keskiviikkona, marraskuuta 21, 2012

Soittajaiset

1.4.1895 Tyrvään Sanomissa oli ilmoitus:
Wanhan aikaisella soittimella (sormikanteleella) antaa 
Soittajaiset
sokea kanteleensoittaja P. Heiskanen
2. Pääsiäispäiwänä Tyrvään kirkonkylässä (luultawasti kansakoululla) klo puoli kahdeksan illalla.
Ohjelma sisältää Suomalaisia kansanlauluja, joista usea esitetään laululla. Sisäänpääsymaksu on säätyhenkilöiltä 75 p., työkansalta ja lapsilta 25 p.
En löytänyt lisätietoa kyseisestä soittajasta. Mutta samainen lehti vielä sivulla 2 mainostaa soittajaisia ainutlaatuisena tapauksena. Paikkakaan ei ollut varma, mutta väkeä toivottiin runsaasti paikalle.
Sormikannel on sormin soitettava ja tästä poikkeuksena jouhikannel. Ja tähän loppuivat minun tiedot sekä Heiskasesta ja kanteleesta.

Aamulehti kirjoitti 17.4.1895 soittajaa saapuneen kuulemaan peräti sata henkeä. He myös kehuivat soittimen ääntä ja esiintyjän nautinnollista ääntä:

Mistä mahtoi tulla tämä erinomainen soittaja ja laulaja? Lisätietoja en hänestä löytänyt.

tiistaina, marraskuuta 20, 2012

Kieliriitoja Tyrväällä?

Tyrvään Sanomat 1.4.1895 toimittaja vastasi Aamulehdessä nro 67 olleeseen kirjoitukseen.


Kirjelaatikko. Nimimerkki R. U. on Aamulehden 67 N:ssa julaissut pitkänlaisen kirjoituksen kielikysymyksen alalta meidän kunnassamme. Esityksessään ei hän kuitenkaan woi todistaa, että Suomen kielen oikeuksia olisi tässä kunnassa millään tawalla sorrettu. Ja niin kauan kun ei semmoista ole tapahtunut, ei pitäisi olla moitteen syytä. Wai katsotteko sitä Suomenkielen sortamiseksi, jos joku perheensä jäseniä taikka ystäwiänsä rohkenee puhutella joko ruotsin - taikka jollakin muulla kielellä? -Miten jo ennen olen maininnut, niin ei Tyrwään Sanomat ole ensinkään ai'otut muuksi kuin kunnalliseksi ilmoituslehdeksi. Ei pidä sentähden waatia tilaa semmoisille kirjoituksille, mitkä syyttä moittiwat niitä kuntamme henkilöitä, jotka owat enimmän työtä tehneet juuri Suomalaisen siwistyksen lewittämiseksi seurakunnassamme. Jos Suomenkielen oikeuksien sorto olisi todellakin tapahtunut, niin sitte Teillä olisi woinut olla syytä moitteeseen. - Muuten ei Tyrwään Sanomain Toimitus tanssi kenekään pillin mukaan, ja jos luulette sen olewan ruotsinmielisen, niin olette aika lailla iskeneet kiween.
Tyrwään Sanomain Toimittaja.
Minkälainen kirjoitus oikein Aamulehdessä on ollut että on saanut toimittajan näinkin tuohtuneeksi?
Lehteen on kirjoittanut Kalle U. Helsingistä ja moittinut Tyrvään Sanomia siitä ettei lehti julkaissut häne kirjoitustaan. Aiheena on kansallismielisesti suomenkielen asema ja suomenkielen käyttäminen opiskeluissa ja asioinnissa.

Tyrvään Sanomissa 1.4.1895 takasivulla on myös toinen vastine tähän kirjoitukseen, jossa maltillisuutta kannattaen kehoitetaan :
 "Antakaa meidän, jos me sitte puhumme suomea tahi ruotsia, täällä maalla asua ja pyrkiä eteenpäin weljellisessä sowussa. Sillä tawalla Tyrwäänkin tulewaisuus parhaiten turwataan."
Nykyaikaan voisi tämän soveltaa miettimällä vähemmistökielten asemaa suhteessa suomenkieleen. Samalla voimme miettiä miten onnekkaita saamme olla voidessamme käyttää omaa äidinkieltämme vapaasti, on se sitten mikä tahansa. Kielilaki vuodelta 2003 määrittelee kansalliskielet suomi ja ruotsi. Lisäksi laki turvaa myös saamelaisten, romanien ja viittomakielisten oikeuden käyttää omaa kieltään.

Tyrvään Sanomat perustettiin suomenkielisenä lehtenä ja on jo 118 vuotta ilmestynyt suomenkielisenä lehtenä. Enpä ole koskaan ajatellut että Tyrväällä olisi ollut ruotsinkielisiä säätyläisiä ongelmaksi asti, siksipä tämä oli mielestäni mielenkiintoinen ajatus ja uutinen lehdessä.

Muttapa hakemistoja tehdessäni sitä tulee katsottua rippikirjoissa esiintyvien ihmisten nimiä ja syntymäpaikkoja, noin ohimennen. Nyt kun mielessäni oli tämä ruotsinkielisyyden vastustaminen niin bongasin mm. oluttehtaan omistajan rouvineen sekä muutama tehtaan työntekijän olevan  Ruotsista. Lisäksi vielä apteekkarin rouva, joka oli Sveitsistä. Noh, tämä tieto oli vain rusinana pullassa.

