maanantaina, joulukuuta 15, 2014

Pähkinä, Hyvikki ja Maituri! Tulkaa lypsylle!

Viime vuonna siirrettiin Faba OSK -arkisto Hämeenlinnan maakunta-arkistoon. Keväällä olikin Hämeenlinnan sukututkimusseuran luentoillassa kertomassa FM Hilja Toivio kantakirjahevosista ja niiden jalostuksesta. Arkisto on laaja ja siihen aion vielä joskus tutustua ihan mielenkiinnosta. Vaikka en siis karjanhoidosta yhtään mitään ymmärrä.

Lehmien ja sonnien jalostus alkoi kiinnostaa kun lehmiä alettiinkin pitämään maidon takia eikä enää vain lannan takia. Maitoa lypsettiin aikaisemmin lähinnä kesäaikoina ja tehtiin myös ns. kesävoita. Nyt alkoi navettojen kehittäminen, perustettiin meijereitä ja lypsykarjan ominaisuudet aloivat kiinnostaa enemmän karjanomistajia.

Senaatti aloitti karjanjalostuksen ohjelman 1845. Suomen Talousseura oli tehnyt neuvontatyötä jo perustamisvuodestaan 1797 alkaen mutta sen toiminta oli aktiivisinta Varsinais-Suomessa.

Lehmissä oli alueellisia eroja; idässä kyyttöjä, lännessä ruskeat ja pohjoisessa valkoista rotua. Nämä olivat ns alkuperäisrotuja eli maatiaisrotuja. Valtio alkoi tuoda ulkomaisia lehmiä parantamaan lehmien ominaisuuksia. Ulkomailta tuodut lehmät myytiin huutokaupalla. Monet lehmät jouduttiin lopettamaan kun niissä huomattiin vakavia sairauksia. Maidon tuotanto-ominaisuuksien perusteella valittiin jalostettavat eläimet.

Maanviljelyskouluja perustetiin, joista ensimmäisenä Mustialan maanviljelys- ja meijeriopisto. Siellä toimii nykyään museo.

Sonniyhdistyksiä perustettiin ja niitä tuettiin, sekä oli myös kruununsonneja. 1895 annettiin määräraha sonniyhdistyksille ja jos ei ollut yhdistystä, määrättiin kantasonni. 1903 oli jo 165 yhdistystä. Sonnin tuli olla joko ayshire- tai maatiaissonni, jotta sai valtiontukea rahalainaan sonnin ostamista varten.

Maidontuotannon ja rehun kulutuksen seuraamisesta tuli keskeinen tehtävä Karjan tarkkailuyhdistyksille, joita perustettiin maakuntiin. Valtion karjanhoidon ja eläinsiitoksen konsulentti aloitti työnsä 1896. Hän seurasi keskituotantoa, mutta ei yksittäisten lehmien tuottoa vielä. Perinnöllisyyden merkitys jalostuksessa, rotukohtainen siitos ja jälkeläisten tutkiminen ja ominaisuuksien vertailu nostettiin tärkeiksi asioiksi. Tanskasta (Victor Procsh) tuli ajatus puhtaan rodun jalostamisesta. Suomessakin muuttui käsitys karjarotujen välisestä jalostuksesta ja tähdättiin neljään olemassa olevaan rotuun.

1898 Itä-Suomen karjanjalostusyhdistys perustettiin ja samana vuonna he pitivät karjanätyttelyn. Kantakirjan ylläpito oli yhdistyksellä jalostukseen hyväksyttyjen samanrotuisten sonnien rekisteri, 1904 alkaen myös lehmiä. 1898 oli Tampereella maatiaiskarjanäyttely.

1900 perustettiin Ayshire-karjan jalostusyhdistys.
1904 perustettiin Länsi-Suomen maatiaiskarjan jalostusyhdistys. He järjestivät paikallisia jälkeläisnäyttelyitä eikä aluksi ollut tuotantotietoja.
1905 Pohjois-Savon karjanjalostusyhdistys perustettiin.
1898 Urjalan yhdistyksessä aloitettiin maidon rasvaprosentin seuranta. He olivat edelläkävijöitä ja heillä oli myös tarkastuskarjakoita.

Hilja Toivion kertoessa rodunjalostuksesta mietin kokoajan myös samaan aikaan kehittynyttä ajatusta ihmisroduista, rotupuhtaudesta ja yli-ihmisestä. Varmaankin vaikutti myös eläinten jalostamisessa.

Kesällä löysin Jokioisten pienviljelijäkoulun kirjaston poistokirjan Länsi-Suomen karjan kantakirja XXXI. Äidille perusteltuani miksi haluan maksaa tuosta kirjasta tuo pyydetyn 50 senttiä, poistuin kirjan kanssa tyytyväisenä.

Kirjassa on vuonna 1947 kantakirjaan hyväksytyt, palkintoluokkaan hyväksytyt ja valioluokkaan hyväksytyt lehmät ja sonnit. Kirjassa on myös hyväksymisperusteet, sekä mikä hauskinta, lehmien ja omistajien nimet. Kyllä! Tässä kirjasta poimimiani tyrvääläisiä nimiä. Voi olla että en huomannut kaikkia.

v. 1947 L.S.K:n kantakirjaan hyväksytyt sonnit
V.E. Suomela, Tyrvää
11896 Nuija s. 10.7.1945 Tyrvään Pällillä. is (irtosarvet, otsakarvasta huomattavasti näkyvät nahkasarvet), r (ruskea), syvä eturuumis, selässä pehmeyttä, lautasessa laskevuutta.
Emä: Heluna  71770 P. isä: Sahuri 11095

Vataan sonniyhdistys, Tyrvää
11897 Uljas s. 18.11.1943 Tyrvään Kurjella.
Ns (pienet nahkasarvet, sarveisnappi tai rupia), vlr (vaaleanruskea), syvä eturuumis, vankka selkä, leveä lautanen, takasyvyydessä toivomisen varaa.
Emä: Kilpa 48964 P. isä: Levari 9383 P.

Eero Kallio, Sammaljoki
11958 Utu s. 29.5.1944 Karkun Koivun Pentillä.
N (nuti), vlr, syvä eturuumis, suora selkä, takasyvyydessä toivomisen varaa.
Emä: Aave 36288 V. Isä: Opas 10996

Oskari Kallio, Sammaljoki
11959 Terva-ukko s. 11.9.1944 Karkun Hurulassa.
is, vkr (voikonruskea, hyvin vaaleanruskea), litteä rinta, suora selkä, lyhyt lautanen, hyvä takasyvyys.
Emä: Leimu 52169 V. Isä: Terva-Harsti 11000 P.

P. Haapiseva ja Helmi Perttuli, Sammaljoki
11960 Ukkeli s. 6.9.1943 Huittisten Pöyrillä.
N, vlr, vankka selkä, kattoa lautasessa, vankka.
Emä: Tessu 51791 P. Isä: Ukke 9441

v. 1947 L.S.K:n kantakirjaan hyväksytyt lehmät
Antti Perso, Tyrvää
80356 Alsike s. 15.3.1941.
N , vlr, syvä eturuumis, hyvä lautanen.
Apu 53346 P. Pekki 9326
1945-46: 3895 (maidontuotanto) - 167 (voin määrä) - 4,3 (maidon rasvapitoisuus), 59 (5 kuukauden suhteellinen maidontuotanto).

Olavi Salli, Tyrvää
80357 Herttike s. 5.10.1941.
s (sarvellinen), r, litteä rinta, terävä selkä, hyvä lautanen.
Satu 46425 Santtu 9449
1945-46: 2848 - 104 - 3,7, 44

Heikki Haunia, Tyrvää
80358 Alsike s. 6.12.1941.
n, vlr, säkävä, pehmeyttä selässä.
Unelma 75481 Tarmo 9450
1945-46: 2352 - 111 - 4,7, 63

I. Heikkilän perik., Tyrvää
80359 Omena s. 27.3.1942.
n, vlr, litteä rinta, kattava selkä, leveä lautanen.
Asteri 54557 Tönö 9157
1945-46:2620 - 116 - 4,4, 62
80360 Orvokki s. 17.7.1942.
n, r, syvä eturuumis, vankka lautanen.
Äyri 58821 Tönö 9157
1945-46:2387 - 107 - 4,5, 50

Ja tätä rataa on selitetty lehmät ja kerrottu omistajat. En vain viitsi kaikkea tähän kirjoittaa, joten kirjoitan vain omistajan ja lehmän nimen. Niitä on niin paljon.

