Rakuuna Johan Ridderbeckin lapset

Johan Jöransson Ridderbeck löytyi aika aikaisessa vaiheessa esivanhemmakseni, mutta tutkimus tyssäsi häneen. Otetaanpa tänään kertaus Johan Jöransson Ridderbeckin jälkipolvista ja jatkan sitten Johanin viimeinkin löytyneistä vanhemmista.

Johan Jöransson on merkitty rippikirjoissa syntyneeksi 1739 ja sotilasrullissa paikaksi on mainittu Tyrvää. Syntyneistä ei Johania suuretsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Kiikan kirkonkirjassa Johan näkyy ensimmäisen kerran 1762 Kiikan Ritalan rakuunana. vaimo Maria Johansdotter mainitaan tarkalla syntymäajalla 3.2.1732. Hän on syntynyt Tyrvään Näntölän Knuutilla, jossa heidät myös vihittiin 14.3.1762. Tällöin Johan on jo Ritalan rakuuna.

Johan oli Porin henkirakuunarykmentin kevyt jalkaväkipataljoonan everstiluutnantin komppanian rakuuna numerolla 104. Johan oli n. 160 cm pitkä. Hänellä oli hevosena 1775 pääkatselmusrullan mukaan musta vallakka, joka oli 20 vuotta vanha. 1785 katselmuksessa mainitaan on jo toinen hevonen, joka oli 13.10.1779 palvelukseen otettu 10-vuotias musta uros.

Johan Jöransson osallistui Kustaan sotaan, jossa 13.7.1790 käytiin Koiviston taistelu. Siellä venäläiset ottivat panttivangeiksi sotilaita ja Johan oli yksi niistä. Hänestä ei tiedetä tämän jälkeen.

Ritalaan tuli uusi rakuuna, jolloin leski, Maria muutti Tyrväälle Marttilan kylään, jossa hän kuoli  22.1.1804.

The New York Public Library, digital collections
http://digitalcollections.nypl.org

Sitten katsaus pariskunnan lapsiin.

Ridderbeckin ensimmäinen lapsi Maria Johansdotter syntyi 4.7.1762 Kiikan Ritalassa. Kummeina hänellä olivat Ritalasta leskirouva, majurska Margareta von Bleke, Mademoiselle Sophia Finne, Näntölän Knuutin isäntä Anders Knuuti ja Persson isäntä Johan Perso.  Persolla oli äiti Marian sisko Walborg Johansdotter emäntänä, joten se selittää tämän yhteyden Person taloon.

Maria meni naimisiin Ruotsilan rakuunan Michel Michelsson Rothin (s. 24.9.1755 Karkku Nohkua, k. 1790) kanssa 24.5.1778. He asuivat Ruotsilan rakuunatorpassa ja saivat neljä lasta Caisa (s. 2.9.1779, k. 19.8.1857 Somero) , Maria (s. 26.12.1782, k.?), Lisa (s. 28.10.1785, k. 11.6.1867 Kiikka Leikkuu) ja Johannes (s. 25.10.1788, k. 15.12.1879 Kiikoinen). Michel Rothin kaaduttua 1790, leski Maria meni naimisiin Haapaniemen Kokon leski-isännän Matts Johanssonin kanssa 2.4.1804. Matts kuoli 17.12.1828 ja Maria 5.1.1829. Molemmilla kuolinsyynä vanhuuden heikkous.

Marian ja Michel Rothin lapsista Lisa meni naimisiin sotilaan Carl Fredric Borgin kanssa. Caisa mitä ilmeisemmin päätyi Somerolle (varmuutta ei ole mutta ei myöskään kumottua tietoa). Johannes päätyi torppariksi vaimonsa Maria Michelsdotterin (s. 28.11.1784 Kiikka Vehkakoski, k. 2.5.1854 Kiikka) kanssa Kiikan Leikkuun Koivulaan. He saivat neljä lasta, joista Maria Johansdotter (s. 1.4.1819 Kiikka Leikkuu, k. 21.4.1906 Kiikka) meni naimisiin Setälän Anders Anderssonin (s. 19.9.1819 Kiikka Leikkuu, k. 20.8.1896 Kiikka Leikkuu) kanssa saaden kahdeksan lasta. Heistä kolmen (Anders, Johan Victor ja Maja Stina) jälkipolvia olen kirjannut. Maria-tyttärestä ei ole mitään tietoa 1809 päättyvän rippikirjan jälkeen.

