Tyrvään hautausmaan julkkikset - Svanberg

Tyrvään kirkkoherrana oli vuosina 1922-1951 Ludvig Hjalmar Svanberg. Hän oli syntynyt Vehmaalla 12.4.1869 ratsutilallisen Henrik Juhanpoika Svanbergin ja Eeva Vilhelmiina Efraimintytär Lindgrénin 9. lapseksi kaikkiaan 11. lapsesta. Vain 5 eli aikuiseksi. Veli Johan Henrik oli merikapteeni ja veli Aksel Alexander jäi pitämään ratsutilaa. August Wolmar lähti Alavudelle ja sisko Eva Alina lähti Paraisiin.

Ludvig Svanberg lähti papiksi vihkimisen jälkeen Alavudelle 1892, josta hän lähti Hausjärven pitäjänapulaiseksi 1898. Sieltä kirkkoherran virkaan Kuortaneelle 1902. Vilppulan kirkkoherraksi hän siirtyi 1912. Lopulta hän päätyi Tyrväälle 1922.

Ludvig Svanberg oli vahvasti valkoisten puolella sisällissodassa. Hänellä oli sodan ajan virka Vilppulassa kirkkoherrana. Hän toimi Porvoon hiippakunnan valkoisen osan edustajana Savonlinnan tuomiokapitulissa vapaussodan aikaan vuonna 1918. Lisäksi hän oli valkoisen armeijan sotarovasti 1918. Hän esitteli suunnitelmansa Suomen vapausarmeijan kirkollisesta työstä kenraali Mannerheimille 31. maaliskuuta 1918, josta syystä maaliskuun viimeistä päivää vietetään puolustusvoimien kirkollisen työn vuosipäivänä.

Kuva 100 vuotta pankkitoimintaa
Tyrvään emäkirkon vaiheilla -kirjasta.

Tyrväällä ollessaan hän oli monessa mukana, kuten kirkkoherran voikin olettaa. Hän oli kirkolliskokouksen jäsen 1913-43, kirkkolakikomitean jäsen 1928-32, Vammalan seudun sairaalan hallituksen puheenjohtaja 1938-, Tyrvään Säästöpankin isäntä 1937-54  ja Tyrvään yhteiskoulun johtokunnan jäsen.

Kirkkoherran rouva oli Selma Aline omaa sukua Hildén. Hän oli syntynyt 4.6.1872 ja hänen vanhempansa olivat lääninrovasti Daniel Ezechiel Hildén (24.5.1815 Halikko, k. 26.4.1886 Vehmaa) ja hänen toinen vaimonsa Selma Rislach (s. 23.8.1841 Sotkamo, k. 7.7.1876 Vehmaa).

Selman sisko Alma Josefina (s. 18.12.1873 Vehmaa, k. 5.3.1940 Tyrvää) oli ruotsin ja saksan kielen opettaja Iisalmessa, Uudessakaupungissa, Haapamäellä ja Rovaniemellä. Lisäksi hän oli kirjailija, joka kirjoitti mm. salanimellä Edit Eler.

Ludvig Hjalmarilla ja Selma Alinella oli kuusi lasta:
Henrik Ensio Ezechiel (vuodesta 1934) Rislakki, Veikko Hjalmar Rafael (s. 2.12.1897), Martti (s. 14.3.1899), Einar (24.5.1901 Hausjärvi, k.15.12.1988, puoliso Anna Marjatta os. Rydman s. 31.1.1913 Tyrvää, k. 1998), Ester (s. 1903) ja Kaarina (s. 14.3.1911, k. 12.6.1928).

Henrik Ensio Rislakki (s. 14.2.1896 Hausjärvi, k. 30.1.1977 Helsinki) oli toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoitti pakinoita nimimerkillä Valentin ja kirjailijana hän käytti salanimeä Heikki Vaanila.
Hän oli myös ahkera matkailija ja kirjoitti matkakirjoja. Hänen tunnettuja töitään ovat myös näytelmä- ja elokuvakäsikirjoitukset. Minun suosikkini on Lapatossu (vuodelta 1937), joka ilman Aku Korhosta ei olisi tietenkään niin hyvä... Ensio Rislakki meni naimsiin Anna Sofia Pehrssonin kanssa vuonna 1923 ja he saivat kaksi lasta.

Henrik Ension poika on Eero Ensio Rislakki (s. 25.6.1924 Helsinki). Hän on teollinen muotoilija. mm. Jopo-polkupyörä on hänen suunnittelmansa. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 2005.

Tyrvään kirkon hautausmaalle, jossa niin moni kirkkoherra on saanut viimeisen leposijansa, on haudattu Ludvig Hjalmarin ja rouvansa Selman lisäksi rouvan sisar Alma, lapsista Einar puolisonsa kanssa, sekä tytär Kaarina. Lisäksi haudalla on Maarit Rislakin muistokivi. Alman nimen kanssa samassa kivessä on Aleksandra Hildéen, joka lienee Alman ja Selman äitipuoli Aleksandra Maria Lovisa os. Högman (s. 16.12.1846, k. 23.12.1923). Valitettavasti kuvastani en näe tarkempia tietoja tästä nimestä, mutta oletan että kyseessä on tämä henkilö.

