Alkuvuosi on mennyt vauhdilla, sillä vapaa-ajallani olen kirjoitellut hakemistoja rippikirjoihin ja vähän muuallekin. Samalla kun kirjoitan Tyrvään hakemistoja olen kerännyt sukunimellisten henkilöiden nimet, sekä käsityöläisiä. Näistä vanhemmista hakemistoista siis, sillä uudemmissa niitä on paljon ja ne olisi kiva saada valmiiksikin. Tämä siis omaksi ilokseni ja ehkä joskus laitan ne tännekin. Kuitenkin, silmiini osui männä viikolla ensimmäinen hatuntekijä-tittelillä oleva henkilö. Ainakaan en ole aikaisemmista huomannut hatuntekijää. Siispä hattu päästä ja katsomaan mitä löytyisi.
Gustaf Helin (s. 11.12.1780) tuli Tyrväälle 29.10.1803. Ja muuttokirjat alkavat vasta 1804, joten mistä hän tuli, en tiedä. Tyrväällä ei ole hänen syntymäaikaansa sopivaa syntyneissä, joten oletan hän tulleen jotain muualta. Hän asettui Ekoon ja tapasi Maria Johansdr:in (s. 13.1.1785 Tyrvää Lousaja Vieras), joka oli Ekon Heikkilässä piikana. Heidät vihittiin 2.6.1804, joten joko siinä ei pahemmin vitkasteltu vai olivatko he jo tuttuja. Mene ja tiedä...
Ensimmäinen lapsi Maija Lisa syntyi jo 4.1.1805, jolloin he olivat Ekon rippikirjassa, mutta Maija Lisa on merkitty syntyneeksi Laukulaan. Kummeina olivat Ketolan torppari Johan Ojanperä vaimonsa Walborg Johansdr kanssa, sekä Ekon Heikkilästä renki Henric Johansson ja tytär Lena Johansdr, jotka olivat nykyisen isännän sisaruksia. Maija Lisan elämä päättyi jo 30.8.1807 hinkuyskään (kikhosta).
Seuraavana syntyi isän kaima Gustaf 23.7.1807, joka syntyi Helinien ollessa Ketolassa. (Ja tässä parempi kuva SSHY:n jäsenille). Gustafin kummeina olivat myös Ketolan torppari Ojanperä vaimonsa kanssa, Komeron Piipan renkin Johan Johansson vaimonsa Anna Johansdr:in kanssa. Anna oli Johan Johansson Huggin ja Maria Johansdr tytär, joka taasen oli Heikkilän isännän sisko. Piiri pieni pyörii... Valitettavasti Gustafin elämä päättyi myös aikaisin vain runsaan vuoden ikäisenä 13.9.1808 punatautiin (rödsot).
Seuraavana syksynä 24.11.1809 syntyi jälleen poika, joka sai olla isänsä kaima Gustaf. Isä Gustaf on kirjattu "Hattmakare gesällen" eli kisälli. Kummeina olivat isäntä Matts Läykki, Läykin leskirouva Lena Andersdr ja Yli-Ketolan renki Johan Andersson. Lena Andersdr oli Läykin talon tytär, jonka mies Jacob Simonsson oli kuollut samana keväänä. Taloon tuli uudeksi isännäksi Roismalan Napparin poika Matts vaimonsa Maria Thomasdr Berggvistin kanssa. Renki Johan Andersson oli Kaltsilan Harsun poika ja Yli-Ketolan emännän veli. Valitettavasti tämäkin Gustaf kuoli jo 27.4.1810 hinkuyskään (kikhosta).
Johan Davidiksi kastettu poika syntyi vuoden päästä 27.3.1811. Hänen kummeiksi tulivat rusthollari Henric Ketola vaimonsa Maija Stina Thomasdr kanssa, suutari David Anstén, sekä Läykin emäntä Maria Thomasdr. Ketolan emäntä oli talon tytär ja Henric Thomasson oli kotoisin Vehmaan Nisulta. Suutari David Anstén oli syntynyt 26.9.1785, mutta ei löydy Tyrvään syntyneistä, eikä Hiski haulla lähikunnistakaan. Linkistä löytyvässä rippikirjassa lukee myös patronyymi Michelsson. Hän asui Kaukolassa, joten on sitä oltu edes jossain tekemisissä toiselle puolelle jokea.
