Näytetään tekstit, joissa on tunniste Merikarvia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Merikarvia. Näytä kaikki tekstit

perjantaina, huhtikuuta 03, 2015

Turussa tutkittua 2015

Talviloman lähestyessä tein suunnitelmia etelän lomamatkan varalle. Eli suunnittelin matkaa Turun maakunta-arkistoon. Ensin soitto arkistoon, josta varmistin sijani majatalossa eli pöytä, jossa saa rauhassa olla koko päivä ja kuvata halutessani. Sitten varamaan materiaalia Astian kautta. Seuraavaksi selvitin kotona että miten se on mahdotonta ehtiä yhden päivän aikana arkistoon ja katsomaan tyttökuningas -näyttelyä linnaan, joten ainoa ratkaisu olisi olla Turussa kaksi päivää. Tuo tamperelainen mieheni laittoi heti jarrun että hän ei ainakaan lähde niin pitkäksi aikaa Turkuun, joten ilmoitin lähteväni yksin. Joten eikun hotellihuoneen varaaminen, joka sekin onnistui nappiin. Vielä kun Onnibussi kuljetti eurolla minut, oli kaikki valmiina.

Hämeenlinnan sukututkimusseuran vuosikokouksen jälkeen arkistolaitoksen ylitarkastaja, sukututkimusseuran puheenjohtaja Mervi Lampi kertoi arkistolaitoksen aineistoista joista Tuomiokapitulin aineisto herätti kiinnostukseni. Toinen mitä halusin katsoa oli holhouskirjat.

Holhouskirjoissa näkyi mm. isoisoisäni kuoltua kuinka mummoni ja hänen sisaruksensa holhoojaksi määrättiin "äiti ilman määräystä". Löysin samalla myös isoisoäidin veljen perheen, jotka olivat uudella sukunimellä. Veli ja vaimonsa olivat kuolleet ja lapset annettiin veljen Jaakko (Emanuel) Jokilammen holhottavaksi. Jos olisi ollut enemmän aikaa käytettävänäni olisin pystynyt täydentämään tietokantaani runsaasti tuoreemmilla tiedoilla, mutta pitäydyin tarkistamaan vain muutaman sukulaisen tiedot. Mitään yllätyksiä ei tullut vastaan. Monta kertaa mainittiin kuinka mies on Amerikassa ja vaimo kuollut, joten kuka määrättiin lasten holhoajaksi. Tai kuinka henkilö on Amerikassa ja nyt kiinteä ja irtain omaisuus myydään ja kuka huolehtii omaisuuden myynnistä. Sekin oli mielenkiintoista.

Seuraavana selasin Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin Avio- ja kihlauserohakemuksia kolmelta eri ajanjaksolta. Paperit olivat kunnan mukaan järjestyksessä. Avioeroista oli mainittuna eron syy, mitä oli tapahtunut, mitä oli tuomittu ja kuinka nyt anottiin tuomiokapitulista erokirjaa. Vuoden 1930-35 kirjasta luin yhtä tapausta, jossa mies oli tehnyt huorin piian kanssa. Miehelle langetettiin kolme kuukautta vankeutta, sakkoja joka oli kuitenkin alennettu kahteen kuukauteen vankeutta. Piialle annettiin myös vankeutta ja sakkoja. Avioparilla ei ollut lapsia. Ero oli myönnetty, sillä huorin tehnyt pariskunta oli mennyt naimisiin myöhemmin ja he saivat yhteisen lapsen. Petetty vaimo meni naimisiin myöhemmin uudelleen myös. Näitä tarinoita oli vaikka kuinka monta.

Kolmas aineisto jota selasin oli Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin emäseurakunnittain ja seurakunnittain järjestetyt asiakirjat, joista tilasin Tyrvään emäseurakunta, Kiikka, Kiikoinen -koteloita ajalta 1828-1870 ja 1896 - 1908.  Tähän ajoittuu uuden kirkon rakentaminen, uusi pappila ja Kiikoisten oman kappelin saaminen. Näkyi olevan myös Sammaljoen asukkaiden anominen oman saarnahuoneen saamiseksi. Kaikkea en kertakaikkiaan jaksanut kuvata. Luotan siihen että nämä digitoidaan lähivuosina.

Kotelossa oli mm. pappien ja kirkkoherran vaalien dokumentteja, joissa näkyi vaaliliput (yhteen  sinetin kanssa sidottuina), joissa oli äänikelpoisen isännän valinta, allekirjoitus (nimi ja puumerkki) sekä kaksi todistajaa allekirjoituksien kera. Lipukkeet on numeroitu.

