tiistaina, joulukuuta 13, 2011

Pirkkalan kirkon inventaarioluettelo vuodelta 1767

Pari vuotta sitten kävin kirkon tilikirjat -kurssin. Siellä käsittelimme tilikirjoja sukututkimuksen lähteinä ja voi pojat, että sieltä löytyikin kaikkea kivaa! Niistä sitten myöhemmin lisää(kin). Mutta Pirkkalan seurakunnan tilikirjoja katsellessani bongasin inventaarioluettelon vuodelta 1767. Kirkkoherrana oli Jeremias Wallenius. Pirkkalan kirkosta ja uuden kirkon rakentamisen "juupas-eipäs-vissiin on pakko" vääntämisestä on kerrottu hyvin Juhani Saarenheimon Vanhan Pirkkalan historia -kirjassa s. 682-716. Menemättä mitenkään Pirkkalan seurakunnan muiden kirkkojen asioihin tällä kertaa niin pysyn vain tässä yhdessä dokumentissa. Käännöksissä saattaa olla virheitä ja niistä saa huomauttaa.



År 1767 då Herr Kyrkjoherden Jeremias
Wallenius tilträdde detta Birckala Pa-
storat, samt vid dess Moder Kyrka följan-
de Inventarium
Vuonna 1767 kun Herra Kirkkoherra Jeremias
Wallenius tuli Birckalan Pastoraattiin,
pidettiin tulokatselmus emokirkossa

Kirkkoherran vaihtuessa pidettiin katselmus mitä kaikkea kirkossa oli. Ja sehän onkin mukavaa näin pari vuosisataa myöhemmin lukea mitä kaikkea sieltä löytyi.
Aluksi arvokkaimmat:
1. En Silfver Kalk med Pateen förgyld.
2. En Oblat ask af silfver.
3. En Soknebods Kalk med flaska på faten och

Pateen af tenn, conserveras af Kapellanen
til Församlingens tjenst.

1. Yksi Hopeinen Kalkki kullattu Patee.
2. Yksi hopeinen Öylätti rasia.
3. Yksi Matkakalkki ja pullo ja (niiden alla oleva) vati ja
tinainen Patee, seurakunnan Kappalaisen
säilytyksessä Seurakuntalaisten hyväksi.
Pirkkalan historia kirjassakin kerrotaan kuinka 1784 varkaat pääsivät sakaristoon ja ryöstivät kalkin, pateenin ja öylättirasian. Kirkkoherra oli arvioinut vahingon arvoksi 1000 kuparitaaleria. 1776 oli tehty rahauudistus, jossa siirryttiin hopeakantaan. Lienee kirkkoherralla ollut vielä vanha raha mielessä. Joka tapauksessa uudet hopeaesineet kalkki ja pateeni tulivat kirkkoon vuonna 1788. Tinaista matkakalkkia käytettiin sairaskäynneillä.

 Sitten on inventaariossa lueteltuna messukasukat ja paidat:
 4. En Mässehaka af gyllenduk med silfver
galon i bräddan och bakom ryggen, samt
silfver Zifror årtalet 1706. Bokstafwen
A: bräcklig, Bokstafwerne I: M: äfwen
bakryggen å nedre sidan. NB: Pastor
Mennander med sig hemtat ifrån Åbo
samma år.
5. En Mässhaka af svart sammet med breda
silfwer galoner och årtalet 1761. baktil.
6. En gammal utsliten Mässhaka af grönt At-
last.
7. En Do mera sliten med gula blommor
och Crucifix bakryggen i nödfall bruklig.
8. En Do aldelas utsliten och för många ti-
der tilbaka obrukelig.
9. Sex st. Mässeskjortor två något brukelige
, men fyra mera utslitne.