maanantaina, marraskuuta 19, 2012

Vaivaishoitoa 1895

Tyrvään Sanomat 1.1.1895 julkaistiin kunnan ilmoitus:
"Kuulutus.
Täten kielletään yleisöä edeswastauksen uhalla suosimasta (hyysäämästä) ja edesauttamasta kerju- ja kulkuelämässä niitä henkilöitä, jotka Tyrwään waiwaishoitohallitus on jättänyt sopimuksen mukaan toisten ihmisten hoidettawaksi wuodeksi 1895, sekä myös kehoitetaan Tyrwään kuntalaisia, jotka tapaawat edellämainituita henkilöitä kuljeksimassa ilman kaitsijan luwatta ulkopuolella hoitopaikkaansa, ottamaan heidät kiinni ja saattamaan heidät hoitajansa tykö tai waiwaishoitohalllituksen esimiehen luokse kohtuullista palkkiota wastaan.
Tyrwää Joulukuun 31 p. 1894.
K. S. Wilppala."
Jätetty toisten ihmisten hoidettavaksi. Hm.. Pistää miettimään. Lakiteksti irtolaisasetus vuodelta 1883 selventää jotain. Ja vuoden 1879 asetusta yleisestä vaivaishoidosta en netistä löytänyt, mutta intenetixin materiaalissa on siitä selitetty. Ymmärtäisin että nämä "toisten hoidettavat" ovat niitä entisiä huutolaisia, joita ei saanut enää kutsua huutolaisiksi, mutta olivat niitä. Kunta maksoi hoidon ja vaivainen sai hoitajan. (Laatua ja kohtelua en nyt kommentoi). Ja kun katsoo vuosien 1893-1902 Tyrvään rippikirjoja niin siellä lukee monen vaivaisen edessä huutolainen. Selityksissä saattaa lukea raihnainen, sokea, kuuro, mielipuoli tai hepuli. Ja vielä 1900-luvulla puhutaan huutolaisista. Muuallakin kuin vain Tyrväällä.

Tyrväälle perustettiin vaivaistalo vasta viivyttelyn ja valitusten jälkeen 1913 Hopulle. Viereen rakennettiin mielisairasosasto vuotta myöhemmin. Silti tyrvääläiset olivat ajoissa sillä laki vaivaistalon rakentamisesta tuli vasta 1920-luvulla. Ja Hopulla on edelleen vanhainkoti.

Samassa lehdessä 1.1.1895 oli myös kuulutus vaivaisviljan ylöskannosta:
"Kuulutus.
Tiistaina ja Keskiviikkona Tammikuun 15 ja 16 päiwä ylöskannetaan wuodeksi 1895 ulostaksoitettu waiwas-wilja 10 litraa ääneltä, kuin myös tiedoksi annetaan että ne, jotka eiwät luonnossa suorita waiwas-wiljaa, saawat maksaa helmikuulla pidettäwässä ylöskannossa waiwas-wiljansa rahalla 12 penniä litralta. Samassa  järjestyksessä kuin ylöslantoa pidetään, ulosannetaan myöskin waiwaisille heille wuosikokouksessa myönnetystä wuosiawusta ainoastaan puoli, joka täten tiedoksi annetaan kuin että wiljan tulee olla puhtaaksi puhdistettua. Ylöskanto aljetaan kunakin päiwänä heti päiwän waljettua ja seurataan Manttaali-kirjan järjestystä.
Tyrwää Joulukuun 31 p. 1894."
10 litraa viljaa per ääni... eli vain äänioikeutetut maksoivat ja valita sai maksoiko viljana tai rahana.
Vaivaishoitohallituksena toimi Tyrväällä aluksi kunnallislautakunta. Avuntarvitsijoista sille toimitti tietoja vaivaishoidon piirimiehet, joita oli 32 kuntakokouksen valitsemaa kylänvanhinta. 1888 vahvistettiin Ohjesääntö waiwaishoidolle Tyrvään kunnassa. Siinä kunta jaettiin 18 peräänkatsomusalueeseen ja kussakin oli piirimies ja varamies. Heidät valittiin kahdeksi vuodeksi . 1894 vahvistettiin uusi ohjesääntö, jossa alueita oli 25 ja piirimiehiä olisi saman verran kolmen vuoden ajan. Ohjeesta huolimatta piirimiehiä valittiin edeleen 18 ja kahdeksi vuodeksi. Tyrvääläisetkö jääräpäisiä? Ei suinkaan...
Vaivaishoidon luottamustoimiin oli lupa valita myös naisia. Ensimmäisten joukossa oli kunnallishallinnossa rusthollarinleski Selma Rautajoki, joka siis toimi piirimiehenä.

1.3.1895 julkaistiin edellisen vuoden tilastot vaivaishoidosta:

"Wiime joulukuun 28 ja 29 päiwänä pidetyssä waiwaishoitohallituksen wuosikokouksessa myönnettiin apua yhteensä 127 perheelle eli 233 henkilölle, jotka saiwat 1101 mk. rahaa ja 252 hl 35 l wiljaa. Toisten hoidettawaksi annettiin turwattomia wanhuksia ja lapsia yhteensä 94 henkilöä, joiden ylläpidosta maksetaan 2368 mk. rahassa ja 248 hl 75 l wiljaa. Kiertäwiä ja ruodulla olewia waiwaisia ei Tyrväällä ei ole moneen aikaan enää ollut.
K. S. Wilppala."
Apuna myönnettiin siis n. 4,7 markkaa per henkilö ja viljaa he saivat n. 108 litraa viljaa. Toisten hoidettavina olevista vanhuksien ja lasten hoidosta maksettiin n. 25 markkaa ja viljaa sai n. 264 litraa (jos oikein laskin).

Nykyrahaksi muutettuna 4,7 markkaa on n. 22.80 euroa. Ja 25 markkaa n. 121 euroa.