Äänestyslipuke nro 4 Fredrika Pfaler Hauniasta. Sinettikin...
Kuvasin 1830 käydyn pitäjänapulaisen vaalien vaalilipukkeet. Ihan mielenkiinnosta. Sivut oli langalla yhdessä joten varovasti yritin kuvata lappusia. Herraseurassa oli pari rouvaakin. Antamassa siis talonsa puolesta äänensä. Fredrika von Pfaler (omaa sukua Wegelius) on ääntään antaessaan ilman todistajia mutta ilmeisesti hieno sinetti riitti. Äänestyslippuja on yhteensä 42. Vaikka suurin osa on äänestänyt Kakskerran saarnaajaa Johan Fredrik Fleegeä on Ikaalisten pitäjänapulainen Henric Salonius saanut enemmän ääniä, jotka annettiin manttaalien mukaan. Mukana on seitsemän sivuinen selostus vaalista, ehdokkaista, selitetty miksi jostain taloista ei ollut äänestetty tai miksi oli emäntä antanut äänen (kun isäntä oli kuollut), jonkun talonomistajan puolesta oli holhooja (förmyndare) äänestänyt (nimi mainittu), yhteenveto äänistä ja joka vahvistettiin vaalien toimittajan (valförrättare) Karkun pitäjänapulaisen Berndt Ferdinand Sneckin ja kirkkoväärtien allekirjoituksella.

Vaalit olivat lokakuussa 1830, marraskuussa vahvistettiin vaalien tulos ja tarkistettiin äänien eli manttaalien määrät loppukuusta. Seuraava kirje oli marraskuusta 1831, jossa kerrotaan pitäjänapulaisen Saloniuksen virkaan asettamisesta ja ketkä ovat olleet toimitusta suorittamassa. Lisäksi mainitaan että pitäjän apulaisella ei ole virka-asuntoa (Och såsom Sockne Adjuncten härstädes intet Boställe hafver...) eikä inventaariota tarvitse nyt suorittaa edellisen kuolleen pitäjänapulaisen jälkeen.

Yksi mielenkiintoinen oli suntion avoimeen virkaan lähetetyt hakemukset, joita oli paljon. En lopulta kuvannut niitä, osin siksi että ne oli narulla kiinni sinetöitynä toisiinsa. Hakemukset oli osa ruotsiksi osa suomeksi, osa oli selkeästi tavallisten työmiesten hakemuksia ja osa oli sitten koulutettua väkeä. Hakemusten ja osaamisen taso paljon vaihdellen.Ilmoitus oli ollut lehdissä, joten hakemuksia oli kaukaakin.

Kotelosta löytyy kirjeitä joissa kerrotaan kuolemantapauksista. Ajattelin että on ilmoitettu papit ja muut työntekijät, sehän on selvä, mutta oli myös kirje, jossa kerrotaan "i afleende å Enke spannemålens fördelning anmäla, det Enke Fru Kyrkoherdskan Hedvig Helena Sundelius född Wirzenius i Tyrvis aflid den 13. December 1832."

Sammaljoen kirkon valmistuttua anottiin kirkon vihkimistä. Kirjeen on allekirjoittaneet Matts Henricsson Kuutti ja Thomas Henricsson Höyly. Tätä seuraakin sitten kirkon katselmuksesta selvitys. Samalla kerrotaan minkälainen kirkko on, mitat ja jopa ikkunoiden määrä on kirjattu. Mukana on myös senaatille lähetetty selvitys pyynnöstä saada oma pappi Sammaljoelle. Mahdollisen papin palkka on mainittuna myös.

1836 rovastin tarkastuksesta Tyrväällä on pöytäkirja. Siinä käytiin läpi kirkonmenot, lasten opetus, lukutaitoa ja pitäjän oloja. Antaa ihan hyvän yleiskuvan. Seuraavana on inventaario kirkosta ja kirkkomaasta ja kaikista esineistä. Sivuja riittää, joten niistä ehkä toisella kertaa. Tässä herkkupala:
Psalterium on mainittu. Nyt tämä kyseinen kirja on
nähtävänä Pukstaavissa.
Sitten tietenkin löytyy Kiikan kirkon ja kappeliseurakunnan inventaario. 1838 on kirjattu Kiikoisten kylät ja talolliset ja paljollako viljaa he osallistuvat kappelin apulaisen palkkaan. Esim. Isäntä Anders YliKiikoinen 12 kappaa ruista, kun torppari Thomas Marjamäki 6 kappaa ruista, 2 kappaa ohraa, 2 kappaa kauraa sekä 20 leiviskää heinää.

Uuden kirkon rakentamisesta Vammaskosken rannalle oli vaikka mitä dokumentteja. 30.9.1838 on pidetty kokousta ja pohdittu uuden kirkon rakentamista. Sitä seuraa katselmuksia, kokouksia ja sopimusten listaamista, sellaista raportointia ylemmälle taholle. Mielenkiintoisia dokumentteja joita pitää katsoa tarkemmin.

1845 on kirjattu Sammaljoen talot ja paljonko he maksavat papin palkkaa. Koko palkka maksettiin rukiissa ja kunkin talon kappamäärät on listattuna.

