Lauri Efraim Palkonen, kauppias ja Raivion työväenyhdistyksen mies

Tyrvään ensimmäisen työväenyhdistyksen perustava kokous pidettiin 14.4.1895. Varhaisista vuosista on nirkosesti tietoa, mutta Unto Kärnä on kirjaansa "Tyrvään-Vammalan vanhin työväenyhdistys 75-vuotias 1895-1970" löytänyt varmasti ne tiedot, mitkä on löydettävissäkin. Tyrvää-Vammalassa ei ollut teollisuuslaitoksia, eikä näin ollen tehdastyöväestöä, joten kuten Kärnä sanoo "ei syntynyt työväenkysymystä eli pääomanomistajien ja työntekijöiden välistä ristiriitaa. Alunperinhän työväenliike ei pyrkinyt puuttumaan patriarkallisten maatalousolojen ongelmiin.".

1903 Forsssan puoluekokous laati sosialistisen ohjelman, jonka pohjalta lähdettiin työläisten yhteiskunnallisia oikeuksia ajamaan. 1905-1906 perustettiin lukemattomia työväenyhdistyksiä ja rakennettiin työväentaloja, joissa tehtiin työtä tavoitteiden toteuttamiseksi. Näinä vuosina Tyrväälle perustettiin neljä työväenyhdistystä. Vappujuhlat Tyrväällä järjestettiin ensimmäisen kerran 1906.
Sosialidemokraatti-lehti julkaisi pieneä uutisia eri paikkakunnilta, ja myös Tyrvään vappujuhlat pääsivät lehteen.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/694708/articles/2396653

1917 Tyrväällä oli levotonta, järjestettiin lakkoja ja perustettiin Työväen järjestökaarti, johon liittyi nuoria miehiä, jotka eivät olleet työväenyhdistyksen jäseniä. Myöhemmin siihen liittyi myös työväenyhdistyksen jäseniäkin. Marraskuun yleislakko oli väkivaltainen Tyrväällä. Poliittinen ilmapiiri oli erittäin jännittynyt.

Unto Kärnä kirjoittaa kirjassa miten kevään 1918 tapahtumat Tyrväällä etenivät. Tässä mielenkiinnon kohteenani on Lauri Palkonen:

"28.1.1918 Suomen kansanvaltuuskunta kaappasi vallan. koko työväenliikkeen kenttä vedettiin mukaan kohtalokkaisiin tapahtumiin."
"Tyrvääläisiä kuului punakaartiin ennen sodan puhkeamista noin 300 miestä, joista oli muodostettu kolme komppaniaa. Myöhemmin määrä ilmeisesti nousi 400 henkilöön."
"Kaartin päälikkönä toimi Frans Rantala, sekä komppanian päälikkönä Atte Tainio, Vihtori Rinne ja Kalle Lindroos, joka oli tamperelainen."
"Tyrvääseen sijoitetun Punaisen kaartin esikunnan muodostivat A. Salmela Myllymaan yhdistyksestä, Aatu Rantanen ja Kalle Laine. Raivion yhdistyksestä sekä kaksi punkalaitumelaista."

"Kansanvaltuuskunta oli virkamiesten passiivisen vastarinnan vuoksi antanut yleisohjeen, että paikallishallinnon elimet oli korvattava sosiaalidemokraattisen puolueen kenttäorganisaatiolla kaikkialla siellä, missä se katsottiin sopivaksi ja hyödylliseksi. Vielä 12. helmikuuta pidettiin Tyrväässä tavanomainen kuntakokous."

"Raivion työväentalolla 24. helmikuuta pidetyssä sos. dem. kunnallisjrjestön kokouksessa päätettiin ottaa kunnallinen valta järjestäytyneen työväestön käsiin. Kokouksessa olivat saapuvilla kunnallisjärjestön puheenjohtaja Kalle Pohja, kunnallistoimikunnan jäsenet Nestori Ojala, Urho Järvinen ja Heikki Nieminen sekä eri työväenyhdistysten edustajia seuraavasti: Raiviosta seitsemän, Myllymaasta, Illosta ja Tyrvään yhdistyksestä kustakin kaksi."

"Kunnallislautakunnan tehtåävät siirrettiin sos. dem. kunnallistoimikunnalle, joka maaliskuussa esiintyi nimellä Tyrvään kunnallisasiainneuvosto. Siihen kuului puheenjohtajana Kalle Pohja, sihteeri-rahastonhoitaja Lassi Palkonen sekä kuusi muuta jäsentä. Nämä olivat kaikki Raivion Työväenyhdistyksen miehiä."

