maanantaina, huhtikuuta 06, 2015

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Lilius

Tyrvään kirkon hautausmaalla on kirkkoherra Carl Efraim Liliuksen perhehauta. Hauta sijaitsee kirkon ja sankarihautojen lähellä. Käydessäni siellä oli haudalla olevat kukat erittäin runsaina ja kauniina, joten osa kivestä jäi kasvuston taakse piiloon. Onneksi hautakivien kuvaaminen on myös muiden harrastus, joten sain luvan käyttää paria Sari Ahosen kuvaa.

Carl Efraim syntyi 5.11.1803 Orivedellä komissiomaanmittari Natanael Andersinpoika Liliuksen toisessa avioliitossa Maria Elisabeth Gåhlrosin kanssa. Hänellä oli useita sisaruksia ja sisaruspuolia.

Karl Efraim sai ylioppilaan paperit 1824. Hänestä tuli filosofian maisteri 21.6.1832. Opettajan töitä hän sai Haminan kadettikoulusta virkaa tekevänä matematiikan opettajana 1833, joka vakinaistettiin 1838. Karl Efraim vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 18.6.1851. Ja kun Tyrväälle haettiin uutta kirkkoherraa edellisen kirkkoherra Herman Hellénin lähti Ulvilaan, haki Lilius paikkaa. Liliuksen vastaehdokkaina olivat (ilmeisesti Pöytyän) kirkkoherra Almberg ja (ilmeisesti Ikaalisten) kirkkoherra Hällfors. Lilius valittiin erittäin suurella enemmistöllä kirkoherraksi. Hän sai viran Tyrvään kirkkoherrana 1853.

Karl Efraim Lilius oli naimisissa kahdesti. Emimmäinen vaimo oli Pirkkalan kirkkoherra Samuel Samuelsson Bohmin tytär Katarina Vilhelmina Bohm (s. 15.3.1813 Pirkkala, k. 13.10.1839 Hamina). Heidät vihittiin avioliittoon 31.12.1838 Haminassa. Katarina kuoli pian synnytyksen jälkeen.

Tästä ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika Karl Fredrik Samuel Lilius (s. 30.8.1839 Hamina, k. 3.3.1906 Turku). Hän oli lakimies ja Turun kaupungin oikeuspormestari. Karl Fredrik Liliuksen ensimmäisestä avioliitosta Gabriela Lovisa Krogiuksen (s. 8.8.1842 Viipuri, k. 29.1.1878 Turku) kanssa syntynyt poika Hugo Fredrik Lilius (s. 16.8.1876, k. 10.6.1934) oli dipl. insinööri ja toimitusjohtaja. Viime mainitun poikia avioliitossa Hilda Engströmin (s. 24.4.1882, k. 18.1.1945 Helsinki) kanssa olivat lakimies ja tuomiokunnan tuomari  Lars-Henrik Lilius (s. 21.2.1908 Helsinki, k. 11.5.1997 Helsinki) sekä kapteeni ja vakuutusjohtaja Erik Gabriel Lilius (1913-1987). 

Karl Fredrik Samuelin toinen vaimo oli Olga Gustava Nystedt (s. 19.2.1846 Turku, k. 31.3.1911). heillä oli lapsia Karl Åke (s. 27.1.1880 Turku, k. 1953), Hjalmar Reinhol (s. 14.1.1881 Helsinki, k. 28.2.1953 Helsinki), Ella Sofia Matilda (s. 27.11.1882, k. 1949) ja Armas August (s. 13.3.1884, k. 1948).

Carl Efraim Lilius
Geneanetista linkitetty.
Karl Efraim Liliuksen toinen vaimo oli Haminan kadettikoulun opettajan ja pastorin, sekä myöhemmin Finnströmin kirkkoherran Frans Petter von Knorringin tytär Matilda Helena von Knorring (s. 18.1.1824 Hamina, k. 17.6.1903 Helsinki). Heidät vihittiin 23.3.1852 Finströmin seurakunnassa, Ahvenanmaalla. He muuttivat 21.12.1853 Tyrväälle pappilaan.