Lähteet: Tyrvään Sanomat, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Piilonen Juhani, Kunnallishallintoa kuttupitäjässä, Tyrvään kunta 1869-1969
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. 2011, Rahanarvonkerroin 1860 - 2011 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.11.2012].

torstaina, marraskuuta 15, 2012

Tammikuun tärkeimmät uutiset 1895

Tyrvään Sanomissa ilmoitettiin 1.2.1895 Paikkakunnan kuulumisia -palstalla seuraavat pikku-uutiset:
Tammikuun 31 p. wietettiin kirkossamme Jumalanpalwelus Keisari Aleksanteri III:nen kuoleman johdosta. Aamusaarnan piti Kirkkoherra Bäck, päiwäsaarnan Pastori Törnwall, ja alttaripalweluksen toimitti Pastori Bäck. Wäkeä oli saapunut niin runsaasti, etteiwät kaikki saaneet istumatilaa, waan seisoiwat käytäwillä. Kaikki kauppapuodit oliwat suljetut ja kaikki arkitoimet jätetyt niinkuin rukouspäivänä ainakin.

 Sunnuntai aamuna Tammikuun 27 p. oli täällä 34 astetta pakkasta.

Keisari Aleksanteri III kuoli 1.11.1894, joten tieto ja surusanoma keisarin kuolemasta kiiri Tyrväälle. Seuraajaksi nousi Nikolai II. Keskellä viikkoa pidetty jumalanpalvelus oli varmasti iso asia.

Kirkkoherra Bäck oli tullut Tyrväälle 1889 ja kuoli 1901. Hänen hautansa löytyy Tyrvään Roismalan hautausmaalta. Kuva on viime kesältä.

Pastori Lars Emil Törnwall oli tullut Tyrväälle kappalaiseksi 1892 ja poistui paikkakunnalta 1908.

Pastori Bäck oli kirkkoherran poika Alfred Johannes Bäck, joka toimi ylimääräisenä pappina Tyrväällä 1895. Hän toimi myöhemmin mm. kansanedustajana.

Ja melkoisesti on väkeä tullut jos ei kaikki edes istumaan päässyt, sillä Tyrvään kirkossa on tilaa kuitenkin ainakin tuhannelle hengelle. Komee on kirkko ja hienolla paikalla.
Ei ole turhaa tuo sanonta: "kehhuu ku tyrvääläinen kirkkoonsa"


Toinen uutinen kertoo kunnon pakkasista tammikuun lopulta. niin pitkään kun minä muistan, ovat talven kovimmat pakkaset olleet tuossa tammi-helmikuun vaihteessa. Saas nähdä paljonko pakkasta mahtaa olla 27.1.2013.

keskiviikkona, marraskuuta 14, 2012

Tyrvään Puutarha-yhdistyksen mainos

Tyrvään Sanomissa 1.3.1895 mainosti Tyrvään Puutarha-yhdistys puutarhakasvien siemeniä, joita sihteeriltä voisi  tilata. Tästä(kään) yhdistyksestä en ollut kuullut/ lukenut mitään ennenkuin aloin selaamaan näitä vanhoja Tyrviksiä. Yhdistys mainostaa tai ilmoittaa kokouksista useissa lehdissä. Mutta tämä siemenlista ylitti minun uutiskynnyksen. Katsotaanpa mitä siemeniä 117 vuotta sitten oli tarjolla:


Punajuuri, keltajuuri, retiisi, talviretikka, räätikkä (eli lanttu) ja syysnauriita. Hinnatkin vain 10-15 penniä per siemenpussi.
Papuja oli tarjolla kolmea sorttia. 250g siemenpussi maksoi 50-55 penniä.
Herneitä oli kahta sorttia. Ydinherne oli halvempaa.
Sipulikasveja-listaan onkin sitten laitettu melkeimpä muut. Jättisipuli ja hopeanvärinen sipuli. Hetken löi tyhjää, mutta tuohan on hillosipuli ja helpotti kun oli ruotsiksi nimi Silfverhvit syltlök.
Kukkakaali ja "tavallinen kupukaali" eli keräkaali.
Spenaatti ja Sallaatti. Kirjoitusasu vain on muuttunut, muutenhan nuo ovat tuttua.
Dilliä, meiramia ja persilja. Siinä taitaa olla käytetyt mausteet.
Intian krassa. Onkohan tämä krassi?
"Vaaleita länkäkurkkuja"??? Olisikohan länkä eli pensas yhtään lähellä? Mahtaako olla näitä nykyisiä kasvihuonekurkkujen jotain muotoja?
"Pieni Venäläinen Kurkka". Nämä väittäisin olevan avomaankurkkuja.
"Jättiläiskurpitsi" Kurpitsaa ja isoa sellaista...
"Ydinpumppu" Nyt lyö tyhjää... tietääkö kukaan?
Sparris on parsaa.
"Briza maxima, vapiseva ruoho" eli Isoräpelö, koristeheinä. Vanha nimi on paljon hauskempi...
"Couvolvulus, Sininnen päiv. k." tarkoittanee sininen elämänlanka niminen köynnös. Hm... Sininen olisikin hieno...
"Eschscholtzia, Kultakerttu". Olisiko tämä kaliforniantuliunikko tai vastaava?
"Iberis, alba". Tämä on Saippo, valkoinen. Olisiko tämä talvisaippo?
Hajuherne ja lupiini.
"Nemophila insignis, varjokukka", joka on Sinisievikki. 
"Nigella, Sorea neito", nykyään tunnetaan kokkina ja kukkana nimeltä Tarhanneito.
"Papaver, valkea unikukka" eli unikko.
"Reseda, ameliorata" eli tuoksureseda.
"Rhodante, Eternellien ruhtin." on jokin ikikukka, mutta ei tietoa minkälainen.
"Antirrhinum, Jalopeuran kita" eli leijonankita. Mukava tuo vanha nimi "jalopeura".
Astereita.
"Calliopsis, ihana silmä" nykyään Kaunosilmänä tunnettu.
"Löfkoja" ja suomeksi leukoija. Jättiläis leukoija on kukista kallein, 35 penniä pussi.
"Crysanthemum, Häränsilmä" eli krysanteemi, mutta minkälainen?
"Dianthus, Keisarin neilikkä" eli neilikka, mutta ehkä harjaneilikka?
"Helianthus" eli tuttu auringonkukka!
"Ipomoea, Elämänlanka" eli aitoelämänlanka.
"Lagurus, Jäniksenhäntä" on nykyisin Jänönhäntä.
Lobelia, jota en tiennyt että sekin on näin vanha kasvi. Oppia ikä kaikki...
"Perilla laciniatis" eli Perilla. Ehkä tämän näköinen kasvi. Tekstit on käännetty ilmeisesti Google-kääntäjällä ja ovat aivan silkkaa huttua...
"Phlox" eli syysleimu. Nämä ovat ihania....
"Pyrethrum aureum",jota löytyy nimellä reunuspietaryrtti ja reunuspäivänkakkara.
"Ricinus" eli risiini.
"Viola tricolor" eli lempparini orvokki!
Maissia ihan kolmea sorttia.
"Lakanpunainen Zinnia" ja "purppuranpunainen Zinnia". Näillä on hieno nimi Oppineittenkukka.