Olga Lippu, Tyrvää - 80361 Kiltti
Saima ja Elli Junnila, Stormi - 80362 Pamppu
Liisa Eino, Tyrvää - 80363 Urpu, 80364 Vaippu, 80365 Ystävä
V. E. Suomela, Tyrvää - 80366 Äly
Eero Harsu, Stormi - 80367 Rassu
H. Rahkila, Tyrvää - 80368 Heta, 80369 Oma
Matti Rahkila, Tyrvää - 80370 Osa
Väinö Hannula, Tyrvää -80371 Juhla, 80372 Jenni, 80373 Juliana
Kalle Satimus, Tyrvää -81101 Kaima, 81102 Musu, 81103 Ylevä, 81104 Äimä
Kalle Virri, Tyrvää -81105 Joulu-Lahja (s. 25.12.1941)
J. Stormi, Tyrvää -81106 Hertta
Jaakko Vettenranta, Tyrvää -81107 Tellu
Rauha Vänni, Tyrvää -81108 Onnike, 81109 Opas
Lydia Iso-Ketola, Tyrvää -81110 Pähkinä, 81111 Pulmu
Tuure Vänni, Tyrvää -81112 Oma
Paavo Rahola, Tyrvää -81113 Manteli
A. Niemi, Tyrvää -81114 Hento
Otto Seppä, Tyrvää -81115 Apila, 81116 Kilpi, 81117 Paija
Risto Rydman, Tyrvää -81118 Einike
Artturi Ojanen, Tyrvää -81119 Nuppo
Eino Karimäki, Tyrvää -81120 Ulla, 81121 Kiva
Otto Innilä, Tyrvää -81122 Eine, 81123 Hyvikki, 81124 Leikki, 81125 Lelu
Hopun tila, om. Tyrvään kunta, Tyrvää -81126 Soma, 81127 Nätti
V. Ritalan perik. Kiikka - 81128 Mustike, 81129 Leikki, 81130 Leimu
Veljekset Hohko, Tyrvää -81131 Silsu, 81132 Tilhi, 81133 Hertta
Väinö Pakula, Tyrvää -81134 Julia
Konrad Punto, Tyrvää -81135 Maituri
Timo Rosila, Tyrvää -81136 Manteli, 81137 Luumu
H. Sallin perik., Tyrvää -81138 Onnikki, 81139 Poukka
Alina Vesterlund, Sammaljoki - 81140 Tuula
Eero Kallio, Sammaljoki - 81141 Nella, 81142 Yökkö, 81143 Ääni
Oskari Kallio, Sammaljoki - 81144 Tokka, 81145 Unelma
E. T. Kuutti, Sammaljoki - 81146 Urpu
Taisto Härmä, Sammaljoki - 81147 Ahkera
Helmi Perttuli, Sammaljoki - 81148 Hippa, 81149 Ilona, 81150 Tepsa
J. Ranta, Vammala, Vihattula - 81217 Tädike
V. Lehtola, Tyrvää -81218 Terho, 81219 Tuttu81220 Tainikki, 81221 Tippa
Kalle Poussa, Tyrvää -81222 Lilli, 81223 Mansike
Valtteri Jarkko, Tyrvää -81224 Manteli, 81225 Nukke
K. Riipan perik., Tyrvää -81476 Orvokki, 81477 Palmu
Viljo Vieras, Tyrvää -81478 Oma
Toivo Perso, Tyrvää -81479 Hertta
Kalle Äijälä, Tyrvää -81480 Mansu, 81481 Ulpu, 81482 Pulmu
Atte Koivuniemi, Sammaljoki - 81791 Suvike, 81792 Peilike
Väinö Yli-Houhala, Vammala, Houhajärvi - 81793 Lemmikki, 81794 Lumikki
Olavi Suomela, Illo - 81795 Fauni, 81796 Silla
Hannu Suoniemi, Illo - 81797 Mansike

Jos jonkun mainitun lehmän tiedot kiinnostavat laita viestiä kommenttilaatikkoon. Kirjassa on myös aakkosluettelo eläinten omistajista joita on siis melkoisen laajalta alueelta Länsi-Suomesta.
Lehmiä aakkosjärjestyksessä.
Tähän liittyy läheisesti myös meijerien perustaminen, josta ehkä toisella kertaa.

Lisätietoja:
Arkistolaitoksen akti 1/ 2013 sivut 12-13 kertovat Faban arkistosta. (pdf)

Länsisuomenkarjan terveysominaisuudet, Niemi Heta, 2014 (pdf)
Lapinlehmien tuotantotulosten kehittäminen Pelson karjassa, Niinikoski Heli, 2008 (pdf)

Alkuperäisrotujen säilyttämisen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat, Karja Miia ja Lilja Taina (toim.), 2007 (pdf)

Lehmäkulttuuri ja sen tulevaisuus - Professori Kalle Maijalan 75-vuotisjuhlaseminaari, Maijala Kalle (toim.), 2002 (pdf)

Satakunnan Karjakerho ry palkitsi 2014 parhaan karjan, Alueviestin juttu aiheesta. He viettivät myös 90-vuotisjuhlaansa marraskuussa.

Sarka-museo Loimaalla.

sunnuntaina, lokakuuta 19, 2014

Penkkijärjestys se olla pitää

Vuonna 1665 tammikuun 23 päivänä vahvistettiin Tyrvään emäkirkon penkkijärjestys.
Miesten puolen penkkijärjestys oli suraavanlainen niinkuin minä olen nimet tunnistanut. Mahdolliset virheet ovat ihan omiani ja mahdollisista virheistä saa huomauttaa! Pyrin ne sitten korjaamaan.

Kuvat löytyvät Arkistolaitoksen digitaaliarkistosta:
Sivu 1 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8662229
Sivu 2  http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8662230
Sivu 3 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=8662231



Benka nummerByyans namnStorägonger
1.RuotzilaWälbn Christopher Burmeister9.HätiläJosef Thomasson
RauckoWälbn Gustaf GrassWehmasAndreas Läycki
2.EkoisWälbn Herman LodsWihattulaHenrich Henricsson
TyrvisbyJohan RosensabelLousajaJöran Uossoj
LaukulaRyttmestare KunlmanSoinilaSimon Ruuticka
3.Yhteinen penkki10.NändoilaHenrich Henrichsson
WihattulaJacob IsraelssonWehkacorpiPåhl Mårthensson
4.TyrwisbyIsaacg AbrahamiMielaaniemiJohan Huisu
SamaPåhl RussibidJacob Laarsson
RautajokiJacob IsraelssonMeskalaSimon Micelsi
HauniaPafvel Egelb: Staari11.KijkanojaThomas Pesti
JaamalaSigfrid SigfridssonKaucoilaThomas Soucoi
5.HumalojaBråwed MånssonPohjalaThomas Jörnsson
KaukoilaMichel Gostafss.KijckaPeer Olofsson
HauniaCarl JöranssonNuupalaErich Teucku
6.LauculaRichard Hendrich
Abraham Michelsson
12.RiddarlaAnders Michelsson
TalaSimon Ehrsson13.LiuhalaJohan Matzsson
MeskalaPeer JacobssonCaltzilaHans Råsilan
TeuckulaMichel JöranssonibidemJören Salli
7.KijmajerfwiHenrich GreelssonTyrfwisbyThomas Toiwoi
NefwoiPåhl ThomassonCaltzilaPehr Lomma
SkinnarlaMatz Matzsson14.LeiniäläErich Katara
RåijsmalaMatz EhrssonTyrfwisbyPeer Pucki
KickerläMatz JacobssonTapialaPeer Påålsson
8.WackalaSigfrid MårtenssonLåusajaHenrich Härmä
Ibid:Thomas ThomassonWihattulaJohan Simonsson
LeickuMårthen Peersson15.HannulaSigfred Henricsson
KijmajerfwiMatz PeerssonJärfwenpäJören Satimus
SammaljokiHenrich KuutiComerolaPohl Rypa
ibid:Påhl Comero
ibid:Erich Sänsöj
16.RoismalaErich Andiljalaj?19.LiuhalaHenrich Seppä
ibidMatz NappariibidThomas Rekola
ibidErich HyrckiibidHenrich Erickilä
KahimalaEskil SimonssonCallialaMatz Wähä Sipi
CallialaJacob SarcoiniGudmundilaCarl Runni
17.LeickuThomas Kimpa20.KaucoilaJören Hohkoi
KijmajerfwiPeer PertulaWackalaJörn Påhlsson
ibid.Mårthen SiukojLeickuMatz Sigfridsson
LiuhalaDionysius JacobssonibidMatz Michelsson
MeskalaErich HårilaibidThomas Sigfridsson
18.CaukoilaMatz Johansson21.CaltzilaStefan Hansson
ibidClaes ThomassonOjansuClemet Rahman
KijmajerfwiMichel KuckuTyrwisbySimon Pakila
PaawilaHenrich JöranssonSammaljokiBrusius Bengtsson
WehmasCarl JöranssonUlfwiJören Ericksson

