Martta Sironen

Keväällä oli Ancestry.com:lla Kanadan dokumenttien ilmainen viikonloppu. Melkein-serkkuni kanssa taannoin selvittelimme Amerikkaan lähteneen Frans Artur Salosen (s. 31.10.1893 Siikainen) taivalta, joka sillä kertaa päättyi hänen mennessään tädilleen Maria Sofia Siroselle Michiganiin Grand Rapids nimiseen kaupunkiin 1913. Nyt löysimme kuolleen Frank A Salosen syntynyt n. 1895 joka oli asunut Kanadassa Ontario Fisher paikkakunnalla vuokratalossa ja ollut töissä. Sekä toisen Frank Salosen joka on syntynyt 1891 ja kuollut 18.10.1913 lavantautiin Ontario Kanada. Veikkaamme sukulaiseksemme tuota 1913 kuollutta.  Miksikö Kanadasta haimme häntä? Siksi että suvun tarinan mukaan kun hän meni laivalla New Yorkiin (laiva oli Mauretania, joka saapui 6.6.1913 Liverpoolista) ja oli menossa tädilleen, mutta joko käytyään tädillään tai käymättä, lähtikin Kanadaan, jonne kuoli. Varmuutta ei ole.

Jatkoimme sitten kuukauden maksulla Ancestryn puolella, sillä nälkähän kasvaa syödessä....

Sofia Sironen

Täti Sofia Sironen meni Jaakkonsa (s. 19.1.1861 Lappajärvi) kanssa naimisiin jo 30.12.1883 Siikaisissa. He saivat siellä ollessaan lapset Ida Eufemia (s. 15.9.1884 Siikainen, k. 28.4.1930 Michigan Grand Rapids), Jaakko Hjalmar (s. 18.9.1886 Siikainen, k. 6.2.1890 Siikainen), Yrjö Viljo (s. 6.12.1888 Siikainen, k. 21.3.1892 Siikainen), sekä Jakob Ilmari (s. 18.4.1891 Siikainen). Viimeksi mainitun lapsen jatkoja ei ole selvillä.

Jaakko lähti Amerikkaan 16.12.1890 saapuneella s.s. Hekla-laivalla, joka tuli Kööpenhaminan kautta. Sofia seurasi perästä 6.7.1892 Bremenin kautta New Yorkiin tulleella S.S. Munchen -laivalla Idan ja Jaakon kanssa. He asettuivat Pennsylvaniaan Erien kaupunkiin. Ja kiitos vaan Google, voimme katsoa miltä paikkakunta tällä hetkellä näyttää.

Perheeseen syntyi Pennsylvaniassa lisää lapsia:
Väinö Victor (s. 22.3.1895 Pennsylvania Erie, k. 28.6.1961 Florida Pinellas),
Frank Henry (s. 6.11.1896 Pennsylvania Erie, k. 2.8.1962 Michigan Kent County Grand Rapids), sekä John W (s. 30.9.1898 Pennsylvania Erie, k. 1.9.1972 Los Angeles).

Jaakko toimi työmiehenä. He muuttivat Ohioon viimeistään 1900, jonka väestönlaskennassa he jo ovat sinne merkittyinä. Ohiossa syntyi perheeseen vielä kaksi tytärtä
Ellen A (s. 19.4.1900 Ohio, k. 27.9.1998 Michigan Traverse City, Grand Traverse) ja
Martha Katrina (s. 28.2.1902 Ohio, k. 21.11.1964 San Francisco).  Jaakko toimi Ohiossa "Case maker" -tittelillä. Minkäsorttisia laatikoita hän sitten tekikin en tiedä, mutta puuseppä hän oli.

Maria Sofia Sironen mainitaan seuraavan kerran 1903 Grand Rapids, Michigan ja on leski. Jacobin kuolinaikaa olen yrittänyt etsiä kissojen ja koirien kanssa, mutta muuta tietoa en ole vielä löytänyt. Näin ollen päättelin hänen kuolleen 1901-1903 välisenä aikana, sillä tyttäristä Marta syntyi 1902.