Tyrvään kirkkoherra
Rovasti
L. Hj. Svanberg
12.4.1869 - 20.12.1954

vaimonsa
Selma Aline os. Hildéen
4.6.1872 - 5.10.1961

Lähteet:
Valokuvat kuvattu 9.9.2013
Wikipedia
Ylioppilasmatrikkeli
Vehmaan, Alavuden, Kuortaneen, Hausjärven ja Tyrvään seurakunnan kirjat.
Huhta Ilkka: Papit sisällissodssa 1918, Kirjapaja 2010.

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Lilius

Tyrvään kirkon hautausmaalla on kirkkoherra Carl Efraim Liliuksen perhehauta. Hauta sijaitsee kirkon ja sankarihautojen lähellä. Käydessäni siellä oli haudalla olevat kukat erittäin runsaina ja kauniina, joten osa kivestä jäi kasvuston taakse piiloon. Onneksi hautakivien kuvaaminen on myös muiden harrastus, joten sain luvan käyttää paria Sari Ahosen kuvaa.

Carl Efraim syntyi 5.11.1803 Orivedellä komissiomaanmittari Natanael Andersinpoika Liliuksen toisessa avioliitossa Maria Elisabeth Gåhlrosin kanssa. Hänellä oli useita sisaruksia ja sisaruspuolia.

Karl Efraim sai ylioppilaan paperit 1824. Hänestä tuli filosofian maisteri 21.6.1832. Opettajan töitä hän sai Haminan kadettikoulusta virkaa tekevänä matematiikan opettajana 1833, joka vakinaistettiin 1838. Karl Efraim vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 18.6.1851. Ja kun Tyrväälle haettiin uutta kirkkoherraa edellisen kirkkoherra Herman Hellénin lähti Ulvilaan, haki Lilius paikkaa. Liliuksen vastaehdokkaina olivat (ilmeisesti Pöytyän) kirkkoherra Almberg ja (ilmeisesti Ikaalisten) kirkkoherra Hällfors. Lilius valittiin erittäin suurella enemmistöllä kirkoherraksi. Hän sai viran Tyrvään kirkkoherrana 1853.

Karl Efraim Lilius oli naimisissa kahdesti. Emimmäinen vaimo oli Pirkkalan kirkkoherra Samuel Samuelsson Bohmin tytär Katarina Vilhelmina Bohm (s. 15.3.1813 Pirkkala, k. 13.10.1839 Hamina). Heidät vihittiin avioliittoon 31.12.1838 Haminassa. Katarina kuoli pian synnytyksen jälkeen.

Tästä ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika Karl Fredrik Samuel Lilius (s. 30.8.1839 Hamina, k. 3.3.1906 Turku). Hän oli lakimies ja Turun kaupungin oikeuspormestari. Karl Fredrik Liliuksen ensimmäisestä avioliitosta Gabriela Lovisa Krogiuksen (s. 8.8.1842 Viipuri, k. 29.1.1878 Turku) kanssa syntynyt poika Hugo Fredrik Lilius (s. 16.8.1876, k. 10.6.1934) oli dipl. insinööri ja toimitusjohtaja. Viime mainitun poikia avioliitossa Hilda Engströmin (s. 24.4.1882, k. 18.1.1945 Helsinki) kanssa olivat lakimies ja tuomiokunnan tuomari  Lars-Henrik Lilius (s. 21.2.1908 Helsinki, k. 11.5.1997 Helsinki) sekä kapteeni ja vakuutusjohtaja Erik Gabriel Lilius (1913-1987). 

Karl Fredrik Samuelin toinen vaimo oli Olga Gustava Nystedt (s. 19.2.1846 Turku, k. 31.3.1911). heillä oli lapsia Karl Åke (s. 27.1.1880 Turku, k. 1953), Hjalmar Reinhol (s. 14.1.1881 Helsinki, k. 28.2.1953 Helsinki), Ella Sofia Matilda (s. 27.11.1882, k. 1949) ja Armas August (s. 13.3.1884, k. 1948).

Carl Efraim Lilius
Geneanetista linkitetty.

Karl Efraim Liliuksen toinen vaimo oli Haminan kadettikoulun opettajan ja pastorin, sekä myöhemmin Finnströmin kirkkoherran Frans Petter von Knorringin tytär Matilda Helena von Knorring (s. 18.1.1824 Hamina, k. 17.6.1903 Helsinki). Heidät vihittiin 23.3.1852 Finströmin seurakunnassa, Ahvenanmaalla. He muuttivat 21.12.1853 Tyrväälle pappilaan.

