keskiviikkona, tammikuuta 25, 2017

Karkun avioliittolupia ja eroasiakirjoja sun muuta mielenkiintoista

Löysin rippikirjasta maininnan jota lähdin katsomaan Karkun seurakunnan arkistosta Omassa seurakunnassa kuulutettujen ja vihittyjen asiakirjat -arkistosta. Sieltä löytyy otsikolla Avioliittoluvat ja muut vihkimisasiakirjat 1795-1891. Sama aineisto löytyy myös SSHY:n jäsensivuilta kohdasta Asiakirjoja, 1795-1891.

Ihan ensimmäisenä tuli vastaan erokirja:
"Me ala Kirjoitetut wieratmiehet
olemme ollet Saapuwilla Kun Tämä
Harran Drenki Johan Ephraim johan
Poika on Tehnyt eron naimisen
Kaupasta Sinä ensinmäisenä pä-
ivänä Syys Kuusa Sen Wanhan morsija-
Mensa Anna Lisa Heikintyttäre
Kansaa joka on tyrvään pitäjästä
Kahimalan Piika että Anna Lisa
Sanoi niin kuin minä omani
saan sinulta sen yhden paidan
ja liivit niin en minä sinulta huo-
li nyt saa olla suora ero kuin
minä omani Käteni sain jonka
Me Todistamme ja puumerkillä
wahvistamme Karkkusta sinä
22 päivä marraskuusa 1855

Todistavat
Gustaf Thomanpoika Koivisto
Karl Abrahaminpoika Kivisuo

Kirjoitti
Anders Lundström"
Talon isäntä Fredrik Hulkari on "provastin ikkunoiden takana harjoittanut sopimatonta ja kauhistavata elämätä, josta mainittua Fredrik Hulkaria tässä kokouksessa vieläkin nuhdeltiin ja varoitettiin tästedes niin tekemästä"

Sitten on kappalaisen tyttären Augusta Sofia Leanderin lupakirja avioliittoa varten hänen veljeltään Alfred leander, Handelsbokhållare, sekä hänen holhoojansa förmyndare August Snellman, Comminister

Sitten onkin nippu suomeksi kirjoitettuja lupalappuja.
Johanna Mikintytären lupa:
"Minä ala kirrotettuna olen Luan antanut Mennä
Naimisin tämän sisareni Eli Johanna Mikon
tytären annettu toristus Rikasista pännärin
Torpasta Juhannes Mikin Boika
Uhelo (puumerkki)"
Prihtin vanha isäntä antaa luvan tyttärelleen Henrika Johan tyttärelle naida Lammentan Karwan pojan Victor Alfrikt Viheminpoika 19.11.1858.

Anna Pietarintytär Kukkula on saanut pojiltaan luvan mennä uusiin naimisiin.

Kutalalaiset ottavat takaisin sepän Anders Juhanpojan ja sen on allekirjoittanut seitsemän kyläläistä.

Eva Fältin tytär on saanut kirjallisen suostumuksen "yhdistä ittensä avioliittoon tämän Kalle Matinpojan kansa" ja sen todistaa Kalle Fälti.

Anna Juhantytär ja Jakolan trenki Juha ovat tehneet sovinnon ja eronneet todistajien allekirjoittaessa. Lyhyt mutta ytimekäs.

Tyrvään Soinilasta Walborg Johansdotter antaa luvan tyttärelleen Johanna Johandotter:lle joka on tienaamassa "hos Herra Kronofogden och ridaren Lagerblad i Karkku Socken". Todistajina pastor Grahn ja August W. Uotila Soinilasta myös.

Sarkolan Keson hyyryläinen (Inhyses) Carolina Hermansdotter on mainittu syntyneen 24.4.1827 Tottijärvellä ja pappi on kirjannut lukutaidon ja kristinopin tiedot, sekä että hän on vapaa avioliittoon. Kappalainen Wellenius Suoniemeltä 18.9.1858 onkin ollut tarkka mies.

Kulju Hongala renki Karl Axel Laube s. 19.2.1832 ja samasta paikasta piika Johanna Fredrika Johansdotter s. 20.5.1834 ovat vapaita menemään avioon ja jälleen Suoniemn Kappalainen on kirjannut kaikenlaista.

"Minä ole Kirjotettu annan luvan Eva Kaisa Heikin tyttärelle että hän saa minun puolestani mennä naimisin etten minä estä engä minä tiedä mitän estettä olevan minä olen plikan värförmyntäri ja minun pois oloni tähden minä annan Kirjallisen lupauksen hänelle
Emmanuel Punkka Vihtilän kylästä"

Vesilahdelta annetaan lupa David Johansson ifrån Riihiniittu torp i Kurala by, joka on syntynyt 5.11.1825 Vesilahdella.

"Minä Annan Luvan Sisarelleni Johanna Karoliinalle Mennä Naimisee Kalle Juhan Bojaan Kansa Tuomiston Talosta ja Karkun Bitäkästä
Karl Kröntaal"

"Tyttäreni Johanna Johantyttären ja nuorenmiehen Kalle Kallenpojan naimista vastaan ei ole minulla mitään, vaan toivotan heille onnea, siunausta ja menestystä. Honkolan torpasta, kuljun kartanon läänistä elokuun 20. p. 1858.
Lisa Mikontytär Honkola
(puumerkki)
Todistajat:
Johanna Tuomaantytär
(puumerkki)
Amanda Simontytär
(puumerkki)
tehty Fredrik Färmillä"
Perukirjakurssilla minulle opetettiin että kaikista tehtiin aina perukirja. Noh, ei ainakaan Karkussa:
"Tämän Kautta saan tietä anta Trengi Anters Vilhelm matin Bojan Kiurolan Hulttiselta vaimo vainan jälken ei ollut mitää oma suutta. että Ei taittu Kalun Kirkoitusta pitää.
Joka Tämän Katta Toristetan
Karosta se 29 Heinä Kuusa 1859
Johan Gustaf Karo" (SSHY linkki)

Ja Tyrväältäkin on ruotusotilas Johan Christian Ek (s. 24.3.1830) saanut pastori Liliukselta todistuksen naimista varten. (SSHY linkki)

Tyrvään Hätilän alasen talonpoika Wilhelm Andersson  (s. 2.2.1835) rippikirjan sivulta 834, on saanut pastori Liliukselta myös todistuksen osaamisestaan ja että on vapaa naimiseen 18.2.1859. (SSHY linkki)

Tyrväältä Vehmaisten kylän Mullilahden torpan poika Axel Wilhelm Mattsson (s. 17.5.1834)  on myös luvan saanut. (SSHY linkki)