Sofia eli Grand Rapidsissa talossaan, jossa ainakin 1930 väestönlaskennassa kotona on vielä myös John W. Sironen. Sofia vietääkin sitten loppuelämänsä Grand Rapidsissa, jossa hän kuolee 29.11.1949.

Amelia Ruth Makin
sairaanhoitaja todistus

Ida Eufemia esiintyy myöhemmin amerikkalaisemmalla nimellä Edith Amelia ja menee naimisiin Jacob Maen kanssa, joka myös on Suomesta tullut. He saivat ainakin viisi lasta;
radio engineer in Brodcasting co. Georg John Maki (s. 17.7.1906 Michigan, k. 14.8.1989 Kalifornia Santa Barbara),
Stenographer Eva M Maki Lossin (s. 10.2.1909 Michigan, k. 9.4.1995Michigan),
Edvard Jacob Maki (s. 6.4.1916 Michigan, k. 22.11.1999 Michigan),
Selma Maki (s. 1920 Michigan) ja sota-aikana sairaanhoitajana toimineen  Amelia Ruth Maki Lawrence (s. 7.8.1926 Michigan). Amelia oli sairaanhoitajana 1944-1947 välisenä aikana.


Väinö Victor meni naimisiin Susan H. Sirosen (s. 1899 New Jersey) kanssa. Väinö työskenteli väestölasekennan mukaan tittelillä "Tram worker". Hän kuoli Floridassa 1961.

Frank Henry oli tinaseppänä metallipajassa Michiganissa. Hän meni naimisiin Dorothy Shelerin kanssa, joka oli syntynyt Michiganissa 7.7.1897.  He saivat ainakin 6 lasta:
Doris Josephin Hartman (s. 4.6.1917 Michigan Kent Grand Rapids, k. 24.3.2002 Michigan Kent Grand Rapids) ja puolisonsa Earl Alexander Hartmanin kanssa heillä oli 7 lasta.
Donald Frank (s. 9.11.1919, k. 27.5.1987 Kalifornia Orange Anaheim) ja puolisonsa Angelinen kanssa heillä oli ainakin yksi tytär Jacqueline.
Leander Albert (s. 21.4.1922 Michigan, k. 3.7.1990 Michigan) ja vaimonsa Elvi Margareta Hermansonin kanssa heillä oli ainakin kaksi poikaa Terry Dean ja Edvard. Terry Dean kuoli pudotessaan 16-vuotiaana kerrostalon katolta impattuaan kavereidensa kanssa liimaa. Tapahtuman tarkkaa kulkua ei saatu selville, mutta järkytyshän se on ollut perheelle.
Glen W (s. 22.11.1923 Michigan, k. 4.4.2008 Michigan) ja puolisonsa Leatrice M Martin, joka oli syntynyt Kansasissa. Heillä oli ainakin 4 lasta. Glen oli toisessa maailmansodassa värvättynä, mutta ei ilmeisesti joutunut sotaan.
Richard (s. 6.9.1928 Michigan, k. 7.8.2001 Michigan) puolisosta tiedän että hänen tyttönimensä oli Ericsson ja heillä oli ainakin 4 lasta. Hänen isänsä John Ericksson oli tullut Vaasan läänistä ja äitinsä oli Lillian Pohjola.
ja nuorin lapsista oli Mary Alice s. noin 1935.

John W Sironen oli naimaton. Hänet oli värvätty sotilaaksi 5.3.1918 ja vapautettu 11.9.1919. Muuta tietoa en hänestä saanut irti.

Ellen A Muir meni naimisiin 12.2.1923 Michiganissa Robert l Muirin kanssa. Robert oli automekaanikko. Heillä oli vauvana kuollut poika ja tytär Mary (s. 1927).

