanijaksi. Vain muutama kuukausi myöhemmin Gustafille tapahtui tehtaalla onnettomuus, johon hän kuoli Porissa 12.3.1880.

Amanda Vilhelminan ja Gustafin tyttäret muuttivat äitinsä kanssa Tyrväälle joulukuussa 1883. Tekla Emilia (s. 8.7.1860 Pori), Augusta Wilhelmina (s. 25.4.1863 Pori), Hilda Sofia (s. 15.5.1871 Pori) ja Anna Henriette (s. 2.2.1873 Pori, k. 28.12.1884 Tyrvää). Poika Oskar Frithiof (s. 16.2.1874 Pori, k. 8.8.1879 Pori) kuoli jo Porissa pienenä. Vilhelmina vuokrasi tontin tehdasta varten 25 vuoden vuokra-ajalla. Tehtaan nimenä oli Vilhelmiinan aikana A. W. Johanssons Ölbryggeri.

Marraskuussa 1885 Vilhelmiina muutti tyttäriensä kanssa Tampereelle ja myi tehtaansa Loviisasta tulleelle Johan Bernhard Lindbergille (s. 5.9.1847 Loviisa, k. 5.8.1896 Tyrvää) ja hänen vaimolleen Maria Fåhraeus (s. 25.12.1852 Kalmari Källa Ruotsi). Rouvan veli August Fåhraeus (s. 29.4.1867) tuli myös panimolle töihin. Oluenpanijoina toimivat sekä rouva että rouvan veli. Lindberg laajensi ja paransi panimon tiloja ja rakensi uuden komean päärakennuksenkin. Valitettavasti toimeliaaksi mainittu, joskin jonkin aikaa sairastanut Lindberg, kuoli vain 48-vuotiaana. Pariskunta oli tehnyt testamentin, joka Lindbergin kuoltua siirsi vaimolle koko omaisuuden eli panimon ja vuokrasopimuksen. August lähti panimomestariksi muualle, joten uusi panimomestari tarvittiin. Loimaalta tulikin 1897 Theodor Aleksander Joelinpoika Karström (s. 22.3.1873 Turku), joka kuitenkin jo seuraavana vuonna muutti Sortavalaan.

Rouva meni kihloihin 24.8.1897 ja uusiin naimisiin tohtori Tyyni Emil Jokisen (s. 26.6.1866 Helsinki, k. 17.8.1937 Helsinki) kanssa 26.1.1898. Tohtori Jokinen hoiti Tyrväällä v.t. piirilääkärin tointa. Hän oli aikaisemmin hakenut mm. Hämeenlinnan kaupunginlääkärin virkaa. Maria Lindberg myi panimonsa ja tohtori Jokisen kanssa he muuttivat ensin Alavudelle, jossa Jokinen toimi kunnanlääkärinä pari vuotta. Sieltä he muuttivat kesällä 1900 Helsinkiin, jossa Jokinen toimi mm. henkivartiokaartin 3:s Suomalainen tarkka-ampuja pataljoonan lääkärinä sekä hoiti yksityisvastaanottoa. Tyrvään panimon nimenä oli Lindbergien aikana John Linbergs Ölbryggeri.

1.1.1898 panimon omistajuus siirtyi Carl Johan Edvard Carlssonille (s. 23.8.1849 Köping Ruotsi). Hän oli tullut Ruotsista Tammisaareen toukokuussa 1887. Tammisaaressa hän oli panijamestarina C. F. Hultmans Porterfabrik Ab:llä. Hänen vaimonsa Augusta Charlotta Lundholm (s 3.12.1849 Karlskyrka Ruotsi) kanssa heillä oli ainakin seitsemän lasta, joista vain kaksi oli elossa heidän muuttaessaan Tyrväälle. Mukana muuttivat Gunhild Augusta Constance (s. 23.6.1880 Tukholma) ja Bengt Ivar (26.4.1890 Tammisaari Hankoniemi).

Kauppasumma oli 80 000 mk, joka olisi Tilastokeskuksen mukaan nyt n. 380 136 euroa (jos oikein osasin laskea). Ja kauppaan ei kuulunut Lindbergin rakennuttamaa päärakennusta, jonka Carlsson kuitenkin vuokrasi. Panimon nimenä oli Carlssonin aikana Tyrvis Porter- och Ölbryggeri, Edv. Carlson.

