Emanuel Wilhelm syntyi Kangasalla Emanuel Fredric Lönnin (s. 8.8.1810, k. 25.4.1868) ja Hedvig Maria Marcusdr (16.10.1805, k. 10.1.1851) neljäntenä lapsena yhteensä viidestä lapsesta. Isä Emanuel oli sotilas Fredric Lönnin ja Anna Michaelin toinen ja nuorin lapsi. Hedvig Maria oli sotilas Henrik Stormin (s. 14.8.1804 Kangasala, k. 2.11.1832 Suomenlinna) leski mennessään Emanuelin kanssa vihille 13.7.1834.
Emanuel jäätyä leskeksi, hän meni toisen kerran vihille Vilhelmina Eriksdr (s. 22.5.1830, k. 4.5.1868) kanssa 2.11.1851. He saivat vielä kolme poikaa, joista nuorin Gustaf Adolf (s. 22.7.1861) jatkoi myös sukua. Emanuelin kahden siskon (Hedda Maria s. 26.7.1835 ja Carolina s. 20.5.1843) polut ovat vielä kartoittamatta.
Emanuel Fredric oli Vääksyssä myllyrenkinä pitkään ja Turun huoneenhallitusseura myönsikin siitä hänelle mitalin:
Poika Emanuel Wilhelm syntyi 6.10.1846 Kangasalla. Hän lähti Tampereelle 12.1.1859. Tampereella hän asettui 4. kaupunginosaan ja hänet mainitaan renkinä. Samalla sivulla on mainittuna tuleva vaimo Maria Mathilda Sirén (s. 20.2.1838 Pirkkala, k. 30.3.1924) Pirkkalasta. 1865 Emanuel lähtee 1. kaupunginosaan Tennbergin luokse. Axel Tennberg oli perustanut oluttehtaan 1864, jonne Emanuel nyt meni töihin.
Maria Mathilda meni 1865 Pirkkalaan. Hänen isänsä oli työmies Zacharias Carlsson Sirén (s. 1.3.1809 Hämeenkyrö, k. 7.1.1861 Tampere) ja äitinsä Maria Christina Eriksdr (s. 16.9.1816 Pirkkala, k. 22.3.1884 Tampere). Hänen veljensä Johan Adam (s. 20.12.1843, k. 30.8.1891) oli äidin vanhempien tilalla kasvattina, mutta hänkin muutti Tampereelle myöhemmin. Hänen vanhin veljensä Alexander (s. 9.9.1840, k. 3.3.1884) oli myös muuttanut Tampereelle, jossa hän oli hienotaontaseppä (Klensmed) Gabriel Blomin opissa ja myöhemmin seppänä. Nuorin veli Frans Sakarias (s. 18.8.1852, k. 10.12.1893) eli äitinsä kanssa tämän kuolemaan asti ja mainitaan työmiehen poikana. Carl Axel (s. 7.2.1847) muutti Messukylään masuuniin 1862, joten tuskin kovin kauas vei tämä muutto. Sen verran hakemista vielä riittää, että hakuni on hänen osaltaan vielä kesken.
Maria Mathilda ja Emanuel Wihtor ottivat kuulutukset 18.4.1869 ja Mathildan muuttaessa Tampereelle heidät vihittiin 6.5.1869. Kuulutuksia otettaessa Pirkkalassa Emanuel mainitaan oluttehtaan kirjanpitäjänä (ölbryg bokhållare).
Ensimmäinen lapsi oli poika Fredrik Wilhelm (s.20.2.1870). Vuonna 1872 perhe muutti Onkiniemeen, tehtaan lähelle. Seuraavat lapset syntyivät tiheään tahtiin; tytär Olivia Mathilda (s.19.5.1872), poika Emil Arvid (31.8.1874) ja Aina Maria (s.5.9.1876). Tässä vaiheessa Emanuel mainitaan jo olutpanimon mestarina (Ölbyggm.) Emanuel toimi myös uusien oluenpanijoiden kouluttajana. Myös poika Fredrik Wilhelm oli myös tehtaassa oluenpanijan opissa.