2. Raaden uppå manfolck sidan med lilla gången
1.WehkacorpiErich Andersson6.HåipålaHenrich Thomasson
MartilaJören ErichssonibidJacob Oskura
WatajaJören RekuibidSigfrid Skyttä
2. MartilaMatz TrakiWarilaOlof Eskilsson
ibidThomas HåppuTårmilaOlof Haila
CallialaPåhl Pirane7.KijkaHenrich Jöransson
3.OrfwoilaMårthen FranssonLauculaThomas Nurki
LaukulaJohan HålpiNändöiläJohan Cnutsson
EkoisThomas ThomáKilpijokiPåhl Call
ibidSimon ErssonGudmundilaJören Potj
4.RaukoSigfrid Nysylä8.HaapaniemiMatz Greelsson
CallialaSigfrid TassarilousajaJören Witros
ibidJohan KöpeliWehmasHans Willi
TeuckulaMårten HultinenMielanniemiJohan Houttu
SoukoiMårten MatzssonUlfwiPeer Ehrsson
5.RoismalaErich Torra9.BuondilaBertol Puntå
KimajerfwiJören Såppa
TeuckulaThomas Såppa
LauculaJohan JohanssonHannulaJacob Apianen
NewojHenrich KeroiLeickuCarl Koiralan
HapaniemiSigfrid MichelssonLauculaPåhl Påhlsson
10.EkoisHenrich Hendrsson16.WarilaThomas Michelsson
KijkoiErich ThomassonGudmundilaPeer Dionysiusson
ibidMichel MatzsonTormilaHans Mårtensson
WihattulaBertel CuutiWinckiläErich Eriksson
11.LousajaPåhl JörnssonibidAnders Göösti
WinckiläPåhl Thomasson17.NupalaThomas Fadderi
CallialaThomas MåttinenWihattulaMichel Jörensson
NupalaSofring CarhuJärfvenpääMatz Päläinen
EkoisThomas Lukolan18.SammaljokiSimon Brusiusson
12.SoinilaThomas HendrssonJohan Hendresson
SammaljokiSigfrid Hockä
CallialaThomas Haroi
ibidThomas Käki
ibidOlof Lyöri18.
13.CallialaPåhl Rauwa
RuoxamoiBengt Påhlsson
ibidJöran Jarckoi
OrfwoilaEskil Suurisilmä19.
KijkanojaJohan Mårtensson
14.KijkanojaBertil Tuina
HouhalaJörn Puuska
KoiwulaJacob Mårtensson
TapialaHenrich Tiuttu
15.KijkanojaMatz Borgari
HycköläJacob Eskilsson20.
PåussaMatz Erkilsson
WatajaSigfrid Olsson
ibid.Matz Michelsson

3. Raaden tvärtom Riar ved choren på högra sidan
1.RekolaJohan Sigfridsson2.HåuhalaJohan Hansson
TapialaJören EhrssonNupalaHenrich Jatzi
LeiniäläJören BertilssonCallialaAnders Kampi
ibidMatz SaickaibidPeer Bertilsson Lauri(la)
KoiwulaJohan EhrssonLaukulaJohan Lipu
RuoximoiMarcus Jackinen
3.StårmiPeer ClaassonWarsiClaas Jöransson
LummajaHenrich SigfridssonCaltzilaAnders Harsu
EkoisSigfrid KeickoiPohjaJacob Jöransson
VatajaMatz BrusiussonHarsuMatz Jörensson
IkolaJöran HendrssonIsojerfwiThomas Roicka
LeiniäläMatz Pampu

4. Raaden tvärtom Riar ved choren uppå wenstra sidan
1.CallialaJören Juusela3.LaukulaHenrich Kårcki
KinnarlaLars PoussaibidMatz Leiniläs
LummajaMatz ErichssonibidJören Såtka
ibidErich ErichssonEkoisHenrich Junnilas
SkinnarlaHenrich JörenssonRåismalaSigfrid Juntilas
2.UngerlaSimon Hansson
NupalaPeer Swensson
BuondilaJöns Prijki
SoukoiJohan Simonsson
JarfwenpäJacob Kuckoj

Kuva: Museovirasto, kuvattu ennen 1997 tulipaloa.
Museoviraston sivuilta linkitetty kuva alttarille päin.
Minulla on ainakin postikortti, jonka olisin voinut skannata tähän kuvaksi, mutta en nyt lähtenyt sitä hakemaan. Nämä olivat niin hienot kuvat. Jos eivät saa jäädä niin poistetaan sitten.

Lähteet:
Arkistolaitoksen Digitaaliarkisto
Lasse Iso-Iivarin isäntäluettelot Tyrvää ja Kiikka, joista tarkistin itselleni epäselviä nimiä.

Naisten penkkijärjestys tulee aikanaan.

tiistaina, syyskuuta 30, 2014

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Eino Miilunpalo

Vammalan hautausmaalla lepää yksi henkilö, joka on ihan pakko nostaa esiin. Hän oli merkittävä henkilö monen tyrvääläisen koulutaipaleella. Vammalan lukion rehtorina toimi minunkin siellä laahustaessa Eino Miilunpalo eli Mono. Hän oli minun muistikuvani mukaan asiallinen ja huumorintajuinen mies. Pelkkiä hyviä muistoja minulla on Monosta. Kun huomasin hänen hautansa tuolla kirkolla, pysähdyin hetkeksi muistelemaan syvän kunnioituksen vallassa.

Marko Vesterbacka kirjoitti kirjassa "Kirjava kaupunki - tarinoita Vammalasta Monosta mukavan muisteluksen, josta tässä vain lyhyt lainaus:
"Suuren reputuksen aikaan rehtorina oli Eino Miilunpalo eli Mono, joka opetti pojille liikuntaa. Lempinimensä Miilunpalo hankki pitämällä hiihtokenkiä jalassaan läpi talven. Kun hiihto jäi myöhemmin kouluopetuksessa vähälle, suorien housujen seuralaisina nähtiin useimmiten lenkkarit tai kumisaappaat."

Kivenvieritys -blogissa Pekka Turtiainen kirjoittaa mukavasti ja mielenkiintoisia muisteloita vuosien varrelta. Hän kirjoittaa myös lyhyesti Monosta:
"Opettajat alkoivat kyllästyä luokkien suureen kokoon, niinpä Miilunpalon Einon tultua rehtoriksi päätettiin perustaa uusi, viides rinnakkaisluokka. Sen tunnus oli II E."
Dionysoksen kevät -blogissa Hanhensulka kertoi itsestään ja vaikka hän ei paljoakaan Monosta kirjoita, mutta muista opettajista kylläkin....

Eri lähteistä olen tullut siihen päätelmään että Monon sydäntä lähellä oli liikunta (Vammalan Seudun Voiman moukarinheiton mestaruus 1957) ja Sastamalan Reserviupseerit ry:n toiminta.

Terveisiä Monolle sinne pilven reunalle! Laitatko sielläkin pojat hyppimään käskyllä "ratsaille käy!"



Eino Ilmari Miilunpalo s. 17.9.1927, k. 8.5.2005


sunnuntaina, syyskuuta 28, 2014

Heffata koulu Huittisissa

Edellisen Heffata-jutun jälkeen löysin lisätietoja paljonkin ja jopa uusia sukulaisia! Joten vielä vähän lisää Heffatasta.

1884 Helena Ingelius perusti kuurojen koulun Huittisiin. Koulu toimi aluksi Ison-Pappilan piharakennuksessa, sittemin kirkonkylässä Hannulan talossa ja myöhemmin vuokratiloissa Lauttakylän poikakoululla. Oppilaat majoittuivat ympäristön eri taloissa.

Helena Luoma muisteli koulun aluaikoja lehdessä 01.09.1897 Tidskrift för döfstumma no 5.Ja kertoi ensimmäisestä oppilaastaan Johanna Näppisestä. Artikkeli on ruotsiksi. 
 


Ensimmäiset oppilaat olivat siis Johanna Näppinen Urjalasta, Miina Kallentytär Korkeakosken kylästä Huittisista, Kalle ja Ville Ritala Kiikasta, Edvard ja Ida Huovari Nakkilasta, Frans Huningo Urjalasta, Kalle Hölli Urjalasta, Ida Fagerlund Kokemäeltä, Fredrik Punavuori Huittisista, Thilda Kurula Huittisista ja Evert Niitumäki Punkalaitumelta, Juho Saarelainen Loimijoelta ja Stina Hilden Kangasalta.