Nuorin lapsista on Martha Katrina Sironen. Häne meni naimisiin Jack Edvin Nevinin (s. 19.2.1909 New York, k. 10.5.1980 Los Angeles) kanssa. Jack oli lehden toimittaja ja hänen isänsä John E Nevin oli lehden julkaisija. Minkä lehden? Sitä en vielä tiedä.
Martha asui 1930 väestölaskennan mukaan sisarensa Ellenin luona. 1940 ja 1945 hän oli Fresnossa, Kaliforniassa Jack Nevinin vaimona.

Martha oli ammatiltaan toimittaja ja kirjoitti kaksi kirjaa. Ensimmäinen kirja oli "A new Manual of the Furniture Arts and Crafts" vuodelta 1928 ja toinen "A History of American Furniture" vuonna 1936. Puusepän lasta kiinnosti puun käyttö huonekaluissa! 

1947 Martha saapui laivalla San Pedron satamaan Granville laivalla Hong Kongista, Kiinasta. Päättelimme että kyseessä on ollut toimittajan ammattiin liittyvä matka. Samalla laivalla matkusti Kiinasta myös kaksi amerikkalaista lähetysaarnaajaa Alzo ja Dorothy Fisher, norjalainen opiskelija Elin Gronning, englantilainen kauppias Cyril Thomson, kiinalainen kauppias To On Wong ja lähetysaarnaajien sihteeri(?) Ethel Montgomery.
Martha kuoli 21.11.1964 San Franciscossa 60-vuotiaana. Hänen leskensä avioitui seuraavana vuonna Lorna Slade Youngin kanssa.

Mielenkiintoisten amerikansukulaisten tietojen lisäksi sain nähtäväksi paljon valokuvia näistä sukulaisista! Lisäksi saimme yhteyden tämän sukuhaaran eläviin sukulaisiin Facebookin kautta. Silti vielä jäi paljon avoimia kysymyksiä, joten jossain välissä on pakko taas ostaa joksikin aikaa Ancestryn käyttöoikeus. Sitä ennen selvitän enemmän Jakob Jaakonpoika Sirosen esivanhempia, jotka vievät Lappajärven kautta Evijärvelle, jossa Jaakon molemmat vanhemmat ovat syntyneet.

Lähteet:
Ancestry.com
http://www.newspapers.com/

(poikkeuksellisesti molemmat ovat maksullisia)

Turussa tutkittua 2015

Talviloman lähestyessä tein suunnitelmia etelän lomamatkan varalle. Eli suunnittelin matkaa Turun maakunta-arkistoon. Ensin soitto arkistoon, josta varmistin sijani majatalossa eli pöytä, jossa saa rauhassa olla koko päivä ja kuvata halutessani. Sitten varamaan materiaalia Astian kautta. Seuraavaksi selvitin kotona että miten se on mahdotonta ehtiä yhden päivän aikana arkistoon ja katsomaan tyttökuningas -näyttelyä linnaan, joten ainoa ratkaisu olisi olla Turussa kaksi päivää. Tuo tamperelainen mieheni laittoi heti jarrun että hän ei ainakaan lähde niin pitkäksi aikaa Turkuun, joten ilmoitin lähteväni yksin. Joten eikun hotellihuoneen varaaminen, joka sekin onnistui nappiin. Vielä kun Onnibussi kuljetti eurolla minut, oli kaikki valmiina.

Hämeenlinnan sukututkimusseuran vuosikokouksen jälkeen arkistolaitoksen ylitarkastaja, sukututkimusseuran puheenjohtaja Mervi Lampi kertoi arkistolaitoksen aineistoista joista Tuomiokapitulin aineisto herätti kiinnostukseni. Toinen mitä halusin katsoa oli holhouskirjat.

