tiistaina, syyskuuta 30, 2014

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Eino Miilunpalo

Vammalan hautausmaalla lepää yksi henkilö, joka on ihan pakko nostaa esiin. Hän oli merkittävä henkilö monen tyrvääläisen koulutaipaleella. Vammalan lukion rehtorina toimi minunkin siellä laahustaessa Eino Miilunpalo eli Mono. Hän oli minun muistikuvani mukaan asiallinen ja huumorintajuinen mies. Pelkkiä hyviä muistoja minulla on Monosta. Kun huomasin hänen hautansa tuolla kirkolla, pysähdyin hetkeksi muistelemaan syvän kunnioituksen vallassa.

Marko Vesterbacka kirjoitti kirjassa "Kirjava kaupunki - tarinoita Vammalasta Monosta mukavan muisteluksen, josta tässä vain lyhyt lainaus:
"Suuren reputuksen aikaan rehtorina oli Eino Miilunpalo eli Mono, joka opetti pojille liikuntaa. Lempinimensä Miilunpalo hankki pitämällä hiihtokenkiä jalassaan läpi talven. Kun hiihto jäi myöhemmin kouluopetuksessa vähälle, suorien housujen seuralaisina nähtiin useimmiten lenkkarit tai kumisaappaat."

Kivenvieritys -blogissa Pekka Turtiainen kirjoittaa mukavasti ja mielenkiintoisia muisteloita vuosien varrelta. Hän kirjoittaa myös lyhyesti Monosta:
"Opettajat alkoivat kyllästyä luokkien suureen kokoon, niinpä Miilunpalon Einon tultua rehtoriksi päätettiin perustaa uusi, viides rinnakkaisluokka. Sen tunnus oli II E."
Dionysoksen kevät -blogissa Hanhensulka kertoi itsestään ja vaikka hän ei paljoakaan Monosta kirjoita, mutta muista opettajista kylläkin....

Eri lähteistä olen tullut siihen päätelmään että Monon sydäntä lähellä oli liikunta (Vammalan Seudun Voiman moukarinheiton mestaruus 1957) ja Sastamalan Reserviupseerit ry:n toiminta.

Terveisiä Monolle sinne pilven reunalle! Laitatko sielläkin pojat hyppimään käskyllä "ratsaille käy!"



Eino Ilmari Miilunpalo s. 17.9.1927, k. 8.5.2005


sunnuntaina, syyskuuta 28, 2014

Heffata koulu Huittisissa

Edellisen Heffata-jutun jälkeen löysin lisätietoja paljonkin ja jopa uusia sukulaisia! Joten vielä vähän lisää Heffatasta.

1884 Helena Ingelius perusti kuurojen koulun Huittisiin. Koulu toimi aluksi Ison-Pappilan piharakennuksessa, sittemin kirkonkylässä Hannulan talossa ja myöhemmin vuokratiloissa Lauttakylän poikakoululla. Oppilaat majoittuivat ympäristön eri taloissa.

Helena Luoma muisteli koulun aluaikoja lehdessä 01.09.1897 Tidskrift för döfstumma no 5.Ja kertoi ensimmäisestä oppilaastaan Johanna Näppisestä. Artikkeli on ruotsiksi. 
 


Ensimmäiset oppilaat olivat siis Johanna Näppinen Urjalasta, Miina Kallentytär Korkeakosken kylästä Huittisista, Kalle ja Ville Ritala Kiikasta, Edvard ja Ida Huovari Nakkilasta, Frans Huningo Urjalasta, Kalle Hölli Urjalasta, Ida Fagerlund Kokemäeltä, Fredrik Punavuori Huittisista, Thilda Kurula Huittisista ja Evert Niitumäki Punkalaitumelta, Juho Saarelainen Loimijoelta ja Stina Hilden Kangasalta.

Koulun tavoitteena oli oppilaiden konfirmaatio, joka ensimmäisten 12 oppilaan kohdalla tapahtui kesäkuussa 1886. Koulussa oli tällöin jo Helenan lisäksi neiti Anna Ekholm ja pastori E. J. K. Luoma koulun johtajana. Luoma muutti kappalaiseksi Hauholle 1890 ja seuraavana kesänä Helena Ingelius ja Ernst Luoma vihittiin avioliittoon. He jatkoivat koulun toimintaa Hauholla 1892-1894, jonka jälkeen he siirtyivät Jyväskylän vastaperustettuun kuurojenkouluun.

Heffata-koulua kävi sen toiminta-aikana 56 oppilasta. Kouluylihallituksen kehoituksesta koululle asetettiin johtokunta, jossa olivat piirilääkäri Leonard Serlachius, nimismiehen rouva Viktoria Hertzberg, rusthollari Juha Härkälä, talollinen Kustaa Sahko ja talollinen Juha Praadi.

Kouluaikaisia tovereitaan muisteli ja kaipaili myös Hilma Suniva:

Lehteen kun laittoi kirjeen, se tavoitti kaikki haluamansa henkilöt eikä tarvinnut miettiä osoitteita. Kätevää.

Jyväskylän koulussa oli 1896 jo 90 oppilasta:
 01.11.1896 Kuuromykkäin lehti no 7 kannessa on Helena Luoman kuva.


Seuraavalla sivulla kerrotaan Helena Luoman elämästä ja työstä.

Ilman Helena Luomaa olisi moni asia toisin.

Lähteet:
Kuuromykkäin lehti
dskrift för döfstumma
Wallvik, Birgitta: Heffata - Aukene, kuurojen yhdistys Heffata 100 vuotta, 2007