Heille syntyivät lapset
Frans Gustaf Hjalmar (s. 17.2.1853 Hamina, k. 5.8.1853),
Helena Elisabeth Wilhelmina (s. 28.4.1854 Tyrvää, 29.11.1868 Tyrvää),
Hjalmar Efraim Ferdinand (7.10.1855 Tyrvää, k. 14.6.1856 Tyrvää),
August Casimir (s. 12.6.1857 Tyrvää, k. 13.10.1861 Tyrvää),
Hjalmar Philip (s. 18.11.1858 Tyrvää, k. 15.6.1918 Tampere),
Frans Hugo (s. 10.4.1860 Tyrvää, k. 29.12.1936 Helsinki),
Arvid Ferdinand 13.7.1861 Tyrvää, k. 8.2.1926 Helsinki),
Karl August Casimir (s. 30.4.1863 Tyrvää, k. 8.1.1936),
Ebba Karolina Matilda (s. 21.2.1865, k. 23.5.1927) ja
Agnes Johanna Augusta (s. 16.10.1866 Tyrvää, k. 13.3.1938).

Frans Hugo Lilius
Geneanetista linkitetty.

Frans Hugo Lilius oli lakimies, joka toimi viimeksi Turun hovioikeuden presidenttinä. Hän oli säätyvaltiopäivillä 1904-1905 porvarissäädyn jäsen ja puheenjohtaja sekä Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja vuonna 1910. Hän oli kahdesti avioliitossa, ensin Karin Maria Munck af Fulkilan (s. 24.9.1863 Turku, k. 12.1.1942 Helsinki) ja sitten Hilma Eva Augusta Björksténin (1873-1943) kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta syntyneellä toimitusjohtaja Rolf Hugo Liliuksella (s. 16.2.1895 Turku, k. 24.2.1975 Helsinki) oli ensimmäisestä avioliitostaan Edith Susanna Tossavaisen (1906-0.12.1983) kanssa poika Kaj Rainer Lilius (s. 1933), joka on ollut Teknillisen korkeakoulun materiaalin valmistustekniikan professori. Frans Hugo Liliuksen toisesta avioliitosta syntynyt poika Hugo Olavi (s. 7.11.1914 Turku, k.27.6.2000 Helsinki) otti vuonna 1935 nimen Linnus. Hän oli Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa ja kirjoitti muutamia poikien seikkailukirjoja.

Arvid Ferdinand Lilius
Geneanetista linkitetty.

Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon matematiikan opettaja ja rehtori Arvid Ferdinand Lilius oli naimisissa serkkunsa  Mathilda Charlotta Liliuksen (s. 3.3.1856, k. 26.5.1941) kanssa, jonka vanhemmat olivat August Magnus Lilius ja Karolina Charlotta Stark. Heidän poikansa oli pankinjohtaja Harry Lilius (s. 3.11.1890, k. 23.11.1968), jolla oli puolisonsa Märta Rundbergin (5.6.1891, k. 15.2.1980) kanssa pojat valtiot. lisensiaatti, Ruotsalaisen kansanpuolueen pitkäaikainen puoluesihteeri ja STK:n osastopäällikkö Patrik Johan Arvid Lilius (s. 1.3.1920, k. 7.10.1999) ja dipl. insinööri, toimitusjohtaja Henrik August Kasimir Lilius (s. 1921).
Arvid Ferdinandin muut lapset olivat Arvid (s. 26.9.1884, k. 30.3.1919), Nils (s. 29.1.1887, k. 6.6.1888), Hakon (s. 20.8.1893, k. 13.7.1973) sekä Heidi Maria Matilda (s.28.1.1896, k. 6.9.1981).


Patrik Johan Arvid Liliuksen ja Britt-Inger Kullbergin poika, dipl. ekonomi Percy Henrik Mikael Lilius (s. 1949) oli Fortum Oy:n toimitusjohtaja vuosina 2000-2009.

Karl August Kasimir Lilius
Geneanetista linkitetty.

Karl August Kasimir Lilius oli aluksi upseeri ja sittemmin pankinjohtaja. Hän oli avioliitossa Ellen Marianne Wikströmin kanssa. Tämän avioparin poika Carl-Gustaf Henrik Casimir Lilius (14.7.1928-14.12.1998) oli tuottelias taiteilija ja kirjailija sekä kulttuuriosallistuja. Hän oli avioliitossa taiteilija, kirjailija ja kriitikko Irmelin Sandman-Liliuksen kanssa. Carl-Gustaf Liliuksen taidemuseo sijaitsee Hangossa. Liliuksen tekemiä julkisia taideteoksia on esimerkiksi Helsingin Kruununhaassa. Svenska litteratursällskapetin pihalla on Linnunsiipinen nainen -sarjaan kuuluva veistos Cordula 1960-luvulta. Siivekkään naishahmon lähtökohtana oli taiteilijan vaimo Irmelin Sandman Lilius. Lenore-niminen versio teoksesta on Hangossa Jussi Lundmarkin puistossa.