Tässä pari panimon mainosta sen ajan lehdistä:



Panimolla valmistettiin oluen lisäksi limonadeja ja simaa, joskin porteria vasta Carlssonin tulessa. Panimon tuotanto ja tuotteiden kulutus lisääntyivät tasaiseen tahtiin. Ja se herätti Tyrvään raittiusyhdistyksen vastustamaan tätä jumalatonta menoa. Oluenmyynti- ja valmistuskieltoa ajettiin tarmokkaasti myös lehtien palstoilla. Tässä muuan kirjoitus Sanomia Turusta 17.12.1881, joka siis oli lehdessä jo ennenkuin ensimmäistäkään panimoa oli Tyrväällä:

Carlssonin aikana myyntirajoituksia saatiin mm. markkinapäiville, mutta valmistus jatkui. Carlssonin edellisiltä omistajilta vuokraama talo paloi kokonaan 18.3.1903. Talossa piti juhlia isännän nimipäiviä ja rouva oli laittautumassa. Hän päätti vielä laittaa hiuksiaan ja spriilampulla lämmitti käherrysrautoja, kun yhtäkkiä huomasi verhojen olevan tulessa. Panimo saatiin säästettyä mutta talo paloi kokonaan. Carlsson perusti 1903 Tampereelle yhdessä muiden osakkaiden kanssa Oy Uusi Oluttehdas, jonka toiminta kuitenkin loppui jo 1907.

Tyrväällä toiminta jatkui kuitenkin kunnes tuli aika keskustella tonin vuokra-ajan jatkamisesta 1905. Kuntakokous sai eteensä joulukuussa 1905 Carlssonin pyynnön saada edelleen vuokrata maapalstan.

Ja kuntakokouksen päätös asiaan kuului:

Ja asiasta keskusteltaessa toivottiin koko maahan saatavaksi kieltolakia. Lopputulos oli siis ettei vuokrasopimusta uusittu. Carlsson ja Tyyni Jokinen (joka siis edelleen omisti päärakennuksen ja oli toisena tontin vuoraajana) yrittivät saada panimolle jatkoaikaa. Tähän liittyy mm Vammalan kauppalan perustaminen, josta Timo Jokiaro kirjoittaa Tyrvään Oluttehdas kirjassaan. Olutpanimolle annettiin aikaa 14.3.1907 asti siirtää rakennukset ja tavarat pois tontilta, jonka jälkeen kaikki tontilla olevat tavarat ovat kunnan omaisuutta.
Tällä välin Carlsson lopetti panimon toiminnan ja se asetettiin konkurssiin. Tampereen Sanomissa kutsuttiin velkojia kokoon 10.2.1906:

 Lehdessä oli kuulutus julkisesta pakkohuutokaupasta 15.2.1907:

Pakkohuutokaupasta osti mm Herman Ulvén limonadin tekovälineet pitämäänsä kievariin ja alkoi myydä limonadeja ja vesiä.

16.3.1907 poliisi Hugo Suvannon johdolla aloitettiin panimon hajoittaminen. Viidessä päivässä oli tehdas purettu, kaikki rakennukset ja laitteet siirretty aiotun Vammalan kauppalan ulkopuolelle ns Tynnyrimäkeen.

Kaksi viikkoa myöhemmin senaatin päätös kauppalan perustamisesta tuli. Samalla myös Tyrvään yhteiskoulu teki kunnalle anomuksen saadakseen koululle oluttehtaan tontin. Ja tähän pyyntöön myönnyttiin. Tontille rakennettiin puinen koulurakennus.

Panimon toiminnasta ja tuotannosta kertoo sivusto, jossa on paljon tietoa olutalan keräilijöille ja muille kiinnostuneille.

Voit ladata tuon Timo Jokiaron kirjoittaman Tyrvään Oluttehdas kirjan itselleen pdf-tiedostona. Kannattaa!

Lähteet:
Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet
Jokiaro Timo, Tyrvään Oluttehdas, 1965
Nälkälänmäen urheilusosiologianlaitoksen sivut
Tyrvään, Porin, Alavuden ja Tammisaaren rippikirjat.
Panimon tarkemmat paperit paloivat kunnan arkiston mukana 1918.