Koulun tavoitteena oli oppilaiden konfirmaatio, joka ensimmäisten 12 oppilaan kohdalla tapahtui kesäkuussa 1886. Koulussa oli tällöin jo Helenan lisäksi neiti Anna Ekholm ja pastori E. J. K. Luoma koulun johtajana. Luoma muutti kappalaiseksi Hauholle 1890 ja seuraavana kesänä Helena Ingelius ja Ernst Luoma vihittiin avioliittoon. He jatkoivat koulun toimintaa Hauholla 1892-1894, jonka jälkeen he siirtyivät Jyväskylän vastaperustettuun kuurojenkouluun.

Heffata-koulua kävi sen toiminta-aikana 56 oppilasta. Kouluylihallituksen kehoituksesta koululle asetettiin johtokunta, jossa olivat piirilääkäri Leonard Serlachius, nimismiehen rouva Viktoria Hertzberg, rusthollari Juha Härkälä, talollinen Kustaa Sahko ja talollinen Juha Praadi.

Kouluaikaisia tovereitaan muisteli ja kaipaili myös Hilma Suniva:

Lehteen kun laittoi kirjeen, se tavoitti kaikki haluamansa henkilöt eikä tarvinnut miettiä osoitteita. Kätevää.

Jyväskylän koulussa oli 1896 jo 90 oppilasta:
 01.11.1896 Kuuromykkäin lehti no 7 kannessa on Helena Luoman kuva.


Seuraavalla sivulla kerrotaan Helena Luoman elämästä ja työstä.

Ilman Helena Luomaa olisi moni asia toisin.

Lähteet:
Kuuromykkäin lehti
dskrift för döfstumma
Wallvik, Birgitta: Heffata - Aukene, kuurojen yhdistys Heffata 100 vuotta, 2007

sunnuntaina, elokuuta 10, 2014

Heffata

Törmäsin tähän, minusta outoon nimeen, Facebookin Wanhaa Tyrwäätä ryhmän kuvissa. Kuva oli aikaisemmin paikalla olleen talon vierestä ja kuvassa oli yhdistyksen jäseniä. Vaikka kuurojen parissa olenkin viettänyt hyvän aikaa, en ollut aiemmin törmännyt tähän Tyrvään kuurojen yhdistykseen.
Sattumalta löysin kesällä myös aikoja sitten loppuunmyydyn kirjan, jota olen etsinyt useamman vuoden "Seitsemän riihen talo. Ritalan rustholli ja sen asukkaat menneinä aikoina Kiikassa." Kirjan on kirjoittanut Kerttu Ryömä, jonka muistaakseni 80-luvulla tapasin kansalaisopiston viittomakielen kurssilla. Kertun vika ei ollut että päähäni jäivät vain aakkoset ja palava halu oppia lisää. Kirjassa on juttua Ritalan kuuroista ja vuosituhannen vaihteen kuurojen elämästä. Kirjassa on myös jonkin verran juttua Heffatasta. Kirjassa on myös paljon kuvia Ritalasta ja myös kuurojen yhdistykseltä.

Yhdistys perustettiin vuonna 1907. Toimitilat he saivat 1912 vuokratusta ja 1917 lunastetusta talosta, joka oli Vilho Ritalan entinen asunto. Jäsenmäärä oli noin 60 ja siihen kuului kuuroja lähialueilta. Kokoontumisia oli kuukausittain. Talolla järjestettiin esitelmiä, kursseja, hartaushetkiä ja juhlia. Tärkeintä oli muiden viittomakielisten tapaaminen. Ritalan väki oli aina mukana toiminnassa ja mm. järjestämässä majoitusta kauempaa saapuville. Ritalan perheestä on tekstiä myös Kuurojen museon sivuilla. Museon sivuilla mainitaan myös Elma Eklund (myöhemmin Ingnatius), joka muutti miehensä työn vuoksi Huittisiin ja oli myös aktiivisena perustamassa Heffataa.

Huomasin myös kirjan nimeltä "Heffata - aukene: Kuurojen yhdistys Heffata 100 vuotta" jonka on kirjoittanut Birgitta Wallvik vuonna 2007. Mahtaiskohan olla juuri Tyrvään Heffatasta enemmänkin juttua?

Ja lisää etsiessäni löytyi seuraava:
"Kuuro Carl Oskar Malm perusti 1846 Suomen ensimmäisen kuurojenkoulun Porvooseen. Ensimmäinen kuurojen opetusta koskeva laki säädettiin 1858. Tällöin perustettiin Turun kuurojenkoulu 1862 ja kaksi vuotta myöhemmin Kuopion koulu. Vähän myöhemmin,1890-luvulla perustettiin Mikkelin, Oulun ja Jyväskylän koulut. Tähän aikaan oli myös yksityisiä kuurojenkouluja kuten Huittisten Heffata -koulu sekä Kurikan ja Pietarsaaren kuurojenkoulut. "
Heffata koulu on perustettu 1884 ja se toimi 11 vuotta. Se sai lisääntyvästi valtion tukea toimintaan. Keisarillinen asetus annettiin 1892, jolloin koulu muutettiin Jyväskylään ja siitä tuli kokonaan valtion koulu.

Yhdistys on edelleen toiminnassa, ilmeisestikin, mutta käsittääkseni toiminta on yhdistynyt Tampereen kuurojenyhdistyksen toimintaan. Tämä yhdistys on nykyään nimeltään Tampereen viittomakieliset.

Heffata tulee kuulemma Raamatusta ja tarkoittaa Sinä kuulet.

Aina sitä oppii uutta.

Lähteet:
Seitsemän riihen talo. Ritalan rustholli ja sen asukkaat menneinä aikoina Kiikassa. Ryömä Kerttu, 1988
Kuurojen museo

Lisätietoja otan mielelläni vastaan.

sunnuntaina, elokuuta 03, 2014

Oli pientä taukoa

Syistä joita en tässä aloita edes kertomaan olen ollut hieman tauolla kirjoittamisesta. Jos tästä taas pääsisi vauhtiin ja saisi päässä muhivia tekstejä kirjoitettua. Asiat vain vaativat oman aikansa ja paikkansa. Ja elämä on...

Yksi oikein mukava syy taukoon on ollut Hämeenlinnan sukututkimusseuran jäsenlehti ja sen työstäminen. Se jaetaan vain jäsenille. Mutta ainutlaatuinen tilaisuus on ostaa lehti, yhdistyksemme ensimmäinen, 8.8. kotiseutupäivien aikana olevasta järjestöteltasta, jossa olemme mukana. Myymme lehden lisäksi muita yhdistyksen tuottaamia julkaisuja. Ja yritämme houkutella uusia jäseniä. Kyllä, pääsen myös mukaan tapahtumaan ja tapaamaan ihmisiä! Jos tulette käymään niin napatkaa hihasta!

Muuta sisältöä odotellessa tässä tuokiokuvat Hämeenlinnan vanhan hautausmaan puistosta kesäisenä iltana. Sieltä löytyy haudattuina mm paikallisen julkkiksen isä ja maaherra, vain nämä mainitakseni.

On täällä paljon muutakin hienoa mutta jääköön toiseen kertaan!

Muokkaus:
Toivomuksesta siis Hämeenlinnan sukututkimusseuran jäsenlehden sisältö lehdessä numero 1 on seuraava:

Tarinointia Vanajan varsilta
Koleraepidemia Hämeenlinnassa kesällä 1853
Yhdistyksen uudet kotisivut
Isoisä löytyi Finnasta
Aarre kansanrunousarkistosta
Retki Museo Militariaan 20.4.2013
Isomummoni Karoliina
Kevätkauden esitelmät
Kirjoita hyvä tarina!
Pikkupuroja
Yhdistyksen hallitus esittäytyy
Syyskauden 2014 ohjelma
Yhdistyksen julkaisut

Lehti postitetaan jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Muut voivat ostaa kaikkien aikojen ensimmäisen lehden perjantaina Hämeenlinnan torilta. Muuta en lehdestä vielä paljasta :-)
Jos siis mietit että lähtisinkö tuon lehden takia torille niin mieti vaan. Siellä tapaa monta mukavaa ihmistä kaupan päälle! Ja mansikkana kakussa on Hämeenlinnan historian viimeisimmän osan julkaisu. Sitä odotan kovasti sillä tiedän että siinä on paljon minua kiinnostavia asioita.

