Lauri Efraim Palkonen, kauppias ja Raivion työväenyhdistyksen mies

Tyrvään ensimmäisen työväenyhdistyksen perustava kokous pidettiin 14.4.1895. Varhaisista vuosista on nirkosesti tietoa, mutta Unto Kärnä on kirjaansa "Tyrvään-Vammalan vanhin työväenyhdistys 75-vuotias 1895-1970" löytänyt varmasti ne tiedot, mitkä on löydettävissäkin. Tyrvää-Vammalassa ei ollut teollisuuslaitoksia, eikä näin ollen tehdastyöväestöä, joten kuten Kärnä sanoo "ei syntynyt työväenkysymystä eli pääomanomistajien ja työntekijöiden välistä ristiriitaa. Alunperinhän työväenliike ei pyrkinyt puuttumaan patriarkallisten maatalousolojen ongelmiin.".

1903 Forsssan puoluekokous laati sosialistisen ohjelman, jonka pohjalta lähdettiin työläisten yhteiskunnallisia oikeuksia ajamaan. 1905-1906 perustettiin lukemattomia työväenyhdistyksiä ja rakennettiin työväentaloja, joissa tehtiin työtä tavoitteiden toteuttamiseksi. Näinä vuosina Tyrväälle perustettiin neljä työväenyhdistystä. Vappujuhlat Tyrväällä järjestettiin ensimmäisen kerran 1906.
Sosialidemokraatti-lehti julkaisi pieneä uutisia eri paikkakunnilta, ja myös Tyrvään vappujuhlat pääsivät lehteen.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/694708/articles/2396653

1917 Tyrväällä oli levotonta, järjestettiin lakkoja ja perustettiin Työväen järjestökaarti, johon liittyi nuoria miehiä, jotka eivät olleet työväenyhdistyksen jäseniä. Myöhemmin siihen liittyi myös työväenyhdistyksen jäseniäkin. Marraskuun yleislakko oli väkivaltainen Tyrväällä. Poliittinen ilmapiiri oli erittäin jännittynyt.

Unto Kärnä kirjoittaa kirjassa miten kevään 1918 tapahtumat Tyrväällä etenivät. Tässä mielenkiinnon kohteenani on Lauri Palkonen:

"28.1.1918 Suomen kansanvaltuuskunta kaappasi vallan. koko työväenliikkeen kenttä vedettiin mukaan kohtalokkaisiin tapahtumiin."
"Tyrvääläisiä kuului punakaartiin ennen sodan puhkeamista noin 300 miestä, joista oli muodostettu kolme komppaniaa. Myöhemmin määrä ilmeisesti nousi 400 henkilöön."
"Kaartin päälikkönä toimi Frans Rantala, sekä komppanian päälikkönä Atte Tainio, Vihtori Rinne ja Kalle Lindroos, joka oli tamperelainen."
"Tyrvääseen sijoitetun Punaisen kaartin esikunnan muodostivat A. Salmela Myllymaan yhdistyksestä, Aatu Rantanen ja Kalle Laine. Raivion yhdistyksestä sekä kaksi punkalaitumelaista."

"Kansanvaltuuskunta oli virkamiesten passiivisen vastarinnan vuoksi antanut yleisohjeen, että paikallishallinnon elimet oli korvattava sosiaalidemokraattisen puolueen kenttäorganisaatiolla kaikkialla siellä, missä se katsottiin sopivaksi ja hyödylliseksi. Vielä 12. helmikuuta pidettiin Tyrväässä tavanomainen kuntakokous."

"Raivion työväentalolla 24. helmikuuta pidetyssä sos. dem. kunnallisjrjestön kokouksessa päätettiin ottaa kunnallinen valta järjestäytyneen työväestön käsiin. Kokouksessa olivat saapuvilla kunnallisjärjestön puheenjohtaja Kalle Pohja, kunnallistoimikunnan jäsenet Nestori Ojala, Urho Järvinen ja Heikki Nieminen sekä eri työväenyhdistysten edustajia seuraavasti: Raiviosta seitsemän, Myllymaasta, Illosta ja Tyrvään yhdistyksestä kustakin kaksi."

"Kunnallislautakunnan tehtåävät siirrettiin sos. dem. kunnallistoimikunnalle, joka maaliskuussa esiintyi nimellä Tyrvään kunnallisasiainneuvosto. Siihen kuului puheenjohtajana Kalle Pohja, sihteeri-rahastonhoitaja Lassi Palkonen sekä kuusi muuta jäsentä. Nämä olivat kaikki Raivion Työväenyhdistyksen miehiä."