"Minä ala Kirjoitettu annan lubani ja suostumukseni sisarelleni Kaisa Johahan Tyttärelle Karkun Bitäiää Aluskylän Tullulta Trenkin johan Jakob bojan kansa Tullulta joka olen veli ja vormyntäri vakka en minä sitä miehestä mitän Tierä mutta Kyllä se minulle Kelb Koska se Kaisalisalle Kelba annettu Tyrvän Bitäjästä ja leiniälän kylästä se 10 bäivä joulukuta 1860 joha johan myllyntaka
Toristaia
Anters Jakopinboika Kallio (puumerkki)
Torista Karle Jakon boika Jokela (puumerkki)
Joha Johan Boika Myllyntaka"
(SSHY linkki)

Tyrvään Järvenpään Päläsen tytär Catharina Amalia Johansdotter on Jysiällä tienaamassa ja haluaa mennä saman talon rengin Wilhelmin kanssa naimisiin. Isä ei sitä vastusta. (SSHY linkki)

Tyrvään Leiniälästä Kataralta Johan David Gustafsson (s. 27.8.1836) sai myös papinkirjan. (SSHY linkki)

Tyrvään Ojansuun puustellissa asuva Efraim antaa luvan tyttärelleen Karoliinalle. Paperin on kirjoittanut G. F. Stenholm, pitäjän suutari. (SSHY linkki)

Kruununnimismies ja pitäjänkirjuri Gustaf Majander ja vaimonsa Vivika Vilhelmina Gottleben muuttivat perheensä kanssa Karkkuun. Kyllä, välissä on muuttokirjaa vastaava dokumentti. (SSHY linkki)


En nyt muita ala tähän kirjoittamaan, tästä kyllä saa jo käsityksen mitä tuolta löytyy. Mutta niitä kyllä kannattaa selta läpi! Jo pelkkä suomenkieli ja vaihteleva käsiala suorastaan houkuttelevat selaamaan. Henkilöitä on Karkusta, Suoniemeltä, Mouhijärveltä, Vesilahdelta, Tyrväältä, Tampereelta, Pirkkalasta ja Hämeenkyröstä ainakin. Jahka ...., pitää täydentää tuota hakemistoa. Se helpottaa henkilöiden hakemista. Mutta kaikenlaista materiaalia tääs löytyi Asiakirjojen alta.
(Kirjoitusvirheet ovat minun, mutta tekstin olen pyrkinyt kirjoittamaan niin kuin se asiakirjassa lukee. Syytän silmiäni.)

sunnuntaina, tammikuuta 08, 2017

Kiertokoulun opettajia 1890 ja 1909 Tyrvään provastikunnassa

Facebookissa jaettiin linkki skannattuun kirjaan nimeltä "Suomen kiertokoulut lukuvuonna 1890. Kirjoittanut L. W. Härkönen" Kirja on painettu Nikolainkaupungissa, Waasan Painoyhtiön kirjapainossa 1891. Kirjan sisäsivulla kerrotaan tarkemin mikä kirja on, eli
"Tilastollinen ja elämäkerrallinen Suomen evankelis-lutherilaisten seurakuntain kiertokoulunopettajain matrikkeli"
 Kirjan alkusanat ovat mielenkiintoiset ja kertovat mistä kirjassa on kyse:
"Alkulause.
Useampain arv. pappien kehoituksesta olen päättänyt toimittaa Suomenmaan Lutherilaisten seurakuntain kiertokouluista tilastollisen ja elämäkerrallisen matrikkelin nimeltä „Suomen Kiertokoulut“ ja niiden opettajat lukuvuonna 1890. Tämän tehtäväni olenkin voinut heikon kykyni mukaan täyttää niiden tietojen avulla joita kunnioitettava papisto on pyynnöstäni minulle lähettänyt Koska ympäri maata koetetaan kansan lukutaitoa parantaa, perustetaan kirjastoja sekä seuroja mainittua tarkoitusta varten, niin kaipaavat kiertokoulutkin, nämät lukutaidon alkuopistot, pikaista parantamista, voidaksensa edes joihinkin määriin vastata aikamme vaatimuksia. Toivo onkin tässä suhteessa hyvä, koska Keisarillinen Senaatti myös on ottanut asian huomioonsa ja vahvistanut ohjesäännön Kiertokouluopettaja-seminarille Hämeenlinnan kaupunkiin, joka on jo 36 opettajakokelaalla työskentelemässä, josta ensi kesänä saadaan uusia voimia kiertokouluihimme.
Kehoitukseksi ja harrastuksen herättämiseksi tähän paljon laiminlyötyyn kiertokouluasiaan toivon tämän teokseni olevan, samalla kuin se tuopi julkisuuteen kuinka tarkoin Kouluylihallituksen antamaa kiertokouluopettajain tutkinnon suorittamista koskevaa kiertokirjettä Lokakuun 31 päivältä 1879 on noudatettu.
Opetuskieli on kaikissa kouluissa suomi, jos ei eri kielestä mitään huomauteta. Opettajainvirat ovat haettavat kirkkoherranvirastolta kaikissa niissä seurakunnissa, joissa ei erityisesti viran hakupaikkaa mainita.
Valitettavasti on monista seurakunnista tullut vaillinaisia vastauksia, jopa useammat papeista eivät ole ollenkaan kiertokirjettä vastanneet, jonka tähden on teokseeni tullut vajavaisuuksia. Kuitenkaan ei sovi tässä ottaa selvitettäväksi niitä moninaisia syitä, jotka tässä ovat vaikuttaneet.
Rohkenen kuitenkin toivoa, että jokainen tämän kirjan lukija, samassa kuin hän näkee sen puuttuvaisuudet, myöskin samassa huomaisi ne vaikeudet, joita tämän tekijällä on ollut voitettavana. Hartain toivoni on, että joku toinen täydentäisi minun aljettua työtäni.
Isokyrö, Lokakuilla 1890.
L.W Härkänen "
Sivulla 11 alkaa Tyrvään Provastikunta: 

Tyrvään pitäjä.
(Osoite: Tyrvää .)
V.luku 7,600. Kiertokouluja 3, perustettu 1881. Opetusaika 42 viikkoa 6 eri paikassa. Oppilasluku noin 600.
Opettajain palkat 300 à 350 m. Virat haettavat kansakoulun johtokunnalta.
Opettajattaria: L. Blom, H. Pakila, A. E. Nikander.

Kiikan kappeli. (Osoite: Tyrvää.)
V.luku 3,367. Kiertokouluja 1, perustettu 1872, toista perustetaan. Opetusaika 42 viikkoa 7 eri paikassa. Oppilasluku 210.
Opettajan palkka 10 tyn. rukiita ja 100 m. rahaa.
Opettaja J. K. L. T. Rosenqvist.

Kiikoisten kappeli. (Osoite: Tyrvää .)
V.luku 2,105. Kiertokouluja 1, perustettu 1873, säännöt vasta vahvistettu 1884. Opetusaika 36 viikkoa 12 eri paikassa. Oppilasluku 250.
Opettajan palkka 150 m. ja 3 tyn. rukiita sekä 1 kollehti.
Opettaja F. Lähteinen.