Ridderbeckin toinen lapsi Caisa Johansdotter syntyi 5.11.1764. Kummeina olivat vänrikki herra Gustaf Köhler, kornetti Henric Carl G. Tollet, Mademoiselle v. Kühler ja neiti (jungfru) Caisa M. Tollet (Catharina Margareta).

Caisa Johansdotter meni naimisiin Kiikan Hykkerlän Tipilästä kotoisin olevan räätäli Abraham Mattsson Fagerstömin (s. 6.10.1762, k. 12.6.1825 Kiikka Hykkerlä) kanssa. He saivat kuusi lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Poika Johan Abrahamsson (s. 24.7.1791 Kiikka Hykkerlä, k. 14.3.1865 Kiikoinen) sai kaksi lasta vaimonsa Maria Ericsdotter (s. 25.1.1798 Kiikoinen, k. 26.4.1868 Kiikoinen) kanssa. Heidän tyttärensä Maria Johandotter (s. 3.3.1821 Kiikka Hykkerlä, k. 6.6.1907 Kiikoinen) ja puolisonsa Anders Thomasson Kankaanhuhta (s. 27.11.1818 Kiikka Hykkerlä, k. 26.2.1902 Kiikoinen) saivatkin sitten jo yhdeksän lasta, joista vanhin, Antti (s. 5.4.1844) sai 12 lasta ja David (s. 28.9.1854) 11 lasta. Evert (s. 29.4.1860) meni naimisiin Kiikoisten Niemen leskiemännän Amanda Sofia Juhontytär (s. 1.7.1849 Tyrvää Kalliala, k. 28.6.1884 Kiikoinen) kanssa. heillä oli yksi yhteinen poika Evert Herman. Amandan isä oli Johan Vilhelm Haro (s. 16.9.1824 Tyrvää Kalliala, k. 19.5.1860 Kiikoinen), joka myi Haron talon ja muutti Kiikoisiin 1854.  Muista jälkipolvista ei ole minulla tietoa. Caisan ja Abrahamin pojan Johanin jälkeläisiä on siis paljon!

Caisan ja Abrahamin tytär Anna Catharina (s. 6.12.1796 Kiikka Hykkerlä, k. 12.3.1867 Kiikka Leikkuu) meni naimisiin Kiikan Ruotsilan torpparin Eric Ericsson Myllymäen (s. 25.1.1791 Kiikka, k. 16.7.1866 Kiikka Leikkuu) kanssa. He saivat viisi lasta, joista Catharina Elisabeth (s. 16.10.1821 Kiikka, k. 18.11.1903 Tyrvää) meni naimisiin entisen Keikon isännän, sittemmin Tanhuanpään torpparin Johan Gustaf Henricssonin (s. 9.9.1826 Tyrvää, k. 8.2.1907 Tyrvää) kanssa. He saivat neljä yhteistä lasta.

Anna Catharinan ja Eric Ericssonin kolmas lapsi, Johan Gustaf Ericsson (s. 10.5.1827 Kiikka, k. 27.10.1898 Kiikka Ruotsila) oli itsellisenä aluksi Kiikan Leikkuussa vaimonsa Maria Christina Johansdotterin (s. 17.5.1820 Tyrvää, k. 4.3.1890 Kiikka Leikkuu) kanssa. He saivat viisi lasta, joista kolme kuoli pienenä. Johanin jäädessä leskeksi, hän avioitui 18.5.1891 Kiikan Ruotsilaan itsellisnaisen Hilma Matintytär Ryttlinin (s. 20.5.1840 Kiikka) kanssa. Hilmalla oli kolme aviotonta poikaa, joista kaksi jäi asumaan äitinsä kanssa. Yhteisiä lapsia ei heillä ollut. Ruotsilassa Johan Gustafilla on sukunimi Kimppa.
Abrahamin ja Caisan lapsista Abraham ja Stina on vielä selvittämättä.