Perhe oli mitä ilmeisemmin hyvin toimeentuleva ja elämä näytti valoisalta, kunnes Emanuel sairastui ja menehtyi 23.5.1888 vain 41 vuoden iässä. Tammerfors Aftonblad julkaisi kuolinilmoituksen:
Ne ystävät ja tuttavat jotka haluavat saattaa mieheni hänen viimeiseen lepopaikkaan tiedoksi saatetaan että surukulkue lähtee onkiniemestä lauantaina 26 toukokuuta kello 2 jälkeen puolen päivän."
Emanuel oli mitä ilmiesemmin myös pidetty henkilö ja hänen kuolemastaan kertoi Tampereen lehtien lisäksi, Uusi Suometar, Åbo Tidning ja Helsingfors Dagblad.
Tammerfors Aftenblad kirjoitti myös pitkän muistokirjoituksen sivullaan:
Dödsfall. Onsdagen den 23 dennes kl. 2 eft. m. afled härstädes ölbryggaren Emanuel Wilhelm Lönn i sitt 42 lefnadsår. Den aflidne war en af dessa sälsynta naturer, som genom träget arbete och stark wilja själfwe skapat sig en egen bana. Född i Kangasala socken kom Lönn i början på sextiotalet till Tammerfors för att här förtjena sitt bröd. Han lyckades erhålla tjenst son bränggosse hos handl. Hildén, hwilken tjenst han lemnade år 1865, då han antog som betjent af egaren till Onkiniemi ölbryggeri. Men Lönn war icke skapad till betjent! Begåfwad med godt hufvud och en owanlig energi, sträswade han till att bliwa en nyttigare medlem i samhället och egnadde sina lediga stunder åt boken och pennan. Följden blef att hans husbonde, som insåg Lönns dugande förmåga, anställde honom såsom bokhållare wid bryggeriet. Men då bryggeriets bryggmästare hr Hilbinger år 1871 oförmodadt lemnade sin plats och fråga uppstod, hwarifrån en skicklig och duktig bryggare skulle fås, framsträdde den förre betjenten och sade: "nog skall jag brygga". Detta djerfwa anbud förwånade något hans principal, som ej fattade huru Lönn kunnat eller ens haft tid att inhemta nödig kännedom i ölbrygdens mysterier; men wan att icke twisla på Lönn, sände an honom till den kände ölbryggaren Schmausser i Tawastehus för att där genomgå prof. Återkommen wisade Lönn att han talat sanning, hwarför han erhöll platsen son bryggare wid Onkiniemi ölbryggeri. Döden har nu bortryckt honom från denna plats son han innehaft i öfwer 16 års tid och hwarunder han wisat sig wara en skicklig ölbryggare, wärd alt det erkännande han erhållit såwäl af principal som kunder. Men Lönn war icke endast bryggare, han war sin principals och bryggeriets - som man säger- alt i allo; hans bortgång är därföre så mycket känbarare. Förutom att Lönn närmast sörjes af enka och fyra barn, kwarlämnar han hos den familj han pligttroget tjent i 23 år och som räknade honom tillhöra sig mera som wän än tjenare, ett saknadens minne.
Eli työteliäs ja ahkera mies! Ja kaiken hän oli saavuttanut omilla ansioillaan ja omalla tekemisellä.
Perukirjoitus pidettiin heinäkuun 14 päivä (kello 11 ennen puoltapäivää) Gustaf Taulerin toimesta. Lasten edunvalvojana toimi kauppias Israel Enbom.
Seppä Karl Sirénillä oli kolme velkakirjaa, jotka olivat melkoisen suuria. Mielenkiintoinen on viisi Aamulehden osaketta, joiden arvo oli 500 markkaa. Kultaa olivat taskukello (fickur) ja medaljonki (medaljöng). Hopeasta kauha (förläggare), 2 ruokalusikkaa (matskedar), 12 teelusikkaa (theskedar) ja sikarikotelo (cigar fodral). Muita ruokailuvälineitä oli mm. kaffeservis, 21 ruokalusikkaa, 21 teelusikkaa, 31 haarukkaa, teesihti, sekä 2 kynttilän jalkaa. Messingistä oli 4 kynttilän jalkaa, kahvipannu (kaffekök), kynttiläkruunu (ljuskrona) ja verhonpidike (gardinhållare).