Heille syntyivät lapset
Frans Gustaf Hjalmar
(s. 17.2.1853 Hamina, k. 5.8.1853),
Helena Elisabeth Wilhelmina (s. 28.4.1854 Tyrvää, 29.11.1868 Tyrvää),
Hjalmar Efraim Ferdinand (7.10.1855 Tyrvää, k. 14.6.1856 Tyrvää),
August Casimir (s. 12.6.1857 Tyrvää, k. 13.10.1861 Tyrvää),
Hjalmar Philip
(s. 18.11.1858 Tyrvää, k. 15.6.1918 Tampere),
Frans Hugo (s. 10.4.1860 Tyrvää, k. 29.12.1936 Helsinki),
Arvid Ferdinand 13.7.1861 Tyrvää, k. 8.2.1926 Helsinki),
Karl August Casimir (s. 30.4.1863 Tyrvää, k. 8.1.1936),
Ebba Karolina Matilda (s. 21.2.1865, k. 23.5.1927) ja
Agnes Johanna Augusta
(s. 16.10.1866 Tyrvää, k. 13.3.1938).

Frans Hugo Lilius
Geneanetista linkitetty.
Frans Hugo Lilius oli lakimies, joka toimi viimeksi Turun hovioikeuden presidenttinä. Hän oli säätyvaltiopäivillä 1904-1905 porvarissäädyn jäsen ja puheenjohtaja sekä Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja vuonna 1910. Hän oli kahdesti avioliitossa, ensin Karin Maria Munck af Fulkilan (s. 24.9.1863 Turku, k. 12.1.1942 Helsinki) ja sitten Hilma Eva Augusta Björksténin (1873-1943) kanssa. Ensimmäisestä avioliitosta syntyneellä toimitusjohtaja Rolf Hugo Liliuksella (s. 16.2.1895 Turku, k. 24.2.1975 Helsinki) oli ensimmäisestä avioliitostaan Edith Susanna Tossavaisen (1906-0.12.1983) kanssa poika Kaj Rainer Lilius (s. 1933), joka on ollut Teknillisen korkeakoulun materiaalin valmistustekniikan professori. Frans Hugo Liliuksen toisesta avioliitosta syntynyt poika Hugo Olavi (s. 7.11.1914 Turku, k.27.6.2000 Helsinki) otti vuonna 1935 nimen Linnus. Hän oli Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa ja kirjoitti muutamia poikien seikkailukirjoja.

Arvid Ferdinand Lilius
Geneanetista linkitetty.
Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon matematiikan opettaja ja rehtori Arvid Ferdinand Lilius oli naimisissa serkkunsa  Mathilda Charlotta Liliuksen (s. 3.3.1856, k. 26.5.1941) kanssa, jonka vanhemmat olivat August Magnus Lilius ja Karolina Charlotta Stark. Heidän poikansa oli pankinjohtaja Harry Lilius (s. 3.11.1890, k. 23.11.1968), jolla oli puolisonsa Märta Rundbergin (5.6.1891, k. 15.2.1980) kanssa pojat valtiot. lisensiaatti, Ruotsalaisen kansanpuolueen pitkäaikainen puoluesihteeri ja STK:n osastopäällikkö Patrik Johan Arvid Lilius (s. 1.3.1920, k. 7.10.1999) ja dipl. insinööri, toimitusjohtaja Henrik August Kasimir Lilius (s. 1921).
Arvid Ferdinandin muut lapset olivat Arvid (s. 26.9.1884, k. 30.3.1919), Nils (s. 29.1.1887, k. 6.6.1888), Hakon (s. 20.8.1893, k. 13.7.1973) sekä Heidi Maria Matilda (s.28.1.1896, k. 6.9.1981).


Patrik Johan Arvid Liliuksen ja Britt-Inger Kullbergin poika, dipl. ekonomi Percy Henrik Mikael Lilius (s. 1949) oli Fortum Oy:n toimitusjohtaja vuosina 2000-2009.

Karl August Kasimir Lilius
Geneanetista linkitetty.
Karl August Kasimir Lilius oli aluksi upseeri ja sittemmin pankinjohtaja. Hän oli avioliitossa Ellen Marianne Wikströmin kanssa. Tämän avioparin poika Carl-Gustaf Henrik Casimir Lilius (14.7.1928-14.12.1998) oli tuottelias taiteilija ja kirjailija sekä kulttuuriosallistuja. Hän oli avioliitossa taiteilija, kirjailija ja kriitikko Irmelin Sandman-Liliuksen kanssa. Carl-Gustaf Liliuksen taidemuseo sijaitsee Hangossa. Liliuksen tekemiä julkisia taideteoksia on esimerkiksi Helsingin Kruununhaassa. Svenska litteratursällskapetin pihalla on Linnunsiipinen nainen -sarjaan kuuluva veistos Cordula 1960-luvulta. Siivekkään naishahmon lähtökohtana oli taiteilijan vaimo Irmelin Sandman Lilius. Lenore-niminen versio teoksesta on Hangossa Jussi Lundmarkin puistossa.

