Sikojärveen tuli 1727 isäntäpariksi Erkki Juhanpoika ja Stiina Mikontytär. Stina oli jäänyt aikaisemmin leskeksi ja hänellä oli yksi poika. Yhdessä he saivat seitsemän lasta joista vanhin Juha Erkinpoika jäi isännäksi kotitilaa viljelemään. Juhasta tuli Sikojärven isäntä 1746. (Pirkkalan rippikirja 1733-1750, 1733-48)
Juha Erkinpoika (s. 15.12.1726, k. 5.11.1798) ja Brita Antintytär (s. 1730, k. 12.6.1805) vihittiin Britan kanssa 1750 Pirkkalassa. Pari vuotta myöhemmin Juhan sisko Maria vihittiin Britan veljen Antin kanssa. (Pirkkalan rippikirja 1733-1750, 1749-50)
Juha Erkinpojan perheessä on merkittävää se että peräti kolme hänen pojistaan opiskeli Porin Triviaalikoulussa. Pojista Wilhelm aloitti koulussa 1767 ja sai silloin nimen Siren, joka tuli myös hänen veljilleen. Wilhelm palasi kotitilalleen 1772, Juho 1776. Kaarlesta tuli ylioppilas 1778 ja hänet vihittiin papiksi 1783. Juho ja Wilhelm ainakin oppivat ruotsinkielen sekä kirjoitustaidon, joka nosti heidän arvoaan kotiseudulla. Heihin törmää mm. Seurakunnan tilikirjoissa, joissa esiintyy myös Elias.
Tässä lapset lueteltuna ikäjärjestyksessä.
Perheen ensimmäisenä lapsena syntyi Wilhelm (s. 25.5.1752, k. 14.5.1805). Hän meni naimisiin Pirkkalan Tykkölän Heikkilän Leena Heikintyttären (s. 12.1.1751, k. 2.1.1833) kanssa 1775. Heille syntyi seitsemän lasta. Wilhelm toimi mm. valtiopäivämiehenä 1786 ja 1800. Wilhelm on suoraa sukua, joten jatkan hänestä myöhemmin enemmän.
Seuraavana perheeseen syntyi Antti (s. 26.2.1755, k. 12.10.1826), joka hankki omistukseensa Pirkkalan Naistenmatkan Kyöstin ja oli siellä isäntänä 1797-1809. Hän meni naimisiin Lena Yrjöntytär Vikkulan (s. 9.11.1758, k. 7.10.1831) kanssa. Heidän poikansa Matti (s. 10.2.1782, k. 21.10.1850) oli Kyöstin seuraava isäntä.
Seuraavaksi syntyi poika Juha (s. 12.8.1758. k. 12.2.1819), joka meni Ylöjärven Runsaalle isännäksi mennessään naimisiin talon tyttären ja perijättären Saara Julianan (s. 28.6.1759) kanssa. Heidän tytär Eva Kaisa (Eva Catharina) (s. 14.5.1795, k. 16.1.1837) meni myöhemmin naimisiin Kaarlo Benjamin Mäkkylän kanssa. Heidän pojan poikansa on J.J. Mikkola.
Seuraavaksi syntyi poika Karl (s. 2.4.1761, k. 17.8.1809), joka oli Haukivuoren, Jämsän ja Korpilahden kirkkoherrana. Karl vihittiin Maria Lovisa Lucanderin (s. 11.1.1770, k. 21.2.1832) kanssa 1790. Heillä oli 12 lasta, joista viisi kuoli imeväisenä. Muut jatkoivat sukua. Yksi lapsista oli Hauhon kirkkoherra Adolf Fredrik Siren (s. 29.4.1807, k. 14.5.1868), joka oli lähteiden perusteella melko värikäs persoona.
Yksi Adolf Fredrikin lapsista oli Hämeenlinnan vanhanlle hautausmaalle haudattu Rosa Elisabeth (s.14.11.1835, k. 12.6.1872) . Hänen miehensä Johan Magnus Gadd (s. 3.9.1834, k. 23.6.1891) toimi Hämeenlinnassa opettajana. Rosan kuoltua meni Johan Magnus naimisiin Rosan siskon Linda Matildan (s. 14.6.1848, k. 6.9.1922) kanssa ja perhe muutti Helsinkiin. Samaa sukuhaaraa on myös taidehistorian professori Osvald Siren (s. 6.4.1879, k. 26.6.1966).
