Pähkinä, Hyvikki ja Maituri! Tulkaa lypsylle!

Viime vuonna siirrettiin Faba OSK -arkisto Hämeenlinnan maakunta-arkistoon. Keväällä olikin Hämeenlinnan sukututkimusseuran luentoillassa kertomassa FM Hilja Toivio kantakirjahevosista ja niiden jalostuksesta. Arkisto on laaja ja siihen aion vielä joskus tutustua ihan mielenkiinnosta. Vaikka en siis karjanhoidosta yhtään mitään ymmärrä.

Lehmien ja sonnien jalostus alkoi kiinnostaa kun lehmiä alettiinkin pitämään maidon takia eikä enää vain lannan takia. Maitoa lypsettiin aikaisemmin lähinnä kesäaikoina ja tehtiin myös ns. kesävoita. Nyt alkoi navettojen kehittäminen, perustettiin meijereitä ja lypsykarjan ominaisuudet aloivat kiinnostaa enemmän karjanomistajia.

Senaatti aloitti karjanjalostuksen ohjelman 1845. Suomen Talousseura oli tehnyt neuvontatyötä jo perustamisvuodestaan 1797 alkaen mutta sen toiminta oli aktiivisinta Varsinais-Suomessa.

Lehmissä oli alueellisia eroja; idässä kyyttöjä, lännessä ruskeat ja pohjoisessa valkoista rotua. Nämä olivat ns alkuperäisrotuja eli maatiaisrotuja. Valtio alkoi tuoda ulkomaisia lehmiä parantamaan lehmien ominaisuuksia. Ulkomailta tuodut lehmät myytiin huutokaupalla. Monet lehmät jouduttiin lopettamaan kun niissä huomattiin vakavia sairauksia. Maidon tuotanto-ominaisuuksien perusteella valittiin jalostettavat eläimet.

Maanviljelyskouluja perustetiin, joista ensimmäisenä Mustialan maanviljelys- ja meijeriopisto. Siellä toimii nykyään museo.

Sonniyhdistyksiä perustettiin ja niitä tuettiin, sekä oli myös kruununsonneja. 1895 annettiin määräraha sonniyhdistyksille ja jos ei ollut yhdistystä, määrättiin kantasonni. 1903 oli jo 165 yhdistystä. Sonnin tuli olla joko ayshire- tai maatiaissonni, jotta sai valtiontukea rahalainaan sonnin ostamista varten.

Maidontuotannon ja rehun kulutuksen seuraamisesta tuli keskeinen tehtävä Karjan tarkkailuyhdistyksille, joita perustettiin maakuntiin. Valtion karjanhoidon ja eläinsiitoksen konsulentti aloitti työnsä 1896. Hän seurasi keskituotantoa, mutta ei yksittäisten lehmien tuottoa vielä. Perinnöllisyyden merkitys jalostuksessa, rotukohtainen siitos ja jälkeläisten tutkiminen ja ominaisuuksien vertailu nostettiin tärkeiksi asioiksi. Tanskasta (Victor Procsh) tuli ajatus puhtaan rodun jalostamisesta. Suomessakin muuttui käsitys karjarotujen välisestä jalostuksesta ja tähdättiin neljään olemassa olevaan rotuun.

1898 Itä-Suomen karjanjalostusyhdistys perustettiin ja samana vuonna he pitivät karjanätyttelyn. Kantakirjan ylläpito oli yhdistyksellä jalostukseen hyväksyttyjen samanrotuisten sonnien rekisteri, 1904 alkaen myös lehmiä. 1898 oli Tampereella maatiaiskarjanäyttely.

1900 perustettiin Ayshire-karjan jalostusyhdistys.
1904 perustettiin Länsi-Suomen maatiaiskarjan jalostusyhdistys. He järjestivät paikallisia jälkeläisnäyttelyitä eikä aluksi ollut tuotantotietoja.
1905 Pohjois-Savon karjanjalostusyhdistys perustettiin.
1898 Urjalan yhdistyksessä aloitettiin maidon rasvaprosentin seuranta. He olivat edelläkävijöitä ja heillä oli myös tarkastuskarjakoita.

Hilja Toivion kertoessa rodunjalostuksesta mietin kokoajan myös samaan aikaan kehittynyttä ajatusta ihmisroduista, rotupuhtaudesta ja yli-ihmisestä. Varmaankin vaikutti myös eläinten jalostamisessa.

Kesällä löysin Jokioisten pienviljelijäkoulun kirjaston poistokirjan Länsi-Suomen karjan kantakirja XXXI. Äidille perusteltuani miksi haluan maksaa tuosta kirjasta tuo pyydetyn 50 senttiä, poistuin kirjan kanssa tyytyväisenä.