Carl Efraimin aikana valmistui uusi kirkko Vammaskosken rannalle. Sen projektin loppuunsaattaminen oli iso urakka. Ensimmäisenä adventtina 1855 vihitty kirkko on edelleen hieno rakennus. Kotina perheellä oli nykyinen vanha pappila.
Carl Efraimin kirkkoherran ura Tyrväällä jäi kovin lyhyeksi sillä hän menehtyi keuhkotautiin 10.10.1867. Leski Matilda muutti lastensa kanssa 1871 Hämeenlinnaan, josta he muuttivat Helsinkiin 1878. Matilda kuoli Helsingissä 17.6.1903 rintasyöpään. Hänet haudattiin Tyrväälle miehensä viereen.


Presten, Fil Mag
Carl Efraim Lilius
5.11.1803 - 10.10.1867
hans maka
Mathilda Helena os Knorring
18.1.1824 - 17.6.1903

Hovrättspresidenten
Hugo Lilius
10.4.1860 - 29.12.1936



Hjalmar
7.10.1855 - 14.6.1856

Mimmi
23.6.1854-27.11.1868

Lini
21.2.1865 - 23.5.1927


Hjalmar
17.2.1853 - 5.8.1853

Casimir
 12.6.1857 - 13.10.1861

 Hanna
 15.10.1866 - 13.3.1938





Lähteet:
Tyrvään seurakunnan arkisto
Helsingin kaupungin seurakunnan arkisto
Pirkkalan seurakunnan arkisto

perjantaina, huhtikuuta 03, 2015

Turussa tutkittua 2015

Talviloman lähestyessä tein suunnitelmia etelän lomamatkan varalle. Eli suunnittelin matkaa Turun maakunta-arkistoon. Ensin soitto arkistoon, josta varmistin sijani majatalossa eli pöytä, jossa saa rauhassa olla koko päivä ja kuvata halutessani. Sitten varamaan materiaalia Astian kautta. Seuraavaksi selvitin kotona että miten se on mahdotonta ehtiä yhden päivän aikana arkistoon ja katsomaan tyttökuningas -näyttelyä linnaan, joten ainoa ratkaisu olisi olla Turussa kaksi päivää. Tuo tamperelainen mieheni laittoi heti jarrun että hän ei ainakaan lähde niin pitkäksi aikaa Turkuun, joten ilmoitin lähteväni yksin. Joten eikun hotellihuoneen varaaminen, joka sekin onnistui nappiin. Vielä kun Onnibussi kuljetti eurolla minut, oli kaikki valmiina.

Hämeenlinnan sukututkimusseuran vuosikokouksen jälkeen arkistolaitoksen ylitarkastaja, sukututkimusseuran puheenjohtaja Mervi Lampi kertoi arkistolaitoksen aineistoista joista Tuomiokapitulin aineisto herätti kiinnostukseni. Toinen mitä halusin katsoa oli holhouskirjat.

Holhouskirjoissa näkyi mm. isoisoisäni kuoltua kuinka mummoni ja hänen sisaruksensa holhoojaksi määrättiin "äiti ilman määräystä". Löysin samalla myös isoisoäidin veljen perheen, jotka olivat uudella sukunimellä. Veli ja vaimonsa olivat kuolleet ja lapset annettiin veljen Jaakko (Emanuel) Jokilammen holhottavaksi. Jos olisi ollut enemmän aikaa käytettävänäni olisin pystynyt täydentämään tietokantaani runsaasti tuoreemmilla tiedoilla, mutta pitäydyin tarkistamaan vain muutaman sukulaisen tiedot. Mitään yllätyksiä ei tullut vastaan. Monta kertaa mainittiin kuinka mies on Amerikassa ja vaimo kuollut, joten kuka määrättiin lasten holhoajaksi. Tai kuinka henkilö on Amerikassa ja nyt kiinteä ja irtain omaisuus myydään ja kuka huolehtii omaisuuden myynnistä. Sekin oli mielenkiintoista.