Kuparista oli 2 kattilaa (kastruller), kahvipannu ja kannu. Pelti ja rautaesineitä oli mm. maustelaatikko (krydd låda) kannu, tuopin mitta (stopsmått), öljykannu (oljkanna), tratti, katos? (skjula), ämpäri, ompelukone (arvo 30 mk), patoja, 3 paistinpannua, kattila, kahvin paahdin (koffebrännare), mortteli (mortel) ja sakset.
Posliinista oli mm. 42 lautasta (tallrikar), 11 paistinvatia (stekfat), 2 pilkkumia (spillkummor), 4 karottia eli kulhoa (karotter), 5 mukia (muggar), 3 maitokannua (mjölkkannor), 2 kastikekulhoa (sås skålor), 2 teekannua, 14 kahvikuppia ja kermanekka (gräddsnecka).
Lasitavaroita oli mm. 5 kulhoa, 21 ryyppylasia (spettsglas), 6 juomalasia (dricksglas), 3 kolpakkoa (seidlar), 7 lasikehtoa (glasbunkar), jokin mausteikko (bardssyrtut), 5 karahvia (karafiner), 2 sokerikkoa (socker askar) ja 2 suolakkoa (saltkar).
Huonekaluja eli Möbel oli piano (arvo 200 mk), 2 sohvaa (soffor), 2 tuolia (sändstolar), 6 rottinkituolia (rottings stolar), 3 kaappia, 1 kirjahylly ja kirjoja (bokskåp med böcker), 4 sänkyä petivaatteineen (sängar med sängkläder) ja senkki (skänk), 12 huonompaa tuolia, sohvapöytä, 8 pöytää, sermi (skärm), piippuhylly (piphylla), sokeri astia (Sockerknecka) , 2 (Kåmoder med serviser), 5 kukkatelinettä (blomställare), 2 keinutuolia mattojen kera (gungstolar imed mattor), 4 telttatuolia (teltstolar) ja 2 jakkaraa eli pallia (pallar).
Vaatteita ja liinavaatteita oli mm. 1 (Hoit rock), 24 lakanaa, 12 tyynyä (dynvar), 12 (Bardsdukar), 12 servettiä (servietter), 24 käsipyyhettä, 12 paitaa, kaulusta ja maschette? (skjortor, kragar & 6 pr maschette), 12 kalsarit (kalsonger), 12 paitaa, 6 yöpukua? (nathöjar), 24 nenäliinaa, 12 paria sukkia, 2 turkistakkia (pälsar), 4 (paletäer), 1 musta puku ja 1 frakki (svart kostym + 1 frak), 1 trikoo puku (tricot kostyme), 1 pari huonompia vaatteita, hattu, myssy. 3 mustaa mekkoa (svarta klänningar), 2 villamekkoa, 6 aluspaitaa (underkjålar), pari jalkineita (skopslagg), 3 hattua, 1 nahkalakki (skinmössa), kaulus tai kravatti? (krage) ja muhvi (muff).
Muuta tavaraa oli mm 2 seinäkelloa, 5 lamppua, 9 paria verhoja sekä hiter? ja kannakkeet (gardiner med hiter och hållare), 6 virkattua liinaa? (wiikade dukar), 2 kirjavaa liinaa (brokiga dukar), 1 matto, 3 peiliä (spelglas), 2 sohvatyynyä (soffdynor), 30 taulua (taflor), 1 käsipyyheteline (handukshållare), 3 naulakkoa (klädshängare), 1 matkalaukku (kappsäck), 2 kangaslaukkua ? (mattsäckar), 2 sateenvarjoa (paraplyer), 1 aurinkovarjo (parasoll), 3 kaihdinta (rullgardiner), 3 kipsikuvaa (gips bilder) ja 4 kukkavaasia (blomvaser), 1 (barstväcka), 2 (barstar), 1 kirjelaatikko? (brefgömma), 4 kapan mittaa, 4 sahaa (såar), 1 ämpäri (ämbare), 1 komero? (skjula), 1 kahvimylly (kaffekvarn), 1 pyykkipunkka (bykbunke), hylly (hylla), pyttyjä (byttor), tiinu (tina), 1 jauhovakka (mjölvacka) ja 1 suola-astia (saltkar).
