Frans Lehtonen oli syntyntyt aviottomana lapsena Eva Kaisa Matintyttärelle 6.1.1874 Lavialla. Eva Kaisan mies oli itsellinen Johan Gustaf Fredrikinpoika (s. 20.10.1827 Lavia, k. 28.5.1867 Lavia). Heillä oli viisi yhteistä lasta. Johan Gustafin kuoltua sai Eva Kaisa aviottoman Amanda-tyttären 23.12.1869. Eva Kaisa kuoli 27.12.1880, jonka jälkeen Frans lähti köyhänä ja otettiin kasvatiksi Lavian Yliantilalle. Siellä hän otti sukunimen Lehtonen.
Frans Lehtonen muutti Tyrväälle ja tuli Enebäckin kauppaan kauppa-apulaiseksi 1892. Tai kuten rippikirjassa lukee "puotilainen". Frans Lehtonen lienee ollut erittäin ahkera kauppa-apulainen.
Kun Enebäck kuoli ryhtyi Frans Lehtonen kauppiaaksi. Ilmoitus Tyrvään Sanomat nro 22, 1897:
Täten saan ilmoittaa,
että olen ostanut edesmenneen kauppiaan K. F. Enebäck'in kauppawaraston Tyrwäällä, ja jatkaen liikettä tästä päiwästä alkaen omanani, sulkeudun kunnioitettawan yleisön suosiolliseen muistoon.
Tyrwää Marraskuun 15 p. 1897,
Frans Lehtonen
Kunnioitettawalle yleisöllesaan täten ilmoittaa että olen myynyt mieswainajani kauppias K. F. Enebäck'in kauppawaraston herra Frans Lehtoselle. Tyrwää Marraskuun 15 p. 1897.
Sofia Enebäck.
Lehtonen piti kauppaa talossa 1905 vuoteen asti, jolloin hän osti Frans Liljeroosin rakennuttaman liiketalon nykyisen Puistokadun ja Marttilankadun kulmasta (Kassantalo). Lehtosen aikana päärakennusta laajennettiin 1915 ja makasiineja uusittiin. Lehtonen hoiti kauppaa kuolemaansa asti. Vanhojen paikkakuntakorttien luettelossa on kuva kaupparakennuksesta. kortti on ollut Frans Lehtosen mainoskortti ja ilmeisesti vuoden 1913 joulu tai uuden vuoden toivotuskorttina. Komee oli talo!
Lehtonen oli myös edistyksellinen, sillä kun kauppalaan vedettiin sähköjohto 1907 ja sitä tarjottiin asukkaille, oli Lehtonen varannut sähköjohdot peräti 26 lampulle!
Lehtonen mainosti ahkerasti Tyrvään Sanomissa:
1901 |
1903 |
1904 |
1905 |
1907 |
1908 |
Frans Lehtosen vaimo Hilma Karolina Nordlund oli syntynyt Porissa 26.2.1877, josta hän muutti vihkimisen (25.3.1899) jälkeen toukokuussa Tyrväälle. Hilma oli Porilaisen suutari Matts Nyrosin (s. 20.2.1840 Kullaa) ja Wilhelmina Karolina Stengrundin (s. 2.10.1835 Pori, k. 13.3.1879 Pori) tytär. Äidin kuoleman jälkeen Hilma oli kasvattina suutari Frans Fredrik Nordlundilla (s. 23.10.1848 Eura) ja vaimo Amanda Johanna Hellstenillä (s. 31.1.1854 Huittinen, k. 23.9.1895 Pori). Amandan kuoltua Nordlund meni uudelleen naimisiin Wendla Gustava Nybergin (s. 10.6.1863 Merikarvia) kanssa 25.9.1898.
Fransin ja Hilman saivat ainakin kolme lasta, mutta rippikirjojen vielä puuttuessa vain Olavi Aulis rippikirjassa mainittu. Tytär Helvi Johanna ja poika Frans Jouko Elias löytyvät myös Tyrvään kastetuista.
Ottaen perheen taustan huomioon, on Frans Lehtosen kuolema yksi traaginen luku raa'assa 1918 historiassa Tyrväällä (pdf):
"Huomattava oli myös 15.6.1918 järjestetty kauppias Frans Lehtosen hautajaistilaisuus, johon kokoontui tilaisuuden yksityisluonteesta huolimatta runsaasti väkeä. Kauppias Lehtonen oli ammuttu 17.-18.4. 1918 välisenä yönä Vammaskosken sillalla ja hänen ruumiinsa oli tämän jälkeen pudotettu virtaan. Hänen ruumiinsa löydettiin Vammaskosken alapuoleisesta Liekovedestä vasta kesäkuun alussa yhdessä punkalaitumelaisen Paavo Poutalan ruumiin kanssa niiden ilmeisesti noustua pintaan. Hautajaistilaisuudessa Tyrvään kirkon luona olevalla hautausmaalla saarnasi pastori Salokangas rovasti Heikelin siunatessa ruumiin. Ruumiinsiunauksen jälkeen sekakuoro lauloi ja kauppias H. Idman sekä pankinjohtaja Taave Junnila puhuivat vainajan muistolle. Tyrvään Sanomat, uutisoidessaan Lehtosen ruumiin löytymisestä ja hautajaisista, kertoi vainajan ruumiista löytyneen kidutuksen merkkejä."