Holhouskirjoissa näkyi mm. isoisoisäni kuoltua kuinka mummoni ja hänen sisaruksensa holhoojaksi määrättiin "äiti ilman määräystä". Löysin samalla myös isoisoäidin veljen perheen, jotka olivat uudella sukunimellä. Veli ja vaimonsa olivat kuolleet ja lapset annettiin veljen Jaakko (Emanuel) Jokilammen holhottavaksi. Jos olisi ollut enemmän aikaa käytettävänäni olisin pystynyt täydentämään tietokantaani runsaasti tuoreemmilla tiedoilla, mutta pitäydyin tarkistamaan vain muutaman sukulaisen tiedot. Mitään yllätyksiä ei tullut vastaan. Monta kertaa mainittiin kuinka mies on Amerikassa ja vaimo kuollut, joten kuka määrättiin lasten holhoajaksi. Tai kuinka henkilö on Amerikassa ja nyt kiinteä ja irtain omaisuus myydään ja kuka huolehtii omaisuuden myynnistä. Sekin oli mielenkiintoista.

Seuraavana selasin Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin Avio- ja kihlauserohakemuksia kolmelta eri ajanjaksolta. Paperit olivat kunnan mukaan järjestyksessä. Avioeroista oli mainittuna eron syy, mitä oli tapahtunut, mitä oli tuomittu ja kuinka nyt anottiin tuomiokapitulista erokirjaa. Vuoden 1930-35 kirjasta luin yhtä tapausta, jossa mies oli tehnyt huorin piian kanssa. Miehelle langetettiin kolme kuukautta vankeutta, sakkoja joka oli kuitenkin alennettu kahteen kuukauteen vankeutta. Piialle annettiin myös vankeutta ja sakkoja. Avioparilla ei ollut lapsia. Ero oli myönnetty, sillä huorin tehnyt pariskunta oli mennyt naimisiin myöhemmin ja he saivat yhteisen lapsen. Petetty vaimo meni naimisiin myöhemmin uudelleen myös. Näitä tarinoita oli vaikka kuinka monta.

Kolmas aineisto jota selasin oli Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin emäseurakunnittain ja seurakunnittain järjestetyt asiakirjat, joista tilasin Tyrvään emäseurakunta, Kiikka, Kiikoinen -koteloita ajalta 1828-1870 ja 1896 - 1908.  Tähän ajoittuu uuden kirkon rakentaminen, uusi pappila ja Kiikoisten oman kappelin saaminen. Näkyi olevan myös Sammaljoen asukkaiden anominen oman saarnahuoneen saamiseksi. Kaikkea en kertakaikkiaan jaksanut kuvata. Luotan siihen että nämä digitoidaan lähivuosina.

Kotelossa oli mm. pappien ja kirkkoherran vaalien dokumentteja, joissa näkyi vaaliliput (yhteen  sinetin kanssa sidottuina), joissa oli äänikelpoisen isännän valinta, allekirjoitus (nimi ja puumerkki) sekä kaksi todistajaa allekirjoituksien kera. Lipukkeet on numeroitu.

Äänestyslipuke nro 4 Fredrika Pfaler Hauniasta. Sinettikin...

Kuvasin 1830 käydyn pitäjänapulaisen vaalien vaalilipukkeet. Ihan mielenkiinnosta. Sivut oli langalla yhdessä joten varovasti yritin kuvata lappusia. Herraseurassa oli pari rouvaakin. Antamassa siis talonsa puolesta äänensä. Fredrika von Pfaler (omaa sukua Wegelius) on ääntään antaessaan ilman todistajia mutta ilmeisesti hieno sinetti riitti. Äänestyslippuja on yhteensä 42. Vaikka suurin osa on äänestänyt Kakskerran saarnaajaa Johan Fredrik Fleegeä on Ikaalisten pitäjänapulainen Henric Salonius saanut enemmän ääniä, jotka annettiin manttaalien mukaan. Mukana on seitsemän sivuinen selostus vaalista, ehdokkaista, selitetty miksi jostain taloista ei ollut äänestetty tai miksi oli emäntä antanut äänen (kun isäntä oli kuollut), jonkun talonomistajan puolesta oli holhooja (förmyndare) äänestänyt (nimi mainittu), yhteenveto äänistä ja joka vahvistettiin vaalien toimittajan (valförrättare) Karkun pitäjänapulaisen Berndt Ferdinand Sneckin ja kirkkoväärtien allekirjoituksella.