Omaisuudesta vähennettiin kulut mm. hautajaiskulut (300 mk) ja perukirjoituksen kulut. Jäljelle jääneestä leskenosuus 1/20 osaa ja puolet jäljelle jääneestä, sekä jokaiselle tasan toinen puolikas.
leski allekirjoitti vakuutuksen pesän oikeellisuudesta ja lasten puolesta Israel Enbom.
Kuvia perukirjasta en viitsi tähän laittaa sillä kuvat ovat vapaalla kädellä otettuja kaupuunginarkistossa. Ihan luvalla.
Ja kun oikein mielikuvitusta käyttää niin tavaroiden perusteella voisi nähdä vaikka tälläisen asunnon:
Emil Arvid muutti Tampereelta Karkkuun kauppiaaksi. Kaupanpito ei ollut menestyksekäs mutta Karkusta löytyi vaimo Elin Sofia Rosengren, jonka kanssa hän sai kaksi tytärtä Ester Maria ja Helena Elisabet Karkussa. Perhe muutti Jyväskylään 1902 alussa.
Aina Maria meni naimisiin apteekkari Jean Sucsdorffin kanssa ja he muuttivat Jääskeen. Perheelle syntyi ainakin viisi lasta, joista tosin kaksi kuoli pienenä.
Perhehauta löytyy Tampereen Kalevankankaan hautausmaalta, jossa olen tämän kuvannut. Tämän hautakiven vasemmalla puolella on hauta ja muistomerkki, jossa lepää Mathilda Lönnin äiti Maija Stiina Sirén.
Lähteet:
Kangasalan seurakunnan arkisto
Tampereen tuomiokirkko seurakunnan arkisto
Pirkkalan seurakunnan arkisto
Tampereen kaupungin arkisto
BeerFinland.com
Kansallisarkiston Historiallinen sanomalehtiarkisto
Wivi Lönn sekä internet-haulla että kirjallisilla lähteillä.
Aini Sarsa, Äidit ja tyttäret, Suomen sukututkimusseura 1992.
Emanuel jäätyä leskeksi, hän meni toisen kerran vihille Vilhelmina Eriksdr (s. 22.5.1830, k. 4.5.1868) kanssa 2.11.1851. He saivat vielä kolme poikaa, joista nuorin Gustaf Adolf (s. 22.7.1861) jatkoi myös sukua. Emanuelin kahden siskon (Hedda Maria s. 26.7.1835 ja Carolina s. 20.5.1843) polut ovat vielä kartoittamatta.
Emanuel Fredric oli Vääksyssä myllyrenkinä pitkään ja Turun huoneenhallitusseura myönsikin siitä hänelle mitalin:
Maria Mathilda meni 1865 Pirkkalaan. Hänen isänsä oli työmies Zacharias Carlsson Sirén (s. 1.3.1809 Hämeenkyrö, k. 7.1.1861 Tampere) ja äitinsä Maria Christina Eriksdr (s. 16.9.1816 Pirkkala, k. 22.3.1884 Tampere). Hänen veljensä Johan Adam (s. 20.12.1843, k. 30.8.1891) oli äidin vanhempien tilalla kasvattina, mutta hänkin muutti Tampereelle myöhemmin. Hänen vanhin veljensä Alexander (s. 9.9.1840, k. 3.3.1884) oli myös muuttanut Tampereelle, jossa hän oli hienotaontaseppä (Klensmed) Gabriel Blomin opissa ja myöhemmin seppänä. Nuorin veli Frans Sakarias (s. 18.8.1852, k. 10.12.1893) eli äitinsä kanssa tämän kuolemaan asti ja mainitaan työmiehen poikana. Carl Axel (s. 7.2.1847) muutti Messukylään masuuniin 1862, joten tuskin kovin kauas vei tämä muutto. Sen verran hakemista vielä riittää, että hakuni on hänen osaltaan vielä kesken.