Karkun pitäjä. (Osoite: Lauttakylä.)
V.luku noin 2,900. Kiertokouluja 2, perustettu 1878 ja 1888. Opetusaika 40 viikkoa 5 eri paikassa. Oppilasluku 300.
Opettajain palkka: 1:sä koulussa 400 m. ja 2:sa 200 m. rahaa. Toisen virka avoinna.
Opettaja W. M. Lehtinen.

Suoniemen kappeli. (Osoite: Lauttakylä.)
V.luku noin 1,500. Kiertokouluja ei ole.

Mouhijärven pitäjä. (Osoite: Mouhijärvi.)
V.luku 3,930. Kiertokouluja 2, perustettu 1883. Opetusaika 40 viikkoa 5 eri paikassa. Oppilasluku 200.
Opettajain palkat: 130 m. ja 2 ½ tyn. rukiita, 1 tyn: ohria sekä 1 m. 50 p. lapselta sisäänkirjoitusrahaa.
Opettaja K. Nyberg.
Opettajatar K. Mäkinen.

Suodenniemen kappeli. (Osoite: Mouhijärvi.)
V.luku 2,488. Kiertokouluja 1, perustettu 1870. Opetusaika 32 viikkoa 8 eri paikassa. Oppilaita 120. Opettajan palkka 75 m. ja 5 tyn. rukiita.
Opettaja T. W. Mohell.

Kuvattu Tyrvään seudun museossa 2016 koulutaulu näyttelyssä.

Samassa yhteydessä jaettiin uudemman kirjan tiedot "Suomen pikku- ja kiertokoulujen matrikkeli ynnä pikku- ja kiertokoulujen opettajista tiedonantoja" , jonka on kirjoittanut Kaarle Werkko vuonna 1909.
Sen alkusanat:
"Alkulause.
Neljännessä yleisessä pikku- ja kiertokoulunharrastajain kokouksessa Helsingissä 1905 oli seuraava kysymys käsittelyn alaisena;
„Eikö olisi syytä ryhtyä toimeen pikku- ja kiertokoulujen matrikkelin aikaansaamiseksi ?“ Kokouksen valitsemaan valiokuntaan, valittiin kiertok. opettaja Antti Hyytinen, joka oli kysymyksen esittäjä, kansak. tarkastaja Albin Järvinen, kiertok.-opettaja Amanda Louhisaari, pikku- ja kiertokouluseminaarin johtaja J. H. Tuhkanen ja koulunjohtaja Kaarle Verkko. Mietinnön, joka puolusti matrikkelin aikaan-saamista, johdosta syntyi keskustelu, jonka tuloksena oli komitean asettaminen, johon valittiin edellämainitut henkilöt. Komitealle valmisti allekirjoittanut suunnitelman, jonka se hyväksyi Aakkosten väliaikaisen toimikunnan kokouksessa tammik. 4 p:nä 1906. Kun sekä sanotut henkilöt että vielä muutamia lisää muodosti Aakkosten väliaikaisen toimikunnan, johon jäsenet olivat valitut yllämainitussa pikku- ja kiertokoulunharrastajain kokouksessa, niin päätti toimikunta ottaa matrikkelin toimittamisen omaksi asiakseen, Sama toimikunta valitsi allekirjoittaneen matrikkelin toimittajaksi. Olinhan jo ennen toimittanut laajan Suomen kansakoulun matrikkelin, joten ennakolta tiesin tuon työn mitä vaikeimmaksi. Mutta koska pelkäsin matrikkelin toteutumisen jäävän epämääräiseen tulevaisuuteen, kun näet ei ollut halukkaita ryhtymään tähän vaikeatöiseen toimintaan, niin vihdoin siihen ryhdyin. Voin kuitenkin vakuuttaa, että pikku- ja kiertokoulunmatrikkelin toimittaminen oli kahta vaikeampi kuin kansakoulunmatrikkelin toimittaminen oli, jo siitä luonnollisesta syystä, että tämä julkaisu on ensimmäinen laatuaan, sillä hra L. V. Härkösen julkaisu; „Suomen kiertokoulut v. 1890“ oli toisen suunnitelman mukaan toimitettu. Jo teosten eri koko sitä todistaa; monesta seurakunnasta ei ole siinä lainkaan tietoja. Suunnitelmaa laatiessani läksin siitä edellytyksestä: näistä unohdukseen joutuneista pikku- ja kiertokouluista olisi saatava niin tarkkoja tiedonantoja kuin suinkin, enkä vieläkään kadu päätöstäni. Mutta se on tuottanut sanomattomia vaikeuksia."
"Pyydän ilmaista kiitollisuuteni tunteet Helsingin ruotsinkielisen pikkuseminaarin johtajattarelle neiti G. Ehrströmille, joka on antanut useita elämäkerrallisia tietoja tästä laitoksesta päästetyistä oppilaista ja ilmaissut, missä he toimivat opettajina, Hämeenlinnan pikkuseminaarin johtaja J. H. Tuhkaselle, joka antoi käytettäväkseni koulumatrikkelinsa ja kaikille, jotka arvokkailla tiedonannoilla ovat tehneet tämän työn ilmestymisen mahdolliseksi. Vaikka suuri osa pikku- ja kiertokoulunopettajia nykyisten ahtaillen taloudellisten syiden vuoksi muuttavat paikasta toiseen tahi antautuvat toisille toimialoille, joten opettajiston elämäkerrallisilla tiedoilla ei ole varsin suurta pysyväistä arvoa, ovat kuitenkin ne muut tiedonannot teoksessa siksi pysyväisiä, että teoksella huolimatta suurista puutteistansa ei ole pelkkä hetkellinen arvonsa, ja antaa teos, jos kohta heikonpuolisen kuvan siitä kansanopetuksen osasta, mikä on kaikkein tärkein, koska se on kaiken opetuksen pohjana ja perustuksena: alkuopetuksesta. Minä toivon, että tämäkin teos puolestansa on puhuva lahjomatonta kieltänsä siitä, että alkuopetus on ensi tilassa parannettava. Jos teos pakoiltaisi asianomaisia kiireellisiin toimiin alkuopetusasiaa parantamaan, niin olisin tyytyväinen. Parola, heinäk. 15 p. 1905."
 Ja Tyrvään Provastikunta löytyy sivulta 18:

Tyrvään (Tyrvis) krtkt.
 1. Pohjoisen piirin krtk. Os. Tyrvää, mikä on seurakunnan muittenkin krtkjen osoite. Krklle 0—30 klm (niin muillekin k:lle). Perust. 1881. (V. 1882 oli 3 krtk, v. 1891—1896 perust. 2 krtk lisää). Lkv. 15/8 - 15/6. Palkka kullekin krtkn op:lle 200 mk ja sis. kirj. rahat, jotka keskimäärin kullekin nousee 100 mkn. Yht. 300 mk. Opplta 5—16 v.
Opettaja: Anna Maria Kurkela s. 19/3 84 Tyrväällä; p. Hmln s. 1901. Op. Reisjärvellä 1901 t. 1902.