Ja näitä kaikkia luvataan lähettää vain kaksi päivää tilauksen saavuttua.
Osoitteena on vain  Tyrvään puutarha-yhdistyksen sihteeri, Tyrvää.


Kuinkahan paljon yhdistyksellä oli jäseniä? Varmaan muissakin kunnissa toimi puutarha-yhdistyksiä?


Linkkivinkkejä:
Työläispihojen kasveja (pdf)
Isoäidin Kasvit  (verkkokauppa siemenille)
Puutarha.net (tietoja kasveista)
Laitasaaren perinnepihoista kirjoitus.
Vanhoja koristekasveja Internetixin sivulla
Kirjavinkki: Eeva Ruoff: Vanhoja suomalaisia puutarhoja

maanantaina, marraskuuta 12, 2012

Kunnallisveroäyriluettelo 1895

Kunnalliskokouksessa 27.12.1894 käsiteltiin kunnallisveroäyriluetteloa. Kokous teki luetteloon muutoksia.
Luetteloa ennen pitää palauttaa mieleen se tosiasia että 1865 kunnallisasetuksessa määrättiin perustettavaksi maaseutukunnat, kaupungeissa oli hallinto jo olemassa. Osa kappeliseurakunnista muodosti oman kuntansa kun kuntarajat muotoutuivat seurakuntien mukaan. Hallinto erosi kirkon hallinnosta ja mm. köyhäinhoito tuli kunnan velvollisuudeksi. Etsin tietoa miten Tyrväällä mahdettiin määriteltiin äänimäärät. Juhani Piilosen Kunnallishallintoa kuttupitäjässä Tyrvään kunta 1869-1969 kertoo näin:

"Puhe- ja äänivaltaisia olivat kunnalliskokouksissa täysi-ikäiset, jotka maksoivat kuntaan veroa eivätkä olleet toisen holhous- tai isäntävallan alla. Osallistumisoikeus meni, jos enemmän kuin yhden vuoden kunnallisverot jäivät rästiin. Palkolliset eivät olisi juuri voineet esiintyä kuntakokouksissa isäntiään vastaan, minkä vuoksi heidät oli jätetty sen ulkopuolelle. Naimattomalla naisella, eronneella ja leskellä oli äänioikeus, jos hän hallitsi itse omaisuuttaan. Aviovaimon katsottiin olevan miehensä holhouksen alla."
"Kunnallisasetus sisälsi äänestyksestä väljät ohjeet. Päätöksentekoon osallistui se joka osallistui kustannuksiin. Kun esim. tienpito, kyyditys ja kestikievarinpito olivat asetuksilla sälytetty manttaaliin pannun maan omistajain hatrtioille, oli vain talollisilla asiassa äänioikeus ja äänimäärä riippui manttaaliluvusta. Asetus määräsi pyöristämään epätasaiset manttaaliluvut, niin että 1/10 manttaalia tai vähemmän tuotti yhden äänen. siitä ylöspäin 2/10 manttaaliin asti kaksi ääntä jne.  Kokonainen manttaalli siis kymmenen ääntä, mutta tätä määräystä ei Tyrväässä seurattu. Tyydyttiin käyttämään manttaalilukuja sellaisenaan, ja äänestystulos voi tieasioissa olla esim 10 17/24 - 6 7/24. .. Vuosisadan vaihteessa sovittiin vihdoin että manttaalin tila tuotti tälläisissä asioissa 24 ääntä. "

"Muissa asioissa äänimäärä riippui kunnallisen tuloveron määrästä siten, että yksi äyri vastasi yhtä ääntä. Mutta mikä oli yksi äyri? Ei olut missään sanottu, että se vastaaa sadan markan tuloa, kuten myöhemmin. Niinpä se voi jossain kunnassa vastata 200 markan tai 500 markan tuloa. Tyrväässä näyttää jo 1870-luvulla käytetyn 100 markkaa."
Ja nyt kun ovat perusasiat kutakuinkin selvillä voikin katsoa 27.12.1894 kokouksen pöytäkirjaa joka julkaistiin Tyrvään Sanomissa 1.2.1895:
 

"1§
Esille otettiin kunnallisveroäyriluettelo vuodelle 1895, johon kokous teki seuraavat muutokset:
Isojärven kylästä talollinen K. Linkiltä vähennettiin 1 ääni;
Kaukolan kylästä torpp. T. Harvnojan äänet vähennettiin 2:deksi;
Ketolan kylästä Yli-Ketolan eläke vapautettiin;
Laukulan kylästä torpp. D. Myllynpäältä vähennettiin 1 ääni;
Liuhalan kylästä taloll. Fab. Ketolalta 1 ääni vähennettiin;
Marttilan kylästä neiti R. Gyllenbögelliltä vähennettiin 1 ääni,
kaupp. K. F. Enebäck'iltä vähennettiin 6 ääntä;
Pohjalasta torpp. W. Hakanpäältä vähennettiin 1 ääni;
Roismalan kylästä taloll. P. Maijalalle lisättiin 1 ääni;
Sammaljoen kylästä kansak. opett. K. Wesalalle lisättiin 10 ääntä;
Soukon kylästä torpp. T. Kulolle lisättiin 1 ääni;
Tyrvään kylästä työm. W. Torckell'ilta vähennettiin 3 ääntä;
Varilan kylästä kansak. opett D. Söderholm'ilta vähennettiin 2 ääntä.
Ilman muita muutoksia kokous hyväksyi veroäyriluettelon käytettäväksi. "
Nämä olivat siis muutoksia. Äänilistat ovat hävinneet, joten kokonaista listaa ei ole käytettävissä. Muutoksia kunnallislakiin tehtiin seuraavan kerran 1899.