Maria Mathilda ja Emanuel Wihtor ottivat kuulutukset 18.4.1869 ja Mathildan muuttaessa Tampereelle heidät vihittiin 6.5.1869. Kuulutuksia otettaessa Pirkkalassa Emanuel mainitaan oluttehtaan kirjanpitäjänä (ölbryg bokhållare).
Ensimmäinen lapsi oli poika Fredrik Wilhelm (s.20.2.1870). Vuonna 1872 perhe muutti Onkiniemeen, tehtaan lähelle. Seuraavat lapset syntyivät tiheään tahtiin; tytär Olivia Mathilda (s.19.5.1872), poika Emil Arvid (31.8.1874) ja Aina Maria (s.5.9.1876). Tässä vaiheessa Emanuel mainitaan jo olutpanimon mestarina (Ölbyggm.) Emanuel toimi myös uusien oluenpanijoiden kouluttajana. Myös poika Fredrik Wilhelm oli myös tehtaassa oluenpanijan opissa.
Perhe oli mitä ilmeisemmin hyvin toimeentuleva ja elämä näytti valoisalta, kunnes Emanuel sairastui ja menehtyi 23.5.1888 vain 41 vuoden iässä. Tammerfors Aftonblad julkaisi kuolinilmoituksen:
"Tiedoksi saatetaan että rakas aviomieheni, panimomestari Emanuel Wilhelm Lönn pitkällisen sairauden jälkeen rauhallisesti ja levollisesti nukkui ikiuneen toukokuun 23 päivänä kello 2 jälkeen puolen päivän 41 vuoden 7 kuukauden ja 17 päivän iässä, suremaan jäädessä minun, kaksi poikaa, kaksi tytärtä, sisko, veli ja muita sukulaisia ja ystäviä."Tillkännagifves
att min ömt älskade make
Bryggmästaren
Emanuel Wilhelm Lönn
efter en längre sjukdom stilla och frid-
fullt afsomnade i döden den 23 maj kl.
2 e. m. i en ålden af 41 år 7 m. 17 d.
sörjd och saknad af mig, två söner, två
döttrar, en syster, en broder samt an-
dra släktingar och vänner.
Mathilda Lönn.
Jer. 29:11
De vänner och bekanta som önska
följa min man till hans sista hvilorum
tillkännagifves att sorgetåget afgår
ifrån Onkiniemi Lördagen den 26 Maj
kl. 2 e. m. Mathilda Lönn."
Ne ystävät ja tuttavat jotka haluavat saattaa mieheni hänen viimeiseen lepopaikkaan tiedoksi saatetaan että surukulkue lähtee onkiniemestä lauantaina 26 toukokuuta kello 2 jälkeen puolen päivän."
Emanuel oli mitä ilmiesemmin myös pidetty henkilö ja hänen kuolemastaan kertoi Tampereen lehtien lisäksi, Uusi Suometar, Åbo Tidning ja Helsingfors Dagblad.
Tammerfors Aftenblad kirjoitti myös pitkän muistokirjoituksen sivullaan:
Eli työteliäs ja ahkera mies! Ja kaiken hän oli saavuttanut omilla ansioillaan ja omalla tekemisellä.
Perukirjoitus pidettiin heinäkuun 14 päivä (kello 11 ennen puoltapäivää) Gustaf Taulerin toimesta. Lasten edunvalvojana toimi kauppias Israel Enbom.
Seppä Karl Sirénillä oli kolme velkakirjaa, jotka olivat melkoisen suuria. Mielenkiintoinen on viisi Aamulehden osaketta, joiden arvo oli 500 markkaa. Kultaa olivat taskukello (fickur) ja medaljonki (medaljöng). Hopeasta kauha (förläggare), 2 ruokalusikkaa (matskedar), 12 teelusikkaa (theskedar) ja sikarikotelo (cigar fodral). Muita ruokailuvälineitä oli mm. kaffeservis, 21 ruokalusikkaa, 21 teelusikkaa, 31 haarukkaa, teesihti, sekä 2 kynttilän jalkaa. Messingistä oli 4 kynttilän jalkaa, kahvipannu (kaffekök), kynttiläkruunu (ljuskrona) ja verhonpidike (gardinhållare).