2. Eteläpiirln krtk. Tiedot katso edellistä.
Opettaja: Alma Augusta Ylijoki s. 1/10 84 Tyrväällä; p. Ktsn s. 1902. Op. Kauvatsalla, t. 1904.

3. Itäpiirin krtk. Katso ensimäistä krtka.
Opettaja; Alma Teodosia Sorva s. 2/4 83 Tyrväällä; p. Ktsn s. 1902. Op. Yläneellä, t. 1906.

4. Länsipiirin krtk. Katso ensimäistä krtka.
Opettaja: Hilda Johanna Pakila s. 26/11 67 Tyrväällä. Op. t. 1884,

5. Keskipiirin krtk. Tiedot nk. ensimäisessä krtkssa.
Opettaja: Fanny Vilhelmiina Vuorenpää s. 1/7 83 Tyrväällä; p. Ktsn s. 1905. Op. Kankaanpäässä 1905, t. 1906.

Kiikan krtkt.
1. Jokisivun krtk. Os. Kiikka. Krklle 1 klm, raslle 1 klm. Perust. 1872. (V. 1890 perust. toinen krtk ja kolmas krtk 1901 (. Lkv. 1/9 - 3l/5 . Palkka: 200 mk, sis. kirj. rah. noin 50 mk. Oppltn kskm 1 ½ klm. Opplta 7—15 v.
Opettaja; Anna Emilia Kyttälä s. 27/6 86 Lopella; p. Hmln s. 1905. Op. t. 1906.

2. Kiikan krtk. Os. Kiikka. Tiedot jotenkin nk. edellä.
Opettaja; Maria Kristina Hoipo s. 13/2 41 Kiikassa, ollut vuoden Jyväskylän seminaarissa.

3. Kiimajärven krtk. Os. Kiikka, Tiedot jotenkin nk. edellä.
Opettaja: Juho Kustaa Ludvig Teodor Oksa s. 1/10 54 Punkalaitumella; käynyt Turun lankasterikoulun. On seurakunnan lukkari.

Kiikoisten (Kiikois) krtkt.
1. Läntisen piirin krtk. Os. Kiikoinen. Kirkko on piirissä, raslle 20 klm. Perust. 1873. (V. 1877 mainitaan toimineen sen ohessa 1 pk., v. 1882 ei sitä enää ollut; v. 1886—1891 perust. toinen krtk). V. 1893 jaettiin seurakunta 2:een krtkpiiriin. Lkv. 1/8 - 6/6. Palkka: 150 mk rahaa ja 498 litraa rukiita, 1 kirkkokolehti, arv. 7—13 mk, valo ja lämpö koulupaikassa ynnä kyyti paikasta toiseen. Sitä paitsi on tavaksi tullut antaa op:lle ruoan koulupaikassa joko kokonaan ilman tai 1 markan viikolta maksua vastaan.
Opettaja; Anna Greta Hyry s. 21/4 80 Kuivaniemellä; Ollut Jämsän Jokivarren kkn jatkokursseissa 1898, oppilaana Pohjois-Pohjanmaan kansanopistossa 1898—99, Hgin kesäkursseissa 1906. V. t. krtkn op:na Piippolan Tavastkengän kkssa 1899—1901, krtkn op:na Kuivaniemellä 1901—1905, t. 1906.

2. Itäisen piirin krtk. Nk edellä. Palkka: 200 mk (ei jyviä eikä muuta), muuten nk edellä.
Opettaja: Valma Maria Lehtelä s. 6/7 88 Vampulassa; p. Jkln s. 1906. Op. t. 1906.

Karkun krtkt.
1. Ensimäisen piirin krtk. Os. Karkku. Krklle 1-10 klm, raslle 0—5 klm. Perust. 1887. (V. 1877 oli 5 pk, v. 1882 olivat kaikki pkt hävinneet, v. 1878 ja 1879 olivat ne vielä toimessa. Toinen krtk perust. 1887). Lkv. 1/9 - 15/ 6. Palkka: 250 mk, sis. kirj. rah. 25 mk. Yht. 275 mk. Muutamissa paikoin saa yksinäisen huoneen. Opplta 7—ll v.
Opettaja: Fanny Aleksandra Lehtimäki s. 31/12 74 Tyrväällä; p. Ktsn s. 1900. Op. Tyrväällä 1903, t. 1906.

2. Toisen piirin krtk. Os. Tyrvää, Kärppälä. Krklle 6—12 klm, raslle 10 klm. Perust. 1878. Lkv, nk. edellä. Palkka: 400 mk, sis. kirj. rah. 28 mk. Yht. 428 mk. Muuten nk. edellä.
Opettaja: Vihtori Malakias Lehtinen s. 19/11 54 Tottijärvellä. Suorittanut laulututkinnon Helsingissä. Op. t. 1879.

3. Kolmannen piirin krtk. Os. Tyrvää, Kärppälä. Krklle 5 klm, raslle 7 klm. Perust. 1897 provasti Finckenberg. Lkv. nk. edellä. Palkka: 250 mk, sis. kirj. rah. 25 mk. Yht. 275 mk. Oppltn kskm 2½ klm. Opplta 6—15 v.
Opettaja: Alma Karoliina Ryömä s. 2/4 81 Karkussa; p. Hmln s. 1900, Hgin kesäkursseissa 1906. Op. Pirkkalassa 1900, t. 1904.

Suoniemen krtk.
Perust. 1886—1891 välillä. Palkka: 250 mk. Lkv. 15/8 - 20/6. V. 1891 oli 1 krtk, nyk. 1 krtk. Opettaja käynyt Hmln s.

Mouhijärven krtkt.
1. Läntisen piirin krtk. Os. Mouhijärvi. Krklle 5 klm. Rasmlle 5 klm. Perust. 1883. (V. 1877 oli 1 krtk, v. 1882—1886 perust. 2:nen krtk ja 1896—1906 3:mas krtk). Lkv. 1/9 - 13/6. Palkka: 325 mk, saa täyshoidon joskus vapaaeht. Oppltn kskm 1½ klm. Opplta 5—14 v.
Opettaja: Aina Matilda Stenvall s. 13/11 78 Tampereella; p. Hmln s. 1902 Op. t. 1903.

2. Itäisen piirin krtk. Os. Mouhijärvi, Soikkala. Krklle 5 klm, raslle 8 ½ klm. Lkv. 30/8 - 13/6 Palkka 325 mk, ei saa missään täyshoitoa. Opptln kskm 1½ klm. Opplta 6—12 v.
Opettaja: Kaarle Julius Nybergs. 25/5 45 Mouhijärvellä. Seurannut opetusta kunnan kskn opettajan pitämässä pienten lasten koulussa 4 viikkoa 1884. Op. t. 1884.