Lähteet: Tyrvään Sanomat 1.2.1895, Kansalliskirjasto
Juhani Piilonen: Kunnallishallintoa kuttupitäjässä Tyrvään kunta 1869-1969
L.A. Sillanpää: Vammalan kauppalan historia 1897-1961

tiistaina, marraskuuta 06, 2012

Raivion työväentalosta

Raivion työväentalon rakensi Raivion työväenyhdistyksen jäsenet ja se valmistui 1914. Alue oli aikanaan lohkottu Jaatsin tilasta ja kyseinen alue oli Raivion palstatilana. Alueen omisti Walter Gallén. Alueella asui paljon Gallénin sahan työntekijöitä. Sisällissodan aikaan talossa oli punaisten toimintaa, mikä on tietysti selvä. Vuodelta 2008 on tutkielma Sisällissodan muistaminen Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939 (pdf). Olisiko tämä puolueettomampaa tekstiä kuin Vihtori Pakulan kirja?

Talon vierestä menee junarata ja radan toisella puolella on Nälkälänmäki, jossa työväestöä asui paljon myös. Ikkunat helisivät ja lattia tärisi aina junan mennessä ohi, varsinkin tavarajunan. Talon vierestä meni vanha kulkuväylä Nälkälänmäen puolelle. Junaradan tultua sitä silti käytettiin oikopolkuna, ja taitaapa siitä vieläkin olla epävirallinen kulkureitti.

Kuva talosta linkitetty seurantalot.fi sivullta.

Omat muistikuvani talosta alkavat 60-luvun loppupuolelta. Tonttia kiersi aita. Sitä en muista mutta veikkaisin sen olleen lauta-aidan. Vain portin kiviset tolpat ovat enää jäljellä aidasta. Pihan perällä oli puuliiteri, jossa oli talon lämmitykseen tarkoitetut halot. Ja lisää tehtiin talkoilla. Liiteri purettiin, aitaan puhkaistiin toinen kulkuaukko ja julkisivuun puhkaistiin ovi.

Talossa oli suuri sali, jossa oli esiintymislava. Lavan takana oli lavasteita, tuoleja ja muuta tarviketta. Lavan vieressä oli pieni koppi, josta soitettiin äänilevyjä tanssijoille orkesterin ollessa tauolla. Aulasta vasemmalle oli ravintolan puoli, jossa järjestettiin kokouksia ja kerhoiltoja ja tietenkin lauantaisin tanssit. Ravintolan perällä oli keittiö, jossa kokouksien kahvitarjoilut hoidettiin. Lauantaisien tanssien myynti hoidettiin keittiön myyntiluukun kautta. Useampana lauantaina myyntitiskillä istui innokas pikkulikka myymässä tauoilla höyrymakkaraa ja Jaffaa yhtä innokkaille tanssioille. Jonkin verran meni myös pilsneriä, Sisuja ja tupakkaa. Limpparipullojen korkit piti avata varovasti ettei sormiin tullut haavoja. Ja korkit tietysti kerättiin talteen askarteluja varten. Välillä likka pääsi tanssimaankin. Ei tuntunut työltä ja kivaa oli.

Aulan perällä oli vessat ja naulakkotila. "Kanilaput" piti olla kohdallaan koukuissa.
Oviaukon kohdalla oleva lipunmyyntikoppi oli myös hauska leikkipaikka pienelle mukulalle. Siinä leikittiin ... niin lipunmyyntiä. Yläkerrassa oli kokoushuoneen lisäksi asuinhuoneet, joissa asui talonmmies tai ehkä paremminkin talon hoitaja ja ylläpitäjä.

Talossa kokoontui erilaisia ammatti-, työväen- ja muita yhdistyksiä pitämässä kokouksia. Talossa pidettiin juhlia ja varsinkin vappujuhlat olivat vuoden tapaus. Monesti kiertävät huonekalukauppiaat pitivät esittelyjä talossa, sillä olihan iso sali vallan oiva isojen sohvien esittelyyn.

Vuonna 2004 on tehty raivion kaupunginosasta rakennuskannan inventointi ja tehty Raivion alueen asemakaavamuutos suunnitelma. Toivottavasti nykyaikaan saattaminen silti säilyttää alueen vanhan ilmeen.

Alueviesti kertoi talon 100-vuotisjuhlasta, joka vietettiin 2006

Kirja Raivion työväentalon vaiheita 1906-1996 olisi minusta mielenkiintoista lukea. Pitääpäs selvittää mistä sen saisi.

Työväenyhdistys vuokrasi Vammalan Teatterille talon 2009 kymmeneksi vuodeksi. Näin saatiin talolle hyvä vuokralainen. Teatteri remontoi tilat ja komeaa tuli.

Harri Rantanen on kertonut isästään ja isänsä suutarinverstaasta, joka sijaitsi Raivionkadulla. Vaikka kertomus ei taloa koske, kertoo se hyvin Raivion alueesta ja kuvat ovat hienoja.

maanantaina, marraskuuta 05, 2012

Kun juna tuli Tyrväälle

Junaradan rakentaminen oli monessa mielessä iso asia Tyrväälle. Paikallisten tehtaijioiden tuotteita päästiin kuljettamaan muualle maahan, ihmisten oli helpompi kulkea Tampereelle ja varsinkin takaisin, sekä posti kulki junan mukana nopeammin.
Tyrvään Sanomat kirjoitti 1.7.1894 kuinka asemalla järjestettiin juhlallisuudet ensimmäisen junan tullessa Tyrväälle.