Carl Efraimin aikana valmistui uusi kirkko Vammaskosken rannalle. Sen projektin loppuunsaattaminen oli iso urakka. Ensimmäisenä adventtina 1855 vihitty kirkko on edelleen hieno rakennus. Kotina perheellä oli nykyinen vanha pappila.
Carl Efraimin kirkkoherran ura Tyrväällä jäi kovin lyhyeksi sillä hän menehtyi keuhkotautiin 10.10.1867. Leski Matilda muutti lastensa kanssa 1871 Hämeenlinnaan, josta he muuttivat Helsinkiin 1878. Matilda kuoli Helsingissä 17.6.1903 rintasyöpään. Hänet haudattiin Tyrväälle miehensä viereen.

Presten, Fil Mag
Carl Efraim Lilius
5.11.1803 - 10.10.1867
hans maka
Mathilda Helena os Knorring
18.1.1824 - 17.6.1903

Hovrättspresidenten
Hugo Lilius
10.4.1860 - 29.12.1936

Hjalmar
7.10.1855 - 14.6.1856

Mimmi
23.6.1854-27.11.1868

Lini
21.2.1865 - 23.5.1927

Hjalmar
17.2.1853 - 5.8.1853

Casimir
 12.6.1857 - 13.10.1861

 Hanna
 15.10.1866 - 13.3.1938

Lähteet:

Valokuvattu Tyrvään kirkon hautausmaalla 2013.
Arno Forsiuksen kotisivuilla on Liliuksen suvun vaiheita laajemmin.

Carl Efraim Lilius ylioppilasmatrikkelissa

Hugo Liliuksen tiedot eduskunnan sivuilla
Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852
Haminan kadettikoulun seurakunnan arkisto

Tyrvään seurakunnan arkisto
Helsingin kaupungin seurakunnan arkisto
Pirkkalan seurakunnan arkisto

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Eino Miilunpalo

Vammalan hautausmaalla lepää yksi henkilö, joka on ihan pakko nostaa esiin. Hän oli merkittävä henkilö monen tyrvääläisen koulutaipaleella. Vammalan lukion rehtorina toimi minunkin siellä laahustaessa Eino Miilunpalo eli Mono. Hän oli minun muistikuvani mukaan asiallinen ja huumorintajuinen mies. Pelkkiä hyviä muistoja minulla on Monosta. Kun huomasin hänen hautansa tuolla kirkolla, pysähdyin hetkeksi muistelemaan syvän kunnioituksen vallassa.

Marko Vesterbacka kirjoitti kirjassa "Kirjava kaupunki - tarinoita Vammalasta Monosta mukavan muisteluksen, josta tässä vain lyhyt lainaus:

"Suuren reputuksen aikaan rehtorina oli Eino Miilunpalo eli Mono, joka opetti pojille liikuntaa. Lempinimensä Miilunpalo hankki pitämällä hiihtokenkiä jalassaan läpi talven. Kun hiihto jäi myöhemmin kouluopetuksessa vähälle, suorien housujen seuralaisina nähtiin useimmiten lenkkarit tai kumisaappaat."

Kivenvieritys -blogissa Pekka Turtiainen kirjoittaa mukavasti ja mielenkiintoisia muisteloita vuosien varrelta. Hän kirjoittaa myös lyhyesti Monosta:

"Opettajat alkoivat kyllästyä luokkien suureen kokoon, niinpä Miilunpalon Einon tultua rehtoriksi päätettiin perustaa uusi, viides rinnakkaisluokka. Sen tunnus oli II E."

Dionysoksen kevät -blogissa Hanhensulka kertoi itsestään ja vaikka hän ei paljoakaan Monosta kirjoita, mutta muista opettajista kylläkin....

Eri lähteistä olen tullut siihen päätelmään että Monon sydäntä lähellä oli liikunta (Vammalan Seudun Voiman moukarinheiton mestaruus 1957) ja Sastamalan Reserviupseerit ry:n toiminta.

Terveisiä Monolle sinne pilven reunalle! Laitatko sielläkin pojat hyppimään käskyllä "ratsaille käy!"



Eino Ilmari Miilunpalo s. 17.9.1927, k. 8.5.2005

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Karl Fredrik Bergroth

Hieman villiintyneen hernepensaan katveesta löytyy Kanttori Karl Fredrik Bergrothin hautakivi. Bergroth oli syntynyt Loimaalla, jossa hänen isänsä oli apupappina. Sieltä hän lähti Tampereelle kouluun, joka hänen piti keskeyttää. Hän kokeili kauppa-alaa, mutta "se ei oikein sopinut hänen luonteelleen".  Seuraavaksi hän kokeili maanmittarin oppilaana, mutta heikonäköisyyden ja heikon terveyden vuoksi hän luopui siitä ja meni lukkarikouluun Turkuun. Siellä hän myös suoritti "välskärin ja rokonistuskurssin Turun sairaalassa". 1834 hän muutti Pirkkalaan eli Ylöjärvelle, josta 1840 hän muutti Tampereelle lukkariksi.