Vaalit olivat lokakuussa 1830, marraskuussa vahvistettiin vaalien tulos ja tarkistettiin äänien eli manttaalien määrät loppukuusta. Seuraava kirje oli marraskuusta 1831, jossa kerrotaan pitäjänapulaisen Saloniuksen virkaan asettamisesta ja ketkä ovat olleet toimitusta suorittamassa. Lisäksi mainitaan että pitäjän apulaisella ei ole virka-asuntoa (Och såsom Sockne Adjuncten härstädes intet Boställe hafver...) eikä inventaariota tarvitse nyt suorittaa edellisen kuolleen pitäjänapulaisen jälkeen.

Yksi mielenkiintoinen oli suntion avoimeen virkaan lähetetyt hakemukset, joita oli paljon. En lopulta kuvannut niitä, osin siksi että ne oli narulla kiinni sinetöitynä toisiinsa. Hakemukset oli osa ruotsiksi osa suomeksi, osa oli selkeästi tavallisten työmiesten hakemuksia ja osa oli sitten koulutettua väkeä. Hakemusten ja osaamisen taso paljon vaihdellen.Ilmoitus oli ollut lehdissä, joten hakemuksia oli kaukaakin.

Kotelosta löytyy kirjeitä joissa kerrotaan kuolemantapauksista. Ajattelin että on ilmoitettu papit ja muut työntekijät, sehän on selvä, mutta oli myös kirje, jossa kerrotaan "i afleende å Enke spannemålens fördelning anmäla, det Enke Fru Kyrkoherdskan Hedvig Helena Sundelius född Wirzenius i Tyrvis aflid den 13. December 1832."

Sammaljoen kirkon valmistuttua anottiin kirkon vihkimistä. Kirjeen on allekirjoittaneet Matts Henricsson Kuutti ja Thomas Henricsson Höyly. Tätä seuraakin sitten kirkon katselmuksesta selvitys. Samalla kerrotaan minkälainen kirkko on, mitat ja jopa ikkunoiden määrä on kirjattu. Mukana on myös senaatille lähetetty selvitys pyynnöstä saada oma pappi Sammaljoelle. Mahdollisen papin palkka on mainittuna myös.

1836 rovastin tarkastuksesta Tyrväällä on pöytäkirja. Siinä käytiin läpi kirkonmenot, lasten opetus, lukutaitoa ja pitäjän oloja. Antaa ihan hyvän yleiskuvan. Seuraavana on inventaario kirkosta ja kirkkomaasta ja kaikista esineistä. Sivuja riittää, joten niistä ehkä toisella kertaa. Tässä herkkupala:

Psalterium on mainittu. Nyt tämä kyseinen kirja on
nähtävänä Pukstaavissa.

Sitten tietenkin löytyy Kiikan kirkon ja kappeliseurakunnan inventaario. 1838 on kirjattu Kiikoisten kylät ja talolliset ja paljollako viljaa he osallistuvat kappelin apulaisen palkkaan. Esim. Isäntä Anders YliKiikoinen 12 kappaa ruista, kun torppari Thomas Marjamäki 6 kappaa ruista, 2 kappaa ohraa, 2 kappaa kauraa sekä 20 leiviskää heinää.

Uuden kirkon rakentamisesta Vammaskosken rannalle oli vaikka mitä dokumentteja. 30.9.1838 on pidetty kokousta ja pohdittu uuden kirkon rakentamista. Sitä seuraa katselmuksia, kokouksia ja sopimusten listaamista, sellaista raportointia ylemmälle taholle. Mielenkiintoisia dokumentteja joita pitää katsoa tarkemmin.