Kirjassa on vuonna 1947 kantakirjaan hyväksytyt, palkintoluokkaan hyväksytyt ja valioluokkaan hyväksytyt lehmät ja sonnit. Kirjassa on myös hyväksymisperusteet, sekä mikä hauskinta, lehmien ja omistajien nimet. Kyllä! Tässä kirjasta poimimiani tyrvääläisiä nimiä. Voi olla että en huomannut kaikkia.

v. 1947 L.S.K:n kantakirjaan hyväksytyt sonnit
V.E. Suomela, Tyrvää
11896 Nuija s. 10.7.1945 Tyrvään Pällillä. is (irtosarvet, otsakarvasta huomattavasti näkyvät nahkasarvet), r (ruskea), syvä eturuumis, selässä pehmeyttä, lautasessa laskevuutta.
Emä: Heluna  71770 P. isä: Sahuri 11095

Vataan sonniyhdistys, Tyrvää
11897 Uljas s. 18.11.1943 Tyrvään Kurjella.
Ns (pienet nahkasarvet, sarveisnappi tai rupia), vlr (vaaleanruskea), syvä eturuumis, vankka selkä, leveä lautanen, takasyvyydessä toivomisen varaa.
Emä: Kilpa 48964 P. isä: Levari 9383 P.

Eero Kallio, Sammaljoki
11958 Utu s. 29.5.1944 Karkun Koivun Pentillä.
N (nuti), vlr, syvä eturuumis, suora selkä, takasyvyydessä toivomisen varaa.
Emä: Aave 36288 V. Isä: Opas 10996

Oskari Kallio, Sammaljoki
11959 Terva-ukko s. 11.9.1944 Karkun Hurulassa.
is, vkr (voikonruskea, hyvin vaaleanruskea), litteä rinta, suora selkä, lyhyt lautanen, hyvä takasyvyys.
Emä: Leimu 52169 V. Isä: Terva-Harsti 11000 P.

P. Haapiseva ja Helmi Perttuli, Sammaljoki
11960 Ukkeli s. 6.9.1943 Huittisten Pöyrillä.
N, vlr, vankka selkä, kattoa lautasessa, vankka.
Emä: Tessu 51791 P. Isä: Ukke 9441

v. 1947 L.S.K:n kantakirjaan hyväksytyt lehmät
Antti Perso, Tyrvää
80356 Alsike s. 15.3.1941.
N , vlr, syvä eturuumis, hyvä lautanen.
Apu 53346 P. Pekki 9326
1945-46: 3895 (maidontuotanto) - 167 (voin määrä) - 4,3 (maidon rasvapitoisuus), 59 (5 kuukauden suhteellinen maidontuotanto).

Olavi Salli, Tyrvää
80357 Herttike s. 5.10.1941.
s (sarvellinen), r, litteä rinta, terävä selkä, hyvä lautanen.
Satu 46425 Santtu 9449
1945-46: 2848 - 104 - 3,7, 44

Heikki Haunia, Tyrvää
80358 Alsike s. 6.12.1941.
n, vlr, säkävä, pehmeyttä selässä.
Unelma 75481 Tarmo 9450
1945-46: 2352 - 111 - 4,7, 63

I. Heikkilän perik., Tyrvää
80359 Omena s. 27.3.1942.
n, vlr, litteä rinta, kattava selkä, leveä lautanen.
Asteri 54557 Tönö 9157
1945-46:2620 - 116 - 4,4, 62
80360 Orvokki s. 17.7.1942.
n, r, syvä eturuumis, vankka lautanen.
Äyri 58821 Tönö 9157
1945-46:2387 - 107 - 4,5, 50

Ja tätä rataa on selitetty lehmät ja kerrottu omistajat. En vain viitsi kaikkea tähän kirjoittaa, joten kirjoitan vain omistajan ja lehmän nimen. Niitä on niin paljon.