3. Keskisen piirin krtk. Os. Mouhijärvi. Krklle 4 klm, raslle 13 klm. Lkv. nk. edellä. Palkka nk. edellä. Oppltn kskm 1½ klm. Opplta 6—12 v.
Opettaja: Helena Aleksandra Ivari s. 1/3 79 Tyrväällä; p. Ktsn s. 1899. Ollut kasvatusopillisessa talous- ja kasvitarhan-kursseissa. Op. Kauvatsalla 1899, Köyliössä, t. 1904.

Suodenniemen krtkt.
1. Eteläisen piirin krtk. Os. Taavetti Vihtori Mohell. Lähellä kirkkoa, raslle 30 klm. Perust. 1875 pastori J. S. Ticklen. Lkv. 30/8 - 14/6. Palkka: 250 mk, ei aina saa yksin huonetta koulun aikana. Oppltn kskm 2 klm. Opplta 5-11v.
Opettaja: Taavetti Vihtori Mohell s. 3/10 53 Mouhijärvellä. Op. t. 1876.

2. Pohjoisen piirin krtk. Os. Suodenniemi. Krklle 7 klm, raslle 30 klm. Perust. 1875 past. J. S. Ticklen (2:nen krtk perust. 1891-—1893 välillä). Tiedot nk. edellä. Opplta 5—12 v.
Opettaja: Jenny Sarkonen s. 18/4 83 Suodenniemellä. Ollut Vsln 8-viikk. kursseissa 1903 ja kansanopistossa. Op, t. 1905

Teksti on suoraan kirjasta, lyhennyksineen.

perjantaina, tammikuuta 06, 2017

Arvo Koivisto Tyrväältä

Ilta Sanomat aloitti Suomen juhlavuoden kunniaksi uuden erikoislehtisarjan. Huomasin kaupan lehtitelineessä kyseisen lehden, jonka mielenkiinnosta ostin. Nämä erikoislehdet ovat paljon kiinnostavampia kuin se varsinainen lehti. Joka tapauksessa kotiin päästyäni katsoin lehteä tarkemmin ja heti kansikuvapoika kiinnitti huomioni.
http://www.iltasanomat.fi/suomi100/art-2000005032758.html
Pojalla on Tyrvään punakaartin merkki lakissaan. Aseen tunnisti ilmeinen asiantuntija ja se on kuulemma Winchester m1895, josta en mitään tiedä. Onneksi Wikipedia tietää. Ja aseesta löytyy myös Erälehden arkistosta tekstiä.

Mutta eihän sitä sukutukijan harrastaja pelkästään kuvaan tyydy. Piti selvittää mitä hänestä löytäisin Vapriikin kuva-arkiston tietojen lisäksi.

Eli kuvassa on Arvo Nikolai Vihtorinpoika Koivisto s. 4.4.1904 Mouhijärvellä. Hänen vanhempansa olivat Vihtori Iisakinpoika Koivisto (s. 1.3.1860 Suodenniemi) ja Karoliina Josefiina Leppänen (s. 20.5.1864 Kiikoinen). He muuttivat Mouhijärveltä Tyrväälle Jaatsin omistamalle Raivion palstalle 25.9.1909. Isä on kirjattu "työmies" ja "mäkitupalainen". Lapsia heillä oli
Ksenia Mathilda (s. 16.7.1883 Mouhijärvi, muutti 4.7.1902 Tampereelle)
Lempi Maria (s. 31.5.1885 Mouhijärvi, muutti 4.7.1902 Tampereelle)
Aleksandra (s. 20.6.1889 Mouhijärvi, muutti 16.5.1905 Tampereelle) 
Iivari Ludvig (s. 2.10.1891 Mouhijärvi)
Impi Sofia (s. 16.3.1894 Mouhijärvi)
Iida Amanda (s. 18.8.1896 Mouhijärvi)
Nestori Agapus (s. 13.2.1899 Mouhijärvi, k. 24.9. 1918)
Laina Petronella (s. 1.6.1901 Mouhijärvi)
ja Arvo. Impi Sofia muutti Tampereelle 10.10.1914. Lieneekö mennyt tehtaalle töihin?

Arvosta en löydä vankikorttia, mutta veljestä Nestorista sellainen löytyy. Kuvastakoon sodan yhdenlaista julmuutta Nestorin kortissa merkintä "Terveydentila: hyvä" ja perässä lukee "kuollut 24.9.18". Alla lukee kuolinsyynä "Tuberkuloosi".
Niin Nestori kuin Arvo vangittiin Lahden rintamalla 1.5. He, kuten niin moni muukin, oli pyrkimässä kohti itää. Nestori vietiin Lahden vankileirille, jossa hän kuoli.
Arvon kohdalla on vangitseminen merkitty tapahtuneeksi Vesalassa eli Lahden lähellä myös 1.5. Arvo löytyy Hämeenlinnan vankileirin henkilöluettelosta. (Tuulikki Pekkalainen, Lapset Sodassa 1918; s. 428) Kyseisessä kirjassa on myös tämä sama kuva Arvosta (kuvasivut sivujen 364-365 välissä).
Arvo lähetettiin Hämeenlinnasta vankileiriltä Tyrväälle paikallisen suojeluskunnan kuulusteltavaksi. "Kuulusteluissa" Arvoa pahoinpideltiin ja lopulta teloitettiin Tyrvään hautausmaalla (Roismalassa) 7.6.1918 (Tuulikki Pekkalainen, Lapset Sodassa 19181; s. 420). Suomen Sotasurmat 1914-1922 löytää myös Arvon tiedot.

Kalle Pakarinen on kirjoittanut Suomen historian pro gradu -tutkielman nimeltä "Sisällissodan muistaminen Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939". Siinä sivulla 68 on erään haastatellun muistelo:
"He [punaiset] hallitsivat omalla raa’alla tavallaan. Ensimmäisenä he murhasivat
kauppias Oskari Lehtosen Vammaskosken sillalla heittäen hänen ruumiinsa raa’an
silpomisen jälkeen kuohuihin. Vain kauppias Lehtosen hattu oli jäänyt sillalle
todisteena tuosta raakalaisteosta. Hänet oli murhannut 14-vuotias Aaro Koivisto
iäkkäämpien punakaartilaisten ollessa turvana. (Myöhemmin kauppias Lehtosen poika
Olavi ampui kenttäoikeuden tuomion perusteella Aaro Koiviston.)"
Lähde: SKS KRA Joensuun perinnearkisto, 1918-muistitietokokoelma. Kertoja LL, 6099 46:223-224 (Valkoisiin identifioitunut kertoja)
Tämä selittää vihan, joka kohdistui tähän nuoreen poikaan. Ei kosto silti mielestäni ole oikeutta. Mutta selittää Arvon kohtalon. Kauppias Lehtosesta kirjoitin aikaisemmin.