Pariskunta on pyytänyt kirkkoherralta erokirjaa, josta asiasta kirkkoherra kirjoittaa tuomiokapituliin. Kiikoisten kirkon inventaario pidettiin 1853. Anomus uudesta pitäjänapulaisesta, joka on suomeksi.
Kirkon tavaraluettelo 1907 piispantarkastusta varten oli mielenkiintoinen sillä siinä oli mainittuna sekä uusi että vanha kirkko.

1906 myös kirkon virkamiehet suomensivat nimiä. Kiikan lukkari Juho Kustaa Teodor Ludvig Rosenqvist ilmoitti nimekseen Juho Kustaa Feodor Ludvik Oksa 11.6.1906. Kiikan kappalainen Oskar Daniel Brander ilmoitti olevansa Oskar Daniel Paloheimo 17.5.1906. Tyrvään kirkkoherran apulainen Sven Abiel Heikel ilmoitti 1.9.1906 nimekseen Veli Abiel Heikinheimo.

Muolan v.t. kirkkoherra J. Huhkanen oli ilmoittanut Tyrvään kirkkoherra Johannes Bäckille että "Tuonoin saapui Pietarissa olevalta Suomen Passivirastolta täkäläiseen kirkkoherrankansliaan ilmoitus siitä, että muuan sorvarin sälli Heikki Koivunen synt. v. 1864, oli kuollut mainitussa kaupungissa 4 pnä tammikuuta 1895 sekä että hänelle oli joulukuun 11 pnä 1890 syntynyt poika Rudolf Sefanias." Tämä juttu jatkuu, mutta siitä lisää myöhemmin.

Mikä tässä nyt sitten oli niin mielenkiintoista? Puumerkit, nimmarit, vaaliprotokolla ja ketä muita ehdokkaita on ollut. Jos esi-isissä on pappeja tai muita kirkon työntekijöitä, kannattaa ehdottomasti katsoa tätä aineistoa. Talollisten puumerkit tai allekirjoitukset ovat myös mielenkiintoisia. Myös inventaarioissa mainitut seurakunnan olot oli mielenkiintoista luettavaa.

keskiviikkona, huhtikuuta 03, 2013

Päivä Turussa

Päivän valmistelut alkoivat kolme viikkoa aikaisemmin kun varmistin arkistolta soittamalla että heillä todellakin on iltapäivystys 2.4 ja että "pitääkö varata tai varataanko minulle jokin tila sillä aion olla koko pitkän päivän ja kuvata". Vastaus oli että iltapäivystys on ja tervetuloa, kyllä paikka löytyy varmasti. Vastaaja oli todella ystävällinen.

Seuraava askel oli varmistaa bussit. Lähtö 5.45, joten piiiitkä päivä tiedossa.
Seuraavaksi alkoi Astian selaaminen. Tyrvää. Sillä löytyy Turusta vaikka mitä. Hain perukirjoja, joita löytyi 1755 alkaen. Varasin kolme kirjaa. Siikaisten perukirjoja löytyy vaihtelevalla menestyksellä. Varasin yhden kotelon niitä. Sitten vielä A.Hirsjärven yksityisarkisto ja aivan uusi löytöni Caloanderin arkisto. Katsotaan mitä siitä löytyy. Kaikki muut löytyivät Astialla mutta Hirsjärvi ei. Sen sitten tilasin sähköpostilla viikkoa ennen reissua. Seuraavana päivänä postilaatikossani oli jokaisesta tilatusta arkistosta oma sähköpostiviesti. Ja Hirsjärvestä ystävällinen viesti että tilaus on ok ja odottaa minua 2.4. Mahtavaa!

Pääsiäisen pyhinä latasin kameran akut, testasin kannettavassa tietokoneessa hiiren ja näppiksen, laitoin Sukujutut tiedostot koneelle ja testasin että ohjelma toimii. Bueno. Kameranjalka varmuuden vuoksi mukaan, jos vaikka kuvauspaikka on sellainen ettei ole telinettä. Pari muistikorttia mukaan, toinen akku kameraan, akun laturi varmuuden vuoksi ja jokohan tämä muuttokuorma riittäisi... Sitten eikun kamat kassiin.
Kello laitettiin soimaan aamulla klo 4.00, mutta heräsin jo klo 3 miettien että onhan varmasti kaikki tarvittavat mukana. Eikun aamupalaa, paljon kahvia ja menoksi. Linkkari tuli hieman myöhässä sillä matkahuollon paketteja näytti olevan paljon jäämässä Hämeenlinnaan. No onneksi oli juttuseuraa toisesta matkaanlähtijästä, eikä kelikään ollut ollenkaan huono.Meno-paluulippu maksoi peräti 53, 90, mutta ei sitä jatkuvasti tule rampattua Turussa. Linkkari oli perillä vähän ennen klo 8 joten jäi aikaa käydä kahvilla ja sämpylällä ennen arkiston aukeamista. Ja sitten yritin laahustaa hissuksiin arkistolle joka on tien toisella puolella.
Hidastelusta huolimatta olin oven takana jo varttia vailla. Ja eikun odottamaan. Oven taakse odottajiin liittyi vielä muutama herra. Ja kellon ollessa tasan 9 soitin ovikelloa. Syöksyin sisään. Sisäkengät jalkaan, kone ja kaikki muut vermeet kainaloon ja kohti tiskiä. "Päivää, mulle on varattu kirjoja tälle päivälle missä voin niitä selata ja kuvata?" "Jos laitat nimesi tuohon vieraskirjaan,,," "Juu heti kun mulla on yksi käsi vapaana niin laitan, mutta se paikka...." "Juu tietysti, tännepäin..:" ja ystävällinen virkailija ohjasi minut takahuoneeseen. Siellä olikin jo herrat virittämässä koneitaan ja tunnistin heidät SSHY:n vapaaehtoisiksi digitoijiksi. (Ja kaupan päälle he olivat oikein mukavaa ja viihdyttävää seuraa koko pitkän päivän ajan.) Parkkeerasin itseni ja tavarat ja laitoin kameran pöydässä kiinniolevaan telineeseen ja aloin katsoa materiaalia jota olin varannut.
Aloitin Hirsjärven materiaalista. Kansiossa on vanhoja perukirjoja, joita olin aiemmin kuvannut. Sieltä löytyi lisäksi kuulutuksia tai ehkä paremminkin ilmoituksia, sekä aviokuulutuksia Kiikasta ja Tyrväästä.