Olga Lippu, Tyrvää - 80361 Kiltti
Saima ja Elli Junnila, Stormi - 80362 Pamppu
Liisa Eino, Tyrvää - 80363 Urpu, 80364 Vaippu, 80365 Ystävä
V. E. Suomela, Tyrvää - 80366 Äly
Eero Harsu, Stormi - 80367 Rassu
H. Rahkila, Tyrvää - 80368 Heta, 80369 Oma
Matti Rahkila, Tyrvää - 80370 Osa
Väinö Hannula, Tyrvää -80371 Juhla, 80372 Jenni, 80373 Juliana
Kalle Satimus, Tyrvää -81101 Kaima, 81102 Musu, 81103 Ylevä, 81104 Äimä
Kalle Virri, Tyrvää -81105 Joulu-Lahja (s. 25.12.1941)
J. Stormi, Tyrvää -81106 Hertta
Jaakko Vettenranta, Tyrvää -81107 Tellu
Rauha Vänni, Tyrvää -81108 Onnike, 81109 Opas
Lydia Iso-Ketola, Tyrvää -81110 Pähkinä, 81111 Pulmu
Tuure Vänni, Tyrvää -81112 Oma
Paavo Rahola, Tyrvää -81113 Manteli
A. Niemi, Tyrvää -81114 Hento
Otto Seppä, Tyrvää -81115 Apila, 81116 Kilpi, 81117 Paija
Risto Rydman, Tyrvää -81118 Einike
Artturi Ojanen, Tyrvää -81119 Nuppo
Eino Karimäki, Tyrvää -81120 Ulla, 81121 Kiva
Otto Innilä, Tyrvää -81122 Eine, 81123 Hyvikki, 81124 Leikki, 81125 Lelu
Hopun tila, om. Tyrvään kunta, Tyrvää -81126 Soma, 81127 Nätti
V. Ritalan perik. Kiikka - 81128 Mustike, 81129 Leikki, 81130 Leimu
Veljekset Hohko, Tyrvää -81131 Silsu, 81132 Tilhi, 81133 Hertta
Väinö Pakula, Tyrvää -81134 Julia
Konrad Punto, Tyrvää -81135 Maituri
Timo Rosila, Tyrvää -81136 Manteli, 81137 Luumu
H. Sallin perik., Tyrvää -81138 Onnikki, 81139 Poukka
Alina Vesterlund, Sammaljoki - 81140 Tuula
Eero Kallio, Sammaljoki - 81141 Nella, 81142 Yökkö, 81143 Ääni
Oskari Kallio, Sammaljoki - 81144 Tokka, 81145 Unelma
E. T. Kuutti, Sammaljoki - 81146 Urpu
Taisto Härmä, Sammaljoki - 81147 Ahkera
Helmi Perttuli, Sammaljoki - 81148 Hippa, 81149 Ilona, 81150 Tepsa
J. Ranta, Vammala, Vihattula - 81217 Tädike
V. Lehtola, Tyrvää -81218 Terho, 81219 Tuttu81220 Tainikki, 81221 Tippa
Kalle Poussa, Tyrvää -81222 Lilli, 81223 Mansike
Valtteri Jarkko, Tyrvää -81224 Manteli, 81225 Nukke
K. Riipan perik., Tyrvää -81476 Orvokki, 81477 Palmu
Viljo Vieras, Tyrvää -81478 Oma
Toivo Perso, Tyrvää -81479 Hertta
Kalle Äijälä, Tyrvää -81480 Mansu, 81481 Ulpu, 81482 Pulmu
Atte Koivuniemi, Sammaljoki - 81791 Suvike, 81792 Peilike
Väinö Yli-Houhala, Vammala, Houhajärvi - 81793 Lemmikki, 81794 Lumikki
Olavi Suomela, Illo - 81795 Fauni, 81796 Silla
Hannu Suoniemi, Illo - 81797 Mansike

Jos jonkun mainitun lehmän tiedot kiinnostavat laita viestiä kommenttilaatikkoon. Kirjassa on myös aakkosluettelo eläinten omistajista joita on siis melkoisen laajalta alueelta Länsi-Suomesta.

Lehmiä aakkosjärjestyksessä.

Tähän liittyy läheisesti myös meijerien perustaminen, josta ehkä toisella kertaa.

Lisätietoja:
Arkistolaitoksen akti 1/ 2013 sivut 12-13 kertovat Faban arkistosta. (pdf)

Länsisuomenkarjan terveysominaisuudet, Niemi Heta, 2014 (pdf)
Lapinlehmien tuotantotulosten kehittäminen Pelson karjassa, Niinikoski Heli, 2008 (pdf)

Alkuperäisrotujen säilyttämisen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat, Karja Miia ja Lilja Taina (toim.), 2007 (pdf)

Lehmäkulttuuri ja sen tulevaisuus - Professori Kalle Maijalan 75-vuotisjuhlaseminaari, Maijala Kalle (toim.), 2002 (pdf)

Satakunnan Karjakerho ry palkitsi 2014 parhaan karjan, Alueviestin juttu aiheesta. He viettivät myös 90-vuotisjuhlaansa marraskuussa.

Sarka-museo Loimaalla.