Työväen valtuuskuntaan ei Palkonen ilmeisesti kuulunut, Kärnä ei ainakaan häntä mainitse. Mutta "Tyrvää ja Vammala asettivat yhteisen vallankumousoikeuden. Siihen kuuluivat puheenjohtaja Kalle Pohja, varapuheenjohtaja Erland Oku, sihteeri Lassi Palkonen, Nestori Ojala, Vihtori Mäkelä, Urho Järvinen, Nestori Hakala sekä yleinen syyttäjä Lauri Koskenmäki."

"Vallankumousoikeus piti ainakin neljä istuntoa. Tavallisimpia syytteitä olivat kuuluminen suojeluskuntaan. Rangaistukseksi tuomittiin sakkoa 250-200 markkaa."

Kärnä pohtii syitä väkivallantekoihin, joihin punaiset Tyrväällä syyllistyivät. Murhien tekijöistä ei ole pystytty saamaan selvyyttä, olivatko he oman paikkakunnan vai muualta tulleiden tekemiä. Hän toteaa myös että kuulusteluja ei voitu tehdä

"voittajien kovin nopeiden rangaistus- ja kostotoimenpiteiden vuoksi."

Kärnän kirjassa ei Lauri eli Lassi Palkosta mainita muissa kohdissa.

Kirjassa "Raivion työväentalon vaiheilta 1906-1996" onkin jo Lauri Pelkosesta enemmän tarinaa.

"Kauppias Lauri Efraim Palkonen oli syntynyt Tyrväässä 3.9.1884. Hänen vanhempansa olivat kauppias ja nahkuri Efraim Palkonen, joka oli synytynyt Luopioisissa 11.3.1860. Hän oli muuttanut Tyrväälle Kuhmalahdelta vuonna 1883 ja vihitty avioliittoon 2.10.1883 Ida Antintyttären kanssa. Hän oli syntynyt Vanajan Idänpäässä 6.8.1863."

"Lauri Palkonen muutti Tyrväältä Laihialle 19.10.1908, jossa hän tapasi vaimonsa Vilhelmiina Simosen, joka 13.11.1908 julistettiin Virallisessa lehdessä Raastuvanoikeiden päätöksellä Lauri Palkosen aviovaimoksi."

Palkoset muuttivat takaisin Tyrväälle 1911. He pitivät kauppaa Nuupalassa. Tyrvään Sanomista löytyy heidän kaupan mainoksia. Lauri ja vaimonsa Vilhelmiin "Mimmi" Palkonen osallistuivat Raivion työväenyhdistyksen toimintaan, ollen myös johtokunnan jäsenenä ja aktiivisena toimihenkilönä.

He saivat kolme lasta Aulis Veli (s. 27.6.1914 Tyrvää, k. 1.1.1918 Tyrvää), Kauko Kalevi (s. 3.4.1911 Tyrvää, k. 13.1.1918 Tyrvää) ja Oma Aatos Palkonen (s. 8.4.1909 Laihia), joka muutti äitinsä kanssa sodan jälkeen Tampereelle.

Lauri Palkonen tuomittiin kuolemaan sotaoikeuden päätöksellä ja ammuttiin 7.5.1918.

Vilhelmiina on haudattu Tyrvään Roismalan kappelihautausmaalle samaan hautaan miehensä, lastensa ja anoppinsa kanssa.

Nyt hauta on siirtymässä vuoden 2017 lopussa seurakunnalle. Näin poistuu yksi Tyrvään Työväenyhdistyksen alkutaipaleen henkilö vain kirjojen lehdille.

Sukutietoja
Lauri Efraim Palkonen s. 3.9.1884 Tyrvää, k. 7.5.1918 Tyrvää.
vaimo Vilhelmiina Tahvontytär Simonen s. 10.7.1888 Tohmajärvi

Laurin vanhemmat:
Efraim Palkonen s. 11.3.1860 Luopioinen, k. 16.7.1896 Tyrvää Nuupala. Kauppias ja nahkuri.
vmo Ida Antintytär Äijälä s. 6.8.1863 Vanaja Idänpää, k. 3.11.1938 Tyrvää.
Heillä neljä lasta.

Vilhelmiinan vanhemmat:
Tahvo Mikonpoika Simonen s. 26.8.1847 Tohmajärvi, k. 5.8.1893 Tohmajärvi Onkamo.
Vmo Maria Sofia Karvinen s. 9.2.1854, k. 4.5.1894 Tohmajärvi Onkamo.
Heillä seitsemän lasta.

Kuvattu 29.7.2017

Lähteet:
Raivion työväentalon vaiheilta 1906-1996, Raivion Työväentalon historiatoimikunta
Tyrvään-Vammalan vanhin työväenyhdistys 75-vuotias 1895-1970, Unto Kärnä, 1970
Tyrvään, Laihian, Tohmajärven, Vanajan ja Kuhmalahden srk kirjat
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot, Tyrvään Sanomat ja Sosialidemokraatti -lehti