Tyrvään hautausmaan julkkikset - Svanberg

Tyrvään kirkkoherrana oli vuosina 1922-1951 Ludvig Hjalmar Svanberg. Hän oli syntynyt Vehmaalla 12.4.1869 ratsutilallisen Henrik Juhanpoika Svanbergin ja Eeva Vilhelmiina Efraimintytär Lindgrénin 9. lapseksi kaikkiaan 11. lapsesta. Vain 5 eli aikuiseksi. Veli Johan Henrik oli merikapteeni ja veli Aksel Alexander jäi pitämään ratsutilaa. August Wolmar lähti Alavudelle ja sisko Eva Alina lähti Paraisiin.

Ludvig Svanberg lähti papiksi vihkimisen jälkeen Alavudelle 1892, josta hän lähti Hausjärven pitäjänapulaiseksi 1898. Sieltä kirkkoherran virkaan Kuortaneelle 1902. Vilppulan kirkkoherraksi hän siirtyi 1912. Lopulta hän päätyi Tyrväälle 1922.

Ludvig Svanberg oli vahvasti valkoisten puolella sisällissodassa. Hänellä oli sodan ajan virka Vilppulassa kirkkoherrana. Hän toimi Porvoon hiippakunnan valkoisen osan edustajana Savonlinnan tuomiokapitulissa vapaussodan aikaan vuonna 1918. Lisäksi hän oli valkoisen armeijan sotarovasti 1918. Hän esitteli suunnitelmansa Suomen vapausarmeijan kirkollisesta työstä kenraali Mannerheimille 31. maaliskuuta 1918, josta syystä maaliskuun viimeistä päivää vietetään puolustusvoimien kirkollisen työn vuosipäivänä.

Kuva 100 vuotta pankkitoimintaa
Tyrvään emäkirkon vaiheilla -kirjasta.

Tyrväällä ollessaan hän oli monessa mukana, kuten kirkkoherran voikin olettaa. Hän oli kirkolliskokouksen jäsen 1913-43, kirkkolakikomitean jäsen 1928-32, Vammalan seudun sairaalan hallituksen puheenjohtaja 1938-, Tyrvään Säästöpankin isäntä 1937-54  ja Tyrvään yhteiskoulun johtokunnan jäsen.

Kirkkoherran rouva oli Selma Aline omaa sukua Hildén. Hän oli syntynyt 4.6.1872 ja hänen vanhempansa olivat lääninrovasti Daniel Ezechiel Hildén (24.5.1815 Halikko, k. 26.4.1886 Vehmaa) ja hänen toinen vaimonsa Selma Rislach (s. 23.8.1841 Sotkamo, k. 7.7.1876 Vehmaa).

Selman sisko Alma Josefina (s. 18.12.1873 Vehmaa, k. 5.3.1940 Tyrvää) oli ruotsin ja saksan kielen opettaja Iisalmessa, Uudessakaupungissa, Haapamäellä ja Rovaniemellä. Lisäksi hän oli kirjailija, joka kirjoitti mm. salanimellä Edit Eler.

Ludvig Hjalmarilla ja Selma Alinella oli kuusi lasta:
Henrik Ensio Ezechiel (vuodesta 1934) Rislakki, Veikko Hjalmar Rafael (s. 2.12.1897), Martti (s. 14.3.1899), Einar (24.5.1901 Hausjärvi, k.15.12.1988, puoliso Anna Marjatta os. Rydman s. 31.1.1913 Tyrvää, k. 1998), Ester (s. 1903) ja Kaarina (s. 14.3.1911, k. 12.6.1928).

Henrik Ensio Rislakki (s. 14.2.1896 Hausjärvi, k. 30.1.1977 Helsinki) oli toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoitti pakinoita nimimerkillä Valentin ja kirjailijana hän käytti salanimeä Heikki Vaanila.
Hän oli myös ahkera matkailija ja kirjoitti matkakirjoja. Hänen tunnettuja töitään ovat myös näytelmä- ja elokuvakäsikirjoitukset. Minun suosikkini on Lapatossu (vuodelta 1937), joka ilman Aku Korhosta ei olisi tietenkään niin hyvä... Ensio Rislakki meni naimsiin Anna Sofia Pehrssonin kanssa vuonna 1923 ja he saivat kaksi lasta.

Henrik Ension poika on Eero Ensio Rislakki (s. 25.6.1924 Helsinki). Hän on teollinen muotoilija. mm. Jopo-polkupyörä on hänen suunnittelmansa. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 2005.

Tyrvään kirkon hautausmaalle, jossa niin moni kirkkoherra on saanut viimeisen leposijansa, on haudattu Ludvig Hjalmarin ja rouvansa Selman lisäksi rouvan sisar Alma, lapsista Einar puolisonsa kanssa, sekä tytär Kaarina. Lisäksi haudalla on Maarit Rislakin muistokivi. Alman nimen kanssa samassa kivessä on Aleksandra Hildéen, joka lienee Alman ja Selman äitipuoli Aleksandra Maria Lovisa os. Högman (s. 16.12.1846, k. 23.12.1923). Valitettavasti kuvastani en näe tarkempia tietoja tästä nimestä, mutta oletan että kyseessä on tämä henkilö.

Tyrvään kirkkoherra
Rovasti
L. Hj. Svanberg
12.4.1869 - 20.12.1954

vaimonsa
Selma Aline os. Hildéen
4.6.1872 - 5.10.1961

Lähteet:
Valokuvat kuvattu 9.9.2013
Wikipedia
Ylioppilasmatrikkeli
Vehmaan, Alavuden, Kuortaneen, Hausjärven ja Tyrvään seurakunnan kirjat.
Huhta Ilkka: Papit sisällissodssa 1918, Kirjapaja 2010.