Työväen valtuuskuntaan ei Palkonen ilmeisesti kuulunut, Kärnä ei ainakaan häntä mainitse. Mutta "Tyrvää ja Vammala asettivat yhteisen vallankumousoikeuden. Siihen kuuluivat puheenjohtaja Kalle Pohja, varapuheenjohtaja Erland Oku, sihteeri Lassi Palkonen, Nestori Ojala, Vihtori Mäkelä, Urho Järvinen, Nestori Hakala sekä yleinen syyttäjä Lauri Koskenmäki."

"Vallankumousoikeus piti ainakin neljä istuntoa. Tavallisimpia syytteitä olivat kuuluminen suojeluskuntaan. Rangaistukseksi tuomittiin sakkoa 250-200 markkaa."

Kärnä pohtii syitä väkivallantekoihin, joihin punaiset Tyrväällä syyllistyivät. Murhien tekijöistä ei ole pystytty saamaan selvyyttä, olivatko he oman paikkakunnan vai muualta tulleiden tekemiä. Hän toteaa myös että kuulusteluja ei voitu tehdä

"voittajien kovin nopeiden rangaistus- ja kostotoimenpiteiden vuoksi."

Kärnän kirjassa ei Lauri eli Lassi Palkosta mainita muissa kohdissa.

Kirjassa "Raivion työväentalon vaiheilta 1906-1996" onkin jo Lauri Pelkosesta enemmän tarinaa.

"Kauppias Lauri Efraim Palkonen oli syntynyt Tyrväässä 3.9.1884. Hänen vanhempansa olivat kauppias ja nahkuri Efraim Palkonen, joka oli synytynyt Luopioisissa 11.3.1860. Hän oli muuttanut Tyrväälle Kuhmalahdelta vuonna 1883 ja vihitty avioliittoon 2.10.1883 Ida Antintyttären kanssa. Hän oli syntynyt Vanajan Idänpäässä 6.8.1863."

"Lauri Palkonen muutti Tyrväältä Laihialle 19.10.1908, jossa hän tapasi vaimonsa Vilhelmiina Simosen, joka 13.11.1908 julistettiin Virallisessa lehdessä Raastuvanoikeiden päätöksellä Lauri Palkosen aviovaimoksi."

Palkoset muuttivat takaisin Tyrväälle 1911. He pitivät kauppaa Nuupalassa. Tyrvään Sanomista löytyy heidän kaupan mainoksia. Lauri ja vaimonsa Vilhelmiin "Mimmi" Palkonen osallistuivat Raivion työväenyhdistyksen toimintaan, ollen myös johtokunnan jäsenenä ja aktiivisena toimihenkilönä.

He saivat kolme lasta Aulis Veli (s. 27.6.1914 Tyrvää, k. 1.1.1918 Tyrvää), Kauko Kalevi (s. 3.4.1911 Tyrvää, k. 13.1.1918 Tyrvää) ja Oma Aatos Palkonen (s. 8.4.1909 Laihia), joka muutti äitinsä kanssa sodan jälkeen Tampereelle.

Lauri Palkonen tuomittiin kuolemaan sotaoikeuden päätöksellä ja ammuttiin 7.5.1918.

Vilhelmiina on haudattu Tyrvään Roismalan kappelihautausmaalle samaan hautaan miehensä, lastensa ja anoppinsa kanssa.

Nyt hauta on siirtymässä vuoden 2017 lopussa seurakunnalle. Näin poistuu yksi Tyrvään Työväenyhdistyksen alkutaipaleen henkilö vain kirjojen lehdille.

Sukutietoja
Lauri Efraim Palkonen s. 3.9.1884 Tyrvää, k. 7.5.1918 Tyrvää.
vaimo Vilhelmiina Tahvontytär Simonen s. 10.7.1888 Tohmajärvi

Laurin vanhemmat:
Efraim Palkonen s. 11.3.1860 Luopioinen, k. 16.7.1896 Tyrvää Nuupala. Kauppias ja nahkuri.
vmo Ida Antintytär Äijälä s. 6.8.1863 Vanaja Idänpää, k. 3.11.1938 Tyrvää.
Heillä neljä lasta.

Vilhelmiinan vanhemmat:
Tahvo Mikonpoika Simonen s. 26.8.1847 Tohmajärvi, k. 5.8.1893 Tohmajärvi Onkamo.
Vmo Maria Sofia Karvinen s. 9.2.1854, k. 4.5.1894 Tohmajärvi Onkamo.
Heillä seitsemän lasta.

