Vammaskosken sillasta

4.5.1897 pidettiin Vammaskosken sillan rakennusvelvollisten kesken kokous, jossa läsnä olivat

"Tyrvään kunnasta tilalliset herrastuomari Oskar Koskinen Kahimala, lautamies Taave Junnila ja Kaarle Prusi,
Kiikan kunnasta tilalliset Ville Kartano ja Frans Haukka,
Kiikoisten kunnasta tilalliset Heikki Vuoltee ja Kustaa Ala-Järvenpää,
Karkun kunnasta rustitilallinen Juho Leikkaa ja talollinen Kalle Ryömä,
Suoniemen kunnasta tilallinen Juho Ala-Talja,
Mouhijärven kunnasta maanviljelijä Oskar Tuominen,
Suodenniemen kunnasta tilallinen Viktor Prusi ja
Lavian kunnasta maanviljelijä B. August Huida.Lisäksi oli myöskin kokouksessa Tyrvään kihlakunnan ruununvouti kollegianasessori E. Savonius, Tyrvään piirikunnan nimismies J. Selander, Tyrvään kirkkoherra J. Bäck, sekä useampia tilallisia Tyrvään ja Kiikan kunnista. Puheenjohtajana sekä pöytäkirjan laatijana K. Prusi."

Osallistujat olivat kukin oman kuntakokouksensa päätöksellä saaneet valtuutuksen osallistua kyseiseen kokoukseen.

Tyrvään kuntakokuksen puheenjohtajalle oli saapunut kirje, jossa pyydettiin käsittelemään uuden sillan rakentamista vanhan korjauksen sijaan. Siinä otetaan vaihtoehdoksi rautasilta, mutta ehdotetaan kivisiltaa.

(Sinällänsä pieni yksityiskohta mutta kiinnitin huomioni siihen että anomus on allekirjoitettu 3.4. ja asiaa jo käsitellään 4.5. Ei siinä vitkasteltu asian käsittelyssä...)

Kokouksessa tuotiin esille insinööri Karl Lindbergin tekemät piirustukset rautasillasta. Kustannuksiksi sanottiin 190 000 markkaa.  Seuraavaksi esiteltiin rautatien ratamestari J. Niemistön "suunnilleen tehdyn kustannusehdotuksen" jos silta rakennetaan kivestä olisi se noin 134 000 markkaa.
"Asiasta keskusteltua kokous yksimielisesti, ollen sitä mieltä, että se olisi edullisempi rakennusvelvollisille, jos silta saataisiin kivestä rakentaa; päätti käännyttäväksi hallituksen puoleen pyynnöllä, että Vammaskoskessa toimitettaisiin uusi tutkinto, josko se poikki voitaisiin rakentaa silta kivestä.
Kokous katsoi tarpeelliseski, että siinä tutkinnossa on rakennusvelvollisten puolesta asiamies. Siihen kokous valitsi rautatien ratamestari J. Niemistön."

Lisäksi "ehdottettiin perustettavaksi uuden Vammaskosken sillan rakennuskassa, joka muodostettaisiin vuotuisilla ylöskannoilla, vaikkapa vain vähemmästäkin määrästä, esim. 20 markkaa manttaalilta. Ehdoitus, jota ainoastaan Tyrvään kuntalaiset kannattivat, raukesi toistaiseksi."

Jokatapauksessa selvitystyöt alkoivat heti ja lopputuloksen tiedämmekin. Tässä vielä kuva vanhasta sillasta.

Lähde: Tyrvään Sanomat no 10 01.05.1897

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Frans Lehtonen

Yksi merkittävä kauppias vuosisadan vaihteessa Tyrväällä oli Frans Lehtonen.

Frans Lehtonen oli syntyntyt aviottomana lapsena Eva Kaisa Matintyttärelle 6.1.1874 Lavialla. Eva Kaisan mies oli itsellinen Johan Gustaf Fredrikinpoika (s. 20.10.1827 Lavia, k. 28.5.1867 Lavia). Heillä oli viisi yhteistä lasta. Johan Gustafin kuoltua sai Eva Kaisa aviottoman Amanda-tyttären 23.12.1869. Eva Kaisa kuoli 27.12.1880, jonka jälkeen Frans lähti köyhänä ja otettiin kasvatiksi Lavian Yliantilalle.  Siellä hän otti sukunimen Lehtonen.