Vammalan kauppalan palossa meni myös Lehtosen talo. Perhe lienee ostanut vakuutuksesta saamillaan rahoilla talon toiselta puolen siltaa, sillä Tyrvään Säästöpankin historiasta (.doc) kertovassa tekstissä kerrotaan Lehtosen talosta:
"Isännistö päätti kokouksessaan 6. elokuuta 1918 rakennuttaa pankille oman talon. Hallitus osti kauppias Frans Lehtosen kuolinpesältä tontin ja tontilla sijaitsevat rakennukset Tyrvään asemalta Vammalan kauppalaan johtavan valtatien varrelta. Paikka jäi sivuun Vammalan uudesta keskustasta, ja 5. joulukuuta 1921 säästöpankille ostettiin kauppalan X korttelista talot ja tontit n:o 4 ja 5. Uusi toimitalo rakennettiin arkkitehti Väinö Vähäkallion piirustusten mukaan ja se valmistui 15. joulukuuta 1921."Lehtosella oli myös sydäntä auttaa muita, ihan selvästi. Kalle Sulin, sittemmin Kaarlo Sarkia asui koulun käyntinsä aikana Lehtosella vuoteen 1918 asti, kunnes Tyrvään kauppalan palossa Lehtosen talo paloi. Tästä kertoi Arvo Junnila muistellessaan luokkatoveriaan.
16.08.1918 Maakauppias nro. 15-16 sivu 40, sisältää Frans Lehtosen muistokirjoituksen. Lehti on luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Sen verran saan sivulta hakiessani selville että
- Lehtonen kuului Maakauppiaitten O. Y:n perustajiin...
- Nuoren Vammalan kauppalan kunnallisiin asioihin otti Lehtonen innolla osaa toimien sen rahatoimikamarin puheenjohtajana...
- kuului hän Tyrvään Yhteiskoulun johtokuntaan useampia vuosia...
- Kun Tyrvääseen ruvettiin ajattelemaan turvattomien lasten hoitoloita, sitoutui hän heti lahjoittamaan yhdelle sellaiselle... (jatko puuttuu mutta lienee rahaa). Hänen lahjoituksensa innostamana saatiinkin Tyrväälle tänä kesänä kaksi sellaista hoitolaa käyntiin....
01.07.1918 Maakauppias nro. 11-12 sivu 15, sisältää ainakin seuraavan maininnan
- Kapinan uhrina kaatuneen kauppias Frans Lehtosen kauppaliikkeen Vammalassa on perillisiltä ostanut ja liikkeen makasiinit vuokraanut sen monivuotinen... apulainen Lauri Wiitanen, joka on avannut kaupan Tyrvään aseman puolella...
Tyrvään kirkon hautausmaalla on kaunis muistokivi:
Lehtonen
Frans
6.1.1874 - 16.4.1918
Hilma
26.2.1877 - 18.1.1962
Olavi
21.1.1903 - 9.7.1934
Jouko
28.3.1910 - 23.12.1954
Gerda
15.3.1901 - 5.1.1979
Helvi
16.8.1904 - 30.10.1986
Pentti
9.9.1937 - 3.10.2007
Gerda lienee jomman kumman pojan puoliso ja Pentti kauppias Lehtosen lapsen lapsi. Minulta kyseinen tieto puuttuu.
Lähteitä:
Pakarinen, Kalle: Sisällissodan muistaminen Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939, Joensuun Yliopisto 2008 (pdf-tiedosto)
Tyrvään, Lavian ja Porin seurakuntien historiakirjat
Tyrvään säästöpankki 1876-1987 - ELKA (doc-tiedosto)
Historiallinen Sanomalehtikirjasto, Tyrvään Sanomat 1897-1910.
Alueviesti, Vammala sai sähkövalot 100 vuotta sitten 6.6.2007 s. 13
ps. En tule julkaisemaan kommentteja jotka kannustavat vihaan kumpaakaan sodan osapuolta kohtaan. Sisällisodan molemmat osapuolet tekivät julmuuksia, se tiedetään. Kaikki valkoisten puolen kaatuneet ovat olleet "sankarivainajia" ja punaisten kaatuneet "kuolleet kapinassa". Tämä kirjoitus ei käsittele sisällisotaa tai sen raakuuksia kummaltakaan puolin. Tämä kertoo Frans Lehtosen elämästä sen mitä minä siitä selville sain.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMielenkiintoista historiaa..
VastaaPoistaOssi