Ne kuvattuani siirryin Tyrvään vanhoihin perukirjoihin. Niitä oli melkoisesti, joten muutamia kuvasin kokonaan ja suurimmasta osasta vain ensimmäisen sivun. Tämä taisi olla päivän hirvein luettava:

En raahannut mitään eväitä mukanani, vaan päätin katkaista päivän hetkeksi ja käydä syömässä. Kasasin tavarat pöydälle, irrotin kameran telineestä jos vaikka joku haluaa sillä välin kuvata. Ja selkää sen verran särkiessä oli ihan hyvä päätös hetkeksi oikaista ruotoa. Katsoin kellostani että olin melkein tunnin ruokareissulla, joka aika oli siis poissa kuvaamisesta. Harmittaa, mutta tulipa syötyä. Loikkiessani iloisena ja massu täynnä takasin sorvin ääreen kertoivat herrat että mina oli tiskin takaa virkailija kaipaillut. Eikun kysymään että mikä hätänä. "Sitä vain kun eräs henkilö soitti Salosta ja olisi halunnut tulla valokuvaamaan mutta katselin että tavarat olivat siellä mutta ketään ei näkynyt." "Kävin vain syömässä" "Niin... se oli jo aikaisemminkin pitkään niin että siellä ei näkynyt ketään mutta tavarat olivat siellä..:" "Olin tunnin poissa ja haluaako se henkilö tulla kuvaamaan?" "Ei hän sitten tänään tule kun olisi tullut ihan Salosta asti..." "No hyvä minä voin sitten jatkaa kuvaamista." Että kiitti vaan! Se ainoa kerta kun meikäläinen lähtee Turkuun asti kuvaamaan niin pienellä vaivalla saadaan kyllä tosi törppö olo! Otan ensi kerralla eväät ja ilmoitan tiskille joka kerta kun poistun kameran äärestä, vessaankin... No kaikesta huolimatta jatkoin kuvaamista. Välillä kävi pari henkilöä ottamassa muutaman kuvan, jonka aikaa lepuutin selkääni, joka vihoitteli ihan huolella.

Perukirjojen jälkeen tutustuin Fredrik Wilhelm Caloanderin arkistoon. Tunnisteessakin lukee "Lainhuudatuksia, kiinnekirjoja, talonkauppoja koskevia asiakirjoja, talonluovutuskirjoja, tilojen vuokrajuttuja, häätöjä ja riitajuttuja koskevaa aineistoa." Materiaalia oli kotelon verran ja Huittisten, Karkun ja Tyrvää alueelta . Tuttuja nimiä ei juurikaan ollut taloasioissa. Riitajutut katsoin läpi, mutta ei löytynyt tuttuja nimiä. Joten jatkoin perukirjojen parissa.

Merikarvian seurakunnan arkiston perukirjoissa oli muutama testamentti, paljon perukirjoja, mutta yksi jännä nippu "sekalaisia papereita". Joukossa oli ilmoitus tammikuusta 1743, kirje papille, parin saarnan tekstiä (ilmeisesti) ja merkillinen lista nimistä ja summista. Summien yläpuolella luki "Dollar Senttiä".  Ja kotelon perukirjoja kuvasin sen mitä ehdin.

