"Tilastollinen ja elämäkerrallinen Suomen evankelis-lutherilaisten seurakuntain kiertokoulunopettajain matrikkeli"Kirjan alkusanat ovat mielenkiintoiset ja kertovat mistä kirjassa on kyse:
"Alkulause.Sivulla 11 alkaa Tyrvään Provastikunta:
Useampain arv. pappien kehoituksesta olen päättänyt toimittaa Suomenmaan Lutherilaisten seurakuntain kiertokouluista tilastollisen ja elämäkerrallisen matrikkelin nimeltä „Suomen Kiertokoulut“ ja niiden opettajat lukuvuonna 1890. Tämän tehtäväni olenkin voinut heikon kykyni mukaan täyttää niiden tietojen avulla joita kunnioitettava papisto on pyynnöstäni minulle lähettänyt Koska ympäri maata koetetaan kansan lukutaitoa parantaa, perustetaan kirjastoja sekä seuroja mainittua tarkoitusta varten, niin kaipaavat kiertokoulutkin, nämät lukutaidon alkuopistot, pikaista parantamista, voidaksensa edes joihinkin määriin vastata aikamme vaatimuksia. Toivo onkin tässä suhteessa hyvä, koska Keisarillinen Senaatti myös on ottanut asian huomioonsa ja vahvistanut ohjesäännön Kiertokouluopettaja-seminarille Hämeenlinnan kaupunkiin, joka on jo 36 opettajakokelaalla työskentelemässä, josta ensi kesänä saadaan uusia voimia kiertokouluihimme.
Kehoitukseksi ja harrastuksen herättämiseksi tähän paljon laiminlyötyyn kiertokouluasiaan toivon tämän teokseni olevan, samalla kuin se tuopi julkisuuteen kuinka tarkoin Kouluylihallituksen antamaa kiertokouluopettajain tutkinnon suorittamista koskevaa kiertokirjettä Lokakuun 31 päivältä 1879 on noudatettu.
Opetuskieli on kaikissa kouluissa suomi, jos ei eri kielestä mitään huomauteta. Opettajainvirat ovat haettavat kirkkoherranvirastolta kaikissa niissä seurakunnissa, joissa ei erityisesti viran hakupaikkaa mainita.
Valitettavasti on monista seurakunnista tullut vaillinaisia vastauksia, jopa useammat papeista eivät ole ollenkaan kiertokirjettä vastanneet, jonka tähden on teokseeni tullut vajavaisuuksia. Kuitenkaan ei sovi tässä ottaa selvitettäväksi niitä moninaisia syitä, jotka tässä ovat vaikuttaneet.
Rohkenen kuitenkin toivoa, että jokainen tämän kirjan lukija, samassa kuin hän näkee sen puuttuvaisuudet, myöskin samassa huomaisi ne vaikeudet, joita tämän tekijällä on ollut voitettavana. Hartain toivoni on, että joku toinen täydentäisi minun aljettua työtäni.
Isokyrö, Lokakuilla 1890.
L.W Härkänen "
Tyrvään pitäjä. (Osoite: Tyrvää .)
V.luku 7,600. Kiertokouluja 3, perustettu 1881. Opetusaika 42 viikkoa 6 eri paikassa. Oppilasluku noin 600.
Opettajain palkat 300 à 350 m. Virat haettavat kansakoulun johtokunnalta.
Opettajattaria: L. Blom, H. Pakila, A. E. Nikander.
Kiikan kappeli. (Osoite: Tyrvää.)
V.luku 3,367. Kiertokouluja 1, perustettu 1872, toista perustetaan. Opetusaika 42 viikkoa 7 eri paikassa. Oppilasluku 210.
Opettajan palkka 10 tyn. rukiita ja 100 m. rahaa.
Opettaja J. K. L. T. Rosenqvist.
Kiikoisten kappeli. (Osoite: Tyrvää .)