1845 on kirjattu Sammaljoen talot ja paljonko he maksavat papin palkkaa. Koko palkka maksettiin rukiissa ja kunkin talon kappamäärät on listattuna.

Pariskunta on pyytänyt kirkkoherralta erokirjaa, josta asiasta kirkkoherra kirjoittaa tuomiokapituliin. Kiikoisten kirkon inventaario pidettiin 1853. Anomus uudesta pitäjänapulaisesta, joka on suomeksi.
Kirkon tavaraluettelo 1907 piispantarkastusta varten oli mielenkiintoinen sillä siinä oli mainittuna sekä uusi että vanha kirkko.

1906 myös kirkon virkamiehet suomensivat nimiä. Kiikan lukkari Juho Kustaa Teodor Ludvig Rosenqvist ilmoitti nimekseen Juho Kustaa Feodor Ludvik Oksa 11.6.1906. Kiikan kappalainen Oskar Daniel Brander ilmoitti olevansa Oskar Daniel Paloheimo 17.5.1906. Tyrvään kirkkoherran apulainen Sven Abiel Heikel ilmoitti 1.9.1906 nimekseen Veli Abiel Heikinheimo.

Muolan v.t. kirkkoherra J. Huhkanen oli ilmoittanut Tyrvään kirkkoherra Johannes Bäckille että "Tuonoin saapui Pietarissa olevalta Suomen Passivirastolta täkäläiseen kirkkoherrankansliaan ilmoitus siitä, että muuan sorvarin sälli Heikki Koivunen synt. v. 1864, oli kuollut mainitussa kaupungissa 4 pnä tammikuuta 1895 sekä että hänelle oli joulukuun 11 pnä 1890 syntynyt poika Rudolf Sefanias." Tämä juttu jatkuu, mutta siitä lisää myöhemmin.

Mikä tässä nyt sitten oli niin mielenkiintoista? Puumerkit, nimmarit, vaaliprotokolla ja ketä muita ehdokkaita on ollut. Jos esi-isissä on pappeja tai muita kirkon työntekijöitä, kannattaa ehdottomasti katsoa tätä aineistoa. Talollisten puumerkit tai allekirjoitukset ovat myös mielenkiintoisia. Myös inventaarioissa mainitut seurakunnan olot oli mielenkiintoista luettavaa.

Jokilammin torppa

Jaakko Juhanpoika (Jacob Johansson) syntyi Honkajoella Lauhaluomassa 30.7.1811 Juha Antinpojan ja Anna Juhantyttären vanhinpana poikana. Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista viisi kuoli imeväisenä. Jaakon veljistä Hannun (Hanoch s. 7.6.1823) tie vei Karijoelle vaimon Sofia Jaakontyttären kanssa ja he saivat kolme lasta. Jaakon veljet Johannes (s. 21.4.1816)  ja Henrik (s. 23.9.1820)  ovat selvittämättä.

EDIT: Johannes muutti Siikaisiin Pyntäiseen Välisalon torppariksi. (s. 21.4.1816 Honkajoki, k. 2.10.1896 Siikainen Pyntäinen). Hänellä oli kaksi vaimoa; Anna Greta Kustaantytär Haapalahti, Rajala (s. 30.6.1810 Siikainen Hirvijärvi, k. 20.12.1866 Siikainen Hirvijärvi) ja Anna Greta Gabrielintytär (s. 8.7.1827 Kankaanpää, k. 2.3.1900 Siikainen Pyntäinen Tommikoski). Enimmäisestä aviosta syntyi poika Simson Juhanpoika, joka vihittiin Maria Matilda Jaakontyttären (s. 19.9.1852 Ahlainen) kanssa 1.8.1875 avioon. He saivat ainakin 10 lasta.

