Carl Borg nimeen törmäsin tutkimuksessani jo alkuvaiheessa. Hän oli isoisäni äidin äidin isä. Alkuvaiheen innokkuus ei korvannut osaamista, joten tutkiminen jäi perustietojen kirjaamiseen. Nyt hieman enemmän asioita oppineena olen alkanut ottamaan selvää Kallesta. Paljon on vielä tiedoissani silti puutteita. Toisaalta pitäähän eläkepäivillekkin jotain säästää, mutta niitä odotellessa lisää tietoa Kallesta.
Kallen kastenimi on Carl Fredric ja hän syntyi Tyrväällä Ekon kylässä sotilas Anders Johansson Strängin ja Maria Thomasson Callmanin ainoaksi pojaksi 4.7.1786. Kallen kummeina oli Ekon sotilaita ja heidän vaimojaan. Kallella oli siskoja Anna (s. 23.9.1780, k. 15.5.1837 Tyrvään Wehmaisissa torppari Sundin vaimona), Maria (s. 28.1.1782, k. 20.4.1783), Lisa (s. 30.1.1784, k. 19.6.1785) ja Maria (s. 20.9.1788). Marian kuolinajasta minulla ei (vielä) ole tietoa. Hänen jälkensä katovat Lousajan Ryypältä 1805 vuoden ripilläkäynnin jälkeen. Kallen toinen nimi Fredric (myös saksalaistyyppisesti kirjoitettuna Friedric) ei 1780-luvulla ollut vielä kovin yleinen nimi Tyrväällä. Mistä lienee vanhemmat saanut kimmokkeen tälle nimelle?
Kallen kastenimi on Carl Fredric ja hän syntyi Tyrväällä Ekon kylässä sotilas Anders Johansson Strängin ja Maria Thomasson Callmanin ainoaksi pojaksi 4.7.1786. Kallen kummeina oli Ekon sotilaita ja heidän vaimojaan. Kallella oli siskoja Anna (s. 23.9.1780, k. 15.5.1837 Tyrvään Wehmaisissa torppari Sundin vaimona), Maria (s. 28.1.1782, k. 20.4.1783), Lisa (s. 30.1.1784, k. 19.6.1785) ja Maria (s. 20.9.1788). Marian kuolinajasta minulla ei (vielä) ole tietoa. Hänen jälkensä katovat Lousajan Ryypältä 1805 vuoden ripilläkäynnin jälkeen. Kallen toinen nimi Fredric (myös saksalaistyyppisesti kirjoitettuna Friedric) ei 1780-luvulla ollut vielä kovin yleinen nimi Tyrväällä. Mistä lienee vanhemmat saanut kimmokkeen tälle nimelle?
Kalle lähti rengiksi noin 18-vuotiaana ja oli neljän vuoden aikana renkinä Tyrvään Isojärven Wirrillä, Uusikylän Mullilla ja Kallialan Kampilla. Kallen isä oli sotilas, äidin isä oli sotilas, isän veli oli sotilas, Kallen Anna-siskon mies oli sotilas, joten eipä ole ihme että Kalle myös sille uralle lähti. Kallen isä kuoli Kustaan sodassa vain 34 vuotiaana, kuten isän velikin, joten sotilaselämän karumpi puoli tuli myös tutuksi. Kalle värväytyi sotilaaksi 1.1.1807 ja sai samalla sukunimen Borg. Rippikirjaan uusi nimi on myös merkity.
Porin läänin jalkaväkirykmentin värväysluettelossa 1808 Kalle mainitaan Nupalan sotilaana komppania numero 50 ja ruodunnumerolla 96:
den 1 Januarii 1807 införd till ordinarie Karl för No 96 Istallet samma dag antagen Lego Drängen
Carl Friedric Borgfödd i Tyrvis socken
Kalle on 5 jalkaa ja 8 tuumaa pitkä eli n. 168 cm, hän on 21-vuotias, ollut jo vuoden palveluksessa ja naimaton.
 | ||
| http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=15923&pnum=743 Porin läänin jalkaväkirykmentin värväysluettelo 26.1.1808 |
Nuupalan varsinainen sotilas Jacob Björn oli ollut sotilaana jo jonkin aikaa. Rippikirjassa hänen kohdalleen on merkitty "flygt saknas", joten livohkaan on ilmeisesti lähdetty. Edellisessä rippikirjassa hän on ollut. Ja 1787 alkavassa kirjassa hänet on merkitty tulleeksi Nuupalaan 1798. En ole tarkistanut hänen palvelukseen astumistaan.