Frans Lehtonen muutti Tyrväälle ja tuli Enebäckin kauppaan kauppa-apulaiseksi 1892. Tai kuten rippikirjassa lukee "puotilainen". Frans Lehtonen lienee ollut erittäin ahkera kauppa-apulainen.
Kun Enebäck kuoli ryhtyi Frans Lehtonen kauppiaaksi. Ilmoitus Tyrvään Sanomat nro 22, 1897:

Täten saan ilmoittaa,
että olen ostanut edesmenneen kauppiaan K. F. Enebäck'in kauppawaraston Tyrwäällä, ja jatkaen liikettä tästä päiwästä alkaen omanani, sulkeudun kunnioitettawan yleisön suosiolliseen muistoon.
Tyrwää Marraskuun 15 p. 1897,
Frans Lehtonen

Kunnioitettawalle yleisöllesaan täten ilmoittaa että olen myynyt mieswainajani kauppias K. F. Enebäck'in kauppawaraston herra Frans Lehtoselle. Tyrwää Marraskuun 15 p. 1897.
Sofia Enebäck.


Lehtonen piti kauppaa talossa 1905 vuoteen asti, jolloin hän osti Frans Liljeroosin rakennuttaman liiketalon nykyisen Puistokadun ja Marttilankadun kulmasta (Kassantalo). Lehtosen aikana päärakennusta laajennettiin 1915 ja makasiineja uusittiin. Lehtonen hoiti kauppaa kuolemaansa asti. Vanhojen paikkakuntakorttien luettelossa on kuva kaupparakennuksesta. kortti on ollut Frans Lehtosen mainoskortti ja ilmeisesti vuoden 1913 joulu tai uuden vuoden toivotuskorttina. Komee oli talo!

Lehtonen oli myös edistyksellinen, sillä kun kauppalaan vedettiin sähköjohto 1907 ja sitä tarjottiin asukkaille, oli Lehtonen varannut sähköjohdot peräti 26 lampulle!

Lehtonen mainosti ahkerasti Tyrvään Sanomissa:

1901

1903

1904

1905

1907

1908

Kuten mainoksista huomaa, oli valikoima melkoisen laaja. Lehtonen ilmoitti lähes jokaisesssa lehdessä joten tässä on vain otos.

Frans Lehtosen vaimo Hilma Karolina Nordlund oli syntynyt Porissa 26.2.1877, josta hän muutti vihkimisen (25.3.1899) jälkeen toukokuussa Tyrväälle. Hilma oli Porilaisen suutari Matts Nyrosin (s. 20.2.1840 Kullaa) ja Wilhelmina Karolina Stengrundin (s. 2.10.1835 Pori, k. 13.3.1879 Pori) tytär. Äidin kuoleman jälkeen Hilma oli kasvattina suutari Frans Fredrik Nordlundilla (s. 23.10.1848 Eura) ja vaimo Amanda Johanna Hellstenillä (s. 31.1.1854 Huittinen, k. 23.9.1895 Pori). Amandan kuoltua Nordlund meni uudelleen naimisiin Wendla Gustava Nybergin (s. 10.6.1863 Merikarvia) kanssa 25.9.1898.

Fransin ja Hilman saivat ainakin kolme lasta, mutta rippikirjojen vielä puuttuessa vain Olavi Aulis rippikirjassa mainittu. Tytär Helvi Johanna ja poika Frans Jouko Elias löytyvät myös Tyrvään kastetuista.

Ottaen perheen taustan huomioon, on Frans Lehtosen kuolema yksi traaginen luku raa'assa 1918 historiassa Tyrväällä (pdf):

"Huomattava oli myös 15.6.1918 järjestetty kauppias Frans Lehtosen hautajaistilaisuus, johon kokoontui tilaisuuden yksityisluonteesta huolimatta runsaasti väkeä. Kauppias Lehtonen oli ammuttu 17.-18.4. 1918 välisenä yönä Vammaskosken sillalla ja hänen ruumiinsa oli tämän jälkeen pudotettu virtaan. Hänen ruumiinsa löydettiin Vammaskosken alapuoleisesta Liekovedestä vasta kesäkuun alussa yhdessä punkalaitumelaisen Paavo Poutalan ruumiin kanssa niiden ilmeisesti noustua pintaan. Hautajaistilaisuudessa Tyrvään kirkon luona olevalla hautausmaalla saarnasi pastori Salokangas rovasti Heikelin siunatessa ruumiin. Ruumiinsiunauksen jälkeen sekakuoro lauloi ja kauppias H. Idman sekä pankinjohtaja Taave Junnila puhuivat vainajan muistolle. Tyrvään Sanomat, uutisoidessaan Lehtosen ruumiin löytymisestä ja hautajaisista, kertoi vainajan ruumiista löytyneen kidutuksen merkkejä."

