Tyrväältä löytyy vanhoja kyläkarttoja, sillä asutusta on ollut pitkään ja rajoista on aina pidetty tiukasti kiinni. Olihan se tärkeää missä meni peltojen raja. Oikeudessa sitten viimeistään niitä rajoja tarkasteltiin. Ja usein... Katsotaanpas mitä karttoja minä olen löytänyt.
Heikki Rantatupa historialliset kartat portaali sisältää vanhoja karttoja ympäri Suomea. Tyrväästä löytyy mm. 1600-luvun Nuupalasta kaksi karttaa. Ensimmäisessä on Nuupalan talojen peltojen jakoa ja minua viehätti tuo kesä ja talvireittien merkitseminen. Kokemäenjoki tulvi keväällä ja maa on tuolla alavaa, joten aivan ymmärrettävää että kesällä mentiin hieman eri reittiä. Kuvan alareunassa on Vaununoja joka näyttää olleen ihan joki-nimellä tuolloin.
Ja Google näyttää Nuupalan alueelta näin:
Näytä suurempi kartta
Nuupalasta löytyy myös Jonas Strengin piirtämä kartta vuodelta 1644, jossa Nuupalan talot ovat piirretty lähelle rantaa. Roismala on se alue joka nykyään on Nokkakylää ja vedeksi on merkitty Rautavesi, vaikka se on kyllä Liekovesi. Noh, samapa tuo... Marttilan kylän sijainti Strengin kartan mukaan pisti mietityttämään. Tuossa se on ollut nykyisen keskustan alueella, mutta sitä mietiskelin että mihin kohtaan tuo kartta sijoittuu. Tuo saari hämää myös. Olisiko siinä Kaalisaari ja siinä rannassa nuo talot?
Heikki Rantatupa portaalista löytyy myös Tyrväästä kartta 1700-luvun alkupuolesta. Siinä on mainittuna Tyrvään talot. Tämä auttoi hahmottamaan sellaisia taloja joista en ennen tämän harrastuksen alkua ollut kuullutkaan. Lummaja oli minulle lapsuudessa kylä, kuten Stormi. Äkkiähän tuo sitten selvisi että ne olivat taloja. Nämä hienot kartat auttavat paikallistamaan talot.
Aikanaan myös kuulin ja luin siitä kuinka kokonainen järvi oli kuivattu. Pikkulikasta se tuntui hurjalta ja taisin mielikuvissani nähdä ison järven joka jollain konstilla oli saatu tyhjäksi. Kuivattu järvi on Järvenpään ja Isojärven välissä ollut järvi. Kartta antaa sille nimen "Wangemasjärvi". Nimeä järvelle en tiennyt ilman tätä karttaa. Sittemmin löysin maininnan myös Yrjö Punkarin sivulta. Nykyään järven tilalla on peltoa ja sen "rannalla" on Hukkasen kalatehdas. Näin Google näyttää tuon kohdan:
Näytä suurempi kartta
Tuon samaisen kartan keskivaiheilla näkyy kirkko eli Pyhän Olavin kirkko. Siitä alaspäin on nykyinen Vammalan keskusta ja Vammaskoski. Kosken pohjoispuolella näkyy kuinka tie lähtee kolmeen suuntaan. Niinkuin nykyäänkin. Aiemmin teiden risteys oli Uosson risteys, mutta nykyään se on liikenneympyrä, joka on vissiin maantapa. Risteyksestä kirkolle päin sijaitsee vanha pappila. Pappilasta "mettään päin" eli luoteeseen on Lousa eli Lousaja, jossa kolmen talon pellot Pappilan vierestä näyttäisi menneen jonkin sortin oja. Lieneekö se ollut se lapsuuden oja, jossa keväällä piti kokeilla pysyykö kovassa virtauksessa pystyssä tai alkukesällä joko tarkenee uida. Nykyään se on kaivettu siistiksi ojaksi ja väliin on tehty puistoon lammikko. Lieneekö nykyisten Lousajan lasten uimapaikkana...
Kartan alaosassa on Roismala ja Hartolankoski, jossa aiemmin oli myllyjä ja nykyään voimalaitos. Museovirasto on merkinnyt Hartolankosken "Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö".