Värväystapahtuma ja katselmus oli Lauttakylässä 26.1.1808. Muuta mainintaa en löytänyt Kallen sotilaaksi ryhtymisestä. Rippikirjassa sekä Kalle että Jaakko ovat merkittynä res eli reserviläisiä. Joten olettaisin että Kalle on ollut varamiehenä. Rippikirjassa oleva merkintä 1807 puhuisi sen puolesta.
Värväystapahtuma ja katselmus oli Lauttakylässä 26.1.1808. Muuta mainintaa en löytänyt Kallen sotilaaksi ryhtymisestä. Rippikirjassa sekä Kalle että Jaakko ovat merkittynä res eli reserviläisiä. Joten olettaisin että Kalle on ollut varamiehenä. Rippikirjassa oleva merkintä 1807 puhuisi sen puolesta.
Suomen sodan julistus tapahtui 1.2.1808. Sodasta itsestään löytyy hyvää tekstiä palkitusta Suomen sodan historia 1808-1809 -kirjasta. Siitä ei siis enempää tässä ja nyt.
Missä Kalle sodan aikana oli, mihin taisteluihin osallistui, sitä en tiedä. Ja se harmittaa. Olisi vain mielenkiintoista tietää. Kalle on Nuupalassa merkittynä sotilaaksi "Sold. Carl Borg", joten jossain hän on olla sotimassa. Ripillä hän kävi siellä 4.11.1810 eli runsas vuosi sodan päättymisen jälkeen. Sotahan päättyi Haminan rauhaan 17.9.1809.
Sodan jälkeen Kalle meni rengiksi Lummajan Skytälle. Siellä hänen ollessaan taloon tuli piiaksi kiikkalainen Liisa Mikontytär, jonka isä oli Ruotsilan rakuuna Mikko Roth. Mikko kuoli Kustaan sodassa, joten Kallella ja Liisalla oli jotain yhteistä. Heidät vihittiin kotona 23.6.1813 Tyrvään Lummajassa. Heidän ensimmäinen lapsensa Anna Lisa syntyi 27.9.1813, mutta kuoli jo 25.8.1816. Skytältä he ilmeisesti kävivät Soukon Perttulassa ja palasivat Lummajaan Humalojalle, jossa Kalle on mainittu renkinä. Perhe kasvoi pojalla 20.3.1816, josta tuli isänsä kaima Kalle.
Kalle ja Liisa päättivät muuttaa Kiikkaan. Muuttokirjaa en löytänyt, mikä voi johtua monesta syystä. He ovat kuitenkin Kiikan Ungerlan Kartanossa ainakin jo 12.2.1818 jolloin Maria Lisa syntyi. Maria Lisa kuoli pienenä 2.7.1820. Kartanossa syntyivät Maria 10.11.1820, Isaac 4.3.1823, isoisän mummu Stina Lisa 20.1.1826, sekä Johanna 3.6.1828.
Kalle oli Kartanon lampuotina ja ruotuvaivaisena kuolemaansa asti 4.8.1837. Lisa Mikontytär oli ruotuvaivasena Ungerlassa Kannistolla ja sitten Kartanolla. Siellä Lisan tiedoissa lukee: "4.8.1837 enka efter råtan nro 16 Carl Anders Borg". Kartanolta Lisa meni Setälään, jossa "Enka Lisa Michelsdr Borg" kuoli 11.6.1867.
Poika-Kalle meni naimisiin Kiikassa Maria Antintyttären kanssa (s. 17.1.1822 Kiikka). Perheeseen syntyi tytär jonka kanssa he lähtivät Karkkuun Siellä Kallelle on merkitty sukunimi Törmä. Karkussa lapsia syntyi kolme lisää. Karkusta he palasivat takaisin Kiikkaan 1855. Rippikirjassa 1881-1890 Kallella on sukuniemä Myllymäki. Kalle kuoli 7.2.1895.