Arvon, kuten monen muunkin Tyrväälle haudatun punakaartilaisen muistoksi, on pystytetty muistomerkki Roismalan hautausmaalle.

sunnuntaina, marraskuuta 27, 2016

Germanus - harvinaisempia etunimiä

Muutama vuosi sitten törmäsin Tyrvään rippikirjoissa komeaan nimeen Germanus. Saksalaiselta kuulostaa, mutta tämä poika syntyi 25.5.1849 Tyrvään Houhajärvellä Björneborg nimiseen torppaan. Isä oli Jacob Wilhelm Matinpoika (s. 16.3.1804 Tyrvää Nuupala Walavan torppa, k. 3.3.1865 Tyrvää Houhajärvi) ja äiti Anna Christina Antintytär (s. 20.12.1809 Karkku Karkunkylä Liuksialan torppa, k. 10.1.1886 Tyrvää Houhajärvi). Tämä oli isä-Jaakon toinen avioliitto, sillä ensimmäinen vaimo Maria Heikintytär (s. 8.2.1804, k. 14.8.1839 Tyrvää Houhajärvi) kuoli vesitautiin (vattsot).
Jaakolla oli lapsia seuraavasti:
1. Johan Jacob (s. 25.6.1831 Tyrvää Houhajärvi)
2. Henrik Wilhelm ( s. 2.6.1834, k. 27.5.1836)
Toisesta avioliitosta syntyivät seuraavat lapset:
1. Anna Caisa (s. 1.1.1841), joka muutti Kiikoisiin ja meni naimisiin Heikki Malakias Abrahaminpoika Honkoliinin (s. 29.10.1840 Kiikka Hongisto) kanssa 15.11.1860. Heikki Malakias oli suutari Abraham Abrahaminpoika Hongolinin poika.
2. Wilhelmina (s. 11.10.1842)
3. Gustaf Adolph (s. 9.11.1844), joka otti vaimoksi Carolina Matintyttären (s. 24.8.1845 Punkalaidun) ja he asettuivat perheensä kanssa Houhajärvelle.
4. Serafia (s. 17.4.1847)
ja viidentenä Germanus.

Björnebogin eli Karhunpesälinnan torppariksi tuli isänsä jälkeen Gustaf Adolph, mutta hän muutti perheensä kanssa 1876 Punkalaitumelle. Hänen jälkeensä otti torpan hoitoonsa Germanus ja torpan nimeksi tuli Jaakola.

Germanus Jaakonpoika meni naimisiin Severina Vilhelmiina Iisakintytär Kantolan (s. 8.4.1852 Tyrvää, k. 28.2.1879 Tyrvää Houhajärvi) kanssa 17.5.1874 Tyrväällä. He ehtivät saada neljä tytärtä ennen kuin Severina kuoli tulirupuliin eli tulirokkoon.
Maria Eufrosyne (s. 15.5.1875, k. 8.11.1883)
Roosa Alexandra (s. 6.5.1877)
kaksoset Anna Katarina (s. 6.12.1878, k. 9.1.1883) ja
Selma Vilhelmiina (s. 6.12.1878).

Torpassa elivät myös sekä Germanuksen äiti Anna Stina, että Severinan äiti, anoppi Evastina Juhantytär Kantola (s. 22.12.1827 Tyrvää, k. 23.11.1905 Tyrvää Houhajärvi). Severinan pikkusisko Maria tuli taloon piiaksi sisarensa kuoltua, veikkaisin että lapsien hoidossa auttamaan. Jotenka sopivasti seuraava vaimo löytyi omasta talosta. Germanuksen ja Maria Iisakintyttären (s. 16.1.1859 Tyrvää) häät vietettiin  26.10.1879.
Severinan ja Marian pikkuveli Ville Iisakinpoika (s. 24.3.1863, k. 16.9.1882) tuli taloon rengiksi 1881, mutta kuoli jo seuraavana vuonna kuumeeseen.

Germanus ja Maria saivat sitten vähän enemmän lapsia:
1. Frans Konrad (s. 26.6.1880, Kelan kortti, josta puuttuu kuolinaika) isänsä jälkeen Jaakolan torpparina. Hän meni naimisiin Johanna Antintytär Kankaanniemen (s. 13.10.1877 Tyrvää Houhajärvi) kanssa. Heillä ainakin lapset Kaarle Konrad Frans (s. 5.2.1904) ja Martta Johanna Elisabeth (8.9.1907).
2. Hjalmar Nikolai (s. 19.5.1882), joka lähti 20.11.1908 Helsinkiin.
3. Aino Maria (s. 8.3.1884), joka meni naimisiin Matti Jalmati Taavetinpoika Tuomisen (s. 26.2.1887 Tyrvää) kanssa 11.10.1908 ja heillä ainakin tytär Elsa Maria (s. 4.6.1913 Tyrvää).
4. Lydia Amanda (s. 6.4.1886), joka meni naimisiin Aukusti Konrad Kallion (s. 6.1.1884 Tyrvää) kanssa 30.3.1907. Heillä ainakin lapset Hilja Maria (s. 15.9.1907) ja Helmi Lydia Aleksandra (s. 6.5.1909).
5. Olga (s. 30.4.1888), joka lähti 20.11.1908 Helsinkiin.
6. Kaarle Pietari (s. 30.7.1890)
7. Lempi Aliina (s. 14.7.1892), joka myöhemmin mainitaan ompelijana.
8. Jenny Matilda (s. 6.5.1894), mainitaan itsellisenä.
9. Sem Viktor (s. 6.5.1896)
10. Varma (s. 3.7.1898, k. 7.3.1900)
11. Hilja (s. 3.7.1898)
12. Arvo Johannes (s. 14.5.1900)

Ne rippikirjat, joita pääsen katsomaan, päättyvät vuoteen 1914. Vuoden 1915 henkikirjassa on Alahouhalan Kurjenniemen alainen torppa, jonka omistaa Nestor Kurki. Torpassa asuvat Ompelijatar Lempi Jaakola 92 (syntymävuosi), Eläk. Jermanus Jaakola 49 yli, v. Maija 59, l. Sem 96, Hilja 98, its. Jenny Jaakola 94.
Vuoden 1920 henkikirja on käyttöluvan takana, joten sitä en päässyt katsomaan.
Näin Germanuksesta tuli lopulta Jermanus, joka sopii paremmin tyrvääläisellekin.

Muita Germanuksia löytyy yllättävän paljon. Löytyy mm. pyhimyksiä. Myös Hiski löytää useita Germanuksia. Etunimihaku on nyt poissa käytöstä, mutta pitääpä tarkistaa myöhemmin löytyykö viime vuosisadalta Germanuksia.

Kartalta Jaakkola löytyy Sammaljoelta.

Lähteet:
Tyrvään seurakunnan rippikirjat, syntyneiden, vihittyjen ja haudattujen luettelot.
Tyrvään henkikirja 1915

maanantaina, marraskuuta 21, 2016

Maria Nigerta - harvinaisempia etunimiä

Silloin tällöin törmään mielenkiintoiseen nimeen rippikirjoissa. Tälläinen tuli vastaani jälleen tänään jatkaessani eilen aloittamani suvun kirjaamista.