Linkkari takaisin hämeeseen lähti klo 19, johon kiirehdin, vaikka arkisto olisi ollut auki klo 20 asti iltapäivystyksen ansiosta. Selkä kipeänä, kamera ja muistikortit täynnä kuvia ja hyvin väsyneenä olin kuitenkin päivään erittäin tyytyväinen. Kuvien selaamista teen sitten sitä mukaan kun aikaa kaikelta muulta on.

keskiviikkona, elokuuta 08, 2012

Jokilammin torppa

Jaakko Juhanpoika (Jacob Johansson) syntyi Honkajoella Lauhaluomassa 30.7.1811 Juha Antinpojan ja Anna Juhantyttären vanhinpana poikana. Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista viisi kuoli imeväisenä. Jaakon veljistä Hannun (Hanoch s. 7.6.1823) tie vei Karijoelle vaimon Sofia Jaakontyttären kanssa ja he saivat kolme lasta. Jaakon veljet Johannes (s. 21.4.1816)  ja Henrik (s. 23.9.1820)  ovat selvittämättä.

EDIT: Johannes muutti Siikaisiin Pyntäiseen Välisalon torppariksi. (s. 21.4.1816 Honkajoki, k. 2.10.1896 Siikainen Pyntäinen). Hänellä oli kaksi vaimoa; Anna Greta Kustaantytär Haapalahti, Rajala (s. 30.6.1810 Siikainen Hirvijärvi, k. 20.12.1866 Siikainen Hirvijärvi) ja Anna Greta Gabrielintytär (s. 8.7.1827 Kankaanpää, k. 2.3.1900 Siikainen Pyntäinen Tommikoski). Enimmäisestä aviosta syntyi poika Simson Juhanpoika, joka vihittiin Maria Matilda Jaakontyttären (s. 19.9.1852 Ahlainen) kanssa 1.8.1875 avioon. He saivat ainakin 10 lasta.

Justiina Mariantytär syntyi Isojoella 15.6.1811 äitinsä Maria Simontyttären vanhinpana lapsena, aviottomana. Maria sai myös Malachias Marianpojan vuonna 1819. Justiinan syntymää hain melkoisen kauan ja apunani oli Isojoen tuntija. Silti Justiinan syntymää ei löytynyt. Löytyi vain Marian tiedoista merkintä Vaasaan menosta ja takaisin tulosta Justiina kainalossa. Justiinan patronyyminä mainitaan Heikintytär (Henriksdotter) viimeistään heidän muuttaessa Honkajoelle.

Jaakko ja Justiina vihittiin Honkajoella 11.11.1832.

Jaakko ja Justiina tulivat Honkajoelta Siikaisiin 1834 mukanaan tytär Heta (Hedvig, s. 5.10.1832 Isojoki, k. 19.9.1852).  He olivat aluksi Hirvijärvellä Uusitalolla, jossa Jaakko oli renkinä. Sieltä Jaakko vaihtoi rengiksi Tontelaan, josta Isokytöön. Seuraavassa rippikirjassa Jaakko on maininnalla Inh. (eli Inhysning eli itsellinen).

Hirvijärvellä syntyivät Maija Stina (Maja Stina s. 15.5.1835), Juha (Johan s. 15.9.1837), Kaisa Vilhelmina (Caisa Wilhelmina s. 28.5.1841).

Perhe muutti Hirvijärveltä Leväsjoelle 1842, jossa perhe oli Forsbackalla eli Koskimäellä (nimenmuutos vuonna 1936). Jaakko oli merkinnällä itsellinen. Vuosien 1851-52 aikana Jaakko ja Justiina ovat saaneet Forsbackasta torpan paikan. He olivat aluksi Nyb. (eli nybyggare eli uudisasukas) ja 1853 jo maininnalla torppari.

Leväsjoella perheeseen syntyivät Jaakko (s. 5.9.1843), Frans (s. 20.11.1845, k. 25.7.1868), Oskar (s. 1.5.1848, k. 29.9.1900),sekä kaksoset  Isak ja Adolfina (s. 21.9.1852).

Jaakko ja Justiina ovat joko rakentaneet tai ainakin aloittaneet torpan rakentamisen, joka edelleen on ylväästi pystyssä.

Seuraavassa pariskunnan lapsista.
Maija Stina avioitui Otamoille Juha Niilonpoika Liljan (Johan Nilsson Lilja s. 19.4.1830, k. 13.5.1864) kanssa 1862. He saivat pojan Juha Edvard Liljan (Johan Edvard Johansson s. 29.12.1862)  pian häiden jälkeen. Vain pari vuotta myöhemmin Juha Niilonpoika kuoli. Kuolinsyystä en saanut tarkkaan selvää, mutta olisiko haava? Lieneekö ollut puukkohippasilla? Ja miksi on haudattu vasta joulukuussa? Maija Stiinan jatko on traagisempi. Hänen tietonsa jatkuivat digitoitujen kirjojen jälkeen, joten antaa ne olla toistaiseksi. Hänen poikansa oli kasvattina Maija Stinan vanhemmilla, kunnes isä Jaakko kuoli ja Justiina meni uudelleen naimisiin. Silloin Juha Edvard siirtyi isänsä äidin luokse. Hän oli renkinä ja tapasi vaimonsa Kristina Juhantyttären (s. 19.7.1865), jonka kanssa hänellä oli ainakin kaksi lasta.