Ridderbeckin kolmas lapsi oli poika Johan Johansson, joka syntyi 2.5.1767 ja kuoli 8.9.1768. Hänen kummejaan olivat Herra Abraham Wanochius, isäntä Johan Perso, rouva majurska Margareta Elisabeth von Blek ja neito (mademoiselle) Sophia Finne. Kuolinsyytä ei Johanille ole mainittu.

Seuraavaksi syntyi kuolleena syntynyt lapsi 8.7.1770.

Ridderbeckin viides ja nuorin lapsista oli tytär Lisa Johansdotter, joka syntyi 15.11.1771. Hänen kummejaan olivat vanha rakuuna Henric Seidel. Torppari Johan Poussu vaimonsa Maria Ericsdotterin kanssa ja neito (mademoiselle) Sophia Finne.

Lisa Johansdotter meni naimisiin Väcktare Matts Johansson Weckmanin (s. 19.9.1754 Tyrvää, k. 6.12.1839 Tyrvää) kanssa 29.11.1793. He saivat kuusi lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Tytär Maria Mattsdotter Weckman (s. 15.6.1798 Tyrvää, k. 28.12.1866 Tyrvää Marttila) mainitaan rippikirjassa vanhapiikana (ogift gumma) Tyrvään Marttilassa. Matts Mattsson (s. 24.4.1805 Tyrvää) värväytyi sotilaaksi 1839.  Stina Mattsdotter (s. 22.8.1795 Tyrvää) muutti Hämeenkyröön. Anna Mattsdotter  (s. 6.3.1808 Tyrvää, k. 18.7.1868 Tyrvää Roismala) vihittiin Christian Andersson Vilppalan, sittemmin Villenius (s. 17.10.1809 Tyrvää Roismala, k. 30.8.1860 Tyrvää Roismala) kanssa 13.6.1850. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainitsen että Christianin sisko oli Rudolf Koivun isoäiti, jonka luona hän vietti lapsuuttaan.

Vähän sekavaa, mutta lavea on suku. Ja kun jälkipolvia on tässä kirjattu, pyrin kirjoittamaan Johan Jöransson Ridderbecin vanhemmista seuraavaksi. Heti kun ehdin.

Lisätietoja
Kustaa III sodasta lisää mm.
Marko Tiainen,  Kunniallinen rauha horisontissa - kangastus vai fakta? Kustaan sodan rauhantekoon johtanut diplomaattinen prosessi 1788-1790, 2008 (pdf)

Lähteet:
Tyrvään ja Kiikan seurakuntien rippikirjat ja muut kirkonkirjat.
Sotilasrullat SSHY:n jäsensivuilla (vaatii kirjautumisen)

Kallen päivä

Kallenpäivänä huomioin sukuni Kalleja. Yhteensä sukutauluista löytyy 239 Kallea, joista muut eivät ole suoraa sukua, mutta sukua kuitenkin. Nämä herrat ovat kuitenkin suoraa sukua lapsilleni.

Juhlapäivän kunniaksi Carl von Linné.
Alexander Roslin [Public domain],
lähde: Wikimedia Commons

Carl Wilhelminpoika Sirén (s. 6.12.1777 Pirkkala, k. 15.7.1826 Viljakkala) oli Sikojärven isännän Wilhelmin poika. Hän lähti Hämeenkyröön vaimonsa Eva Antintytär Benckin kanssa 1808. Siellä he asuivat Riihiojan torpassa torppareina, Viitaniemen ja Wallkilan torpassa lampuoteina. Wallkilassa Carl kuoli keuhkotautiin. Carl lienee saanut nimensä isänsä veljeltä kirkkoherralta, joka oli se kuuluisampi Sirénin veljeksistä.