Kuvattu 29.7.2017

Lähteet:
Raivion työväentalon vaiheilta 1906-1996, Raivion Työväentalon historiatoimikunta
Tyrvään-Vammalan vanhin työväenyhdistys 75-vuotias 1895-1970, Unto Kärnä, 1970
Tyrvään, Laihian, Tohmajärven, Vanajan ja Kuhmalahden srk kirjat
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, Tyrvään Sanomat ja Sosialidemokraatti -lehti

Raivion työväentalosta

Raivion työväentalon rakensi Raivion työväenyhdistyksen jäsenet ja se valmistui 1914. Alue oli aikanaan lohkottu Jaatsin tilasta ja kyseinen alue oli Raivion palstatilana. Alueen omisti Walter Gallén. Alueella asui paljon Gallénin sahan työntekijöitä. Sisällissodan aikaan talossa oli punaisten toimintaa, mikä on tietysti selvä. Vuodelta 2008 on tutkielma Sisällissodan muistaminen Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939 (pdf). Olisiko tämä puolueettomampaa tekstiä kuin Vihtori Pakulan kirja?

Talon vierestä menee junarata ja radan toisella puolella on Nälkälänmäki, jossa työväestöä asui paljon myös. Ikkunat helisivät ja lattia tärisi aina junan mennessä ohi, varsinkin tavarajunan. Talon vierestä meni vanha kulkuväylä Nälkälänmäen puolelle. Junaradan tultua sitä silti käytettiin oikopolkuna, ja taitaapa siitä vieläkin olla epävirallinen kulkureitti.

Kuva talosta linkitetty seurantalot.fi sivullta.

Omat muistikuvani talosta alkavat 60-luvun loppupuolelta. Tonttia kiersi aita. Sitä en muista mutta veikkaisin sen olleen lauta-aidan. Vain portin kiviset tolpat ovat enää jäljellä aidasta. Pihan perällä oli puuliiteri, jossa oli talon lämmitykseen tarkoitetut halot. Ja lisää tehtiin talkoilla. Liiteri purettiin, aitaan puhkaistiin toinen kulkuaukko ja julkisivuun puhkaistiin ovi.

Talossa oli suuri sali, jossa oli esiintymislava. Lavan takana oli lavasteita, tuoleja ja muuta tarviketta. Lavan vieressä oli pieni koppi, josta soitettiin äänilevyjä tanssijoille orkesterin ollessa tauolla. Aulasta vasemmalle oli ravintolan puoli, jossa järjestettiin kokouksia ja kerhoiltoja ja tietenkin lauantaisin tanssit. Ravintolan perällä oli keittiö, jossa kokouksien kahvitarjoilut hoidettiin. Lauantaisien tanssien myynti hoidettiin keittiön myyntiluukun kautta. Useampana lauantaina myyntitiskillä istui innokas pikkulikka myymässä tauoilla höyrymakkaraa ja Jaffaa yhtä innokkaille tanssioille. Jonkin verran meni myös pilsneriä, Sisuja ja tupakkaa. Limpparipullojen korkit piti avata varovasti ettei sormiin tullut haavoja. Ja korkit tietysti kerättiin talteen askarteluja varten. Välillä likka pääsi tanssimaankin. Ei tuntunut työltä ja kivaa oli.

Aulan perällä oli vessat ja naulakkotila. "Kanilaput" piti olla kohdallaan koukuissa.
Oviaukon kohdalla oleva lipunmyyntikoppi oli myös hauska leikkipaikka pienelle mukulalle. Siinä leikittiin ... niin lipunmyyntiä. Yläkerrassa oli kokoushuoneen lisäksi asuinhuoneet, joissa asui talonmmies tai ehkä paremminkin talon hoitaja ja ylläpitäjä.

Talossa kokoontui erilaisia ammatti-, työväen- ja muita yhdistyksiä pitämässä kokouksia. Talossa pidettiin juhlia ja varsinkin vappujuhlat olivat vuoden tapaus. Monesti kiertävät huonekalukauppiaat pitivät esittelyjä talossa, sillä olihan iso sali vallan oiva isojen sohvien esittelyyn.

Vuonna 2004 on tehty raivion kaupunginosasta rakennuskannan inventointi ja tehty Raivion alueen asemakaavamuutos suunnitelma. Toivottavasti nykyaikaan saattaminen silti säilyttää alueen vanhan ilmeen.

Alueviesti kertoi talon 100-vuotisjuhlasta, joka vietettiin 2006. 

Kirja Raivion työväentalon vaiheita 1906-1996 olisi minusta mielenkiintoista lukea. Pitääpäs selvittää mistä sen saisi.

Työväenyhdistys vuokrasi Vammalan Teatterille talon 2009 kymmeneksi vuodeksi. Näin saatiin talolle hyvä vuokralainen. Teatteri remontoi tilat ja komeaa tuli.

Harri Rantanen on kertonut isästään ja isänsä suutarinverstaasta, joka sijaitsi Raivionkadulla. Vaikka kertomus ei taloa koske, kertoo se hyvin Raivion alueesta ja kuvat ovat hienoja.