V.luku 2,105. Kiertokouluja 1, perustettu 1873, säännöt vasta vahvistettu 1884. Opetusaika 36 viikkoa 12 eri paikassa. Oppilasluku 250.
Opettajan palkka 150 m. ja 3 tyn. rukiita sekä 1 kollehti.
Opettaja F. Lähteinen.
Karkun pitäjä. (Osoite: Lauttakylä.)
V.luku noin 2,900. Kiertokouluja 2, perustettu 1878 ja 1888. Opetusaika 40 viikkoa 5 eri paikassa. Oppilasluku 300.
Opettajain palkka: 1:sä koulussa 400 m. ja 2:sa 200 m. rahaa. Toisen virka avoinna.
Opettaja W. M. Lehtinen.
Suoniemen kappeli. (Osoite: Lauttakylä.)
V.luku noin 1,500. Kiertokouluja ei ole.
Mouhijärven pitäjä. (Osoite: Mouhijärvi.)
V.luku 3,930. Kiertokouluja 2, perustettu 1883. Opetusaika 40 viikkoa 5 eri paikassa. Oppilasluku 200.
Opettajain palkat: 130 m. ja 2 ½ tyn. rukiita, 1 tyn: ohria sekä 1 m. 50 p. lapselta sisäänkirjoitusrahaa.
Opettaja K. Nyberg.
Opettajatar K. Mäkinen.
Suodenniemen kappeli. (Osoite: Mouhijärvi.)
V.luku 2,488. Kiertokouluja 1, perustettu 1870. Opetusaika 32 viikkoa 8 eri paikassa. Oppilaita 120. Opettajan palkka 75 m. ja 5 tyn. rukiita.
Opettaja T. W. Mohell.
Kuvattu Tyrvään seudun museossa 2016 koulutaulu näyttelyssä. |
Samassa yhteydessä jaettiin uudemman kirjan tiedot "Suomen pikku- ja kiertokoulujen matrikkeli ynnä pikku- ja kiertokoulujen opettajista tiedonantoja" , jonka on kirjoittanut Kaarle Werkko vuonna 1909.
Sen alkusanat:
"Alkulause.
Neljännessä yleisessä pikku- ja kiertokoulunharrastajain kokouksessa Helsingissä 1905 oli seuraava kysymys käsittelyn alaisena;
„Eikö olisi syytä ryhtyä toimeen pikku- ja kiertokoulujen matrikkelin aikaansaamiseksi ?“ Kokouksen valitsemaan valiokuntaan, valittiin kiertok. opettaja Antti Hyytinen, joka oli kysymyksen esittäjä, kansak. tarkastaja Albin Järvinen, kiertok.-opettaja Amanda Louhisaari, pikku- ja kiertokouluseminaarin johtaja J. H. Tuhkanen ja koulunjohtaja Kaarle Verkko. Mietinnön, joka puolusti matrikkelin aikaan-saamista, johdosta syntyi keskustelu, jonka tuloksena oli komitean asettaminen, johon valittiin edellämainitut henkilöt. Komitealle valmisti allekirjoittanut suunnitelman, jonka se hyväksyi Aakkosten väliaikaisen toimikunnan kokouksessa tammik. 4 p:nä 1906. Kun sekä sanotut henkilöt että vielä muutamia lisää muodosti Aakkosten väliaikaisen toimikunnan, johon jäsenet olivat valitut yllämainitussa pikku- ja kiertokoulunharrastajain kokouksessa, niin päätti toimikunta ottaa matrikkelin toimittamisen omaksi asiakseen, Sama toimikunta valitsi allekirjoittaneen matrikkelin toimittajaksi. Olinhan jo ennen toimittanut laajan Suomen kansakoulun matrikkelin, joten ennakolta tiesin tuon työn mitä vaikeimmaksi. Mutta koska pelkäsin matrikkelin toteutumisen jäävän epämääräiseen tulevaisuuteen, kun näet ei ollut halukkaita ryhtymään tähän vaikeatöiseen toimintaan, niin vihdoin siihen ryhdyin. Voin kuitenkin vakuuttaa, että pikku- ja kiertokoulunmatrikkelin toimittaminen oli kahta vaikeampi kuin kansakoulunmatrikkelin toimittaminen oli, jo siitä luonnollisesta syystä, että tämä julkaisu on ensimmäinen laatuaan, sillä hra L. V. Härkösen julkaisu; „Suomen kiertokoulut v. 1890“ oli toisen suunnitelman mukaan toimitettu. Jo teosten eri koko sitä todistaa; monesta seurakunnasta ei ole siinä lainkaan tietoja. Suunnitelmaa laatiessani läksin siitä edellytyksestä: näistä unohdukseen joutuneista pikku- ja kiertokouluista olisi saatava niin tarkkoja tiedonantoja kuin suinkin, enkä vieläkään kadu päätöstäni. Mutta se on tuottanut sanomattomia vaikeuksia."