Johan David elikin sitten hieman kauemmin ja toimi renkinä. Hänellä oli pieni käväisy myös Punkalaitumella (lähti 1831 nro 19, saapui Punkalaitumelle, Talalan Saikarassa oppipoikana, sekä takaisin Tyrväälle 1834 sepän oppipoikana ). Jäljet päättyivät pikaisella silmäyksellä Vehmaisiin 1834.
Seuraava poika syntyi 18.9.1815 ja kastettiin Carl Gustafiksi. Hänen kummeinaan olivat torppari Johan Rajala, Vehmaasta torppari Johan Mattsson ja vaimo Walborg Thomasdr. Rajalan torppari oli sama mies kuin jo oli Piipan renkinä ensimmäisen Gustafin kummina. Hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli 1813 ja nyt hänellä oli puolisona Kiikasta Jonsan tytär Anna Andersdr. Vehmaasta torppari Johan Matsson oli kotoisin Vehmaan Läykiltä.
Carl Gustaf kiersi ensin renkinä useammassa talossa (Pappila, Hohko, Hohkolla jatkui, Karhu, Pappila ja Kalliala). Ollessaan veljensä isännöimässä Kallialan Rauvan talossa Carl muuttui pitäjän karvariksi. Veljensä oli karvari, joten lieneekö opettanut ja varsinkin vaikuttanut tähän asiaan. Kuitenkin, veljensä kuoltua Carl jatkoi pitäjän karvarina Kallialassa vuoteen 1860, jolloin hän muutti Roismalan Marttilan kylään, eli nykyisen keskustan alueelle.
Marttilassa Carl Gustafille merkitään kasvattipoika Johan Herman Helin, joka on syntynyt Kiikassa 15.12.1842. Ja tästä selviää että poika on seppä David Gustaf Helinin ja vaimonsa Lisa Mattsdr poika. Eli veli David lähti Kiikkaan! Siellä David toimi seppänä Kiikan Leikkuussa kuolemaansa 3.8.1883 asti. Hänellä oli useita lapsia:
Yllämainittu Johan Herman Helin, joka vihittiin Fadderin tyttären Hilman Karolinan kanssa 23.8.1869. Herman oli Fadderin isäntänä vuoteen 1896, jolloin hän muutti perheineen Kokemäelle. Lapsia Johan Hermannilla ja Hilma Karolinalla oli kahdeksan.
Emma Sofia Helin(s. 18.2.1845), joka muutti Suodenniemelle naimisiin mentyään (hänen vanhin poikansa Karl Wilhelm jäi Davidin kasvatiksi). Hilma Henrika Helin (s. 16.10.1847). Carolina Josefina Helin (s. 3.3.1850) meni Ungerlan Kartanon emännäksi. Carl Viktor Helin (s. 21.10.1852). Davidin vaimo Lisa kuoli 24.7.1855 keuhkotautiin (tvinsot).
Ja sitten takaisin Carl Gustafiin, joka meni naimisiin Pontolan leskiemännän Ulrika Jacobsdr kanssa 6.11.1868. He asuivat Marttilan kylässä jossa Kalle Kustaa toimi pitäjän nahkurina noin vuoteen 1882 asti. Vaimon poika Adolf Erland Villenpoika Virtanen (s. 19.6.1851) oli nahkurin kisällinä ja sittemmin pitäjän nahkurina. Oppipoikana Aadolf oli Juhan Tuomaanpoika Selinin luona. Hänet löytää samalta rippikirjan sivulta. Seuraavassa rippikirjassa Kaarle Kustaa on Pontolan mailla itsellisenä ja vaimon poika Aadolf on nahkurina. Sivulta käy ilmi myös että Aadolf kuoli jo 1889. Hänen leskensä vihitään seuraavana vuonna August Herman Hermanninpojan (s. 11.8.1865 Tyrvää) kanssa, joka jatkaa nahkurina ja ottaa Virtanen sukunimen. Kaarle Kustaa ja Ulrika asuvat Pontolan mailla loppuun asti. Kaarle kuoli 11.2.1893 ja Ulrika 16.7.1902.