Justiina Mariantytär syntyi Isojoella 15.6.1811 äitinsä Maria Simontyttären vanhinpana lapsena, aviottomana. Maria sai myös Malachias Marianpojan vuonna 1819. Justiinan syntymää hain melkoisen kauan ja apunani oli Isojoen tuntija. Silti Justiinan syntymää ei löytynyt. Löytyi vain Marian tiedoista merkintä Vaasaan menosta ja takaisin tulosta Justiina kainalossa. Justiinan patronyyminä mainitaan Heikintytär (Henriksdotter) viimeistään heidän muuttaessa Honkajoelle.

Jaakko ja Justiina vihittiin Honkajoella 11.11.1832.

Jaakko ja Justiina tulivat Honkajoelta Siikaisiin 1834 mukanaan tytär Heta (Hedvig, s. 5.10.1832 Isojoki, k. 19.9.1852).  He olivat aluksi Hirvijärvellä Uusitalolla, jossa Jaakko oli renkinä. Sieltä Jaakko vaihtoi rengiksi Tontelaan, josta Isokytöön. Seuraavassa rippikirjassa Jaakko on maininnalla Inh. (eli Inhysning eli itsellinen).

Hirvijärvellä syntyivät Maija Stina (Maja Stina s. 15.5.1835), Juha (Johan s. 15.9.1837), Kaisa Vilhelmina (Caisa Wilhelmina s. 28.5.1841).

Perhe muutti Hirvijärveltä Leväsjoelle 1842, jossa perhe oli Forsbackalla eli Koskimäellä (nimenmuutos vuonna 1936). Jaakko oli merkinnällä itsellinen. Vuosien 1851-52 aikana Jaakko ja Justiina ovat saaneet Forsbackasta torpan paikan. He olivat aluksi Nyb. (eli nybyggare eli uudisasukas) ja 1853 jo maininnalla torppari.

Leväsjoella perheeseen syntyivät Jaakko (s. 5.9.1843), Frans (s. 20.11.1845, k. 25.7.1868), Oskar (s. 1.5.1848, k. 29.9.1900),sekä kaksoset  Isak ja Adolfina (s. 21.9.1852).

Jaakko ja Justiina ovat joko rakentaneet tai ainakin aloittaneet torpan rakentamisen, joka edelleen on ylväästi pystyssä.

Seuraavassa pariskunnan lapsista.
Maija Stina avioitui Otamoille Juha Niilonpoika Liljan (Johan Nilsson Lilja s. 19.4.1830, k. 13.5.1864) kanssa 1862. He saivat pojan Juha Edvard Liljan (Johan Edvard Johansson s. 29.12.1862)  pian häiden jälkeen. Vain pari vuotta myöhemmin Juha Niilonpoika kuoli. Kuolinsyystä en saanut tarkkaan selvää, mutta olisiko haava? Lieneekö ollut puukkohippasilla? Ja miksi on haudattu vasta joulukuussa? Maija Stiinan jatko on traagisempi. Hänen tietonsa jatkuivat digitoitujen kirjojen jälkeen, joten antaa ne olla toistaiseksi. Hänen poikansa oli kasvattina Maija Stinan vanhemmilla, kunnes isä Jaakko kuoli ja Justiina meni uudelleen naimisiin. Silloin Juha Edvard siirtyi isänsä äidin luokse. Hän oli renkinä ja tapasi vaimonsa Kristina Juhantyttären (s. 19.7.1865), jonka kanssa hänellä oli ainakin kaksi lasta.

Juha Jaakonpoika siirtyi Siikaisten Rajakorven torppariksi vaimonsa Maria Heikintyttären (s. 2.3.1833) kanssa. Heillä oli viisi lasta, joista ainakin kaksi jatkoi sukua ja kaksi kuoli imeväisenä. Pojista Frans Henrik (s. 24.1.1863) avioitui kaksi kertaa ja sai neljä lasta (kaksi eli aikuiseksi). Johan Gustaf (s. 13.9.1865) sai vaimonsa kanssa kolme lasta. Heidän tietonsa jatkuvat yli digitoidun rippikirjan.

