torstaina, huhtikuuta 14, 2016

Huono vuosi tulossa näemmä

Tästä vuodesta on tulossa huono. Sen voin sanoa jo nyt vaikka vasta olemme tätä vuotta nähneet vasta vajaat neljä kuukautta. Tänä aikan on jo viisi hyvää tuttua tai läheistä ihmistä vaihtanut hiippakuntaa. Jos joskus on meikäläinenkin hiljaa, niin nämä jatkuvat, yllättävät ilmoitukset kyllä saavat hiljaiseksi. En unohtanut myöskään että isäni kuolemasta tuli kuusi vuotta alkukuusta. Tai rakkaan serkkuni kuolemasta viisi vuotta. Anopinkin kuolemasta on jo kaksi vuotta. Surullista aikaa.

Terveisiä sinne taivaalliseen laulukuoroon! Jokainen vuorollaan...

Tänäpänä minä,
huomenna sinä
hautan kanetan
1834
Kylä peräsänin
tulet wielä pikemin
kos lulete w1834


Kuvassa Sastamalan Pyhän Marian ruumispaarit.


sunnuntaina, huhtikuuta 10, 2016

Rakuuna Johan Ridderbeckin lapset

Johan Jöransson Ridderbeck löytyi aika aikaisessa vaiheessa esivanhemmakseni, mutta tutkimus tyssäsi häneen. Otetaanpa tänään kertaus Johan Jöransson Ridderbeckin jälkipolvista ja jatkan sitten Johanin viimeinkin löytyneistä vanhemmista.

Johan Jöransson on merkitty rippikirjoissa syntyneeksi 1739 ja sotilasrullissa paikaksi on mainittu Tyrvää. Syntyneistä ei Johania suuretsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Kiikan kirkonkirjassa Johan näkyy ensimmäisen kerran 1762 Kiikan Ritalan rakuunana. vaimo Maria Johansdotter mainitaan tarkalla syntymäajalla 3.2.1732. Hän on syntynyt Tyrvään Näntölän Knuutilla, jossa heidät myös vihittiin 14.3.1762. Tällöin Johan on jo Ritalan rakuuna.

Johan oli Porin henkirakuunarykmentin kevyt jalkaväkipataljoonan everstiluutnantin komppanian rakuuna numerolla 104. Johan oli n. 160 cm pitkä. Hänellä oli hevosena 1775 pääkatselmusrullan mukaan musta vallakka, joka oli 20 vuotta vanha. 1785 katselmuksessa mainitaan on jo toinen hevonen, joka oli 13.10.1779 palvelukseen otettu 10-vuotias musta uros.

Johan Jöransson osallistui Kustaan sotaan, jossa 13.7.1790 käytiin Koiviston taistelu. Siellä venäläiset ottivat panttivangeiksi sotilaita ja Johan oli yksi niistä. Hänestä ei tiedetä tämän jälkeen.

Ritalaan tuli uusi rakuuna, jolloin leski, Maria muutti Tyrväälle Marttilan kylään, jossa hän kuoli  22.1.1804.
The New York Public Library, digital collections
http://digitalcollections.nypl.org

Sitten katsaus pariskunnan lapsiin.

Ridderbeckin ensimmäinen lapsi Maria Johansdotter syntyi 4.7.1762 Kiikan Ritalassa. Kummeina hänellä olivat Ritalasta leskirouva, majurska Margareta von Bleke, Mademoiselle Sophia Finne, Näntölän Knuutin isäntä Anders Knuuti ja Persson isäntä Johan Perso.  Persolla oli äiti Marian sisko Walborg Johansdotter emäntänä, joten se selittää tämän yhteyden Person taloon.