Juha Jaakonpoika siirtyi Siikaisten Rajakorven torppariksi vaimonsa Maria Heikintyttären (s. 2.3.1833) kanssa. Heillä oli viisi lasta, joista ainakin kaksi jatkoi sukua ja kaksi kuoli imeväisenä. Pojista Frans Henrik (s. 24.1.1863) avioitui kaksi kertaa ja sai neljä lasta (kaksi eli aikuiseksi). Johan Gustaf (s. 13.9.1865) sai vaimonsa kanssa kolme lasta. Heidän tietonsa jatkuvat yli digitoidun rippikirjan.

Kaisa Vilhelmiina avioitui 19.7.1863 Siikaisissa Karijoella syntyneen ja Siikaisiin 1848 muuttanut Kustaa Heikinpojan (s. 17.1.1833, k. 28.1.1911 Siikainen Leväsjoki) kanssa. He olivat aluksi sukunimellä Lindukanta, mutta se vaihtui Hirvikoskeen heidän mennessä isäntäpariksi sinne. Kustaan veljeksi mainitaan Isak Heikinpoika joka on syntynty Siikaisissa. Kustaan vanhemmat olivat Henrik Heikinpoika Martintalo (s. 13.12.1792 Merikarvia Ylikylä, k. 29.3.1873 Karijoki Huhtala) ja Maria Sakarintytär Sakari (s. 7.1.1798 Siikainen, k. 20.11.1878 Karijoki Huhtala).
Kaisalla ja Kustaalla oli neljä lasta, joilla ainakin kolmella oli myös useampia lapsia.

Jaakko Jaakonpoika on esivanhempani. Hänen ensimmäinen vaimonsa ja esi-äitini Serafia Josefintytär saivat neljä lasta, joista kolme eli aikuiseksi. Serafia kuoli vain 30-vuotiaana. Jaakko meni uudelleen naimisiin Merikarvialaisen Anna Sofia Tuomaksentyttären kanssa. He saivat viisi lasta. Heistä varmaan myöhemmin lisää.

Frans kuoli nuorena miehenä katovuosina.

Oskar vihittiin 19.5.1878 Merikarvialla Katariina Vilhelmiina Juhontytär Österbackan (s. 3.2.1855 Merikarvia Kangasniemi) kanssa. Heillä oli ainakin kolme lasta; Severina Vilhelmina (s. 15.3.1879), Elina Vilhelmina (s. 12.12.1880) ja Selma Josefina (s. 12.11.1886).

Isak vihittiin Maria Adofina Juhontytär Sundgrenin (s. 22.9.1851 Merikarvia Filppula)  kanssa 31.12.1877 Merikarvialla. Heillä oli ainakin kaksi poikaa; Juho Rikhard (s. 10.4.1879 Siikainen) ja Frans Oskar (s. 17.5.1891 Siikainen , k. 17.5.1891). Isak mainitaan itsellisenä.

Adolfina vihittiin 12.12.1874 Isakin vaimon veljen Juho Fredrik Juhonpoika Sundgrenin (s. 23.3.1848 Merikarvia Filppula) kanssa.Heillä oli ainakin kuusi lasta, joista vanhin poika Johan Gustaf Sundgren( s. 15.2.1877 Merikarvia Peippu) vihittiin Amanda Erkintyttären (s. 30.12.1879 Siikainen) kanssa 3.6.1900. Heillä ainakin poika Juho Jalmari (s. 17.9.1900 Siikainen).

Jaakko Juhanpoika Jokilammi kuoli 20.4.1865 Siikaisten Leväsjoella. Hänen perukirjoituksensa tehtiin 5.10.1865. Se löytyy Turun maakunta-arkistosta, Ulvilan tuomikirja ja perukirjat vuodelta 1867-71 sivu 1941.

Justiina  meni naimisiin 1871 paperitehtailija Adam Mörtin kanssa, joka myös oli jäänyt leskeksi jonkin aikaa aikaisemmin. Aatamin tytär Anna Stiina oli naimisissa Tyrvään Torran pojan Henrik Robertin kanssa, joka tuli torppariksi Lankoskelle ja oli nimellä Rosengren.

Ja lopuksi pari kuvaa Jokilammilta otettuna kauniina kesäpäivänä 2012.


lauantaina, huhtikuuta 14, 2012

Paikallishistoriaa kirjahyllyssä

Kirjojen ystävänä ja sukututkimuksen harrastajana olen hankkinut hyllyyni muutamia mielenkiintoisia kirjoja. Kotiseutuni Tyrvää oli tietysti ensimmäisenä mielenkiinnon kohteenani, joten siltä alueelta hyllyyn onkin löytynyt omasta mielestäni hyviä kirjoja. Ja aina järjestyy lisää tilaa kun löytyy uusia mielenkiintoisia.