"Pyydän ilmaista kiitollisuuteni tunteet Helsingin ruotsinkielisen pikkuseminaarin johtajattarelle neiti G. Ehrströmille, joka on antanut useita elämäkerrallisia tietoja tästä laitoksesta päästetyistä oppilaista ja ilmaissut, missä he toimivat opettajina, Hämeenlinnan pikkuseminaarin johtaja J. H. Tuhkaselle, joka antoi käytettäväkseni koulumatrikkelinsa ja kaikille, jotka arvokkailla tiedonannoilla ovat tehneet tämän työn ilmestymisen mahdolliseksi. Vaikka suuri osa pikku- ja kiertokoulunopettajia nykyisten ahtaillen taloudellisten syiden vuoksi muuttavat paikasta toiseen tahi antautuvat toisille toimialoille, joten opettajiston elämäkerrallisilla tiedoilla ei ole varsin suurta pysyväistä arvoa, ovat kuitenkin ne muut tiedonannot teoksessa siksi pysyväisiä, että teoksella huolimatta suurista puutteistansa ei ole pelkkä hetkellinen arvonsa, ja antaa teos, jos kohta heikonpuolisen kuvan siitä kansanopetuksen osasta, mikä on kaikkein tärkein, koska se on kaiken opetuksen pohjana ja perustuksena: alkuopetuksesta. Minä toivon, että tämäkin teos puolestansa on puhuva lahjomatonta kieltänsä siitä, että alkuopetus on ensi tilassa parannettava. Jos teos pakoiltaisi asianomaisia kiireellisiin toimiin alkuopetusasiaa parantamaan, niin olisin tyytyväinen. Parola, heinäk. 15 p. 1905."Ja Tyrvään Provastikunta löytyy sivulta 18:
Tyrvään (Tyrvis) krtkt.
1. Pohjoisen piirin krtk. Os. Tyrvää, mikä on seurakunnan muittenkin krtkjen osoite. Krklle 0—30 klm (niin muillekin k:lle). Perust. 1881. (V. 1882 oli 3 krtk, v. 1891—1896 perust. 2 krtk lisää). Lkv. 15/8 - 15/6. Palkka kullekin krtkn op:lle 200 mk ja sis. kirj. rahat, jotka keskimäärin kullekin nousee 100 mkn. Yht. 300 mk. Opplta 5—16 v.
Opettaja: Anna Maria Kurkela s. 19/3 84 Tyrväällä; p. Hmln s. 1901. Op. Reisjärvellä 1901 t. 1902.
2. Eteläpiirln krtk. Tiedot katso edellistä.
Opettaja: Alma Augusta Ylijoki s. 1/10 84 Tyrväällä; p. Ktsn s. 1902. Op. Kauvatsalla, t. 1904.
3. Itäpiirin krtk. Katso ensimäistä krtka.
Opettaja; Alma Teodosia Sorva s. 2/4 83 Tyrväällä; p. Ktsn s. 1902. Op. Yläneellä, t. 1906.