Maria meni naimisiin Ruotsilan rakuunan Michel Michelsson Rothin (s. 24.9.1755 Karkku Nohkua, k. 1790) kanssa 24.5.1778. He asuivat Ruotsilan rakuunatorpassa ja saivat neljä lasta Caisa (s. 2.9.1779, k. 19.8.1857 Somero) , Maria (s. 26.12.1782, k.?), Lisa (s. 28.10.1785, k. 11.6.1867 Kiikka Leikkuu) ja Johannes (s. 25.10.1788, k. 15.12.1879 Kiikoinen). Michel Rothin kaaduttua 1790, leski Maria meni naimisiin Haapaniemen Kokon leski-isännän Matts Johanssonin kanssa 2.4.1804. Matts kuoli 17.12.1828 ja Maria 5.1.1829. Molemmilla kuolinsyynä vanhuuden heikkous.

Marian ja Michel Rothin lapsista Lisa meni naimisiin sotilaan Carl Fredric Borgin kanssa. Caisa mitä ilmeisemmin päätyi Somerolle (varmuutta ei ole mutta ei myöskään kumottua tietoa). Johannes päätyi torppariksi vaimonsa Maria Michelsdotterin (s. 28.11.1784 Kiikka Vehkakoski, k. 2.5.1854 Kiikka) kanssa Kiikan Leikkuun Koivulaan. He saivat neljä lasta, joista Maria Johansdotter (s. 1.4.1819 Kiikka Leikkuu, k. 21.4.1906 Kiikka) meni naimisiin Setälän Anders Anderssonin (s. 19.9.1819 Kiikka Leikkuu, k. 20.8.1896 Kiikka Leikkuu) kanssa saaden kahdeksan lasta. Heistä kolmen (Anders, Johan Victor ja Maja Stina) jälkipolvia olen kirjannut. Maria-tyttärestä ei ole mitään tietoa 1809 päättyvän rippikirjan jälkeen.

Ridderbeckin toinen lapsi Caisa Johansdotter syntyi 5.11.1764. Kummeina olivat vänrikki herra Gustaf Köhler, kornetti Henric Carl G. Tollet, Mademoiselle v. Kühler ja neiti (jungfru) Caisa M. Tollet (Catharina Margareta).

Caisa Johansdotter meni naimisiin Kiikan Hykkerlän Tipilästä kotoisin olevan räätäli Abraham Mattsson Fagerstömin (s. 6.10.1762, k. 12.6.1825 Kiikka Hykkerlä) kanssa. He saivat kuusi lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Poika Johan Abrahamsson (s. 24.7.1791 Kiikka Hykkerlä, k. 14.3.1865 Kiikoinen) sai kaksi lasta vaimonsa Maria Ericsdotter (s. 25.1.1798 Kiikoinen, k. 26.4.1868 Kiikoinen) kanssa. Heidän tyttärensä Maria Johandotter (s. 3.3.1821 Kiikka Hykkerlä, k. 6.6.1907 Kiikoinen) ja puolisonsa Anders Thomasson Kankaanhuhta (s. 27.11.1818 Kiikka Hykkerlä, k. 26.2.1902 Kiikoinen) saivatkin sitten jo yhdeksän lasta, joista vanhin, Antti (s. 5.4.1844) sai 12 lasta ja David (s. 28.9.1854) 11 lasta. Evert (s. 29.4.1860) meni naimisiin Kiikoisten Niemen leskiemännän Amanda Sofia Juhontytär (s. 1.7.1849 Tyrvää Kalliala, k. 28.6.1884 Kiikoinen) kanssa. heillä oli yksi yhteinen poika Evert Herman. Amandan isä oli Johan Vilhelm Haro (s. 16.9.1824 Tyrvää Kalliala, k. 19.5.1860 Kiikoinen), joka myi Haron talon ja muutti Kiikoisiin 1854.  Muista jälkipolvista ei ole minulla tietoa. Caisan ja Abrahamin pojan Johanin jälkeläisiä on siis paljon!

Caisan ja Abrahamin tytär Anna Catharina (s. 6.12.1796 Kiikka Hykkerlä, k. 12.3.1867 Kiikka Leikkuu) meni naimisiin Kiikan Ruotsilan torpparin Eric Ericsson Myllymäen (s. 25.1.1791 Kiikka, k. 16.7.1866 Kiikka Leikkuu) kanssa. He saivat viisi lasta, joista Catharina Elisabeth (s. 16.10.1821 Kiikka, k. 18.11.1903 Tyrvää) meni naimisiin entisen Keikon isännän, sittemmin Tanhuanpään torpparin Johan Gustaf Henricssonin (s. 9.9.1826 Tyrvää, k. 8.2.1907 Tyrvää) kanssa. He saivat neljä yhteistä lasta.