Seuraavaksi syntyi Elias (s. 28.2.1768, k. 15.7.1830). Elias vihittiin Karkusta olevan Maria Heikintytär Hannulan (s. 7.8.1776. k. 20.2.1858) kanssa 1798. Elias Juhonpoika Siren omisti Taipaleen Hintsan tilan, jonka hän oli 1796 ostanut veljeltään Wilhelmiltä. Jouduttuaan luopumaan Nokian kartanosta Elias Siren hankki 1819 Kukkolan rusthollin Lempäälästä ja muutti sinne asumaan loppuiäkseen. Elias toimi valtiopäivämiehenä veljensä Wilhelmin jälkeen. Hänen jälkipolviinsa kuuluu mm. Carl Gustav Siren (s. 13.2.1847, k. 11.12.1905), joka toimi kappalaisena Piikkiössä ja Viipurissa. Hänen poikansa oli Yrjö Sirola. Eliaksen poika Evert Wilhelm (s. 21.7.1837, k. 8.2.1876) toimi kauppiaana Tampereella ja hänet on haudattu Pyynikin kirkkopuistoon.
Seuraavaksi syntyi perheen ainoa tytär Lena (s. 24.10.1765, k. 25.1.1837) joka meni Vesilahden Ali-Siston emännäksi ja Mikko Mikonpojan (s. 2.6.1764, k. 1806) vaimoksi. Mikon kuoltua meni Lena toimi isäntänä kunnes meni naimisiin Suoniemeltä kotoisin olleen sotilaan pojan Heikki Heikinpojan (s. 10.11.1785, k.1.11.1856) kanssa.
Nuorimpana syntyi Jeremias ( s. 18.4.1771, k. 17.5.1831).Hän meni naimisiin Hedvig Heikintytär Eskon (s. 20.2.1773, k. 4.3.1854) kanssa vuonna 1801. He olivat Pirkkalan Sikoisen Heikkilän isäntänä vain pari vuotta jonka jälkeen he muuttivat Karkkuun Kosken isäntäpariksi.
Lähteitä Sikojärven Sireneihin
Sikojärveltä on siirretty Pirkkalan Reipin museon pihapiiriin vanha aitta. Alueella toimii nykyään lentokenttä ja oheisesta kartasta saa käsityksen missä Sikojärvi on.Jonkin aikaa kyseistä sukua tutkittuani törmäsin Wiljo-Kustaa Kuulialan kirjoittamaan kirjaan "Sikojärven Sirenit". Kirjassa on kerrottu laajasti Sikojärven vanhemmista vaiheista, sekä suvun kuuluisimmista henkilöistä.
Lisäksi löysin vanhoja kyselyitä tästä suvusta.
Porin triviaalikoulun oppilasluettelot 1722, 1733, 1737 ja oppilasmatrikkeli 1738-1842. Kirja on Hämeenlinnan maakunta-arkistossa. Halusin vain itse nähdä Kuulialan kirjassa mainitut kohdat. (Ja samalla näin muitakin mielenkiintoisia nimiä)
Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
Pirkkalan, Hämeenkyrön, Viljakkalan sekä Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjojenlukeminen alkoi mikrofilmirullista ja nykyään niitä voi lukea verkosta.
Ja lopuksi vielä Googlen kartta Sikojärvestä:
Näytä suurempi kartta
No mel-koi-nen tietomäärä hei ongittuna sulla. Sä voisit ottaa semmoisen sukututkimus-vuorotteluvapaan, niin ei tarvitsisi aina vähäisellä vapaa-ajalla... Aattelin vaan, ettei tuota tietomäärää varmaan ihan työpäivän päätteeksi esiin kaiveta.
VastaaPoistaVuorotteluvapaa olis kyllä kiva. Olisin varmasti paljon arkistoissa ja matkalla, mutta ei taida olla nyt ajankohtaista. Ja tää harrastus on semmosta loppuelämän harrastusta eli hissuksiin, mutta kulemma jatkuvasti. Tiedon keruu on kivaa, mutta kivaa on myös kirjoitella löydöistä. Ja tosi kivaa on lukea muiden kirjoittamia juttuja. Ja onhan mulla työmatkat aikaa lukea.
VastaaPoista