31.3.1843 Karl Fredrik ja Karolina Juhantytär Hietaranta (s. 18.12.1825 Ruovesi) vihittiin Tampereella. Heidän ensimmäinen lapsensa Carl Fredrik syntyi 1.7.1844 Tampereella. Toinen poika Constantin Fritiolf näki päivänvalon myös Tampereella 20.7.1846. Tampereelta perhe muutti Tyrväälle 11.5.1848, josta isä oli saanut lukkarinviran.
Perhe asettui Ruoksamon kylään, Puukin talon maille. Perheen esikoinen menehtyi 1.7. ja pari viikkoa myöhemmin syntynyt poika sai nimekseen Carl Fridolf. Perheen seuraava poika Casper Fredrik syntyi 25.5.1850. Suureksi suruksi Karolina kuoli 12.9.1850 ja pieni Carl Fridolf 27.10.1850.

Karl Fredrik meni toisen kerran naimisiin 17.6.1851 Stormin Varren tyttären Karolina Fredrika Juhantyttären kanssa. He saivat ensimmäisen yhteisen lapsen Carl Ferdinandin 13.5.1852 ja tytär Carolina Fredrika syntyi 31.8.1853 ja kuoli jo 12.3.1856. Näihin aikoihin perhe asettui Kallialan kylän Stenrothin torppaan, joka oli Juuselan mailla. Siellä syntyivät seuraavat lapset Carolina Wilhelmina 20.1.1858, Claes Fridolf 7.1.1860, kaksoset Constantia Fredrika ja Christina Franciska 21.8.1861 (kuolivat 8 ja 9.9.1861), Constantia Vendla 30.12.1863, Casimir Frans 12.4.1866, Knut Fabian 25.11.1868, Konrad Filemon 26.1.1870, sekä Konon Florentin 29.7.1871. Lasten etunimissä näyttää olevan tietty trendi.

Perhe muutti Kallialasta Marttilan kylään noin 1865 vuoden tietämillä. Vaimo Karolina Fredrika kuoli 28.12.1877, jolloin Karl Fredrik on mainittuna kanttoriksi. Karl Fredrik eli leskenä lopun elämäänsä.

Karl Fredrikin muistokirjoituksessa (Tyrvään Sanomat 10.2.1905) kerrotaan hänestä seuraavaa:

"W. 1840 tuli wainaja w. t. lukkariksi Tampereelle ja 1848 lukkariksi Tyrwäälle, jossa wirassa hän oli kuolemaansa asti eli lähes 57 wuotta, wiime aikoina kuitenkin apulaisten toimittaessa wirkaa. Wainaja hoiti nuorempana pitemmän ajan rokottajan wirkaa. Monet on myöskin ne luunkatkeamat, nyrjähtymiset, sekä werihaawat ja loukkaantumiset, joista wainaja on apuansa antanut. Hän piti myös säännöllisesti lukkarin koulua huonolukuisten ja wanhain rippikoululasten kanssa sekä oli hywänä apuna sellaisissa toimissa, joissa kirjoitustaita tarwittiin. Kirkkoneuwostoon kuului wainaja pitkän ajan. Wirassaan oli hän hyvin säännöllinen, seurassa hilpeä ja leikillinen, toisten suruun osaa ottawainen, sekä saawutti seurakuntalaisten ja esimiestensä suosion."

Karl Fredrik oli jo hyvissä ajoin ennen kuolemaansa esittänyt pyynnön kirkonkokoukselle "saada kuolemansa jälkeen tulla haudatuksi seurakunnan wanhaan hautausmaahan."














Kirkonkokous oli anomuksen hylännyt mutta Senaatti teki päätöksen ja antoi luvan.
(Tyrvään Sanomat 15.7.1902)

Kuolinilmoitus oli Tyrvään Sanomissa 1.2.1905:

"Täten katkeralla sydämen surulla ilmoitamme että Jumala kaikkiwiisaudessaan on wihdoinkin hywäksi nähnyt pois kutsua tästä katoawaisesta elämästä wanhan, rakastetun isämme, tämän Tyrwään seurakunnan lukkarin
Carl Fredrik
Bergroth'in
joka pitkällisen ja hiwuttawan taudin jälkeen hiljaa ja rauhallisesti nukkui wiimeiseen uneensa wiime Tammikuun 27 päiwänä kello 5 ja 45 minuuttia j. p. p. Katkeraksi suruksi ja kaipaukseksi 5:lle pojalleen ja 1:lle tyttärelleen; 4:lle miniälleen ja 1:lle wäwylleen, sekä lastensa lapsille, ja lukuisille muille sukulaisilleen ja tuttawilleen.
Lapset.
Suom. Wirsikirj. 498."






Hautakiven tekstit:
   Kanttori
Karl Fredrik Bergroth
13.7.1817 - 27.1.1905
   Puoliso
Karolina Fredrika
18.10.1831 - 28.12.1877
   Lapset
Karolina Fredrika
Konstantia Fredrika
Kristina Fransiska
Konstantia Vendla
Konrad Filemon
Konon  Florentin



Lähteet:
Valokuva 9.9.2013
Tyrvään Sanomat
Tampereen ja Tyrvään seurakunnan kirkonkirjat

Hänen lastensa jälkipolvia löytyy netistä. Karl Fredrikin vanhemmista löytyy myös tietoa.
Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Fredrik Bergroth. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12113>. Luettu 26.1.2014.