Ja koko kartan alue näyttää Googlen kartoissa tältä:
Näytä suurempi kartta
1700-luvun kartan toinen osa pitää sisällään mm. Kaukolan, Roismalan, Tyrväänkylän ja Näntölän. Nämä olivat vanhan Tyrvään, sittemmin Vammalan puolella. Siitä jokea alajuoksulle onkin Kiikka. Jätetään se nyt pois ja katsotaan sitä myöhemmin. Ehkä.
Yrjö Punkari on tehnyt sivut joissa on kuvia ja karttoja matkastaMarttilan kylästä eli Vammalan keskustasta Vesilahden Narvaan. Sivun alussa on tietoa Tyrvään muutamasta kylästä ja kartathan tässä nyt olivat ne pääasia. Karttoja sivuilla on eri ajoilta.
30.6.1915 pidettiin rajankäynti Kiikan, Kiikoisten ja Tyrvään välillä. Siitä mitä sovittiin on pöytäkirja digitaaliarkistossa. Kartta oli vain rajapyykeistä, mutta nyt Kiikoisten ilmeisesti "palatessa takaisin Sastamalaan" on mielestäni mielenkiintoista lukea tuota pöytäkirjaa.
Oheisen 30-luvun kartan löysin Nälkälänmäen Urheilusosiologian laitoksen kotisivuilta. Siinä näkyy hyvin Nuupalan ja Kallialan raja, joka menee melko lailla nykyistä Varikontietä pitkin. Junaradan linjaus näkyy siinä myös hyvin.
Samalta sivulla on 50-luvun kartan, josta sivulla kerrotaan että se on vuoden 1957 jälkeen tehty kartta. Sivulla on lisäksi kuvassa näkyvältä alueelta tietoa, joten kiinnostuneiden kannattaa suunnistaa sivuille.
Junarata rakennettiin Tampereelta Poriin 1895, joten tätä uudemmissa kartoissa rata jo näkyy. Junaradan ylitti useampia tasoristeyksiä, joista osasta kulku on nyttemmin katkaistu ja liikenne on ohjattu turvallisesti eritasoristeysten kautta (asema ja Varikonkatu).
Radan yli mentiin tasoristeyksistä, joista Varikonkadun ylityksellä oli eniten liikennettä. Tarkkaa vuotta en muista, mutta 1960-70-luvun vaihteessa tapahtui raju junan ja auton yhteentörmäys, joka kiihdytti sillan rakentamista radan ylitykselle. Tie Lousajaan kääntyi heti radan jälkeen ja ennen ammatikoulua oli Viljasen savipaja, jonka tie kiersi kiltisti. Viljasen lopetettua kukkopillien ja saviruukkujen valmistuksen tie oikaistiin. Karttaa en löytänyt, mutta muistikuvat ovat vahvat. Tuosta tuli pyöräiltyä sen verran monta kertaa.
Lähteitä ja karttalinkkejä:
Tampereen Metsossa vuonna 2009 järjestetyn kartta-näyttelyn esite sisältää paljon tietoa sukututkijalle karttojen käytöstä ja monta erinomaista linkkiä. Linkki on pdf-tiedostoon.
1600-luvun maakirjakartat
Kaikki mahdolliset karttalinkit löytyy varmasti täältä:
http://personal.inet.fi/koti/jyrki.lehtinen/karttalinkit.htm
Arkistolaitoksen karttahaku
Kansalliskirjaston karttakokoelma
Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen kartat
Hieno ja laaja karttakatsaus! Yhden tänä vuonna kaikille auenneen karttapalvelun tuon vielä täydennykseksi, Paikkatietoikkuna tarjoilee hiukan laajemman karttakokoelman kuin MML:n avoimet aineistot. Paikkatietoikkunan karttaikkuna antaa pinota monenmoiset kartat päällekkäin samaan näkymään, läpikuultavuuksia ja järjestystä voi säätää. Yhdessä historiallisten kanssa avautuu mm. moni jo kadonneen torpan paikka.
VastaaPoista