27.6.1894 kello 2 aikaan odotettiin junaa saapuvaksi Karkusta. Asema oli koristeltu lipuin ja asemalle oli katettu pöytiä kestitsemään juhlavieraita ja työmiehiä. Vähän enne kello 3 saapui juna. Tyrvään torvisoittokunta tervehti soitolla tulijoita.  "Kun työmiehet olivat ensin purkaneet santavaunut, kutsuttiin he kaikki katettujen pöytien luo ja kullekkin annettiin suuri nisuleipä ynnä voita sekä pullollinen olutta. Kahvia tarjottiin samassa tilaisuudessa. Aterian loputtua nostivat työmiehet kolme kertaa hurraten ylös nimismies J. Selanderin, ynnä poliisikonstaapeli Pohjan ja tehtailia W. Gallénin, niinkuin juhlan toimeen panneet päähenkilöt. Torvisoittokunta soitti useita kappaleita, joita kuullessa aika kului hauskasti. Kaikki tapahtui hyvässä järjestyksessä, ilman vähintäkään häiriötä. Noin parin tunnin kuluttua menivät työmiehet taas työhönsä, ja seurakuntalaiset menivät kotiinsa hyvällä mielellä tästä hupaisesta päivästä. Useat seurakuntamme jäsenet olivat antaneet varoja, toiset hyvinkin runsaasti, tätä rautatien työmiesten juhlaa varten, joka samalla oli juhlahetki koko seurakunnalle, nyt kun Tyrvääkin oli rautatiellä yhdistetty maamme muihin paikkakuntiin."

Junarata Poriin asti valmistui 1895. Aikataulukirja kertoo junan lähteneen Tampereelle joka arkipäivä kello 10.22 ja saapuneen Tampereelta kello 6.56. Juna viipyi Tyrväällä 8 minuuttia. Kolmannen luokan lippu Tyrväältä Tampereelle maksoi 2 mk 70 p, meno-paluu 4 mk 30 p.

Kari Rydmanin blogissa oli hieno kuva Tyrvään asemalta vuodelta 1902.
Museoviraston sivuilla kerrotaan asemasta ja Tyrvään Sanomat kertoo kuinka museovirasto auttoi rahallisesti aseman vesitornin korjaamista

Ja tämän syksyn Tyrvään Sanomat kertoo kuinka suunnitteilla on päästä nopeasti Porista Helsinkiin. Lukisin mielummin uutisen, jossa kerrottaisiin lähiliikennejunan kulkemisesta tunnin välein Tyrvään ja Tampereen väliä.

sunnuntaina, marraskuuta 04, 2012

Uutisia Tyrväältä - tai oikeasti Huittisista

Tyrvään Sanomat kirjoitti Huittisista löydetystä vanhasta sotatantereesta:
Muinainen sotatanner.
Muinainen sotatanner on löydetty Huittisten pitäjän Sammun kylän Wähänkäen maalta, noin kilometrin päästä kirkolta Tampereelle päin. Sanotun talon omistaja A. Wähäkäki rupesi tänä syksynä sulattamaan Hiukkawainio nimisen peltonsa mäkeä pelloksi, ja sitä tehtäissä on löydetty jotenkin läheltä maanpintaa suuri joukko ruostuneita keihäänteriä, isompia ja wähempiä; tikarinteriä useampaa laatua, weitsen teriä, muutamia hyvinkin suuria, miekkain kappaleita ja kahwain osia; pronssisia solkia, priiskoja ja wanhanaikuisia epoletteja, pronsiwitjain kappaleita; suitsien kuolaimet; spiraali- ynnä muita renkaita sekä joukko pronssi- ja rautakaluja, joiden tarkoitusta on waikea arwata. Siellä, missä näitä kaluja on löydetty, on myöskin ollut kalujen päällä taikka ruokamullan joukossa runsaasti mädännyttä luupulua, joiden rakenteesta ja laadusta woipi otaksua niiden olewan ihmisten luita.

Samasta uutisesta kirjoitti myös Aamulehti, Hämeen Sanomat, Tampereen Sanomat, Tampereen Uutiset, Aura, Päivälehti, sekä laajemmin asiaa valoitti Satakunta-lehti. He arvelivat löydöksen olevan Tanskalais-sodasta. Lehti kirjoittaa myös vielä kaivamattomista alueista.
Lieneekö jo kaivettu vai vieläkö Huittisissa muhii löytämättömiä aarteita. Toivottavasti nämä metallinpaljastaja-harrastajat eivät pilaa mahdollisesti kaivamattomia ja tutkimattomia paikkoja.

Entä miksi juttu Huittisista?
A. Vähäkäki oli syntynyt Tyrväällä. Jutun huomasin Tyrvään Sanomista. Ja onhan tämä mielenkiintoinen uutinen!

lauantaina, marraskuuta 03, 2012

Kauppias Enebäck

Tyrvään Sanomien 1.1.1895 takasivulla mainostaaa kauppias K. F. Enebäck.