Piilola, Juhani: Sastamalan historia 2-3.
Ehkä on hankittava 1. osa, jotta sarja on täydellinen. Eniten kuluu käsissäni osa 3.
Sillanpää, L.A: Vammalan kauppalan historia 1897-1961.
Perusteos ja paljon tietoa.
Piilonen, Juhani: Kunnallishallintoa kuttupitäjässä, Tyrvään kunta 1869-1968. Perusteos ja paljon tietoa.
Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853, Antero Wareliukselta.Tyrvään Sanomien toimittama uusintapainos. Jokasen tyrvääläise hyllysä. Ainakin pitäisi olla.
Virtaranta, Pertti: Elettiinpä ennenkin.
Herkullisia kuvauksia ja tarinoita Tyrväältä ja lähialueelta. Mun aarre. 
Pietilä, Esko: Vammalan rakentaminen vuoteen 1918.
Karttoja, kuvauksia, valokuvia ja henkilöitä. Mun aarre. 
Raittila, Pekka: Tuomas Ragvaldinpoika.
Kirjan ostin paljon ennekuin löysin hänet esi-isäni veljenä. Kappas kehveliä!
Selander, Wäino: Karkun ratsutilat.
Ai niin mulla oli tämäkin! Ja minä tuskailin Karkun sukujen kanssa. Höh. Onneksi on hakemisto, josta voi tarkistaa onko tutuja nimiä. Aikanaan hankittu tietolähteeksi ratsutiloista.
Kankaanpää, Matti J.: Tyrvään vanhimmat rippikirjat 1693-1722.
Oli hyvä verrata rippikirjan sivuja ja tuota kirjaa että ymmärsinkö oikein tekstin. Sukulaisten kohdalle aloin merkitä kuolinajan. Kunnes huomasin että saisin merkitä melkein joka taloon...
Kankaanpää, Matti J.:Porin läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusrulla 1728.
Tällä kirjalla pääsin alkuun että ymmärsin edes jotain noista sotilaista. Nyt tämän rinnalla (tai kiilaamassa jo ohi) on Vuorimies, Heikki: Ruotusotilaiden tutkiminen. "En tiedä miten tulin aikaisemmin toimeen ilman tätä." sopii tähänkin kirjaan.
Hakala, Pentti R.: Nälkälänmäen patriootit, Mäkinen, Kaale (Kaarlo): Nälkälän kronikka.Samassa kirjassa ovat ensin kertomuksia Nälkälänmäen porukoista ja sattumuksista. Ostin mielenkiinnosta ja ei kaduta. lopussa on laulu ja 105 säkeinen kronikka Nälkälänmäen ihmisistä.
Salo, Unto: Häme ja Satakunta - näkökohtia maamme varhaisimman maakuntalaitoksen synnystä. (Eripainos teoksesta Satakunta XVIII).
Mielenkiintoista asiaa varhaisemmista ajoista.
Lepistö, Riitta: Katukiviin isketyt ilmeet - tutkielma Vammalan kadunnimistä.Mielenkiintoinen tutkielma, jossa kerrotaan tutuista kaduista mistä ne saivat nimensä. Valokuviakin kirjassa on. 
Ojansuu-Westerbacka: Tyrvään murteen sanakirja 1-2.
Sanakirja ei-tyrvääläisille, jotta ymmärrätte mitä me horistaan. Ja tyrvääläisille jotta piretää kiäle huallosta huali ettei vaa kiäli unohru.
Nummi, Antti: Wähähaaran talot eli kylvöajasta Uotiin.
Kiikan Vähähaaran kylästä.
Nummi, Antti: Kertomus Vähähaaran torpista.
Kiikan Vähähaaran kylästä ja lopussa kuvattuna ja selitettynä vanhoja työkaluja. Helpottaa ymmärtään paikallisia perukirjojakin.
Lehtinen, Juhani: Tämmöstä ei o ollu ikinä. Tyrvään pitäjän, Kiikan kappelin, Kiimajärven, Leikkuun ja Haapaniemen kylien vaiheista 1700-luvulta 1900-luvulle. Valokuvia, sukuja, tarinoita henkilöistä ja taloista.

Huittinen ja Keikyä olivat aikanaan yhdessä, joten olkoon tässäkin yhdessä. Ai Äetsä? Juu se oli kylä Keikyässä.  
Vanhaa Keikyää, jonka on julkaissut Keikyän Museo- ja Kotiseutu ry. Kirjassa kerrotaan vanhoista työtavoista, siinä on vanhoja valokuvia, kerrotaan paikallisista henkilöistä ja joistakin henkilöistä heidän sukujaan. Kauan etsitty ja on minun aarre.
Lähteenoja, Aina: Suur-Huittisten pitäjän historia  vuoteen 1639.
Mielenkiintoinen kirja keskiaikaisesta Huittisista. Huittisten historian toinen osa on hankintalistalla. Onnekksi saa kirjastoon kaukolainaan tarvittaessa.