Maria lähti kotoa 30.11.1836 ja hän oli piikana mm. Kiikan Kikkerlän Yli-Maijalassa, Kiimajärven Mäkelässä, takaisin Yli-Maijalassa, Kartanossa, kappalaisen Jauhoparrassa, josta hän meni Kiikanojalle Isokestille lampuotin rouvaksi. Juha Heikinpoika oli jäänyt leskeksi Esteri Heikintyttären kuoltua 30.10.1850. Maria ja Juha vihittiin 5.11.1855. He saivat yhteisiä lapsia kaksi ja Juhan ensimmäisestä liitosta lapsia oli ainakin neljä. Juha kuoli 14.7.1867 ja Maria oltuaan syytingissä Isokestillä 13.5.1886.
Isaak oli rippikirjan mukaan "krympling" eli jotenkin hän oli raihnainen. Hän kuoli vain 21 vuotiaana 18.4.1844.
Johanna vihittiin 27.12.1848 Kalle Juhanpoika Kiviniemen kanssa Kiikassa. He saivat yhteensä kuusi lasta joista neljä eli enemmän kuin sylivauvaksi. Johannan tietojen selvittäminen näkyy olevan minulla kesken.
Stina Lisa eli Christina Elisabeth vihittiin 2.11.1850 Kiikassa Adolf Jakobinpoika Ylijärven kanssa. Aadolf oli kotoisin Tyrväältä mutta oli renkinä mm. Kiikan Hykköllä. He saivat seitsemän lasta, joista kolme jatkoi sukua. Heistä on jonkin verran juttua sukukirjassa, jonka Terttu ja Kaarina tekivät. Stina Lisa kuoli 15.1.1867 ja Aadolf 6.1.1868, jolloin heidän lapsensa Maija Stina, Pauliina ja Kaarle jäivät orvoiksi.
Lähteinä:
Tyrvään, Kiikan ja Karkun seurakuntien rippikirjoja, tilikirjoja, kastetut, vihityt, kuolleet, muuttokirjat
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=185087.KA
Porin läänin jalkaväkirykmentin digitoituja pääkatselmusluetteloita, värväysluettelot, palkkaluettelo
Käsikirjastoni
Missä Kalle sodan aikana oli, mihin taisteluihin osallistui, sitä en tiedä. Ja se harmittaa. Olisi vain mielenkiintoista tietää. Kalle on Nuupalassa merkittynä sotilaaksi "Sold. Carl Borg", joten jossain hän on olla sotimassa. Ripillä hän kävi siellä 4.11.1810 eli runsas vuosi sodan päättymisen jälkeen. Sotahan päättyi Haminan rauhaan 17.9.1809.
Sodan jälkeen Kalle meni rengiksi Lummajan Skytälle. Siellä hänen ollessaan taloon tuli piiaksi kiikkalainen Liisa Mikontytär, jonka isä oli Ruotsilan rakuuna Mikko Roth. Mikko kuoli Kustaan sodassa, joten Kallella ja Liisalla oli jotain yhteistä. Heidät vihittiin kotona 23.6.1813 Tyrvään Lummajassa. Heidän ensimmäinen lapsensa Anna Lisa syntyi 27.9.1813, mutta kuoli jo 25.8.1816. Skytältä he ilmeisesti kävivät Soukon Perttulassa ja palasivat Lummajaan Humalojalle, jossa Kalle on mainittu renkinä. Perhe kasvoi pojalla 20.3.1816, josta tuli isänsä kaima Kalle.
Kalle ja Liisa päättivät muuttaa Kiikkaan. Muuttokirjaa en löytänyt, mikä voi johtua monesta syystä. He ovat kuitenkin Kiikan Ungerlan Kartanossa ainakin jo 12.2.1818 jolloin Maria Lisa syntyi. Maria Lisa kuoli pienenä 2.7.1820. Kartanossa syntyivät Maria 10.11.1820, Isaac 4.3.1823, isoisän mummu Stina Lisa 20.1.1826, sekä Johanna 3.6.1828.
Kalle oli Kartanon lampuotina ja ruotuvaivaisena kuolemaansa asti 4.8.1837. Lisa Mikontytär oli ruotuvaivasena Ungerlassa Kannistolla ja sitten Kartanolla. Siellä Lisan tiedoissa lukee: "4.8.1837 enka efter råtan nro 16 Carl Anders Borg". Kartanolta Lisa meni Setälään, jossa "Enka Lisa Michelsdr Borg" kuoli 11.6.1867.