Kuparista oli 2 kattilaa (kastruller), kahvipannu ja kannu. Pelti ja rautaesineitä oli mm. maustelaatikko (krydd låda) kannu, tuopin mitta (stopsmått), öljykannu (oljkanna), tratti, katos? (skjula), ämpäri, ompelukone (arvo 30 mk), patoja, 3 paistinpannua, kattila, kahvin paahdin (koffebrännare), mortteli (mortel) ja sakset.
Posliinista oli mm. 42 lautasta (tallrikar), 11 paistinvatia (stekfat), 2 pilkkumia (spillkummor), 4 karottia eli kulhoa (karotter), 5 mukia (muggar), 3 maitokannua (mjölkkannor), 2 kastikekulhoa (sås skålor), 2 teekannua, 14 kahvikuppia ja kermanekka (gräddsnecka).
Lasitavaroita oli mm. 5 kulhoa, 21 ryyppylasia (spettsglas), 6 juomalasia (dricksglas), 3 kolpakkoa (seidlar), 7 lasikehtoa (glasbunkar), jokin mausteikko (bardssyrtut), 5 karahvia (karafiner), 2 sokerikkoa (socker askar) ja 2 suolakkoa (saltkar).
Huonekaluja eli Möbel oli piano (arvo 200 mk), 2 sohvaa (soffor), 2 tuolia (sändstolar), 6 rottinkituolia (rottings stolar), 3 kaappia, 1 kirjahylly ja kirjoja (bokskåp med böcker), 4 sänkyä petivaatteineen (sängar med sängkläder) ja senkki (skänk), 12 huonompaa tuolia, sohvapöytä, 8 pöytää, sermi (skärm), piippuhylly (piphylla), sokeri astia (Sockerknecka) , 2 (Kåmoder med serviser), 5 kukkatelinettä (blomställare), 2 keinutuolia mattojen kera (gungstolar imed mattor), 4 telttatuolia (teltstolar) ja 2 jakkaraa eli pallia (pallar).
Vaatteita ja liinavaatteita oli mm. 1 (Hoit rock), 24 lakanaa, 12 tyynyä (dynvar), 12 (Bardsdukar), 12 servettiä (servietter), 24 käsipyyhettä, 12 paitaa, kaulusta ja maschette? (skjortor, kragar & 6 pr maschette), 12 kalsarit (kalsonger), 12 paitaa, 6 yöpukua? (nathöjar), 24 nenäliinaa, 12 paria sukkia, 2 turkistakkia (pälsar), 4 (paletäer), 1 musta puku ja 1 frakki (svart kostym + 1 frak), 1 trikoo puku (tricot kostyme), 1 pari huonompia vaatteita, hattu, myssy. 3 mustaa mekkoa (svarta klänningar), 2 villamekkoa, 6 aluspaitaa (underkjålar), pari jalkineita (skopslagg), 3 hattua, 1 nahkalakki (skinmössa), kaulus tai kravatti? (krage) ja muhvi (muff).
Muuta tavaraa oli mm 2 seinäkelloa, 5 lamppua, 9 paria verhoja sekä hiter? ja kannakkeet (gardiner med hiter och hållare), 6 virkattua liinaa? (wiikade dukar), 2 kirjavaa liinaa (brokiga dukar), 1 matto, 3 peiliä (spelglas), 2 sohvatyynyä (soffdynor), 30 taulua (taflor), 1 käsipyyheteline (handukshållare), 3 naulakkoa (klädshängare), 1 matkalaukku (kappsäck), 2 kangaslaukkua ? (mattsäckar), 2 sateenvarjoa (paraplyer), 1 aurinkovarjo (parasoll), 3 kaihdinta (rullgardiner), 3 kipsikuvaa (gips bilder) ja 4 kukkavaasia (blomvaser), 1 (barstväcka), 2 (barstar), 1 kirjelaatikko? (brefgömma), 4 kapan mittaa, 4 sahaa (såar), 1 ämpäri (ämbare), 1 komero? (skjula), 1 kahvimylly (kaffekvarn), 1 pyykkipunkka (bykbunke), hylly (hylla), pyttyjä (byttor), tiinu (tina), 1 jauhovakka (mjölvacka) ja 1 suola-astia (saltkar).