Nuorin lapsista oli Thomas, joka syntyi 16.2.1818. Hänen kummejaan olivat Johan Rajala ja vaimonsa Walborg Johansdr, sekä torppari Johan Kässälä ja hänen vaimonsa Anna Andersdr. Edellisen pojan aikaan Rajalan torpparina ollut Johan on nyt Kässälä. Rajalan torppari löytyy Leiniälän puolelta.
Thomas oli ilmeisesti Kauvatsalla karvarin opissa, sillä muuttaessaan Tyrväälle takaisin hänet mainitaan karvarin oppilaana. Thomas meni Kallialaan pitäjän karvarin Abraham Vahlstenin oppilaaksi ja tällä rippikirjan sivulla hänet mainitaan jo karvariksi. Vahlsten oli naimisissa Rauvan tyttären Eva Christina Carlsdr (s. 4.11.1822, k. 1.8.1841) kanssa. Thomas vihittiin 5.12.1847 Rauvan leskiemäntä Walborg Johansdr Leanderin kanssa, jonka edellinen mies Carl Leander oli ollut myös karvari. Pitkään ei Thomas nauttinut elämästään pitäjän karvarina ja Rauvan isännyydestä kun hän tapaturmaisesti kuoli 19.3.1850. Rippikirjasta käy ilmi että leskikin kuoli jo 1857. Rauvan seuraava isäntä oli Leanderin tyttären Hilma Karolinan mies Johan Henricsson, joka oli Vehmaan Nisulta.
Nämä tiedot löytyivät hatuntekijä Gustaf Helinin lapsista. Gustaf oli perheineen Ketolassa kirjoilla käsityöläisenä kuolemaansa asti. Gustaf kuoli hukkumalla vain 38-vuotiaana 4.8.1819. Hänen leskensä Maria Johansdr kuoli 65-vuotiaana, vain muutama kuukausi nuorimman poikansa jälkeen Vehmaassa ruotuvaivaisena 11.7.1850 keuhkotautiin (tvinsot).
Lapsista vain Davidilla oli jälkikasvua. Gustaan ja Marian pojista löytyi siis seppä ja karvari-nahkuri. Erittäin arvostettuja ja vanhoja käistyöläisammatteja. Ei jatkanut kukaan hattujen tekemistä, ainakaan ammatikseen. Mitähän dokumentteja Tyrvääläisistä käsityöläisistä löytyisi, sillä kunnan arkisto paloi 1918. Ainakin renovoiduista tuomiokirjoista saattaisi jotain löytää. Vaan ne ovat Turussa tai Kansallisarkistossa. Ja minä ihan muualla.
Hatuntekijöistä hakiessani netistä tietoa, törmäsin jatkuvasti Liisa ihmemaassa -elokuvaan ja Hassuun Hatuntekijään. Elohopeamyrkytys näyttää olevan yleistä hatuntekijöillä. Mutta tarkempaa tietoa en hatun tekemisestä löytänyt. Pitänee vaivata tuttuja....
Käsityöläisten lainsäädännöstä pitänee tehdä oma kooste sillä selvää se ei ole. Kuka milloinkin sai luvan tehdä ja mitä. Hatuntekijät olivat ilmeisesti vasta 1800-luvulla sallittuja maaseudulla. Kaupungissa heitä oli ollut jo 1500-luvun loppupuolelta asti. Saivatko hatuntkijät tehdä sekä miesten että naisten hattuja vai tehtiinkö miehille hattuja ja naiset käyttivät huivia? Saa laittaa kommenttia jos suinkin tietää!
Lisää juttua löytyy seuraavista paikoista:
Tukohlman hatuntekijöiden ammattikunnasta
Uppsalan yliopiston kirjastosta löytyy suomalaisista hatuntekijöistä, jotka olivat Tukholmassa oppipoikina:
http://www.genealogia.fi/genos/58/58_39.htm. (ja heti ekana on Tyrväältä!)