Lisätietoja kotiseutupäivistä löytyy täältä.
Ja kyseisestä esitteestä perjantain ohjelma:
Päivät alkavat jo torstaina ja jatkuvat sunnuntaihin asti. Linkistä voit lukea lisää.
Tervetuloa Hämeenlinnaan!
 

sunnuntaina, toukokuuta 04, 2014

Vammaskosken sillasta

4.5.1897 pidettiin Vammaskosken sillan rakennusvelvollisten kesken kokous, jossa läsnä olivat
"Tyrvään kunnasta tilalliset herrastuomari Oskar Koskinen Kahimala, lautamies Taave Junnila ja Kaarle Prusi,
Kiikan kunnasta tilalliset Ville Kartano ja Frans Haukka,
Kiikoisten kunnasta tilalliset Heikki Vuoltee ja Kustaa Ala-Järvenpää,
Karkun kunnasta rustitilallinen Juho Leikkaa ja talollinen Kalle Ryömä,
Suoniemen kunnasta tilallinen Juho Ala-Talja,
Mouhijärven kunnasta maanviljelijä Oskar Tuominen,
Suodenniemen kunnasta tilallinen Viktor Prusi ja
Lavian kunnasta maanviljelijä B. August Huida.Lisäksi oli myöskin kokouksessa Tyrvään kihlakunnan ruununvouti kollegianasessori E. Savonius, Tyrvään piirikunnan nimismies J. Selander, Tyrvään kirkkoherra J. Bäck, sekä useampia tilallisia Tyrvään ja Kiikan kunnista. Puheenjohtajana sekä pöytäkirjan laatijana K. Prusi."
Osallistujat olivat kukin oman kuntakokouksensa päätöksellä saaneet valtuutuksen osallistua kyseiseen kokoukseen.

Tyrvään kuntakokuksen puheenjohtajalle oli saapunut kirje, jossa pyydettiin käsittelemään uuden sillan rakentamista vanhan korjauksen sijaan. Siinä otetaan vaihtoehdoksi rautasilta, mutta ehdotetaan kivisiltaa.



(Sinällänsä pieni yksityiskohta mutta kiinnitin huomioni siihen että anomus on allekirjoitettu 3.4. ja asiaa jo käsitellään 4.5. Ei siinä vitkasteltu asian käsittelyssä...)

Kokouksessa tuotiin esille insinööri Karl Lindbergin tekemät piirustukset rautasillasta. Kustannuksiksi sanottiin 190 000 markkaa.  Seuraavaksi esiteltiin rautatien ratamestari J. Niemistön "suunnilleen tehdyn kustannusehdotuksen" jos silta rakennetaan kivestä olisi se noin 134 000 markkaa.
"Asiasta keskusteltua kokous yksimielisesti, ollen sitä mieltä, että se olisi edullisempi rakennusvelvollisille, jos silta saataisiin kivestä rakentaa; päätti käännyttäväksi hallituksen puoleen pyynnöllä, että Vammaskoskessa toimitettaisiin uusi tutkinto, josko se poikki voitaisiin rakentaa silta kivestä.
Kokous katsoi tarpeelliseski, että siinä tutkinnossa on rakennusvelvollisten puolesta asiamies. Siihen kokous valitsi rautatien ratamestari J. Niemistön."

Lisäksi "ehdottettiin perustettavaksi uuden Vammaskosken sillan rakennuskassa, joka muodostettaisiin vuotuisilla ylöskannoilla, vaikkapa vain vähemmästäkin määrästä, esim. 20 markkaa manttaalilta. Ehdoitus, jota ainoastaan Tyrvään kuntalaiset kannattivat, raukesi toistaiseksi."

Jokatapauksessa selvitystyöt alkoivat heti ja lopputuloksen tiedämmekin. Tässä vielä kuva vanhasta sillasta.





Lähde: Tyrvään Sanomat no 10 01.05.1897

sunnuntaina, helmikuuta 16, 2014

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Frans Lehtonen

Yksi merkittävä kauppias vuosisadan vaihteessa Tyrväällä oli Frans Lehtonen.

Frans Lehtonen oli syntyntyt aviottomana lapsena Eva Kaisa Matintyttärelle 6.1.1874 Lavialla. Eva Kaisan mies oli itsellinen Johan Gustaf Fredrikinpoika (s. 20.10.1827 Lavia, k. 28.5.1867 Lavia). Heillä oli viisi yhteistä lasta. Johan Gustafin kuoltua sai Eva Kaisa aviottoman Amanda-tyttären 23.12.1869. Eva Kaisa kuoli 27.12.1880, jonka jälkeen Frans lähti köyhänä ja otettiin kasvatiksi Lavian Yliantilalle.  Siellä hän otti sukunimen Lehtonen.

Frans Lehtonen muutti Tyrväälle ja tuli Enebäckin kauppaan kauppa-apulaiseksi 1892. Tai kuten rippikirjassa lukee "puotilainen". Frans Lehtonen lienee ollut erittäin ahkera kauppa-apulainen.
Kun Enebäck kuoli ryhtyi Frans Lehtonen kauppiaaksi. Ilmoitus Tyrvään Sanomat nro 22, 1897:

Täten saan ilmoittaa,
että olen ostanut edesmenneen kauppiaan K. F. Enebäck'in kauppawaraston Tyrwäällä, ja jatkaen liikettä tästä päiwästä alkaen omanani, sulkeudun kunnioitettawan yleisön suosiolliseen muistoon.
Tyrwää Marraskuun 15 p. 1897,
Frans Lehtonen

Kunnioitettawalle yleisöllesaan täten ilmoittaa että olen myynyt mieswainajani kauppias K. F. Enebäck'in kauppawaraston herra Frans Lehtoselle. Tyrwää Marraskuun 15 p. 1897.
Sofia Enebäck.



Lehtonen piti kauppaa talossa 1905 vuoteen asti, jolloin hän osti Frans Liljeroosin rakennuttaman liiketalon nykyisen Puistokadun ja Marttilankadun kulmasta (Kassantalo). Lehtosen aikana päärakennusta laajennettiin 1915 ja makasiineja uusittiin. Lehtonen hoiti kauppaa kuolemaansa asti. Vanhojen paikkakuntakorttien luettelossa on kuva kaupparakennuksesta. kortti on ollut Frans Lehtosen mainoskortti ja ilmeisesti vuoden 1913 joulu tai uuden vuoden toivotuskorttina. Komee oli talo!

Lehtonen oli myös edistyksellinen, sillä kun kauppalaan vedettiin sähköjohto 1907 ja sitä tarjottiin asukkaille, oli Lehtonen varannut sähköjohdot peräti 26 lampulle!

Lehtonen mainosti ahkerasti Tyrvään Sanomissa:
1901
1903
1904
1905
1907
1908
Kuten mainoksista huomaa, oli valikoima melkoisen laaja. Lehtonen ilmoitti lähes jokaisesssa lehdessä joten tässä on vain otos.

Frans Lehtosen vaimo Hilma Karolina Nordlund oli syntynyt Porissa 26.2.1877, josta hän muutti vihkimisen (25.3.1899) jälkeen toukokuussa Tyrväälle. Hilma oli Porilaisen suutari Matts Nyrosin (s. 20.2.1840 Kullaa) ja Wilhelmina Karolina Stengrundin (s. 2.10.1835 Pori, k. 13.3.1879 Pori) tytär. Äidin kuoleman jälkeen Hilma oli kasvattina suutari Frans Fredrik Nordlundilla (s. 23.10.1848 Eura) ja vaimo Amanda Johanna Hellstenillä (s. 31.1.1854 Huittinen, k. 23.9.1895 Pori). Amandan kuoltua Nordlund meni uudelleen naimisiin Wendla Gustava Nybergin (s. 10.6.1863 Merikarvia) kanssa 25.9.1898.

Fransin ja Hilman saivat ainakin kolme lasta, mutta rippikirjojen vielä puuttuessa vain Olavi Aulis rippikirjassa mainittu. Tytär Helvi Johanna ja poika Frans Jouko Elias löytyvät myös Tyrvään kastetuista.