Kaisa Vilhelmiina avioitui 19.7.1863 Siikaisissa Karijoella syntyneen ja Siikaisiin 1848 muuttanut Kustaa Heikinpojan (s. 17.1.1833, k. 28.1.1911 Siikainen Leväsjoki) kanssa. He olivat aluksi sukunimellä Lindukanta, mutta se vaihtui Hirvikoskeen heidän mennessä isäntäpariksi sinne. Kustaan veljeksi mainitaan Isak Heikinpoika joka on syntynty Siikaisissa. Kustaan vanhemmat olivat Henrik Heikinpoika Martintalo (s. 13.12.1792 Merikarvia Ylikylä, k. 29.3.1873 Karijoki Huhtala) ja Maria Sakarintytär Sakari (s. 7.1.1798 Siikainen, k. 20.11.1878 Karijoki Huhtala).
Kaisalla ja Kustaalla oli neljä lasta, joilla ainakin kolmella oli myös useampia lapsia.

Jaakko Jaakonpoika on esivanhempani. Hänen ensimmäinen vaimonsa ja esi-äitini Serafia Josefintytär saivat neljä lasta, joista kolme eli aikuiseksi. Serafia kuoli vain 30-vuotiaana. Jaakko meni uudelleen naimisiin Merikarvialaisen Anna Sofia Tuomaksentyttären kanssa. He saivat viisi lasta. Heistä varmaan myöhemmin lisää.

Frans kuoli nuorena miehenä katovuosina.

Oskar vihittiin 19.5.1878 Merikarvialla Katariina Vilhelmiina Juhontytär Österbackan (s. 3.2.1855 Merikarvia Kangasniemi) kanssa. Heillä oli ainakin kolme lasta; Severina Vilhelmina (s. 15.3.1879), Elina Vilhelmina (s. 12.12.1880) ja Selma Josefina (s. 12.11.1886).

Isak vihittiin Maria Adofina Juhontytär Sundgrenin (s. 22.9.1851 Merikarvia Filppula)  kanssa 31.12.1877 Merikarvialla. Heillä oli ainakin kaksi poikaa; Juho Rikhard (s. 10.4.1879 Siikainen) ja Frans Oskar (s. 17.5.1891 Siikainen , k. 17.5.1891). Isak mainitaan itsellisenä.

Adolfina vihittiin 12.12.1874 Isakin vaimon veljen Juho Fredrik Juhonpoika Sundgrenin (s. 23.3.1848 Merikarvia Filppula) kanssa.Heillä oli ainakin kuusi lasta, joista vanhin poika Johan Gustaf Sundgren( s. 15.2.1877 Merikarvia Peippu) vihittiin Amanda Erkintyttären (s. 30.12.1879 Siikainen) kanssa 3.6.1900. Heillä ainakin poika Juho Jalmari (s. 17.9.1900 Siikainen).

Jaakko Juhanpoika Jokilammi kuoli 20.4.1865 Siikaisten Leväsjoella. Hänen perukirjoituksensa tehtiin 5.10.1865. Se löytyy Turun maakunta-arkistosta, Ulvilan tuomikirja ja perukirjat vuodelta 1867-71 sivu 1941.

Justiina  meni naimisiin 1871 paperitehtailija Adam Mörtin kanssa, joka myös oli jäänyt leskeksi jonkin aikaa aikaisemmin. Aatamin tytär Anna Stiina oli naimisissa Tyrvään Torran pojan Henrik Robertin kanssa, joka tuli torppariksi Lankoskelle ja oli nimellä Rosengren.

Ja lopuksi pari kuvaa Jokilammilta otettuna kauniina kesäpäivänä 2012.