Johan Flinta (s. 5.2.1769, k. 10.1.1834 Tyrvään Illo) ja vaimonsa Maria Tuomaantytär (s. 12.6.1764 Tyrvää Soinila, k. 6.11.1837 Tyrvää Illo). He asuivat Tyrvään Soinilassa, jossa heillä oli kuusi lasta, joista vanhin kuoli pienenä. Toiseksi vanhin, Heikki Juhanpoika (s. 1794, k. 25.7.1867 Tyrvää Soinila) oli Tyrvään Soinilan Koiviston torpparina. Hänen vaimonsa oli Maria Heikintytär Katila (s. 6.2.1794 Tyrvää Vinkkilä, k. 26.5.1876 Tyrvää Soinila). Heillä on seitsemän lasta, joista ainakin kahdella jälkeläisiä.

Seuraavaksi vanhin poika Antti Juhanpoika (s. 28.12.1797 Tyrvää Soinila, k. 15.5.1880 Kiikka Illo) ja puolisonsa Lisa Juhantytär (s. 19.7.1801 Tyrvää, k. 8.7.1849 Kiikka Illo) saivat ensimmäisen Antin 1825, joka kuoli kolmivuotiaana. Toinen poika kastettiin myös Antiksi (s. 22.3.1829 Tyrvää Illo, k. 15.3.1888 Karkku). Antti ja Lisa olivat Tyrvään Illossa Männistön torpan torppareina. Illon siirtyessä Kiikan pitäjään, siirtyi perhekin kirjoissa Kiikan puolelle.

Antti Antinpoika meni naimisiin Caisa Juhantyttären (s. 23.4.1832 Kiikka) kanssa 12.1.1852 ja he saivat ensimmäisen lapsensa Nestorin, mutta hän kuoli runsaan vuoden ikäisenä. Seuraavaksi syntyi Maria Nigerta 18.9.1854 Kiikan Illossa. Tavasin nimeä useampaan kertaan rippikirjasta, jonka jälkeen avasin kastettujen luettelon.

"Männistö Torpareson Anders Andersson och dennes hustr. Cai-
sa Johansdotters barn Maria Nigerta. Faddar: Hieta Torp.
Johan Palm, Ryssä dreng hustr. Maja Stina Johansdr, Haronoja Torp.
son Samuel Johansson och Torp. dott. dersammastädes Maja Stina Johans
dotter, döptes i Pungalaitio af C.A. Hornborg"
Kuvakaappaus Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen digitoimasta kuvasta Kiikan kastetut 1854.
En ole ennen tuollaiseen nimeen törmännyt, mutta mielenkiintoinen nimivalinta!
Väestörekisterin etunimihausta ei löydy yhtään tulosta.
Google löytää vanhojen etunimien Wiki-sivun, josta löytyy Nigerta ja se on juurikin tämä sama henkilö.

Antti Antinpoika ja Caisa Juhantytär muuttivat Maria Nigertan kanssa Tyrvään kautta Karkkuun Pitkäkaron Ketolan torppaan torppareiksi 1866. Vanhemmat olivat Karkussa lopun elämäänsä ja saivat Marian jälkeen vielä viisi lasta:
Rosa (s. 28.11.1857 Tyrvää)
Anders Nestor (s. 31.7.1864 Tyrvää)
Evert (s. 11.9.1867 Karkku)
Frans (s. 5.1.1871 Karkku) sittemmin sukunimellä Lahtinen
Agatha (s. 29.1.1874 Karkku).
Karkun rippikirja 1873-1882 sivu 351
Karkun rippikirja 1883-1892 sivu 405
Karkun rippikirja 1893-1902 sivu 424
Karkun rippikirja 1903-1912 sivu 515

Maria muutti takaisin Kiikkaan isovanhemppien luokse kasvatiksi mainittuna vuonna 1869. Kiikassa hänen nimensä kirjoitetaan Maria Nigeta, jossa muodossa se on sitten siitä eteenpäin. Kiikasta Maria muutti Punkalaitumelle 1872.

Maria meni Punkalaitumella naimisiin Erkki Vihtori Erkinpojan (s. 29.2.1852 Huittinen) kanssa 5.2.1873. He olivat Parrilan Kankaanpään torpan torppareita. Heidän kohdallaan rippikirjassa lukee että "bor å Tyrvis Illo". Eli Tyrvään Illon puolella oli torppa, vaikka olivat Punkalaitumella kirjoilla.
He saivat Punkalaitumella neljä lasta Hilda Severina (s. 20.3.1873), Ida Fransina (s. 2.9.1875), Vihtori Hjalmar (s. 15.7.1878) ja Frans Ulrik (s. 9.5.1881).

Perhe muutti Tyrväälle 14.11.1883 Leiniälän Huvitus torppaan torppariksi, josta jo seuraavana vuonna matka jatkui Kiikkaan. Syyskuussa 1884 Erkki Huvitus perheineen muutti Teukkulaan Sopan Sammaljoki torppaan. Kiikassa syntyi Felix Albert (s. 20.11.1884 Kiikka Teukkula). Sieltä perheen matka jatkui 31.10.1886 Vesilahteen Pöyhölään torppareiksi. Siellä syntyivät Lauri Oskar (s. 3.3.1888), Amanda Maria (s. 2.7.1890, k. 15.3.1892), Väinö Aukusti (s. 25.6.1893) ja Martta Lydia (s. 23.5.1896).

Ida Fransina kävi Tampereella 1900, mutta tuli sieltä takaisin jo samana vuonna. Hän kuoli Vesilahdella 22.5.1903. Isosiskonsa Hilda Severina kuoli 11.5.1906 Vesilahdella. Vihtori, Frans ja Felix menivät naimisiin Vesilahdella. Siihen loppuivat rippikirjat netissä.
Vesilahden rippikirja 1878-1887 sivu 379
Vesilahden rippikirja 1888-1898 sivu 481
Vesilahden rippikirja 1899-1909 sivu 552

Mielenkiintoista oli katsoa minkälaisia nimiä Maria valitsi jälkikasvulleen, mutta aika maltillisia näyttävät olevan.

Illo on alueena mielenkiintoinen. Kylä joka vaihtaa seurakuntaa muutaman kerran. Siitä löytynee juttua kyllä netistäkin. Tästä löytyy pieni kyläesitely (pdf) ja mielenkiintoinen Illon Seudun kyläsuunnitelma 2003 (pdf).

Lähteet:
Tyrvään, Kiikan, Karkun, Punkalaitumen ja Vesilahden seurakuntien rippikirjat, muuttaneiden luettelot, kastettujen luettelot ja kuolleiden luettelot.

tiistaina, marraskuuta 15, 2016

DNA-testillä suvun naisia selvittämässä

Perinteisellä  sukututkimuksella olimme päässeet äitilinjassa 1700-luvun alkuun Teuvalle. Siihen loppuivat dokumentit. Sitten joku ehdotti dna-tutkimuksen teettämistä. Testiksi valikoitui mtDNA-testi, jonka voi teettää naisesta.