Carl Erkinpoika Rantala (s. 1738, k. 3.11.1804 Pirkkala) oli Sikojärven Rantalan torppari. Hänen puolisonsa oli Lisa Heikintytär (s. 1738, k. 1820 Pirkkala). Tämän Kallen varhaiset vaiheet ovat minulle hieman haastavia sillä Pirkkalan rippikirjat ovat...hm... miten sen diplomaattisesti sanoisi... haastavia. Syntyneistä ei tuolta ajalta ole kirjoja (ainakaan SSHY:llä eikä arkistolaitoksella). Oletan Kallen löytyvän samalta sivulta rippikirjasta kuin edellisen Kallen isoisä (Pirkkala 1751-1757 Sorkkala Sikojärvi) vaan varmuutta ei minulla ole. Tämän Kallen tyttären tytär oli tuo edellisen Kallen vaimo Eva.

Karl Heikinpoika Hellén (s. 27.2.1838 Messukylä, 20.4.1881 Forssa) syntyi isänsä ollessa muonatorpparina Messukylän Haiharassa. (Hetkinen... mehän ollaan asuttu tuossa lähellä... no ympäri käydään yhteen tullaan..) Messukylästä Kalle meni Tampereelle 1850 Finlaysonin tehtaan työntekijäksi. 1855 hän muutti Forssaan ja meni siellä Forssan kehräämölle töihin. Kehräämössä hän oli töissä n. vuoteen 1876, jonka jälkeen mainitaan joutolaisena (försvarlösa). Puolisokseen hän löysi tammelalaisen Maria Henrika Träskin (s. 1.9.1836 Tammela Hykkilä).

Carl Mikonpoika Fossila (s. n. 1713 Teuva, k. 6.7.1793 Teuva Fossila) on vielä erittäin vähillä tiedoilla. Hänen vaimonsa oli Maria Pehrintytär Berttula (s. n. 1719 Teuva, k. 3.12.1790 Teuva Fossila). Heillä oli  yhteisiä lapsia huimat 15. Tässä kohdassa huomautan heti että sukunimi on sama kuin talonnimi, ei niinkään välttämättä sukunimi. Enpä sano tästä Kallesta enempää. Tutkittavaa riittää.

Carl Påhlsson Carlsgård ( s. n. 1656 Ikaalinen Kankaanpää, k. 12.1.1746 Ikaalinen Kankaanpää Venesjärvi) on monen kankaanpääläisen esi-isä. Talokin on saanut nimensä tämän Kallen mukaan, joka kylläkin näkyy muodossa Kaarlentalo. Kalle oli renkinä Oukarilla ja lopulta isäntänä omassa talossa noin 1700. Alueen tuntee ja tietää parhaiten Raimo E. Harju, sekä Matti Palokangas.

Carl Fredric Antinpoika Borg on jo tuttu. Hänellä oli myös poika nimeltä Kalle, jolla oli poika nimeltä Kalle Evert.

Ja pahnanpohjimmaisena mutta rakkaimpana kaikista meidän oma Kalle! Hyvää nimipäivää!

Carl Borg

Carl Borg nimeen törmäsin tutkimuksessani jo alkuvaiheessa. Hän oli isoisäni äidin äidin isä. Alkuvaiheen innokkuus ei korvannut osaamista, joten tutkiminen jäi perustietojen kirjaamiseen. Nyt hieman enemmän asioita oppineena olen alkanut ottamaan selvää Kallesta. Paljon on vielä tiedoissani silti puutteita. Toisaalta pitäähän eläkepäivillekkin jotain säästää, mutta niitä odotellessa lisää tietoa Kallesta.