Ottaen perheen taustan huomioon, on Frans Lehtosen kuolema yksi traaginen luku raa'assa 1918 historiassa Tyrväällä (pdf):
"Huomattava oli myös 15.6.1918 järjestetty kauppias Frans Lehtosen hautajaistilaisuus, johon kokoontui tilaisuuden yksityisluonteesta huolimatta runsaasti väkeä. Kauppias Lehtonen oli ammuttu 17.-18.4. 1918 välisenä yönä Vammaskosken sillalla ja hänen ruumiinsa oli tämän jälkeen pudotettu virtaan. Hänen ruumiinsa löydettiin Vammaskosken alapuoleisesta Liekovedestä vasta kesäkuun alussa yhdessä punkalaitumelaisen Paavo Poutalan ruumiin kanssa niiden ilmeisesti noustua pintaan. Hautajaistilaisuudessa Tyrvään kirkon luona olevalla hautausmaalla saarnasi pastori Salokangas rovasti Heikelin siunatessa ruumiin. Ruumiinsiunauksen jälkeen sekakuoro lauloi ja kauppias H. Idman sekä pankinjohtaja Taave Junnila puhuivat vainajan muistolle. Tyrvään Sanomat, uutisoidessaan Lehtosen ruumiin löytymisestä ja hautajaisista, kertoi vainajan ruumiista löytyneen kidutuksen merkkejä."
Vammalan kauppalan palossa meni myös Lehtosen talo. Perhe lienee ostanut vakuutuksesta saamillaan rahoilla talon toiselta puolen siltaa, sillä Tyrvään Säästöpankin historiasta (.doc) kertovassa tekstissä kerrotaan Lehtosen talosta:
"Isännistö päätti kokouksessaan 6. elokuuta 1918 rakennuttaa pankille oman talon. Hallitus osti kauppias Frans Lehtosen kuolinpesältä tontin ja tontilla sijaitsevat rakennukset Tyrvään asemalta Vammalan kauppalaan johtavan valtatien varrelta. Paikka jäi sivuun Vammalan uudesta keskustasta, ja 5. joulukuuta 1921 säästöpankille ostettiin kauppalan X korttelista talot ja tontit n:o 4 ja 5. Uusi toimitalo rakennettiin arkkitehti Väinö Vähäkallion piirustusten mukaan ja se valmistui 15. joulukuuta 1921."
Lehtosella oli myös sydäntä auttaa muita, ihan selvästi. Kalle Sulin, sittemmin Kaarlo Sarkia asui koulun käyntinsä aikana Lehtosella vuoteen 1918 asti, kunnes Tyrvään kauppalan palossa Lehtosen talo paloi. Tästä kertoi Arvo Junnila muistellessaan luokkatoveriaan.

16.08.1918 Maakauppias nro. 15-16  sivu 40, sisältää Frans Lehtosen muistokirjoituksen. Lehti on luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Sen verran saan sivulta hakiessani selville että
- Lehtonen kuului Maakauppiaitten O. Y:n perustajiin...
- Nuoren Vammalan kauppalan kunnallisiin asioihin otti Lehtonen innolla osaa toimien sen rahatoimikamarin puheenjohtajana...
- kuului hän Tyrvään Yhteiskoulun johtokuntaan useampia vuosia...
- Kun Tyrvääseen ruvettiin ajattelemaan turvattomien lasten hoitoloita, sitoutui hän heti lahjoittamaan yhdelle sellaiselle... (jatko puuttuu mutta lienee rahaa). Hänen lahjoituksensa innostamana saatiinkin Tyrväälle tänä kesänä kaksi sellaista hoitolaa käyntiin....

01.07.1918 Maakauppias nro. 11-12  sivu 15, sisältää ainakin seuraavan maininnan
- Kapinan uhrina kaatuneen kauppias Frans Lehtosen kauppaliikkeen Vammalassa on perillisiltä ostanut ja liikkeen makasiinit vuokraanut sen monivuotinen... apulainen Lauri Wiitanen, joka on avannut kaupan Tyrvään aseman puolella...

Tyrvään kirkon hautausmaalla on kaunis muistokivi:

Lehtonen
Frans
6.1.1874
- 16.4.1918
Hilma
26.2.1877 - 18.1.1962
Olavi
21.1.1903 - 9.7.1934
Jouko
28.3.1910 - 23.12.1954
Gerda
15.3.1901 - 5.1.1979
Helvi
16.8.1904 - 30.10.1986
Pentti
9.9.1937 - 3.10.2007

Gerda lienee jomman kumman pojan puoliso ja Pentti kauppias Lehtosen lapsen lapsi. Minulta kyseinen tieto puuttuu.

Lähteitä:
Pakarinen, Kalle: Sisällissodan muistaminen Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939, Joensuun Yliopisto 2008 (pdf-tiedosto)
Tyrvään, Lavian ja Porin seurakuntien historiakirjat
Tyrvään säästöpankki 1876-1987 - ELKA (doc-tiedosto)
Historiallinen Sanomalehtikirjasto, Tyrvään Sanomat 1897-1910.
Alueviesti, Vammala sai sähkövalot 100 vuotta sitten 6.6.2007 s. 13


ps. En tule julkaisemaan kommentteja jotka kannustavat vihaan kumpaakaan sodan osapuolta kohtaan. Sisällisodan molemmat osapuolet tekivät julmuuksia, se tiedetään. Kaikki valkoisten puolen kaatuneet ovat olleet "sankarivainajia" ja punaisten kaatuneet "kuolleet kapinassa".  Tämä kirjoitus ei käsittele sisällisotaa tai sen raakuuksia kummaltakaan puolin. Tämä kertoo Frans Lehtosen elämästä sen mitä minä siitä selville sain.

tiistaina, tammikuuta 28, 2014

Kallen päivä

Kallenpäivänä huomioin sukuni Kalleja. Yhteensä sukutauluista löytyy 239 Kallea, joista muut eivät ole suoraa sukua, mutta sukua kuitenkin. Nämä herrat ovat kuitenkin suoraa sukua lapsilleni.

Juhlapäivän kunniaksi Carl von Linné.
Alexander Roslin [Public domain],
lähde: Wikimedia Commons
Carl Wilhelminpoika Sirén (s. 6.12.1777 Pirkkala, k. 15.7.1826 Viljakkala) oli Sikojärven isännän Wilhelmin poika. Hän lähti Hämeenkyröön vaimonsa Eva Antintytär Benckin kanssa 1808. Siellä he asuivat Riihiojan torpassa torppareina, Viitaniemen ja Wallkilan torpassa lampuoteina. Wallkilassa Carl kuoli keuhkotautiin. Carl lienee saanut nimensä isänsä veljeltä kirkkoherralta, joka oli se kuuluisampi Sirénin veljeksistä.


Carl Erkinpoika Rantala (s. 1738, k. 3.11.1804 Pirkkala) oli Sikojärven Rantalan torppari. Hänen puolisonsa oli Lisa Heikintytär (s. 1738, k. 1820 Pirkkala). Tämän Kallen varhaiset vaiheet ovat minulle hieman haastavia sillä Pirkkalan rippikirjat ovat...hm... miten sen diplomaattisesti sanoisi... haastavia. Syntyneistä ei tuolta ajalta ole kirjoja (ainakaan SSHY:llä eikä arkistolaitoksella). Oletan Kallen löytyvän samalta sivulta rippikirjasta kuin edellisen Kallen isoisä (Pirkkala 1751-1757 Sorkkala Sikojärvi) vaan varmuutta ei minulla ole. Tämän Kallen tyttären tytär oli tuo edellisen Kallen vaimo Eva.

Karl Heikinpoika Hellén (s. 27.2.1838 Messukylä, 20.4.1881 Forssa) syntyi isänsä ollessa muonatorpparina Messukylän Haiharassa. (Hetkinen... mehän ollaan asuttu tuossa lähellä... no ympäri käydään yhteen tullaan..) Messukylästä Kalle meni Tampereelle 1850 Finlaysonin tehtaan työntekijäksi. 1855 hän muutti Forssaan ja meni siellä Forssan kehräämölle töihin. Kehräämössä hän oli töissä n. vuoteen 1876, jonka jälkeen mainitaan joutolaisena (försvarlösa). Puolisokseen hän löysi tammelalaisen Maria Henrika Träskin (s. 1.9.1836 Tammela Hykkilä).

Carl Mikonpoika Fossila (s. n. 1713 Teuva, k. 6.7.1793 Teuva Fossila) on vielä erittäin vähillä tiedoilla. Hänen vaimonsa oli Maria Pehrintytär Berttula (s. n. 1719 Teuva, k. 3.12.1790 Teuva Fossila). Heillä oli  yhteisiä lapsia huimat 15. Tässä kohdassa huomautan heti että sukunimi on sama kuin talonnimi, ei niinkään välttämättä sukunimi. Enpä sano tästä Kallesta enempää. Tutkittavaa riittää.

Carl Påhlsson Carlsgård ( s. n. 1656 Ikaalinen Kankaanpää, k. 12.1.1746 Ikaalinen Kankaanpää Venesjärvi) on monen kankaanpääläisen esi-isä. Talokin on saanut nimensä tämän Kallen mukaan, joka kylläkin näkyy muodossa Kaarlentalo. Kalle oli renkinä Oukarilla ja lopulta isäntänä omassa talossa noin 1700. Alueen tuntee ja tietää parhaiten Raimo E. Harju, sekä Matti Palokangas.