Hatuntekijöistä ovat kirjoittaneet kaksi suosittua bloginpitäjää, Kaisa:
Lähteet:
Tyrvään seurakunnan arkisto
Kiikan seurakunnan arkisto
Punkalaitumen seurakunnan arkisto
 |
| Kuva Vapriikin näyttelystä "Ladyn puvut" hattu 1830-40-luvulta. |
Gustaf Helin (s. 11.12.1780) tuli Tyrväälle 29.10.1803. Ja muuttokirjat alkavat vasta 1804, joten mistä hän tuli, en tiedä. Tyrväällä ei ole hänen syntymäaikaansa sopivaa syntyneissä, joten oletan hän tulleen jotain muualta. Hän asettui Ekoon ja tapasi Maria Johansdr:in (s. 13.1.1785 Tyrvää Lousaja Vieras), joka oli Ekon Heikkilässä piikana. Heidät vihittiin 2.6.1804, joten joko siinä ei pahemmin vitkasteltu vai olivatko he jo tuttuja. Mene ja tiedä...
Ensimmäinen lapsi Maija Lisa syntyi jo 4.1.1805, jolloin he olivat Ekon rippikirjassa, mutta Maija Lisa on merkitty syntyneeksi Laukulaan. Kummeina olivat Ketolan torppari Johan Ojanperä vaimonsa Walborg Johansdr kanssa, sekä Ekon Heikkilästä renki Henric Johansson ja tytär Lena Johansdr, jotka olivat nykyisen isännän sisaruksia. Maija Lisan elämä päättyi jo 30.8.1807 hinkuyskään (kikhosta).
Seuraavana syntyi isän kaima Gustaf 23.7.1807, joka syntyi Helinien ollessa Ketolassa. (Ja tässä parempi kuva SSHY:n jäsenille). Gustafin kummeina olivat myös Ketolan torppari Ojanperä vaimonsa kanssa, Komeron Piipan renkin Johan Johansson vaimonsa Anna Johansdr:in kanssa. Anna oli Johan Johansson Huggin ja Maria Johansdr tytär, joka taasen oli Heikkilän isännän sisko. Piiri pieni pyörii... Valitettavasti Gustafin elämä päättyi myös aikaisin vain runsaan vuoden ikäisenä 13.9.1808 punatautiin (rödsot).
Seuraavana syksynä 24.11.1809 syntyi jälleen poika, joka sai olla isänsä kaima Gustaf. Isä Gustaf on kirjattu "Hattmakare gesällen" eli kisälli. Kummeina olivat isäntä Matts Läykki, Läykin leskirouva Lena Andersdr ja Yli-Ketolan renki Johan Andersson. Lena Andersdr oli Läykin talon tytär, jonka mies Jacob Simonsson oli kuollut samana keväänä. Taloon tuli uudeksi isännäksi Roismalan Napparin poika Matts vaimonsa Maria Thomasdr Berggvistin kanssa. Renki Johan Andersson oli Kaltsilan Harsun poika ja Yli-Ketolan emännän veli. Valitettavasti tämäkin Gustaf kuoli jo 27.4.1810 hinkuyskään (kikhosta).
Johan Davidiksi kastettu poika syntyi vuoden päästä 27.3.1811. Hänen kummeiksi tulivat rusthollari Henric Ketola vaimonsa Maija Stina Thomasdr kanssa, suutari David Anstén, sekä Läykin emäntä Maria Thomasdr. Ketolan emäntä oli talon tytär ja Henric Thomasson oli kotoisin Vehmaan Nisulta. Suutari David Anstén oli syntynyt 26.9.1785, mutta ei löydy Tyrvään syntyneistä, eikä Hiski haulla lähikunnistakaan. Linkistä löytyvässä rippikirjassa lukee myös patronyymi Michelsson. Hän asui Kaukolassa, joten on sitä oltu edes jossain tekemisissä toiselle puolelle jokea.
Johan David elikin sitten hieman kauemmin ja toimi renkinä. Hänellä oli pieni käväisy myös Punkalaitumella (lähti 1831 nro 19, saapui Punkalaitumelle, Talalan Saikarassa oppipoikana, sekä takaisin Tyrväälle 1834 sepän oppipoikana ). Jäljet päättyivät pikaisella silmäyksellä Vehmaisiin 1834.