Suuri walikoima:
Willa tawaroita, naisten palttookankaita, Saarlia, päähuiwia, wanttuita y. m.
Miesten trikoota, werkaa, sarkaa, willahuiwia y. m. Lakkia, kintaita, pälsyn nahkoja, wöitä y. m. talwen tarpeita, kaikkia mahdollisen halwalla.
K. F. Enebäck'llä
Kauroja sekä Pellawan siemeniä ynnä Ketun ja Orawan nahkoja ostetaan korkeimpaan hintaan.
Kaarle Fridolf Enebäck oli syntynyt Asikkalassa 2.3.1864 Karl Gustaf Enebäckin ja Emma Amanda Scottmanin kolmantena lapsena.  Asikkalasta hän muutti leskiäitinsä ja sisarusten kanssa Vesilahdelle 1881. Isosiskot Elvira Emilia ja Klara Karolina muuttivat Tampereelle. Veli Emil Edvard mainitaan Vesilahdella äidin kanssa. Kaarle mainitaan muuttokirjassa 1891 Vesilahdelta Tyrväälle kauppapalvelijana. Tyrväällä hän muutti Marttilan kylään eli nykyiseen Vammalan keskustaan.

Esko Pietilä kertoo kirjassaan Vammalan rakentaminen vuoteen 1918:
Kauppias Knut Adolf Brander rakensi vuonna 1869 talon. Sitä jatkettiin useampaan otteeseen, joten siitä muodostui lopulta pitkä rivi. Hänen kuolemansa jälkeen jatkoi liikkeenpitoa hänen ruotsalaissyntyinen leskensä Gustaava Ulrika vuoteen 1889. [saunasta...] Nahkuri Kalle Koskinen osti talon ja rakensi sen uudelleen vielä samana vuonna. Hän piti siinä nahkuriliikettä vähän aikaa, mutta antoi sitten tilat vuokralle. Kauppias Kaarle Fridolf Enebäck perusti taloon sekatavaraliikkeen ja osti talon, sekä tontin No 2, pitäen liikettä kuolemaansa saakka vuonna 1897. Silloin hänen kauppa-apulaisensa Frans Lehtonen osti kauppavaraston ja piti liikettä vuoteen 1905. Hänen jälkeensä kauppaa piti Vilho koskinen vuoteen 1907. Tyrvään Osuuskauppa osti talon vuonna 1908. [vuokralaisista..]
Tontit No 11 ja 12 jäivät Enebäckin (Erho) perillisten haltuun.
Kortteli paloi kokonaan vuonna 1918.

Kauppias Kaarle Fridolf ja ompelijatar Sofia Henrika Koskinen vihittiin 16.10.1892. Sofia oli syntynyt Kiikassa 6.3.1857 Skinnarlan Poussalla. Hänen veljensä oli mainittu nahkuri Kaarlo Fredrik "Kalle" Koskinen. Kaarle Enebäck ja Sofia saivat kaksi lasta; Elna Sofia ja Kaarlo Eero. Kauppias Enebäck kuoli keuhkotautiin 27.2.1897 vain viikkoa ennen 33-vuotispäiväänsä. Leski ilmoitti maaliskuun alkupuolen Tyrvään Sanomissa:

 Hänen hautajaisistaan kirjoitti maaliskuun loppupuolen Tyrvään Sanomat maaliskuussa 1897:

Samassa lehdessä leski kiittää saattoväkeä. Hän myös ilmoittaa jatkavansa liikettä samalla toiminimellä ja toivoo saavansa samaa luottamusta kun ennenkin oli hänelle osoitettu.

Kauppiaan tontilla sijaitsee nykyään entinen Apajan talo.

Lähteet:
Tyrvään Sanomat 1.1.1895, 5/1897, 6/1897
Tyrvään seurakunnan rippikirjat ja muuttaneiden luettelo.
Vesilahden seurakunnan rippikirjat ja muuttaneiden luettelo.
Asikkalan seurakunnan rippikirjat ja muuttaneiden luettelo.
Esko Pietilä, Vammalan rakentaminen vuoteen 1918, Tyrvään seudun museo- ja kotisseutuyhdistyksen julkaisuja XLVII, 1973.
Google Maps.

perjantaina, marraskuuta 02, 2012

Jonas Jonasson Tunström ja ADOnline

Hetki vierähtänyt Jonaksen etsinnästä, mutta eipä nämä täältä katoa. Viimeksi kerroin Jonaksen muuttokirjasta ja mitä löysin Family Search -sivulta. Ja näistä tiedoista olikin iso apu!

ADOnlinella on pari kertaa vuodessa ilmainen viikonloppu, joten siihen kannattaa varautua etsimällä mahdollisimman paljon tietoa jo etukäteen. Minulla oli tallennettuna Family Search kautta saadut kirjatiedot. Ja ne nopeuttivat etsintää todella paljon. Tiesin niiden perusteella mistä kirjasta lähteä etsimään oikeita kuvia. ADOnlinesta löytyi Jonaksen ja sisarusten syntymät, vanhempien kuolemat, sekä vanhempien perukirjat.

26.3.1757 löytyi Jonaksen isosisko Brita Bälingen kastetuista, paikkana Svartarbo.
[Bälinge-C-3-1755-1839-Bild-12-sid-8]

Jonas Jonasson syntyi Bälingessä Uppsalan lähistöllä Jonas Ericssonin ja Brita Pärsdotterin nuorimpina lapsina ja kaksosena 13.12.1759.
Bälinge C3 1755-1839 Bild 20 sid 16.

Kuvassa on syntyneet ja kastetut kirjasta osa, jossa Jonaksen ja kaksoissiskonsa Margaretan syntymä ja kaste on mainittu. Kummien nimien tulkinta olikin minulle vaikeaa:

"Twillingar Jonas och Margareta
Svartarbo u.hb. Jonas Ersson, h. Brita Pärsdr.
Nyby Mart Mattsson, xx Jöran Olsson, xx Olof Henrsson, xx Per Ersson.
H. xx Ersdr i Nyby. Svartarbo Ho. XX , Jx E: h: Margareta Svartarbo Eh: Marija Olofsdr, Rönby pig. Brita Olofsdr"

Jonas Ersson mainitaan kuolleiden luettelossa elokuussa 1759 eli ennen kaksosten syntymää:
Bälinge EI 1 1755-1854 Bild 118 sid 112.
"Aug.
d. 26. d. 12. Svartarbo Jonas Ersson 42 3 -- Bröstsjuka"
Elokuu
26.(7.) 12.(8) Svartarbo (kylästä) Jonas Erkinpoika 42 vuotta 3 kk Keuhkotauti (kuolinsyy)
6.11.1759 suoritettiin perukirjoitus:
"1759 den 6te November, varo nu? under-
tecknade Kallade af Enkan hustru Brita Pärs-
dotter i Svartarbo och Bäsling Socken, at
Inventera och värdera den lösa egendom, som
befants efter den afledan man Bonden Jonas
Ersson, som Kommen utdelas med? 2ne omyn-
diga Barn emellan?, befants som följer."
Lapsia mainitaan kaksi, mutta leski odotti vielä kaksosia. Lieneekö tämä syntymätön laskettu mukaan vai onko toinen lapsi joku jota en ole vielä huomannut?