Carl Fredric Antinpoika Borg on jo tuttu. Hänellä oli myös poika nimeltä Kalle, jolla oli poika nimeltä Kalle Evert.

Ja pahnanpohjimmaisena mutta rakkaimpana kaikista meidän oma Kalle! Hyvää nimipäivää!

sunnuntaina, tammikuuta 26, 2014

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Karl Fredrik Bergroth

Hieman villiintyneen hernepensaan katveesta löytyy Kanttori Karl Fredrik Bergrothin hautakivi. Bergroth oli syntynyt Loimaalla, jossa hänen isänsä oli apupappina. Sieltä hän lähti Tampereelle kouluun, joka hänen piti keskeyttää. Hän kokeili kauppa-alaa, mutta "se ei oikein sopinut hänen luonteelleen".  Seuraavaksi hän kokeili maanmittarin oppilaana, mutta heikonäköisyyden ja heikon terveyden vuoksi hän luopui siitä ja meni lukkarikouluun Turkuun. Siellä hän myös suoritti "välskärin ja rokonistuskurssin Turun sairaalassa". 1834 hän muutti Pirkkalaan eli Ylöjärvelle, josta 1840 hän muutti Tampereelle lukkariksi.

31.3.1843 Karl Fredrik ja Karolina Juhantytär Hietaranta (s. 18.12.1825 Ruovesi) vihittiin Tampereella. Heidän ensimmäinen lapsensa Carl Fredrik syntyi 1.7.1844 Tampereella. Toinen poika Constantin Fritiolf näki päivänvalon myös Tampereella 20.7.1846. Tampereelta perhe muutti Tyrväälle 11.5.1848, josta isä oli saanut lukkarinviran.
Perhe asettui Ruoksamon kylään, Puukin talon maille. Perheen esikoinen menehtyi 1.7. ja pari viikkoa myöhemmin syntynyt poika sai nimekseen Carl Fridolf. Perheen seuraava poika Casper Fredrik syntyi 25.5.1850. Suureksi suruksi Karolina kuoli 12.9.1850 ja pieni Carl Fridolf 27.10.1850.

Karl Fredrik meni toisen kerran naimisiin 17.6.1851 Stormin Varren tyttären Karolina Fredrika Juhantyttären kanssa. He saivat ensimmäisen yhteisen lapsen Carl Ferdinandin 13.5.1852 ja tytär Carolina Fredrika syntyi 31.8.1853 ja kuoli jo 12.3.1856. Näihin aikoihin perhe asettui Kallialan kylän Stenrothin torppaan, joka oli Juuselan mailla. Siellä syntyivät seuraavat lapset Carolina Wilhelmina 20.1.1858, Claes Fridolf 7.1.1860, kaksoset Constantia Fredrika ja Christina Franciska 21.8.1861 (kuolivat 8 ja 9.9.1861), Constantia Vendla 30.12.1863, Casimir Frans 12.4.1866, Knut Fabian 25.11.1868, Konrad Filemon 26.1.1870, sekä Konon Florentin 29.7.1871. Lasten etunimissä näyttää olevan tietty trendi.

Perhe muutti Kallialasta Marttilan kylään noin 1865 vuoden tietämillä. Vaimo Karolina Fredrika kuoli 28.12.1877, jolloin Karl Fredrik on mainittuna kanttoriksi. Karl Fredrik eli leskenä lopun elämäänsä.

Karl Fredrikin muistokirjoituksessa (Tyrvään Sanomat 10.2.1905) kerrotaan hänestä seuraavaa:
"W. 1840 tuli wainaja w. t. lukkariksi Tampereelle ja 1848 lukkariksi Tyrwäälle, jossa wirassa hän oli kuolemaansa asti eli lähes 57 wuotta, wiime aikoina kuitenkin apulaisten toimittaessa wirkaa. Wainaja hoiti nuorempana pitemmän ajan rokottajan wirkaa. Monet on myöskin ne luunkatkeamat, nyrjähtymiset, sekä werihaawat ja loukkaantumiset, joista wainaja on apuansa antanut. Hän piti myös säännöllisesti lukkarin koulua huonolukuisten ja wanhain rippikoululasten kanssa sekä oli hywänä apuna sellaisissa toimissa, joissa kirjoitustaita tarwittiin. Kirkkoneuwostoon kuului wainaja pitkän ajan. Wirassaan oli hän hyvin säännöllinen, seurassa hilpeä ja leikillinen, toisten suruun osaa ottawainen, sekä saawutti seurakuntalaisten ja esimiestensä suosion."


Karl Fredrik oli jo hyvissä ajoin ennen kuolemaansa esittänyt pyynnön kirkonkokoukselle "saada kuolemansa jälkeen tulla haudatuksi seurakunnan wanhaan hautausmaahan."














Kirkonkokous oli anomuksen hylännyt mutta Senaatti teki päätöksen ja antoi luvan.
(Tyrvään Sanomat 15.7.1902)



Kuolinilmoitus oli Tyrvään Sanomissa 1.2.1905:

"Täten katkeralla sydämen surulla ilmoitamme että Jumala kaikkiwiisaudessaan on wihdoinkin hywäksi nähnyt pois kutsua tästä katoawaisesta elämästä wanhan, rakastetun isämme, tämän Tyrwään seurakunnan lukkarin
Carl Fredrik
Bergroth'in

joka pitkällisen ja hiwuttawan taudin jälkeen hiljaa ja rauhallisesti nukkui wiimeiseen uneensa wiime Tammikuun 27 päiwänä kello 5 ja 45 minuuttia j. p. p. Katkeraksi suruksi ja kaipaukseksi 5:lle pojalleen ja 1:lle tyttärelleen; 4:lle miniälleen ja 1:lle wäwylleen, sekä lastensa lapsille, ja lukuisille muille sukulaisilleen ja tuttawilleen.
Lapset.
Suom. Wirsikirj. 498."






Hautakiven tekstit:
   Kanttori
Karl Fredrik Bergroth
13.7.1817 - 27.1.1905
   Puoliso
Karolina Fredrika
18.10.1831 - 28.12.1877
   Lapset
Karolina Fredrika
Konstantia Fredrika
Kristina Fransiska
Konstantia Vendla
Konrad Filemon
Konon  Florentin



Lähteet:
Valokuva 9.9.2013
Tyrvään Sanomat
Tampereen ja Tyrvään seurakunnan kirkonkirjat

Hänen lastensa jälkipolvia löytyy netistä. Karl Fredrikin vanhemmista löytyy myös tietoa.
Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Fredrik Bergroth. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12113>. Luettu 26.1.2014.

sunnuntaina, tammikuuta 19, 2014

Heikinpäivä

Hautajaisten ja siihen liittyvien asioiden vuoksi meinasi ihan mennä Heikinpäivä ohitse. Suvuistamme löytyy yhteensä 50 suoraa sukua olevia Heikkejä, joista vanhin on syntynyt ilmeisesti 1300-luvun lopulla. Siksi ilmeisesti, että tämä Heikki oli naimisissa Birgitta Klasdr Djäkn kanssa ja he olivat Harvialan kartanon isäntiä. Tämä tieto on peräisin toiselta sukututkijalta ja tietoja löytyy mm täältä.

Ja vanha kansa sanoo heikinpäivästä seuraavaa:
Heikki on talven napa. (Pieksämäki)

Heikki talven selän katkaisee. (Teisko)

Hentrikki on talven selkä, puolivälissä talvi. (Suomussalmi)

Heikinpäivänä karhu kylkensä kääntää ja kysyy:"Joko on yö puolessa, nälkä suolessa?" (Kesälahti)

Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolmia miehen muona. (Kangasniemi)

Heikki heinät jakaa, paavali puut tasaa. (Korpilompolo)

Kun on suoja henrikkinä, niin on pakkanen paavalina. (Kankaanpää)

Jos heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen. (Saarijärvi)
Ja nimipäiväsankarin kuvaksi komia mies Tanskasta, Henrik Ibsen Wikimediasta.

(Sanalaskut kirjasta Vanhat merkkipäivät, toim. Jouko Hautala.)