Kallen kastenimi on Carl Fredric ja hän syntyi Tyrväällä Ekon kylässä sotilas Anders Johansson Strängin ja Maria Thomasson Callmanin ainoaksi pojaksi 4.7.1786. Kallen kummeina oli Ekon sotilaita ja heidän vaimojaan. Kallella oli siskoja Anna (s. 23.9.1780, k. 15.5.1837 Tyrvään Wehmaisissa torppari Sundin vaimona), Maria (s. 28.1.1782, k. 20.4.1783), Lisa (s. 30.1.1784, k. 19.6.1785) ja Maria (s. 20.9.1788). Marian kuolinajasta minulla ei (vielä) ole tietoa. Hänen jälkensä katovat Lousajan Ryypältä 1805 vuoden ripilläkäynnin jälkeen. Kallen toinen nimi Fredric (myös saksalaistyyppisesti kirjoitettuna Friedric) ei 1780-luvulla ollut vielä kovin yleinen nimi Tyrväällä. Mistä lienee vanhemmat saanut kimmokkeen tälle nimelle?

Kalle lähti rengiksi noin 18-vuotiaana ja oli neljän vuoden aikana renkinä Tyrvään Isojärven Wirrillä, Uusikylän Mullilla ja Kallialan Kampilla. Kallen isä oli sotilas, äidin isä oli sotilas, isän veli oli sotilas, Kallen Anna-siskon mies oli sotilas, joten eipä ole ihme että Kalle myös sille uralle lähti. Kallen isä kuoli Kustaan sodassa vain 34 vuotiaana, kuten isän velikin, joten sotilaselämän karumpi puoli tuli myös tutuksi. Kalle värväytyi sotilaaksi 1.1.1807 ja sai samalla sukunimen Borg. Rippikirjaan uusi nimi on myös merkity.

Porin läänin jalkaväkirykmentin värväysluettelossa 1808 Kalle mainitaan Nupalan sotilaana komppania numero 50 ja ruodunnumerolla 96:

den 1 Januarii 1807 införd till ordinarie Karl för No 96 Istallet samma dag antagen Lego Drängen
Carl Friedric Borg

född i Tyrvis socken

Kalle on 5 jalkaa ja 8 tuumaa pitkä eli n. 168 cm, hän on 21-vuotias, ollut jo vuoden palveluksessa ja naimaton.

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15923&pnum=743
Porin läänin jalkaväkirykmentin värväysluettelo 26.1.1808

 

 

Nuupalan varsinainen sotilas Jacob Björn oli ollut sotilaana jo jonkin aikaa. Rippikirjassa hänen kohdalleen on merkitty "flygt saknas", joten livohkaan on ilmeisesti lähdetty. Edellisessä rippikirjassa hän on ollut. Ja 1787 alkavassa kirjassa hänet on merkitty tulleeksi Nuupalaan 1798. En ole tarkistanut hänen palvelukseen astumistaan.

Värväystapahtuma ja katselmus oli Lauttakylässä 26.1.1808. Muuta mainintaa en löytänyt Kallen sotilaaksi ryhtymisestä. Rippikirjassa sekä Kalle että Jaakko ovat merkittynä res eli reserviläisiä. Joten olettaisin että Kalle on ollut varamiehenä. Rippikirjassa oleva merkintä 1807 puhuisi sen puolesta.

Suomen sodan julistus tapahtui 1.2.1808. Sodasta itsestään löytyy hyvää tekstiä palkitusta Suomen sodan historia 1808-1809 -kirjasta. Siitä ei siis enempää tässä ja nyt.

Missä Kalle sodan aikana oli, mihin taisteluihin osallistui, sitä en tiedä. Ja se harmittaa. Olisi vain mielenkiintoista tietää. Kalle on Nuupalassa merkittynä sotilaaksi "Sold. Carl Borg", joten jossain hän on olla sotimassa. Ripillä hän kävi siellä 4.11.1810 eli runsas vuosi sodan päättymisen jälkeen. Sotahan päättyi Haminan rauhaan 17.9.1809.