Lasten äiti Brita Perdotter kuoli 1765.

"D. 25 d Febr: 10 Svartarbo Jonas Ersson Encka Brita Persdotter 34 -- ??"
"25.1. 10.2. (haudattu) Svartarbo kylästä Jonas Erkinpojan leski Brita Perintytär 34 vuotias, kuolinsyy?"
Britan kuolinsyytä en ymmärrä. Vaikka kuinka tuijotan niin ei aukene. Saa kertoa jos arvaa, minä en edes arvaa.
Britan jälkeen perukirjoitus pidettiin jo 16.2.1765.

Mitä lapsille tapahtui? Missä he kasvoivat vanhempien kuoltua? Kuka heistä huolehti?
Lapset ovat isänsä kuoleman jälkeen äitinsä kanssa äidin isän talossa Tunassa. Jäivätkö he sinne myös äidin kuoltua? Paljon on kysymyksiä ennekuin Jonas ilmestyy Prunkkalaan. Kaikkea en varmasti saa selvää mitä Jonakselle tapahtui, mutta mielenkiintoista on kokeilla mitä kaikkea saakaan selville.

Lähteet:
http://www.arkivdigital.net/
https://familysearch.org/pal:/MM9.1.1/XFG1-Y77
Bälingen seurakunnasta tietoja
Digitalt Museum - Bälinge haku Linkki Digitaalisen museon kuviin Bälingestä. Ihan muuten vain.

torstaina, marraskuuta 01, 2012

Uutisia Tyrväältä


Ajattelin poimia lehdistä mielenkiintoisia juttuja Tyrväästä. Tietysti Tyrvääläisyyden pää-äänenkannattaja Tyrvään Sanomat aloittaa. Lehti on ilmestynyt jo vuodesta 1894 ja ilmestyy yhä. Lehden kannen mukaan lehti numero 0 ilmestyi 1.1.1895. Lehden sisäsivulla lehden numeroksi jo mainitaan 1.
Kirkkoherra on kirjoittanut lehteen sivulle kolme tilastoja emäseurakunnan väestöstä.


Wäen-muutoksia Tyrwään emäseurakunnassa wuonna 1894.
Syntyneitä: 167 miesp. 144 naisp.; yhteensä 311 l. Syntyneistä oli kaksoisia 6 paria; äpäriä 12 lasta, joista 9 miesp., 3 naisp.: kuolleina syntyneitä 5 lasta.
Kuolleita: 61 miesp., 63 naisp., yhteensä 124 henkeä. Siis 91 enemmän syntyneitä kuin kuolleita.
Kuolleista oli lapsia alle 1 wuoden 37; 1-5 = 14; 5-10 = 3; 10-15 = 3.
Wanhin mies kuolleista oli 87 w. 18 päiwän wanha; wanhin nainen 89 w. 1 kk. ja 24 p.
Wihityitä 53 parikuntaa.
Kuoleman kautta katkaistuja awioliittoja: Miehen kuoleman kautta 18, waimon kuoleman kautta 13, yhteensä 31 parikuntaa.
Sisäänmuuttaneita: 38 miesp., 53 naisp., yhteensä 91.
Poismuuttaneita 94 miesp., 93 naisp., yhteensä 187; niinmuodoin 96 enempi poismuuttaneita kuin sisäänmuuttaneita.
Kun otetaan kuolleitten luku syntyneitten luwusta ja niinikään sisäänmuuttaneitten poismuuttaneitten luwusta, jääpi tulokseksi että seurakunnan wäkiluku wuoden kuluessa on lisääntynyt 50 miesp. ja 41 naisp., eli yhteensä 91 hengellä. 
Seurakunnan koko wäkiluku tekee tätä nykyä 3905 miesp. ja 4001 naisp., eli yhteensä 7906 henkeä.
Tyrwään kirkkoherran kansilasta 31.12.94.
Johannes Bäck.
Kirkkoherra.
Tyrväällä tuona vuonna vanhimpana miehenä kuollut oli itsellinen leskimies Matti Matinpoika Hieta Tapiolasta. Vanhin nainen oli Soinilan Ruutikasta entisen torpparin leski Maria Antintytär Vahala. Molempien kuolinsyyksi on merkitty vanhuus. Lapsia kuoli tuon vuoden aikana 57 eli melkein puolet. Monilla haudatuilla näyttää olevan kuolinsyy tuntematon.
Kastetuilla lapsillä näyttää olevan jo kahta etunimeä enimmäkseen. Kansakoulun opettajan lapsella on jo kolmekin nimeä. Sulo nimi näkyy poikalapsella, aiemmin olen nähnyt tytöllä. Tytöillä näkyy pari erikoista nimeä Niini ja Kunikunda, muuten ollaan oltu perinteisissä nimissä.
Muuttoliikettä näyttää olevan enimmäkseen naapurikunnista ja naapurikuntiin. Jonkin verran näyttää olevan isoihin kaupunkeihin lähtijöitä. En alkanut laskemaan määriä vaikka alkoikin vähän kiinnostamaan.