4. Länsipiirin krtk. Katso ensimäistä krtka.
Opettaja: Hilda Johanna Pakila s. 26/11 67 Tyrväällä. Op. t. 1884,
5. Keskipiirin krtk. Tiedot nk. ensimäisessä krtkssa.
Opettaja: Fanny Vilhelmiina Vuorenpää s. 1/7 83 Tyrväällä; p. Ktsn s. 1905. Op. Kankaanpäässä 1905, t. 1906.
Kiikan krtkt.
1. Jokisivun krtk. Os. Kiikka. Krklle 1 klm, raslle 1 klm. Perust. 1872. (V. 1890 perust. toinen krtk ja kolmas krtk 1901 (. Lkv. 1/9 - 3l/5 . Palkka: 200 mk, sis. kirj. rah. noin 50 mk. Oppltn kskm 1 ½ klm. Opplta 7—15 v.
Opettaja; Anna Emilia Kyttälä s. 27/6 86 Lopella; p. Hmln s. 1905. Op. t. 1906.
2. Kiikan krtk. Os. Kiikka. Tiedot jotenkin nk. edellä.
Opettaja; Maria Kristina Hoipo s. 13/2 41 Kiikassa, ollut vuoden Jyväskylän seminaarissa.
3. Kiimajärven krtk. Os. Kiikka, Tiedot jotenkin nk. edellä.
Opettaja: Juho Kustaa Ludvig Teodor Oksa s. 1/10 54 Punkalaitumella; käynyt Turun lankasterikoulun. On seurakunnan lukkari.
Kiikoisten (Kiikois) krtkt.
1. Läntisen piirin krtk. Os. Kiikoinen. Kirkko on piirissä, raslle 20 klm. Perust. 1873. (V. 1877 mainitaan toimineen sen ohessa 1 pk., v. 1882 ei sitä enää ollut; v. 1886—1891 perust. toinen krtk). V. 1893 jaettiin seurakunta 2:een krtkpiiriin. Lkv. 1/8 - 6/6. Palkka: 150 mk rahaa ja 498 litraa rukiita, 1 kirkkokolehti, arv. 7—13 mk, valo ja lämpö koulupaikassa ynnä kyyti paikasta toiseen. Sitä paitsi on tavaksi tullut antaa op:lle ruoan koulupaikassa joko kokonaan ilman tai 1 markan viikolta maksua vastaan.
Opettaja; Anna Greta Hyry s. 21/4 80 Kuivaniemellä; Ollut Jämsän Jokivarren kkn jatkokursseissa 1898, oppilaana Pohjois-Pohjanmaan kansanopistossa 1898—99, Hgin kesäkursseissa 1906. V. t. krtkn op:na Piippolan Tavastkengän kkssa 1899—1901, krtkn op:na Kuivaniemellä 1901—1905, t. 1906.
2. Itäisen piirin krtk. Nk edellä. Palkka: 200 mk (ei jyviä eikä muuta), muuten nk edellä.
Opettaja: Valma Maria Lehtelä s. 6/7 88 Vampulassa; p. Jkln s. 1906. Op. t. 1906.
Karkun krtkt.
1. Ensimäisen piirin krtk. Os. Karkku. Krklle 1-10 klm, raslle 0—5 klm. Perust. 1887. (V. 1877 oli 5 pk, v. 1882 olivat kaikki pkt hävinneet, v. 1878 ja 1879 olivat ne vielä toimessa. Toinen krtk perust. 1887). Lkv. 1/9 - 15/ 6. Palkka: 250 mk, sis. kirj. rah. 25 mk. Yht. 275 mk. Muutamissa paikoin saa yksinäisen huoneen. Opplta 7—ll v.
Opettaja: Fanny Aleksandra Lehtimäki s. 31/12 74 Tyrväällä; p. Ktsn s. 1900. Op. Tyrväällä 1903, t. 1906.
2. Toisen piirin krtk. Os. Tyrvää, Kärppälä. Krklle 6—12 klm, raslle 10 klm. Perust. 1878. Lkv, nk. edellä. Palkka: 400 mk, sis. kirj. rah. 28 mk. Yht. 428 mk. Muuten nk. edellä.