Seuraavana selasin Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin Avio- ja kihlauserohakemuksia kolmelta eri ajanjaksolta. Paperit olivat kunnan mukaan järjestyksessä. Avioeroista oli mainittuna eron syy, mitä oli tapahtunut, mitä oli tuomittu ja kuinka nyt anottiin tuomiokapitulista erokirjaa. Vuoden 1930-35 kirjasta luin yhtä tapausta, jossa mies oli tehnyt huorin piian kanssa. Miehelle langetettiin kolme kuukautta vankeutta, sakkoja joka oli kuitenkin alennettu kahteen kuukauteen vankeutta. Piialle annettiin myös vankeutta ja sakkoja. Avioparilla ei ollut lapsia. Ero oli myönnetty, sillä huorin tehnyt pariskunta oli mennyt naimisiin myöhemmin ja he saivat yhteisen lapsen. Petetty vaimo meni naimisiin myöhemmin uudelleen myös. Näitä tarinoita oli vaikka kuinka monta.

Kolmas aineisto jota selasin oli Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin emäseurakunnittain ja seurakunnittain järjestetyt asiakirjat, joista tilasin Tyrvään emäseurakunta, Kiikka, Kiikoinen -koteloita ajalta 1828-1870 ja 1896 - 1908.  Tähän ajoittuu uuden kirkon rakentaminen, uusi pappila ja Kiikoisten oman kappelin saaminen. Näkyi olevan myös Sammaljoen asukkaiden anominen oman saarnahuoneen saamiseksi. Kaikkea en kertakaikkiaan jaksanut kuvata. Luotan siihen että nämä digitoidaan lähivuosina.

Kotelossa oli mm. pappien ja kirkkoherran vaalien dokumentteja, joissa näkyi vaaliliput (yhteen  sinetin kanssa sidottuina), joissa oli äänikelpoisen isännän valinta, allekirjoitus (nimi ja puumerkki) sekä kaksi todistajaa allekirjoituksien kera. Lipukkeet on numeroitu.

Äänestyslipuke nro 4 Fredrika Pfaler Hauniasta. Sinettikin...
Kuvasin 1830 käydyn pitäjänapulaisen vaalien vaalilipukkeet. Ihan mielenkiinnosta. Sivut oli langalla yhdessä joten varovasti yritin kuvata lappusia. Herraseurassa oli pari rouvaakin. Antamassa siis talonsa puolesta äänensä. Fredrika von Pfaler (omaa sukua Wegelius) on ääntään antaessaan ilman todistajia mutta ilmeisesti hieno sinetti riitti. Äänestyslippuja on yhteensä 42. Vaikka suurin osa on äänestänyt Kakskerran saarnaajaa Johan Fredrik Fleegeä on Ikaalisten pitäjänapulainen Henric Salonius saanut enemmän ääniä, jotka annettiin manttaalien mukaan. Mukana on seitsemän sivuinen selostus vaalista, ehdokkaista, selitetty miksi jostain taloista ei ollut äänestetty tai miksi oli emäntä antanut äänen (kun isäntä oli kuollut), jonkun talonomistajan puolesta oli holhooja (förmyndare) äänestänyt (nimi mainittu), yhteenveto äänistä ja joka vahvistettiin vaalien toimittajan (valförrättare) Karkun pitäjänapulaisen Berndt Ferdinand Sneckin ja kirkkoväärtien allekirjoituksella.

Vaalit olivat lokakuussa 1830, marraskuussa vahvistettiin vaalien tulos ja tarkistettiin äänien eli manttaalien määrät loppukuusta. Seuraava kirje oli marraskuusta 1831, jossa kerrotaan pitäjänapulaisen Saloniuksen virkaan asettamisesta ja ketkä ovat olleet toimitusta suorittamassa. Lisäksi mainitaan että pitäjän apulaisella ei ole virka-asuntoa (Och såsom Sockne Adjuncten härstädes intet Boställe hafver...) eikä inventaariota tarvitse nyt suorittaa edellisen kuolleen pitäjänapulaisen jälkeen.

Yksi mielenkiintoinen oli suntion avoimeen virkaan lähetetyt hakemukset, joita oli paljon. En lopulta kuvannut niitä, osin siksi että ne oli narulla kiinni sinetöitynä toisiinsa. Hakemukset oli osa ruotsiksi osa suomeksi, osa oli selkeästi tavallisten työmiesten hakemuksia ja osa oli sitten koulutettua väkeä. Hakemusten ja osaamisen taso paljon vaihdellen.Ilmoitus oli ollut lehdissä, joten hakemuksia oli kaukaakin.

Kotelosta löytyy kirjeitä joissa kerrotaan kuolemantapauksista. Ajattelin että on ilmoitettu papit ja muut työntekijät, sehän on selvä, mutta oli myös kirje, jossa kerrotaan "i afleende å Enke spannemålens fördelning anmäla, det Enke Fru Kyrkoherdskan Hedvig Helena Sundelius född Wirzenius i Tyrvis aflid den 13. December 1832."