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Suvanto

Tyrvään hautausmaalle kun mennään kaupunginpuoleisesta portista on heti sen lähellä kolme vaatimatonta kiveä, joissa on kuitenkin Tyrvään sivistykselle merkityksellisiä henkilöitä.
Kirjakauppias Helka Suvanto (s. 30.3.1916, k. 18.7.1982) herätti lämpimiä muistoja kirjakaupasta, jossa tuli aikanaan paljon käytyä. Nyt siellä tulee poikettua aina kun vain kaupungissa käy. Ajattelin ensin että en kirjoita näistä 1900-luvun puolella syntyneistä, mutta on pari henkilöä joiden kohdalla poikkeus vahvistaa säännön.

Helkan puoliso Osmo Suvanto oli syntynyt 13.11.1907 Vammalan kauppalassa konstaapeli Hugo Suvannon (Hugo Filemon Fingeroos, myöhemmin Suvanto, s. 3.3.1874 Tyrvää, k. 11.9.1940 Tyrvää)  ja vaimonsa Idan (Ida Josefina Sågbom s. 6.11.1873 Pernaja, k. 15.2.1934 Tyrvää)  lapsena. Rippikirjoja ei vielä Osmon ajalta ole, joten viitataan sitten muihin mahdollisiin lähteisiin. Tyrvään Sanomista jotain ehkä löytyisi, mutta niitäkin on digitoituna vain 1910 asti. Joten tyydytään sitten näihin niukkiin tietoihin mitä löytyy.


Tyrvään, Kiikan ja Kiikoisten kuntain palovakuutus-yhdistyksen asiamies, konstaapeli, kauppalan hallituksen järjestysoikeuden jäsen  Hugo Suvanto osti Tyrvään kirjakaupan vuoden 1909 alusta.

"Arvoisalle Yleisölle saanen täten ilmoittaa, että olen
myynyt omistamani Tyrvään Kirjakaupan
hra Hugo Suvannolle.
Kunnioituksella A. L. Vehmas

Viitaten ylläolevaan ilmoitukseen pyydän sekä arvok-
kaalla kirjallisuudella, että rehellisellä kohtelulla sul-
keurua arvoisan yleisön suosioon.
Tyrvää, Tammikuun 2 päivä 1909
Hugo Suvanto."

Tyrvään Kirjakaupan historiikissa on kerrottu Hugo Suvannon ajasta. Täältä selviää myös että kirjakauppa on ensin toiminut Komeron talossa. Kauppa muutti 1910 ihan kirkon vieressä olevaan taloon, jossa oli aiemmin ollut Teeren sekatavarakauppa, sittemmin sen omisti Edla Sofia Toivonen. Suvanto osti talon 1913, jolloin siihen rakennettiin lisäosa. Talossa toimi myös Väinö Hyrkin liike 1913-1918.

Kirjakaupan sivuilla on kerrottu myös Osmo Suvannon ajasta, kuten myös Helka Suvannon ajasta. Enpä tuohon osaa mitään lisätä. Muuta kuin että kirjakellari, joka oli mukulana melkoinen aarreaitta.


Haudalla ovat seuraavat muistomerkit
Elli Elisabeth Uola 19.5.1892 - 18.11.1967
Kirjakauppias Helka Suvanto 30.3.1916 - 18.7.1982
Kirjakauppias Osmo Suvanto 13.11.1907 - 27.3.1957






Hugo ja Ida on haudattu myös samalle hautausmaalle, mutta eri hautaan: 
Hugo  3.3.1874 - 11.9.1940
Aili 19.10.1917 - 2.7.1934
Ida 6.11.1873 - 15.2.1934
Aino Hyrkki 1.1.1904 - (loput kukkien takana piilossa)
Hilkka (loput kukkien takana piilossa)
Jonne Eemeli Saarenpää 11.12.1910 - 2.6.1997


 Kuvattu 9.9.2013.

sunnuntaina, tammikuuta 12, 2014

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Antti Sipi

Kunnallisasetus tuli voimaan 1865 ja siinä määriteltiin kuntien tehtävät ja velvollisuudet. Asetuksessa määrättiin mm. että kunnalla oli oltava esimies, joka vastannee nykyistä kaupunginjohtajaa.  Ja viimein kun Tyrväällä -aikansa asiasta kiukuteltuaan- kunallisasetus pantiin käytäntöön 1.1.1869. Ensimmäiseksi kuntakokouksen esimieheksi valittiin talollinen, kirkkoväärti Antti Johan Sipi.
Antti Johan syntyi Tyrvään Marttilan Marttilan talon nuorempana poikana 17.8.1817.  Hänen isänsä Antti Antinpoika Marttila (s. 5.4.1778, k. 23.12.1831) oli vanhaa Tyrvääläistä sukua. Hänen äitinsä Kaisa Heikintytär Koivu (s. 29.12.1781, k. 11.2.1864) oli myös vanhaa Tyrvääläistä sukua. Yhteisiä esi-vanhempia heillä oli Lousajan Ryypältä.

Antti Johan meni naimisiin Kallialan Sipin talon tyttären Kaisa Tuomaantyttären (s. 17.11.1819) kanssa 26.10.1845 ja hänestä tuli talon isäntä. Kaisan kanssa he saivat viisi lasta, joista Aksel Anshelm (s. 21.4.1854, k. 18.11.1903) oli Vähä-Käen isäntänä ja tytär Hilma Karolina (s. 25.5.1851, k. 9.8.1886) meni Vihattulan Äijälään emännäksi. Emäntä Kaisa Tuomaantytär kuoli synnytykseen 29.11.1856.

Antti Johan meni toisen kerran naimisiin Maria Albertina Juhantytär Lyörin (s. 8.9.1838, k. 27.1.1919) kanssa 29.6.1860. He saivat yhteensä kahdeksan lasta. Lapsista Frans Mikaelista (s. 26.9.1870) tuli Sipin isäntä Antin jälkeen.
Kuva Sastamalan historia 3, s. 17.
Kuvassa Antti Sipi ja vaimo Maija Albertina Lyöri.

Antti Johan sai Suomen Talousseuran myöntämän pronssimitalin, joka näkyy myös kuvassa. Hän kuului Satakunnan maanviljelysseuraan joka oli perustettu 1861, kuten myös monet muut isojen talojen isännät paikkakunnalta. Antti vastusti uusien panimoiden perustamista ja oli raittiusaatteen mies. Ennen elinkeinolain vapautumista 1879 onnistui kuntakokous torppaamaan panimoiden perustamisen kunnan alueelle. Tässä yhteydessä on Sastamalan historiaankin tallennettu Antin tokaisu:"sen lainen tehras on Kunnan Sivistykselle ja yhteiselle Kansale Wahinkoksi sillä se on Nähtty misä vaan viinatehlaita on siinä on ain Kansa Rakures ja suuri julkinen pahuus". Antti Johanin käyttämä kieli oli vahvasti Tyrvään murteella marinoitua ja kuulemma käsiala oli vallan kamala, josta en kuitenkaan ole löytänyt näytettä. Hän oli kuitenkin jämpti kunnan mies.
Monissa papereissa on kuitenkin vain Antin puumerkki.


Antti Sipin kuolinilmoitus julkaistiin useammassa lehdessä. Tässä Aura-lehdessä 23.2.1890 ja Uusi Suometar 25.2.1890:  

Täten ilmoitan
että
herra kaikkiviisaassa neuvossaan on tahtonut
poiskutsua rakkaan mieheni
Kirkkowäärti
Anders Sipi'n
äkillisen sydämen halwauksen kautta Tyrwään
Kallialassa, helmik. 18 p. 1890 kello 7 j.pp.; elettyään täällä murheen laaksossa 72 w., 6 kk. ja 1 pv. Häntä surren kaipaawat minun kanssani 5 poikaa, 2 tytärtä, 1 wäwy, 5 lapsen lasta ynnä lukuisat muut sukulaiset ja ystäwät.

Albertina Sipi.
U. Wk. 510; ww. 1, 4 ja 5.


Tyrvään hautausmaalle tähän hautaan on haudattu
Kirkkoväärti
Anders Joh. Sipi
17.8.1817 - 18.2.1890
Puolisonsa
Maria Albetiina
8.9.1838 - 27.1.1919


Lisätietoja
Kunnallisasetuksen mukaisten verojen määräytyimisestä kirjoitin aikanaan vähän juttua.
Kansallisarkiston Portissa löytyy tietoa kuntakokouksista.
"Joku" oli kirjoittanut Aamulehteen ja valittanut kunakokouksesta 27.9.1887 ja Antti Sipi oli siihen lähettänyt vastineensa.
Minkälainen Kalliala on nykyään? Suunnitelma Kallialan seudusta tehtiin 2003 (pdf).

Lähteitä:
Tyrvään seurakunnan asiakirjat
Kansalliskirjaston digitaaliset kokoelmat
Piilonen Juhani, Sastamalan Historia 2 ja 3