Anna Catharinan ja Eric Ericssonin kolmas lapsi, Johan Gustaf Ericsson (s. 10.5.1827 Kiikka, k. 27.10.1898 Kiikka Ruotsila) oli itsellisenä aluksi Kiikan Leikkuussa vaimonsa Maria Christina Johansdotterin (s. 17.5.1820 Tyrvää, k. 4.3.1890 Kiikka Leikkuu) kanssa. He saivat viisi lasta, joista kolme kuoli pienenä. Johanin jäädessä leskeksi, hän avioitui 18.5.1891 Kiikan Ruotsilaan itsellisnaisen Hilma Matintytär Ryttlinin (s. 20.5.1840 Kiikka) kanssa. Hilmalla oli kolme aviotonta poikaa, joista kaksi jäi asumaan äitinsä kanssa. Yhteisiä lapsia ei heillä ollut. Ruotsilassa Johan Gustafilla on sukunimi Kimppa.
Abrahamin ja Caisan lapsista Abraham ja Stina on vielä selvittämättä.

Ridderbeckin kolmas lapsi oli poika Johan Johansson, joka syntyi 2.5.1767 ja kuoli 8.9.1768. Hänen kummejaan olivat Herra Abraham Wanochius, isäntä Johan Perso, rouva majurska Margareta Elisabeth von Blek ja neito (mademoiselle) Sophia Finne. Kuolinsyytä ei Johanille ole mainittu.

Seuraavaksi syntyi kuolleena syntynyt lapsi 8.7.1770.

Ridderbeckin viides ja nuorin lapsista oli tytär Lisa Johansdotter, joka syntyi 15.11.1771. Hänen kummejaan olivat vanha rakuuna Henric Seidel. Torppari Johan Poussu vaimonsa Maria Ericsdotterin kanssa ja neito (mademoiselle) Sophia Finne.

Lisa Johansdotter meni naimisiin Väcktare Matts Johansson Weckmanin (s. 19.9.1754 Tyrvää, k. 6.12.1839 Tyrvää) kanssa 29.11.1793. He saivat kuusi lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Tytär Maria Mattsdotter Weckman (s. 15.6.1798 Tyrvää, k. 28.12.1866 Tyrvää Marttila) mainitaan rippikirjassa vanhapiikana (ogift gumma) Tyrvään Marttilassa. Matts Mattsson (s. 24.4.1805 Tyrvää) värväytyi sotilaaksi 1839.  Stina Mattsdotter (s. 22.8.1795 Tyrvää) muutti Hämeenkyröön. Anna Mattsdotter  (s. 6.3.1808 Tyrvää, k. 18.7.1868 Tyrvää Roismala) vihittiin Christian Andersson Vilppalan, sittemmin Villenius (s. 17.10.1809 Tyrvää Roismala, k. 30.8.1860 Tyrvää Roismala) kanssa 13.6.1850. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainitsen että Christianin sisko oli Rudolf Koivun isoäiti, jonka luona hän vietti lapsuuttaan.

Vähän sekavaa, mutta lavea on suku. Ja kun jälkipolvia on tässä kirjattu, pyrin kirjoittamaan Johan Jöransson Ridderbecin vanhemmista seuraavaksi. Heti kun ehdin.

Lisätietoja
Kustaa III sodasta lisää mm.
Marko Tiainen,  Kunniallinen rauha horisontissa - kangastus vai fakta? Kustaan sodan rauhantekoon johtanut diplomaattinen prosessi 1788-1790, 2008 (pdf)

Lähteet:
Tyrvään ja Kiikan seurakuntien rippikirjat ja muut kirkonkirjat.
Sotilasrullat SSHY:n jäsensivuilla (vaatii kirjautumisen)