Opettaja: Vihtori Malakias Lehtinen s. 19/11 54 Tottijärvellä. Suorittanut laulututkinnon Helsingissä. Op. t. 1879.
3. Kolmannen piirin krtk. Os. Tyrvää, Kärppälä. Krklle 5 klm, raslle 7 klm. Perust. 1897 provasti Finckenberg. Lkv. nk. edellä. Palkka: 250 mk, sis. kirj. rah. 25 mk. Yht. 275 mk. Oppltn kskm 2½ klm. Opplta 6—15 v.
Opettaja: Alma Karoliina Ryömä s. 2/4 81 Karkussa; p. Hmln s. 1900, Hgin kesäkursseissa 1906. Op. Pirkkalassa 1900, t. 1904.
Suoniemen krtk.
Perust. 1886—1891 välillä. Palkka: 250 mk. Lkv. 15/8 - 20/6. V. 1891 oli 1 krtk, nyk. 1 krtk. Opettaja käynyt Hmln s.
Mouhijärven krtkt.
1. Läntisen piirin krtk. Os. Mouhijärvi. Krklle 5 klm. Rasmlle 5 klm. Perust. 1883. (V. 1877 oli 1 krtk, v. 1882—1886 perust. 2:nen krtk ja 1896—1906 3:mas krtk). Lkv. 1/9 - 13/6. Palkka: 325 mk, saa täyshoidon joskus vapaaeht. Oppltn kskm 1½ klm. Opplta 5—14 v.
Opettaja: Aina Matilda Stenvall s. 13/11 78 Tampereella; p. Hmln s. 1902 Op. t. 1903.
2. Itäisen piirin krtk. Os. Mouhijärvi, Soikkala. Krklle 5 klm, raslle 8 ½ klm. Lkv. 30/8 - 13/6 Palkka 325 mk, ei saa missään täyshoitoa. Opptln kskm 1½ klm. Opplta 6—12 v.
Opettaja: Kaarle Julius Nybergs. 25/5 45 Mouhijärvellä. Seurannut opetusta kunnan kskn opettajan pitämässä pienten lasten koulussa 4 viikkoa 1884. Op. t. 1884.
3. Keskisen piirin krtk. Os. Mouhijärvi. Krklle 4 klm, raslle 13 klm. Lkv. nk. edellä. Palkka nk. edellä. Oppltn kskm 1½ klm. Opplta 6—12 v.
Opettaja: Helena Aleksandra Ivari s. 1/3 79 Tyrväällä; p. Ktsn s. 1899. Ollut kasvatusopillisessa talous- ja kasvitarhan-kursseissa. Op. Kauvatsalla 1899, Köyliössä, t. 1904.
Suodenniemen krtkt.
1. Eteläisen piirin krtk. Os. Taavetti Vihtori Mohell. Lähellä kirkkoa, raslle 30 klm. Perust. 1875 pastori J. S. Ticklen. Lkv. 30/8 - 14/6. Palkka: 250 mk, ei aina saa yksin huonetta koulun aikana. Oppltn kskm 2 klm. Opplta 5-11v.
Opettaja: Taavetti Vihtori Mohell s. 3/10 53 Mouhijärvellä. Op. t. 1876.
2. Pohjoisen piirin krtk. Os. Suodenniemi. Krklle 7 klm, raslle 30 klm. Perust. 1875 past. J. S. Ticklen (2:nen krtk perust. 1891-—1893 välillä). Tiedot nk. edellä. Opplta 5—12 v.
Opettaja: Jenny Sarkonen s. 18/4 83 Suodenniemellä. Ollut Vsln 8-viikk. kursseissa 1903 ja kansanopistossa. Op, t. 1905
Teksti on suoraan kirjasta, lyhennyksineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Onpa kiva saada kommentteja! Saa kommentoida, antaa palautetta, ruusuja ja risuja.