4. Yksi kultakankainen Messukasukka hopeisilla
kirjonnoilla reunoissa ja selkäpuolella samoin
hopealla kirjailtu vuosiluku 1706. Kirjain
A: viallinen , kirjaimet I: M: myös
selkäpuolella alaosassa. Huom: Pastori
Mennander tuonut tullessaan Turusta
samana vuonna.
5. Messukasukka mustasta sametista leveillä
hopeisilla kirjailuilla ja vuosiluku 1761 takana.
6. Vanha kulunut messukasukka vihreää Atlastia.
7. Yksi samanlainen kuluneempi, keltaisilla kukilla
ja Krusifiksi selkäpuolella, vain hätätapauksessa käytössä.
8. Yksi samanlainen aivan loppuun kulunut ja jo
pitkään täysin käyttökelvoton.
9. Kuusi Messupaitaa kaksi jotenkin käyttökelpoista,
mutta neljä kulunutta.
Tuo ensimmäinen ja kultakankainen kasukka oli seurakunnan aikaisemman kirkkoherran Jonas Mennanderin tuoma. Lieneekö ollut painoarvoa hänen nimellään kun on pitänyt erikseen mainita. Ainakin Mennanderin pojan Jonas Mennanderin tytär oli kirkkoherra Jeremias Walleniuksen toinen vaimo.

Seuraavalla sivulla inventaario jatkuu alttarivaatteilla ja kynttilänjaloilla:


11. Ett rödt Altare Kläde af Herr Lagman Jäger-
schiöld och hans Hru A: S: Ignatia förräds
år 1744 med deras bägges namn uppå.

11. Punainen Alttari Vaate jonka Herra Laamanni Jäger-
schiöld ja hänen vaimonsa A: S: Ignatia hankkivat
vuonna 1744 ja jossa ovat molempien nimet.
Laamanni Karl Johan Lagersjöld ja hänen rouvansa Anna Sofia Ignatius lahjoittivat kirkolle alttarivaatteen. Pirkkalan historian mukaan alttarivaate oli käytössä sadan vuoden ajan. Toinen alttariliina oli kulunut, yhtä pidettiin kirkonkirjan päällä ja sitten oli pari ehtoollisliinaa. Sitten oli katon kynttiläkruunu:
16. En söndrig Metall ljuskrona, hängar främst
åt choret öfver gången, nästan obrukelig.
17. tvänna Do af järn, söndrige och obrukelige.

16. Rikkinäinen Metallinen kynttiläkruunu, roikkuu etummaisena kuorista käytävän yllä, melkein käyttökelvoton.
17. Kaksi samanlaista raudasta, rikkinäisiä ja käyttökelvottomia.
Myhäisemmissä inventaarioluetteloissa 1790 ja 1836 sama kynttiläkruunu on vieläkin. Ja rikkinäiseksi mainittu. Saarnatuolissa oli kiinni kolmihaarainen lampetti ja sitten oli puinen kynttilänjalka, jossa vain keskimmäiset olivat käyttökelpoisia.
22. Ett svart Bärkläde med frantsarukring
för en tid sedan tilköpt.

22. Yksi musta paarivaate fransuilla jonkin aikaa sitten ostettu.
Jotain oli uudempaakin!
23. Ett Do gammalt och i nödfall brukeligt
24. Ett Do aldeles slarfvigt och för många ti-
den tilbaka obrukeligt.
23. Yksi samanlainen vanha ja hätätilanteessa käytettävissä.
24. Yksi samanlainen täysin kehno ja jo
aikoja sitten käyttökelvoton.
No muut olivatkin sitten vähän kehnompia.
Sitten on kaappeja, kirstu ja "Rautainen helattu kirstu kolmella lukolla ja avaimet varkaat rosvonneet muutama vuosi sitten". Sitten on taulut:


 32. En gammal Altar Tafla med Apostlarnes Pot-
trait uppå kärftmålad och förgylda ramar.
33. En mindre Tafla med Frälsarens Bild
uppå, och Kors Globen i hand.
34. Tvänne st. qvartens långa söndriga Pap-
pers Taflor med Crusifex uppå och mörk-
brunna ramar.
35. Fyra st. gamla söndriga Påfviska Bilder
36. Framladne Probsten Mennanders Bröst-
Bild på norra wäggen.
32. Vanha Alttaritaulu Apostoleista
mieluisa kullatuilla kehyksillä.
33. Pienempi taulu Vapahtajasta (ristillä),
ja valtakunnan omena kädessään.
34. Kaksi kpl korttelin mittaisia pitkiä rikkinäisiä Paperi
Tauluja jossa Krusifiksi ja tumman-
ruskeat kehykset.
35. Neljä kpl vanhaa rikkinäistä Paavillisia Kuvia.
36. Esillelaitettu Rovasti Mennanderin
rintakuva pohjois seinällä.
Mennanderin ehdotuksesta oli hankittu kyseinen alttaritaulu. Sen oli kruununvouti Gustaf Tollet lahjoittanut, Ja taulun oli maalannut Mikael Corelius Turusta. Pienemmän taulun tekijästä ei ole tietoa. Ja seinältä maailmaa tarkkailee Rovasti Mennander.
Sitten oli maininta kirkonkelloista:

39. En Kyrk Klocka behagelig klang vid egenstagen.
40. En liten Do, bräcklig, odugelig och til resonan-
cen misshagelig.
41. tvänne st större och en mindre likbåhr.
39. Kirkon kello mielyttävällä helinällä ja omalla köydellä.
40. Pieni samanlainen, rikkinäinen, käyttökelvoton ja
kajahtelu vastenmielinen.
41. Kaksi kpl suurempaa ja yksi pienempi samanlainen.
Vanhan Pirkkalan historiaa kirjan mukaan kelloja oli kaksi, joten lienevätkö nämä kohdassa 41. mainitut kellot jotain muuta tarkoitusta varten. Inventaariossa ne kuitenkin on mainittu.

Kohdat 48 - 62 ovat kirkossa olleita kirjoja. Siellä on virsikirja, Suomalainen Raamattu, Tohtori Gezelinin selitykset Uudesta Testamentista, suomenkielinen käsikirja, kunkinkaallisia sääntöjä ja asetuksia, Augsburgin tunnustukset, Hunnin Tunnuskirja (Hunni Epitome Credendorum), kirkkolaki, sekä Kuningas Kaarle 11:n Henkilötiedot ruotsiksi ja suomeksi. Lisäksi mainitaan köyhien maksujen ja sairaalamaksujen laskukirja. 


Lopuksi mielenkiintoinen:


79. En fattig bössa af trä med 2ne lås och nyck-
lar NB i Hafvisto.
80. En fattig bössa ut koppar med lås och nyckel
i kyrkan.

79. Vaivaisukko puusta kahdella
lukolla ja avaimet Isännällä? Haavistossa.
80. Köyhäin lipas kuparista lukolla ja avain
kirkolla.
Eli kirkolla oli vaivaisukko, josta on kuva muistaakseni Kaija Santaholman Vaivaisukot - Tummatukka ja kirkonäijät -kirjassa. Itselläni kirjaa ei ole, mutta kuvan olen nähnyt.

Ja lopuksi on inventaarion tehneen kappalaisen nimi ja päiväys:
Birkala den 27de April 1767.
Henr: Bergroth
Sacellan.

Pirkkalassa 27s Huhtikuussa 1767.
Henr: Bergroth
Kappalainen.
Kaikenkaikkiaan  kirkon varustus on ollut vaatimaton. Vanhaa Pirkkalan historiaa kirjassa on kuva uudemmasta kynttilänjalasta, sekä kalkista. Mahtaakohan mitään olla enää tallella?

Kuvat on otettu Hämeenlinnan maakunta-arkiston luvalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Onpa kiva saada kommentteja! Saa kommentoida, antaa palautetta, ruusuja ja risuja.