Poika-Kalle meni naimisiin Kiikassa Maria Antintyttären kanssa (s. 17.1.1822 Kiikka). Perheeseen syntyi tytär jonka kanssa he lähtivät Karkkuun Siellä Kallelle on merkitty sukunimi Törmä. Karkussa lapsia syntyi kolme lisää. Karkusta he palasivat takaisin Kiikkaan 1855. Rippikirjassa 1881-1890 Kallella on sukuniemä Myllymäki. Kalle kuoli 7.2.1895.
Maria lähti kotoa 30.11.1836 ja hän oli piikana mm. Kiikan Kikkerlän Yli-Maijalassa, Kiimajärven Mäkelässä, takaisin Yli-Maijalassa, Kartanossa, kappalaisen Jauhoparrassa, josta hän meni Kiikanojalle Isokestille lampuotin rouvaksi. Juha Heikinpoika oli jäänyt leskeksi Esteri Heikintyttären kuoltua 30.10.1850. Maria ja Juha vihittiin 5.11.1855. He saivat yhteisiä lapsia kaksi ja Juhan ensimmäisestä liitosta lapsia oli ainakin neljä. Juha kuoli 14.7.1867 ja Maria oltuaan syytingissä Isokestillä 13.5.1886.
Isaak oli rippikirjan mukaan "krympling" eli jotenkin hän oli raihnainen. Hän kuoli vain 21 vuotiaana 18.4.1844.
Johanna vihittiin 27.12.1848 Kalle Juhanpoika Kiviniemen kanssa Kiikassa. He saivat yhteensä kuusi lasta joista neljä eli enemmän kuin sylivauvaksi. Johannan tietojen selvittäminen näkyy olevan minulla kesken.
Stina Lisa eli Christina Elisabeth vihittiin 2.11.1850 Kiikassa Adolf Jakobinpoika Ylijärven kanssa. Aadolf oli kotoisin Tyrväältä mutta oli renkinä mm. Kiikan Hykköllä. He saivat seitsemän lasta, joista kolme jatkoi sukua. Heistä on jonkin verran juttua sukukirjassa, jonka Terttu ja Kaarina tekivät. Stina Lisa kuoli 15.1.1867 ja Aadolf 6.1.1868, jolloin heidän lapsensa Maija Stina, Pauliina ja Kaarle jäivät orvoiksi.
Lähteinä:
Tyrvään, Kiikan ja Karkun seurakuntien rippikirjoja, tilikirjoja, kastetut, vihityt, kuolleet, muuttokirjat
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=185087.KA
Porin läänin jalkaväkirykmentin digitoituja pääkatselmusluetteloita, värväysluettelot, palkkaluettelo
Käsikirjastoni
Tsiisös, miten ihanaa käsialaa taas tarjolla valokuvassa <3 Ihan tässä vanhan tekstaajan silmät kostuvat.
VastaaPoistaKallen ja Liisan lapsi se sitten syntyi vain 3 kk häiden jälkeen... miten mä oon itekseni luullut, että "ennevvanhaa" piti tällätä ittensä vihille välittömästi, kun oivalsi olevansa raskaana?
No, jokku oli hitaampia kun toiset :)
VastaaPoistaYleensä nämä "liian aikaisin saadun lapsen" vanhemmat saivat sakkoja. Muutama killinki, mutta kyllä sekin rengin ja piian palkassa tuntui. Tarkistin Kallen ja Liisan kohdalta kans jos olisivat saaneet sakkoja, mutta en ainakaan löytänyt mainintaa. Syytä en tiedä. Olisko ollu supliikkimies tuo Kalle? Tai Liisa hyvä kerjään? Aina voi ajatella että nämä ominaisuudet olisivat periytyneet... :)
Mutta käsiala on todellakin hienoa tuossa luettelossa. Pitääkin tarkistaa kirjuri. Kaikki eivät todellakaan tehneet yhtä kaunista jälkeä.
Tiedoksi: Kierrätin sinulle saamani blogipalkinnon.
VastaaPoista