Tampereelta on kirja poikineen. Osa on saatu perintönä, mutta suurin osa on tullut vastaan kirpputoreilla, antikvariaateissa, kirjamessuilla ja päätyneet meille. Kaikista on ollut kovasti hyötyä ja iloa. Yritän valita mun suosikit.
Haapala, Pertti; Tehtaan valossa 
Harra, Taisto; Suutareita ja nahkureita - 70 vuotta nahkatyöläisten järjestötoimintaa
Helin Martti; Tampereen kirkot ja hautausmaat
Hildén, Juhani; Huvilarannikko - tamperelaisherrasväen kesäasutuksen vaiheita Rantaperkiössä ja Härmälässä.
Hirvonen Yrjö (Teksti), Staf E. M. (Valokuvaus); Tampereen Tuomiokirkko kuvateos
Hoppu Tuomas; Tampereen naiskaarti - myytit ja todellisuus
Jokinen Helvi; Renkaita suvannon pinnassa - Tamperelaisia henkilö- ja kulttuurikuvia vuosisadan vaihteen kahden puolen
Kallio Tuulikki; Jos lähtis, sano - Tamperelaisia kaskuja 4
Kanerva - Lindfors - Salmi - Koivisto; Tampere kosken partaalla
Kanerva Unto; Pumpulilaisia ja pruukilaisia
Kasvio Antti, Piispa Leena; Tekstiilitehdas ja sen naistyöntekijät
Kauffmann Hermann; Hauskoja muistoja Tampereen tienoilta
Kinnunen -Suoranta - Henttonen Esko; Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan laulukirja
Lassila Juhana, Jutila Riina toim.; Värikkäät vuodet Tamperelaiset maalarit muistelevat
Lilius Martin Frenckellin paperit Tampereen paperitehdas kuvina
Louhivaara Maija; Tampereen kadunnimet
Malmi, Timo ja Järvejä Ari; Tampere tulessa 1918
Menander puh.joht. O.L.; Tampere, tehtaitten kaunis kaupunki
Miettinen Seija; Me Finlaysonilaiset
Murros Kaapo; Tampereen entisajan porvarien kommelluksia
Murros Kaapo; Vanhoja Tamperelaisia aikakirjain pimennosta
Murros Kaapo; Kun Tampereen porvarit kapinoivat
Murros Kaapo; Lainlukijoita ja käräjäkansaa
Murros Kaapo; Tampereen käsityö- ja tehdasyhdistys 1868-1943
Palmroos toim. Matti; Takuulla, sanpo Tampereen likka - Tamperelaisia kaskuja 3
Palolampi, E.; Tampere taistelee 1899-1944
Rissanen Kalle; Nauru hyvälle, nauru pahalle - Tamperelaisia pienoiskuvia vuosisadan taitteen ajoilta
Ruohonen Arvo; Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä
Ruohonen Arvo; Asuttiin Amurissa
Sinisalo toim. Uuno; Tamperelaisia kaskuja 2
Sinisalo toim. Uuno; Tamperelaisia kaskuja Kustaa 3:sta nykypäiviin
Sinisalo Uuno; Tampereen kirja
Tammerkoski ja kosken kaupunki
Tampere laulaa - Kokoelma yhteislauluja
Varto Tyko; Lapsuuteni Tampere
Varto, Tyko; Kertomus Tampereen työväenyhdistyksen toiminnasta v. 1905.
Vilkman irja; Iloisempi ilme - pakinoita pulavuosien tampereelta
Voionmaa Väinö; Tampereen kaupungin historia 1-4
Wacklin-Hirvikallio; Hämeenkatu Tampereen sydän
Weckman Leo; Jäähyväiset eläintarhalle
Wester Holger; Tamfelt 1947-1997
Ylikangas Heikki; Tie Tampereelle
(kirjassa on kuva, jossa sanotaan näkyvän Messukylän kirkko, mutta se on Tyrvään kirkko. Tarkkasilmäinen äitini huomasi tämän.)

Äijänaho Heimo (toim.); Raastuvan penkiltä - Tamperelaisia kaskuja 5

Pirkkalasta löytyy myös 
Vanhan Pirkkalan historia
Nokian ja Pirkkalan historia 1865-1993
Tyrkkö, M.S.: Ylöjärven pitäjän kansanopetuksen vaiheita. 

Vanajan historia 1 ja 2 piti hankkia kun sieltäkin alkoi löytyä näitä sukulaisia. Janakkalan historia tuli meille samasta syystä. Hämeen linnasta kertovia kirjoja on kertynyt joitakin myös.

Viimeisimpänä meille tuli Arajärvi Kirsti: Vesilahden historia. Olin lukenut siitä jotain mainintoja ja on se hyvä. Sekä Santavuori, Martti: Merikarvian historia 1900-luvun alkuun. Ensisilmäyksellä huomasin paljon karttoja, isäntäluetteloita ja valokuvia.

Ja onhan siellä paljon muutakin. Sotilaista ja käsityöläisistä, keskiajasta, kirkosta ja tietty sanakirjoja. Tämä on minun käsikirjasto.