Seuraava poika syntyi 18.9.1815 ja kastettiin Carl Gustafiksi. Hänen kummeinaan olivat torppari Johan Rajala, Vehmaasta torppari Johan Mattsson ja vaimo Walborg Thomasdr. Rajalan torppari oli sama mies kuin jo oli Piipan renkinä ensimmäisen Gustafin kummina. Hänen ensimmäinen vaimonsa kuoli 1813 ja nyt hänellä oli puolisona Kiikasta Jonsan tytär Anna Andersdr. Vehmaasta torppari Johan Matsson oli kotoisin Vehmaan Läykiltä.
Carl Gustaf kiersi ensin renkinä useammassa talossa (Pappila, Hohko, Hohkolla jatkui, Karhu, Pappila ja Kalliala). Ollessaan veljensä isännöimässä Kallialan Rauvan talossa Carl muuttui pitäjän karvariksi. Veljensä oli karvari, joten lieneekö opettanut ja varsinkin vaikuttanut tähän asiaan. Kuitenkin, veljensä kuoltua Carl jatkoi pitäjän karvarina Kallialassa vuoteen 1860, jolloin hän muutti Roismalan Marttilan kylään, eli nykyisen keskustan alueelle.
Marttilassa Carl Gustafille merkitään kasvattipoika Johan Herman Helin, joka on syntynyt Kiikassa 15.12.1842. Ja tästä selviää että poika on seppä David Gustaf Helinin ja vaimonsa Lisa Mattsdr poika. Eli veli David lähti Kiikkaan! Siellä David toimi seppänä Kiikan Leikkuussa kuolemaansa 3.8.1883 asti. Hänellä oli useita lapsia:
Yllämainittu Johan Herman Helin, joka vihittiin Fadderin tyttären Hilman Karolinan kanssa 23.8.1869. Herman oli Fadderin isäntänä vuoteen 1896, jolloin hän muutti perheineen Kokemäelle. Lapsia Johan Hermannilla ja Hilma Karolinalla oli kahdeksan.
Emma Sofia Helin(s. 18.2.1845), joka muutti Suodenniemelle naimisiin mentyään (hänen vanhin poikansa Karl Wilhelm jäi Davidin kasvatiksi). Hilma Henrika Helin (s. 16.10.1847). Carolina Josefina Helin (s. 3.3.1850) meni Ungerlan Kartanon emännäksi. Carl Viktor Helin (s. 21.10.1852). Davidin vaimo Lisa kuoli 24.7.1855 keuhkotautiin (tvinsot).
Ja sitten takaisin Carl Gustafiin, joka meni naimisiin Pontolan leskiemännän Ulrika Jacobsdr kanssa 6.11.1868. He asuivat Marttilan kylässä jossa Kalle Kustaa toimi pitäjän nahkurina noin vuoteen 1882 asti. Vaimon poika Adolf Erland Villenpoika Virtanen (s. 19.6.1851) oli nahkurin kisällinä ja sittemmin pitäjän nahkurina. Oppipoikana Aadolf oli Juhan Tuomaanpoika Selinin luona. Hänet löytää samalta rippikirjan sivulta. Seuraavassa rippikirjassa Kaarle Kustaa on Pontolan mailla itsellisenä ja vaimon poika Aadolf on nahkurina. Sivulta käy ilmi myös että Aadolf kuoli jo 1889. Hänen leskensä vihitään seuraavana vuonna August Herman Hermanninpojan (s. 11.8.1865 Tyrvää) kanssa, joka jatkaa nahkurina ja ottaa Virtanen sukunimen. Kaarle Kustaa ja Ulrika asuvat Pontolan mailla loppuun asti. Kaarle kuoli 11.2.1893 ja Ulrika 16.7.1902.
Nuorin lapsista oli Thomas, joka syntyi 16.2.1818. Hänen kummejaan olivat Johan Rajala ja vaimonsa Walborg Johansdr, sekä torppari Johan Kässälä ja hänen vaimonsa Anna Andersdr. Edellisen pojan aikaan Rajalan torpparina ollut Johan on nyt Kässälä. Rajalan torppari löytyy Leiniälän puolelta.