Tuumasta toimeen ja vuosi sitten rapsutettiin pumpulipuikolla äitin suusta näyte, joka lähetettiin amerikkaan. Putkilo tuli nopeasti ja lähti yhtä nopeasti. Vastaus kesti muistaakseni kuukauden. Ja tuloksena oli U5. Olimme hieman ymmällämme että mitä tästä pitäisi päätellä? Ratkaisuksi tarjottiin uusien testien teettämistä ja jatkotestejä.

Ensin yritimme ymmärtää kuitenkin mitä tuosta U5-tuloksesta saa itrti. No sen ainakin että Itä-Euroopan kautta ollaan tultu ja lähdetty jostain sieltä Mustanmeren hujakoilta. Näin sanoo testipalvelun myyjän sivuilla oleva kartta. Mitäpä tuota kiistämään kun en paremmastakaan tiedä. 50000 vuotta sitten on sieltä suunnattu tänne kylmään pohjoiseen. Ilmankos paleltaa...

Äitini kanssa kävimme keskustelut että lisätestit eivät kiinnosta, ainakaan häntä. Mutta kun tuli oikein hyvä ja halpa tarjous niin teetin kuin teetinkin lisätestin. U5 tarkentui U5b1b1a1a haploryhmäksi. En voi sanoa, että asia jotenkin olisi tarkentunut. Ihan olin yhtä kysymysmerkkinä tuonkin jälkeen. Haploryhmän tukiryhmässä eli keskusteluryhmässä administraattori laittoi muutaman saman haploryhmän omaavan omaan ryhmään, eli tuo kirjainyhdistelmä saattaa vielä joskus (ehkä) tarkentua. Tällä tarkkuudella jo tuossa pienessä ryhmässä olevat testatut ovat jollain etäisyydellä sukua. Ilmeisesti.

Tähän vaikuttaa mutaatiot, joita tapahtuu silloin tällöin. Meidän pienessä kuuden testaajan ryhmässä on nuo samat mutaatiot. Neljä on merkinnyt esi-äidiksi henkilön pohjanmaalta. Tämä ei vain taida edistyä tästä, sillä perinteinen sukututkimus (siis juuri se mistä minä tykkään, vanhojen asiakirjojen plärääminen) ei kata kovin pitkälle taaksepäin tuosta 1600-luvun loppupuolelta. Ilmajoki on seuraavana listalla, jota selvitellä ja katsoa mitä sieltä löytyy.

Ja sitten tuli kesällä tarjous, josta en malttanut kieltäytyä eli FamilyFinder-testi. Sillä luvataan sukulaisia vaikka kuinka paljon ja ajattelin että katsotaan mitä siitä selviää. Ihan hauskahan sitä on oppia uusia asioita, jos ei muusta niin geenitutkimuksesta.... jep jep..

Kun tulos tuli palvelun sivuille oli siellä 1200 osumaa, eli sen verran löytyi kaukaisia sukulaisia. Lähimmät oli merkitty "2nd Cousin - 4th Cousin". Mutta sitten on myös pisimpiä "Shared Centimorgans" ja "Longest Block". Eli lisää pitäisi opiskella että ymmärtää mistä on kyse.
Jostain luin että tämä "Centimorgans" olisi niitä yhteisiää tekijäitä perimässä. Joten eikun otin yhteyttä listalla ensimmäisenä olevaan henkilöön. Hän on merkinnöillä "126 Centimorgans" ja "5th Cousin - Remote Cousin". Kirjoitin ystävällisen kirjeen suomalaisella nimellä varustetulle henkilölle ja sain aivan käsittämättömän upean ja laajan selvityksen hänen suvustaan, Yhdysvalloista. Lähetin hänelle vastaavasti omat tietoni yhteisistä esivanhemmista. Ne löytyivät 7. ja 9. polven päästä. Niinkuin hänelle kirjoitin, olin utelias näkemään kuinka kaukana tuo yhteys on kun yhteisiä tekijöitä dna:ssa oli eniten. Tästä rohkaistuneena otan yhteyttä vielä muutamaan muuhunkin. Jahka...

Nyt kolmen testin jälkeen ymmärrän kyllä sen innostuksen joka helposti valtaa testien tekijät kun yhtäkkiä ruudulle lävähtää "yli tuhat sukulaista". Mielestäni tämä oli kuitenkin ihan hauska oppia tätäkin puolta asioista. Sen olen myös huomannut että kurssille, jossa näitä selitetään olisi hyvä mennä. Helsingissä ja Tampereella on ollut myös "iltakouluja" joissa näitä on käyty läpi. Juu en sitten päässyt. Harmi. Mutta elämä on.

Keskiviikkona 16.11. tulee televisiosta Prisma Studio, jossa käsitellään myös tätä DNA-sukututkimusta.  On tässä vaan tosi mielenkiintoisia asioita, mutta tykkään minä niistä vanhoista dokumenteista enemmän.


Kuva Wikimediasta, kromosomit, DNA ja geenit. By Genomics Education Programme - Chromosomes, DNA and genes with mitochondria, CC BY 2.0, Link

Linkkejä:
https://www.familytreedna.com  (englanniksi)

Ahti Kurrin kotisivut, joissa paljon tietoa ja selityksiä suomeksi.

https://www.familytreedna.com/groups/finland/about


maanantaina, marraskuuta 14, 2016

Sveaborg ja muut linnoitukset

Katsoin mitä uutta Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuille on tullut viimeaikoina ja huomasin mielenkiintoisen lisäyksen "Suomen linnoitukset tietokannassa".
Jos et ole vielä jäsen niin suuntaa tänne tai vaihda sivua. Sori, aineisto on vain jäsenille. Aineisto löytyy Sotilasasiakirjoista.

Linnoituksista katsoin Sveaborgin vanhinta asiakirjaa, jonka huomasin. Se sisältää selostukset eri bastioneista. Lisäksi sieltä löytyi selostus Sveaborgin ammattilaisten, sekä armeijan että siviilipuolen, palkoista ja määristä. Kirjassa on myös selostus Sveaborgista:
Kuvaruutukaappaus SSHY:n sivut, FR393_VIAPORI3 Viapori 3
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28175&pnum=44
Toinen katsomani asiakirja on mm. ranskankielinen tapahtumaselostus, joka lienee kirjeitä Tukholmaan. 24.5.1750 kieli vaihtuu ruotsiksi. Mielenkiintoisia tietoja esimerkiksi eri rykmenttien vapaaehtoisten tulosta Sveaborgiin, mitä on rakennettu ja korjattu.

Muita kirjoja en vielä selannut. Sveaborg kiinnostaa sotilaiden sijoituspaikkana.

Sveaborgin lisäksi löytyy Loviisan, Hangon, Helsingin ja Svartholman asiakirjoja. Näitä on tuolla digitoituna kaikkiaan 110 kappaletta.

Lähteet:
Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen digitoitu aineisto.

ps. juu, on tää elossa...