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Suvanto

Tyrvään hautausmaalle kun mennään kaupunginpuoleisesta portista on heti sen lähellä kolme vaatimatonta kiveä, joissa on kuitenkin Tyrvään sivistykselle merkityksellisiä henkilöitä.
Kirjakauppias Helka Suvanto (s. 30.3.1916, k. 18.7.1982) herätti lämpimiä muistoja kirjakaupasta, jossa tuli aikanaan paljon käytyä. Nyt siellä tulee poikettua aina kun vain kaupungissa käy. Ajattelin ensin että en kirjoita näistä 1900-luvun puolella syntyneistä, mutta on pari henkilöä joiden kohdalla poikkeus vahvistaa säännön.

Helkan puoliso Osmo Suvanto oli syntynyt 13.11.1907 Vammalan kauppalassa konstaapeli Hugo Suvannon (Hugo Filemon Fingeroos, myöhemmin Suvanto, s. 3.3.1874 Tyrvää, k. 11.9.1940 Tyrvää)  ja vaimonsa Idan (Ida Josefina Sågbom s. 6.11.1873 Pernaja, k. 15.2.1934 Tyrvää)  lapsena. Rippikirjoja ei vielä Osmon ajalta ole, joten viitataan sitten muihin mahdollisiin lähteisiin. Tyrvään Sanomista jotain ehkä löytyisi, mutta niitäkin on digitoituna vain 1910 asti. Joten tyydytään sitten näihin niukkiin tietoihin mitä löytyy.


Tyrvään, Kiikan ja Kiikoisten kuntain palovakuutus-yhdistyksen asiamies, konstaapeli, kauppalan hallituksen järjestysoikeuden jäsen  Hugo Suvanto osti Tyrvään kirjakaupan vuoden 1909 alusta.

"Arvoisalle Yleisölle saanen täten ilmoittaa, että olen
myynyt omistamani Tyrvään Kirjakaupan
hra Hugo Suvannolle.
Kunnioituksella A. L. Vehmas

Viitaten ylläolevaan ilmoitukseen pyydän sekä arvok-
kaalla kirjallisuudella, että rehellisellä kohtelulla sul-
keurua arvoisan yleisön suosioon.
Tyrvää, Tammikuun 2 päivä 1909
Hugo Suvanto."

Tyrvään Kirjakaupan historiikissa on kerrottu Hugo Suvannon ajasta. Täältä selviää myös että kirjakauppa on ensin toiminut Komeron talossa. Kauppa muutti 1910 ihan kirkon vieressä olevaan taloon, jossa oli aiemmin ollut Teeren sekatavarakauppa, sittemmin sen omisti Edla Sofia Toivonen. Suvanto osti talon 1913, jolloin siihen rakennettiin lisäosa. Talossa toimi myös Väinö Hyrkin liike 1913-1918.

Kirjakaupan sivuilla on kerrottu myös Osmo Suvannon ajasta, kuten myös Helka Suvannon ajasta. Enpä tuohon osaa mitään lisätä. Muuta kuin että kirjakellari, joka oli mukulana melkoinen aarreaitta.


Haudalla ovat seuraavat muistomerkit
Elli Elisabeth Uola 19.5.1892 - 18.11.1967
Kirjakauppias Helka Suvanto 30.3.1916 - 18.7.1982
Kirjakauppias Osmo Suvanto 13.11.1907 - 27.3.1957

 

Hugo ja Ida on haudattu myös samalle hautausmaalle, mutta eri hautaan: 

Hugo  3.3.1874 - 11.9.1940

Aili 19.10.1917 - 2.7.1934

Ida 6.11.1873 - 15.2.1934

Aino Hyrkki 1.1.1904 - (loput kukkien takana piilossa)

Hilkka (loput kukkien takana piilossa)

Jonne Eemeli Saarenpää 11.12.1910 - 2.6.1997

 Kuvattu 9.9.2013.

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Antti Sipi

Kunnallisasetus tuli voimaan 1865 ja siinä määriteltiin kuntien tehtävät ja velvollisuudet. Asetuksessa määrättiin mm. että kunnalla oli oltava esimies, joka vastannee nykyistä kaupunginjohtajaa.  Ja viimein kun Tyrväällä -aikansa asiasta kiukuteltuaan- kunallisasetus pantiin käytäntöön 1.1.1869. Ensimmäiseksi kuntakokouksen esimieheksi valittiin talollinen, kirkkoväärti Antti Johan Sipi.
Antti Johan syntyi Tyrvään Marttilan Marttilan talon nuorempana poikana 17.8.1817.  Hänen isänsä Antti Antinpoika Marttila (s. 5.4.1778, k. 23.12.1831) oli vanhaa Tyrvääläistä sukua. Hänen äitinsä Kaisa Heikintytär Koivu (s. 29.12.1781, k. 11.2.1864) oli myös vanhaa Tyrvääläistä sukua. Yhteisiä esi-vanhempia heillä oli Lousajan Ryypältä.