Thomas oli ilmeisesti Kauvatsalla karvarin opissa, sillä muuttaessaan Tyrväälle takaisin hänet mainitaan karvarin oppilaana. Thomas meni Kallialaan pitäjän karvarin Abraham Vahlstenin oppilaaksi ja tällä rippikirjan sivulla hänet mainitaan jo karvariksi. Vahlsten oli naimisissa Rauvan tyttären Eva Christina Carlsdr (s. 4.11.1822, k. 1.8.1841) kanssa. Thomas vihittiin 5.12.1847 Rauvan leskiemäntä Walborg Johansdr Leanderin kanssa, jonka edellinen mies Carl Leander oli ollut myös karvari. Pitkään ei Thomas nauttinut elämästään pitäjän karvarina ja Rauvan isännyydestä kun hän tapaturmaisesti kuoli 19.3.1850. Rippikirjasta käy ilmi että leskikin kuoli jo 1857. Rauvan seuraava isäntä oli Leanderin tyttären Hilma Karolinan mies Johan Henricsson, joka oli Vehmaan Nisulta.
Nämä tiedot löytyivät hatuntekijä Gustaf Helinin lapsista. Gustaf oli perheineen Ketolassa kirjoilla käsityöläisenä kuolemaansa asti. Gustaf kuoli hukkumalla vain 38-vuotiaana 4.8.1819. Hänen leskensä Maria Johansdr kuoli 65-vuotiaana, vain muutama kuukausi nuorimman poikansa jälkeen Vehmaassa ruotuvaivaisena 11.7.1850 keuhkotautiin (tvinsot).
Lapsista vain Davidilla oli jälkikasvua. Gustaan ja Marian pojista löytyi siis seppä ja karvari-nahkuri. Erittäin arvostettuja ja vanhoja käistyöläisammatteja. Ei jatkanut kukaan hattujen tekemistä, ainakaan ammatikseen. Mitähän dokumentteja Tyrvääläisistä käsityöläisistä löytyisi, sillä kunnan arkisto paloi 1918. Ainakin renovoiduista tuomiokirjoista saattaisi jotain löytää. Vaan ne ovat Turussa tai Kansallisarkistossa. Ja minä ihan muualla.
Hatuntekijöistä hakiessani netistä tietoa, törmäsin jatkuvasti Liisa ihmemaassa -elokuvaan ja Hassuun Hatuntekijään. Elohopeamyrkytys näyttää olevan yleistä hatuntekijöillä. Mutta tarkempaa tietoa en hatun tekemisestä löytänyt. Pitänee vaivata tuttuja....
Käsityöläisten lainsäädännöstä pitänee tehdä oma kooste sillä selvää se ei ole. Kuka milloinkin sai luvan tehdä ja mitä. Hatuntekijät olivat ilmeisesti vasta 1800-luvulla sallittuja maaseudulla. Kaupungissa heitä oli ollut jo 1500-luvun loppupuolelta asti. Saivatko hatuntkijät tehdä sekä miesten että naisten hattuja vai tehtiinkö miehille hattuja ja naiset käyttivät huivia? Saa laittaa kommenttia jos suinkin tietää!
Lisää juttua löytyy seuraavista paikoista:
Tukohlman hatuntekijöiden ammattikunnasta
Uppsalan yliopiston kirjastosta löytyy suomalaisista hatuntekijöistä, jotka olivat Tukholmassa oppipoikina:
http://www.genealogia.fi/genos/58/58_39.htm. (ja heti ekana on Tyrväältä!)
Hatuntekijöistä ovat kirjoittaneet kaksi suosittua bloginpitäjää, Kaisa:
Lähteet:
Tyrvään seurakunnan arkisto
Kiikan seurakunnan arkisto
Punkalaitumen seurakunnan arkisto
Hatuntekijä <3 !!! :)
VastaaPoistaHyvä ja lisää samanlaisia
VastaaPoistaHei! Tästä kuulisin mieluusti lisää! Kyseinen hatuntekijä oli isäni isoisän isoisä. Onnistuisiko juttelu privaatimmin? t. os. Helin
VastaaPoistaLämmin kiitos kirjoituksasta. Teen sukututkimusta ja tuo hatuntekijä on mummoni äidin isän isä...T: Jasmi Linna
VastaaPoista