Omaisuudesta vähennettiin kulut mm. hautajaiskulut (300 mk) ja perukirjoituksen kulut. Jäljelle jääneestä leskenosuus 1/20 osaa ja puolet jäljelle jääneestä, sekä jokaiselle tasan toinen puolikas.
leski allekirjoitti vakuutuksen pesän oikeellisuudesta ja lasten puolesta Israel Enbom.
Kuvia perukirjasta en viitsi tähän laittaa sillä kuvat ovat vapaalla kädellä otettuja kaupuunginarkistossa. Ihan luvalla.
Ja kun oikein mielikuvitusta käyttää niin tavaroiden perusteella voisi nähdä vaikka tälläisen asunnon:
Wivi Lönnin biografiasta käy ilmi kuinka Mathildalle ja lapsille jäi taloudellinen epävarmuus. Perhe muutti aluksi vuokralle ja myöhemmin Puutarhakadulta ostamaansa taloon. Wivi muutti Helsinkiin ja Jyväskylään, jonne myös Mathilda muutti. Wivin suunnittelemat talot ovat aivan omaa luokkaansa ja niistä on kerrottu ansiokkaasti muualla. Wivistä on tietenkin myös oma Wikipedia sivu.
Fredrik Wilhelm muutti aluksi Joutsaan, josta hän perheensä kanssa muutti Jyväskylään. Wilhelmin ja Alma Lönnin joulun vietosta löytyy mukavia kuvia, joissa ovat mukana myös äiti Mathilda ja Wivi. Almasta ja hänen tyttärestään Inka Rakelista on paljon tarinaa Aini Sarsan kirjassa Äidit ja tyttäret. Wilhelm, Alma ja heidän tyttärensä Aino Hagar, Inkeri Matilda ja Alma Kaarina ovat perhehaudassa Kalevankankaalla.
Fredrik Wilhelm muutti aluksi Joutsaan, josta hän perheensä kanssa muutti Jyväskylään. Wilhelmin ja Alma Lönnin joulun vietosta löytyy mukavia kuvia, joissa ovat mukana myös äiti Mathilda ja Wivi. Almasta ja hänen tyttärestään Inka Rakelista on paljon tarinaa Aini Sarsan kirjassa Äidit ja tyttäret. Wilhelm, Alma ja heidän tyttärensä Aino Hagar, Inkeri Matilda ja Alma Kaarina ovat perhehaudassa Kalevankankaalla.
Emil Arvid muutti Tampereelta Karkkuun kauppiaaksi. Kaupanpito ei ollut menestyksekäs mutta Karkusta löytyi vaimo Elin Sofia Rosengren, jonka kanssa hän sai kaksi tytärtä Ester Maria ja Helena Elisabet Karkussa. Perhe muutti Jyväskylään 1902 alussa.
Aina Maria meni naimisiin apteekkari Jean Sucsdorffin kanssa ja he muuttivat Jääskeen. Perheelle syntyi ainakin viisi lasta, joista tosin kaksi kuoli pienenä.
Lähteet:
Kangasalan seurakunnan arkisto
Tampereen tuomiokirkko seurakunnan arkisto
Pirkkalan seurakunnan arkisto
Tampereen kaupungin arkisto
BeerFinland.com
Kansallisarkiston Historiallinen sanomalehtiarkisto
Wivi Lönn sekä internet-haulla että kirjallisilla lähteillä.
Aini Sarsa, Äidit ja tyttäret, Suomen sukututkimusseura 1992.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Onpa kiva saada kommentteja! Saa kommentoida, antaa palautetta, ruusuja ja risuja.