Sammaljoen kirkon valmistuttua anottiin kirkon vihkimistä. Kirjeen on allekirjoittaneet Matts Henricsson Kuutti ja Thomas Henricsson Höyly. Tätä seuraakin sitten kirkon katselmuksesta selvitys. Samalla kerrotaan minkälainen kirkko on, mitat ja jopa ikkunoiden määrä on kirjattu. Mukana on myös senaatille lähetetty selvitys pyynnöstä saada oma pappi Sammaljoelle. Mahdollisen papin palkka on mainittuna myös.

1836 rovastin tarkastuksesta Tyrväällä on pöytäkirja. Siinä käytiin läpi kirkonmenot, lasten opetus, lukutaitoa ja pitäjän oloja. Antaa ihan hyvän yleiskuvan. Seuraavana on inventaario kirkosta ja kirkkomaasta ja kaikista esineistä. Sivuja riittää, joten niistä ehkä toisella kertaa. Tässä herkkupala:
Psalterium on mainittu. Nyt tämä kyseinen kirja on
nähtävänä Pukstaavissa.
Sitten tietenkin löytyy Kiikan kirkon ja kappeliseurakunnan inventaario. 1838 on kirjattu Kiikoisten kylät ja talolliset ja paljollako viljaa he osallistuvat kappelin apulaisen palkkaan. Esim. Isäntä Anders YliKiikoinen 12 kappaa ruista, kun torppari Thomas Marjamäki 6 kappaa ruista, 2 kappaa ohraa, 2 kappaa kauraa sekä 20 leiviskää heinää.

Uuden kirkon rakentamisesta Vammaskosken rannalle oli vaikka mitä dokumentteja. 30.9.1838 on pidetty kokousta ja pohdittu uuden kirkon rakentamista. Sitä seuraa katselmuksia, kokouksia ja sopimusten listaamista, sellaista raportointia ylemmälle taholle. Mielenkiintoisia dokumentteja joita pitää katsoa tarkemmin.

1845 on kirjattu Sammaljoen talot ja paljonko he maksavat papin palkkaa. Koko palkka maksettiin rukiissa ja kunkin talon kappamäärät on listattuna.

Pariskunta on pyytänyt kirkkoherralta erokirjaa, josta asiasta kirkkoherra kirjoittaa tuomiokapituliin. Kiikoisten kirkon inventaario pidettiin 1853. Anomus uudesta pitäjänapulaisesta, joka on suomeksi.
Kirkon tavaraluettelo 1907 piispantarkastusta varten oli mielenkiintoinen sillä siinä oli mainittuna sekä uusi että vanha kirkko.

1906 myös kirkon virkamiehet suomensivat nimiä. Kiikan lukkari Juho Kustaa Teodor Ludvig Rosenqvist ilmoitti nimekseen Juho Kustaa Feodor Ludvik Oksa 11.6.1906. Kiikan kappalainen Oskar Daniel Brander ilmoitti olevansa Oskar Daniel Paloheimo 17.5.1906. Tyrvään kirkkoherran apulainen Sven Abiel Heikel ilmoitti 1.9.1906 nimekseen Veli Abiel Heikinheimo.

Muolan v.t. kirkkoherra J. Huhkanen oli ilmoittanut Tyrvään kirkkoherra Johannes Bäckille että "Tuonoin saapui Pietarissa olevalta Suomen Passivirastolta täkäläiseen kirkkoherrankansliaan ilmoitus siitä, että muuan sorvarin sälli Heikki Koivunen synt. v. 1864, oli kuollut mainitussa kaupungissa 4 pnä tammikuuta 1895 sekä että hänelle oli joulukuun 11 pnä 1890 syntynyt poika Rudolf Sefanias." Tämä juttu jatkuu, mutta siitä lisää myöhemmin.

Mikä tässä nyt sitten oli niin mielenkiintoista? Puumerkit, nimmarit, vaaliprotokolla ja ketä muita ehdokkaita on ollut. Jos esi-isissä on pappeja tai muita kirkon työntekijöitä, kannattaa ehdottomasti katsoa tätä aineistoa. Talollisten puumerkit tai allekirjoitukset ovat myös mielenkiintoisia. Myös inventaarioissa mainitut seurakunnan olot oli mielenkiintoista luettavaa.