Sodan jälkeen Kalle meni rengiksi Lummajan Skytälle. Siellä hänen ollessaan taloon tuli piiaksi kiikkalainen Liisa Mikontytär, jonka isä oli Ruotsilan rakuuna Mikko Roth. Mikko kuoli Kustaan sodassa, joten Kallella ja Liisalla oli jotain yhteistä. Heidät vihittiin kotona 23.6.1813 Tyrvään Lummajassa. Heidän ensimmäinen lapsensa Anna Lisa syntyi 27.9.1813, mutta kuoli jo 25.8.1816. Skytältä he ilmeisesti kävivät Soukon Perttulassa ja palasivat Lummajaan Humalojalle, jossa Kalle on mainittu renkinä. Perhe kasvoi pojalla 20.3.1816, josta tuli isänsä kaima Kalle.
 Kalle ja Liisa päättivät muuttaa Kiikkaan. Muuttokirjaa en löytänyt, mikä voi johtua monesta syystä. He ovat kuitenkin  Kiikan Ungerlan Kartanossa ainakin jo 12.2.1818 jolloin Maria Lisa syntyi. Maria Lisa kuoli pienenä 2.7.1820. Kartanossa syntyivät Maria 10.11.1820, Isaac 4.3.1823, isoisän mummu Stina Lisa 20.1.1826, sekä Johanna 3.6.1828.

Kalle oli Kartanon lampuotina ja ruotuvaivaisena kuolemaansa asti 4.8.1837. Lisa Mikontytär oli ruotuvaivasena Ungerlassa Kannistolla ja sitten Kartanolla. Siellä Lisan tiedoissa lukee: "4.8.1837 enka efter råtan nro 16 Carl Anders Borg". Kartanolta Lisa meni Setälään,  jossa "Enka Lisa Michelsdr Borg" kuoli 11.6.1867.

Poika-Kalle meni naimisiin Kiikassa Maria Antintyttären kanssa (s. 17.1.1822 Kiikka). Perheeseen syntyi tytär jonka kanssa he lähtivät Karkkuun Siellä Kallelle on merkitty sukunimi Törmä. Karkussa lapsia syntyi kolme lisää. Karkusta he palasivat takaisin Kiikkaan 1855. Rippikirjassa 1881-1890 Kallella on sukuniemä Myllymäki. Kalle kuoli 7.2.1895.

Maria lähti kotoa 30.11.1836 ja hän oli piikana mm. Kiikan Kikkerlän Yli-Maijalassa, Kiimajärven Mäkelässä, takaisin Yli-Maijalassa, Kartanossa,  kappalaisen Jauhoparrassa, josta hän meni Kiikanojalle Isokestille lampuotin rouvaksi. Juha Heikinpoika oli jäänyt leskeksi Esteri Heikintyttären kuoltua 30.10.1850. Maria ja Juha vihittiin 5.11.1855. He saivat yhteisiä lapsia kaksi ja Juhan ensimmäisestä liitosta lapsia oli ainakin neljä. Juha kuoli 14.7.1867 ja Maria oltuaan syytingissä Isokestillä 13.5.1886.

Isaak oli rippikirjan mukaan "krympling" eli jotenkin hän oli raihnainen. Hän kuoli vain 21 vuotiaana 18.4.1844.

Johanna vihittiin 27.12.1848 Kalle Juhanpoika Kiviniemen kanssa Kiikassa. He saivat yhteensä kuusi lasta joista neljä eli enemmän kuin sylivauvaksi. Johannan tietojen selvittäminen näkyy olevan minulla kesken.

Stina Lisa eli Christina Elisabeth vihittiin 2.11.1850 Kiikassa Adolf Jakobinpoika Ylijärven kanssa. Aadolf oli kotoisin Tyrväältä mutta oli renkinä mm. Kiikan Hykköllä. He saivat seitsemän lasta, joista kolme jatkoi sukua. Heistä on jonkin verran juttua sukukirjassa, jonka Terttu ja Kaarina tekivät. Stina Lisa kuoli 15.1.1867 ja Aadolf 6.1.1868, jolloin heidän lapsensa Maija Stina, Pauliina ja Kaarle jäivät orvoiksi.

Lähteinä:
Tyrvään, Kiikan ja Karkun seurakuntien rippikirjoja, tilikirjoja, kastetut, vihityt, kuolleet, muuttokirjat
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=185087.KA
Porin läänin jalkaväkirykmentin digitoituja pääkatselmusluetteloita, värväysluettelot, palkkaluettelo
Käsikirjastoni