Antti Johan meni naimisiin Kallialan Sipin talon tyttären Kaisa Tuomaantyttären (s. 17.11.1819) kanssa 26.10.1845 ja hänestä tuli talon isäntä. Kaisan kanssa he saivat viisi lasta, joista Aksel Anshelm (s. 21.4.1854, k. 18.11.1903) oli Vähä-Käen isäntänä ja tytär Hilma Karolina (s. 25.5.1851, k. 9.8.1886) meni Vihattulan Äijälään emännäksi. Emäntä Kaisa Tuomaantytär kuoli synnytykseen 29.11.1856.

Antti Johan meni toisen kerran naimisiin Maria Albertina Juhantytär Lyörin (s. 8.9.1838, k. 27.1.1919) kanssa 29.6.1860. He saivat yhteensä kahdeksan lasta. Lapsista Frans Mikaelista (s. 26.9.1870) tuli Sipin isäntä Antin jälkeen.

Kuva Sastamalan historia 3, s. 17.
Kuvassa Antti Sipi ja vaimo Maija Albertina Lyöri.

Antti Johan sai Suomen Talousseuran myöntämän pronssimitalin, joka näkyy myös kuvassa. Hän kuului Satakunnan maanviljelysseuraan joka oli perustettu 1861, kuten myös monet muut isojen talojen isännät paikkakunnalta. Antti vastusti uusien panimoiden perustamista ja oli raittiusaatteen mies. Ennen elinkeinolain vapautumista 1879 onnistui kuntakokous torppaamaan panimoiden perustamisen kunnan alueelle. Tässä yhteydessä on Sastamalan historiaankin tallennettu Antin tokaisu:"sen lainen tehras on Kunnan Sivistykselle ja yhteiselle Kansale Wahinkoksi sillä se on Nähtty misä vaan viinatehlaita on siinä on ain Kansa Rakures ja suuri julkinen pahuus". Antti Johanin käyttämä kieli oli vahvasti Tyrvään murteella marinoitua ja kuulemma käsiala oli vallan kamala, josta en kuitenkaan ole löytänyt näytettä. Hän oli kuitenkin jämpti kunnan mies.

Monissa papereissa on kuitenkin vain Antin puumerkki.

Antti Sipin kuolinilmoitus julkaistiin useammassa lehdessä. Tässä Aura-lehdessä 23.2.1890 ja Uusi Suometar 25.2.1890:  

Täten ilmoitan
että
herra kaikkiviisaassa neuvossaan on tahtonut
poiskutsua rakkaan mieheni
Kirkkowäärti
Anders Sipi'n
äkillisen sydämen halwauksen kautta Tyrwään
Kallialassa, helmik. 18 p. 1890 kello 7 j.pp.; elettyään täällä murheen laaksossa 72 w., 6 kk. ja 1 pv. Häntä surren kaipaawat minun kanssani 5 poikaa, 2 tytärtä, 1 wäwy, 5 lapsen lasta ynnä lukuisat muut sukulaiset ja ystäwät.
Albertina Sipi.
U. Wk. 510; ww. 1, 4 ja 5.

Tyrvään hautausmaalle tähän hautaan on haudattu
Kirkkoväärti
Anders Joh. Sipi
17.8.1817 - 18.2.1890
Puolisonsa
Maria Albetiina
8.9.1838 - 27.1.1919

Lisätietoja
Kunnallisasetuksen mukaisten verojen määräytyimisestä kirjoitin aikanaan vähän juttua.
Kansallisarkiston Portissa löytyy tietoa kuntakokouksista.
"Joku" oli kirjoittanut Aamulehteen ja valittanut kunakokouksesta 27.9.1887 ja Antti Sipi oli siihen lähettänyt vastineensa.
Minkälainen Kalliala on nykyään? Suunnitelma Kallialan seudusta tehtiin 2003 (pdf).

Lähteitä:
Tyrvään seurakunnan asiakirjat
Kansalliskirjaston digitaaliset kokoelmat
Piilonen Juhani, Sastamalan Historia 2 ja 3

Tyrvään hautausmaan julkkikset - P W Gallén

Tyrvään kirkko sijaitsee Vammaskosken rannalla kauniilla niemekkeellä. Kirkko ja hautausmaa valmistuivat ja otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 1855. Kirkon rakentamisen yhteydessä useasti puheenjohtajana kokouksissa, oli yhtenä aktiivisena puuhamiehenä ja valvojana kunnan nimismies Peter Wilhelm Gallén. Hän oli muutenkin aktiivinen kunnan asioissa, joten hänet oli ihan pakko ottaa ensimmäiseksi julkkikseksi.

Lähde: Wikipedia: Skannattu kirjasta Onni Okkonen: A. Gallen-Kallela – Elämä ja taide,
2. painos 1961 (1. painos 1949), WSOY 1961

Peter Wilhelm oli syntynyt Lemussa 19.11.1817 Kallelan talossa. Hänen veljensä Philemon muutti perheensä ja Peter Wilhelmin kanssa 31.3.1834 kruunun nimismieheksi Kiikkaan. Kiikasta  muuttivat Philemon vaimonsa ja tyttärensä kanssa ja Peter Wilhelm Tyrväälle 16.8.1834 ostamaansa Svännin taloon. Philemon kuoli 6.6.1840, jonka jälkeen Peter Wilhelmistä tuli kruunun nimismies. Peter Wilhelm meni ensimmäiseen avioon veljensä vaimon tyttären Sophia Antoinetten kanssa Tyrväällä 27.6.1841. Kirkon rakentamisen aikaan 1848-1855 pidettiin paljon kokouksia joissa katsottiin tilanne ja päätettiin tekijöistä jne. 15.11.1852 pidettiin kokous, jossa päätettiin mm. muurausmestarista. Gallén oli kokouksen puheenjohtajana. Pöytäkirjan lopussa on hänen allekirjoituksensa. En nyt mene enempää tuohon kirkon rakentamiseen. Sophian kuoltua ja Peter Wilhelmin avioiduttua Anna Mathildan kanssa Tyrväällä 3.9.1858, perhe muutti Poriin 1862, sillä Peter Wilhelm oli nimitetty Suomen Pankin Porin konttorin kassanhoitajaksi Poriin. Otettuaan eron virasta, perhe muutti takaisin Tyrväälle 1868. Peter Wilhelm toimi lakimiehenä loppuelämänsä.

Gallén osti Nuupalan Jaatsin tilan, jonne hän rakennutti uuden päärakennuksen 1867-68, nälkävuosien aikana, näin myös työllistäen ihmisiä. Hän oli mukana mm. perustamassa Tyrvään kunnan kirjastoa, joka toimi Jaatsilla vuoteen 1958 asti. Hän oli myös aktiivisena mukana perustamassa Hopun kansakoulua. Eli hän toimi myös tyrvääläisten sivistyksen edistäjänä. Hän oli myös mukana perustamassa Tyrvään Säästöpankkia 1876. Gallén oli käräjämatkalla Loimijoella kun hän kuoli äkillisesti 29.10.1879.

Länsi-Suomi nro 45 08.11.1879 (Kansalliskirjasto)

Satakunta nro 52 27.12.1879 (Kansalliskirjasto)

Perhehautaan on haudattu seuraavat henkilöt (kiven takana on laatta, jossa on allamainitut tiedot):

Kassören vid Finlands Bank i Björneborg
Peter Wilhelm Gallén 19.11.1817 - 29.10.1879
Hustru Sofia Antoinette 23.10.1823 - 1.7.1855
Son Paul Josef 14.5.1851 - 7.1.1857
Son Bror Paul 4.6.1859 - 14.6.1859
Svärmor Maria Johansdotter 18.2.1799 - 7.9.1867
Dotter Anna Sylvia 6.9.1873 - 1.3.1881
Dotter Anna Sofia 12.11.1847 - 8.4.1884
Dotter Viola Mathilda 6.9.1873 - 1.11.1908
Hustru Anna Mathilda 3.9.1832 - 24.10.1922

Hauta valokuvattu 9.9.2013

Lisätietoja
Maria Johansdotter oikea syntymäaika on 18.4.1796. Hänen vanhempansa olivat Liedon Loukinaisen Vähäheikkilän isäntäpari  Johan Mattsson ja Lisa Jacobsdotter. Marian tytär Sophia Antoinetta syntyi äitinsä kotitalossa.

Marttilan kylän apteekkari Konrad Ferdinand Wahlroos (s. 29.11.1841 Pori) oli naimisissa PW:n tyttären Anna Sofian kanssa. Heillä oli viisi yhteistä lasta. Leskeksi jäätyään hän meni vihille Fanny Annette Schanten kanssa 1885 ja he muuttivat Lavialle 1888.

PW:n poika, tehtailija Hugo Walter Gallén (s. 18.7.1867 Pori, k. 11.12.1944 Helsinki) oli myös merkittävä henkilö Tyrväällä. Hän omisti sahan Jaatsin alueella ja hänen työläisiään oli paljon Raivion alueella. Hänen puolisonsa oli Edith Ingeborg Rydman (23.8.1872 Sipoo, k. 9.7.1948 Helsinki), jonka suku omisti Ruotsilan kartanon. Hänestä olisi myös juttua vaikka kuinka.

Poika, Taiteilija Aksel Valdemar Gallén asui vaimonsa Mary Helena Slöörin ja tyttärensä Impi Marjatan kanssa 1891-94 Tyrväällä. Heidät on merkitty Raivion alustaan.

Ninaina, sano tyrvääläine. (Juttua Akselista)
Heli Innalan blogissa kuvia Jaatsilta
Sastamalan kaupungin  kulttuuritalo Jaatsi (pdf)

Reitala, Aimo: Akseli Gallen-Kallela. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (29.12.2013)


Lähteet
Kiikan, Tyrvään, Porin, Liedon ja Lemun seurakuntien rippikirjat
Sastamalan historia, paikallishistoriaa käsittelevät kirjat, sillä useissa on mainintoja Peter Wilhelm Gallénista.