Vammalan kauppalan palossa meni myös Lehtosen talo. Perhe lienee ostanut vakuutuksesta saamillaan rahoilla talon toiselta puolen siltaa, sillä Tyrvään Säästöpankin historiasta (.doc) kertovassa tekstissä kerrotaan Lehtosen talosta:

"Isännistö päätti kokouksessaan 6. elokuuta 1918 rakennuttaa pankille oman talon. Hallitus osti kauppias Frans Lehtosen kuolinpesältä tontin ja tontilla sijaitsevat rakennukset Tyrvään asemalta Vammalan kauppalaan johtavan valtatien varrelta. Paikka jäi sivuun Vammalan uudesta keskustasta, ja 5. joulukuuta 1921 säästöpankille ostettiin kauppalan X korttelista talot ja tontit n:o 4 ja 5. Uusi toimitalo rakennettiin arkkitehti Väinö Vähäkallion piirustusten mukaan ja se valmistui 15. joulukuuta 1921."

Lehtosella oli myös sydäntä auttaa muita, ihan selvästi. Kalle Sulin, sittemmin Kaarlo Sarkia asui koulun käyntinsä aikana Lehtosella vuoteen 1918 asti, kunnes Tyrvään kauppalan palossa Lehtosen talo paloi. Tästä kertoi Arvo Junnila muistellessaan luokkatoveriaan.

16.08.1918 Maakauppias nro. 15-16  sivu 40, sisältää Frans Lehtosen muistokirjoituksen. Lehti on luettavissa vain Kansalliskirjastossa. Sen verran saan sivulta hakiessani selville että
- Lehtonen kuului Maakauppiaitten O. Y:n perustajiin...
- Nuoren Vammalan kauppalan kunnallisiin asioihin otti Lehtonen innolla osaa toimien sen rahatoimikamarin puheenjohtajana...
- kuului hän Tyrvään Yhteiskoulun johtokuntaan useampia vuosia...
- Kun Tyrvääseen ruvettiin ajattelemaan turvattomien lasten hoitoloita, sitoutui hän heti lahjoittamaan yhdelle sellaiselle... (jatko puuttuu mutta lienee rahaa). Hänen lahjoituksensa innostamana saatiinkin Tyrväälle tänä kesänä kaksi sellaista hoitolaa käyntiin....

01.07.1918 Maakauppias nro. 11-12  sivu 15, sisältää ainakin seuraavan maininnan
- Kapinan uhrina kaatuneen kauppias Frans Lehtosen kauppaliikkeen Vammalassa on perillisiltä ostanut ja liikkeen makasiinit vuokraanut sen monivuotinen... apulainen Lauri Wiitanen, joka on avannut kaupan Tyrvään aseman puolella...

Tyrvään kirkon hautausmaalla on kaunis muistokivi:

Lehtonen
Frans
6.1.1874 - 16.4.1918
Hilma
26.2.1877 - 18.1.1962
Olavi
21.1.1903 - 9.7.1934
Jouko
28.3.1910 - 23.12.1954
Gerda
15.3.1901 - 5.1.1979
Helvi
16.8.1904 - 30.10.1986
Pentti
9.9.1937 - 3.10.2007

Gerda lienee jomman kumman pojan puoliso ja Pentti kauppias Lehtosen lapsen lapsi. Minulta kyseinen tieto puuttuu.

Lähteitä:
Pakarinen, Kalle: Sisällissodan muistaminen Tyrvään-Vammalan seudulla 1918-1939, Joensuun Yliopisto 2008 (pdf-tiedosto)
Tyrvään, Lavian ja Porin seurakuntien historiakirjat
Tyrvään säästöpankki 1876-1987 - ELKA (doc-tiedosto)
Historiallinen Sanomalehtikirjasto, Tyrvään Sanomat 1897-1910.
Alueviesti, Vammala sai sähkövalot 100 vuotta sitten 6.6.2007 s. 13


ps. En tule julkaisemaan kommentteja jotka kannustavat vihaan kumpaakaan sodan osapuolta kohtaan. Sisällisodan molemmat osapuolet tekivät julmuuksia, se tiedetään. Kaikki valkoisten puolen kaatuneet ovat olleet "sankarivainajia" ja punaisten kaatuneet "kuolleet kapinassa".  Tämä kirjoitus ei käsittele sisällisotaa tai sen raakuuksia kummaltakaan puolin. Tämä kertoo Frans Lehtosen elämästä sen mitä minä siitä selville sain.

Kallen päivä

Kallenpäivänä huomioin sukuni Kalleja. Yhteensä sukutauluista löytyy 239 Kallea, joista muut eivät ole suoraa sukua, mutta sukua kuitenkin. Nämä herrat ovat kuitenkin suoraa sukua lapsilleni.

Juhlapäivän kunniaksi Carl von Linné.
Alexander Roslin [Public domain],
lähde: Wikimedia Commons

Carl Wilhelminpoika Sirén (s. 6.12.1777 Pirkkala, k. 15.7.1826 Viljakkala) oli Sikojärven isännän Wilhelmin poika. Hän lähti Hämeenkyröön vaimonsa Eva Antintytär Benckin kanssa 1808. Siellä he asuivat Riihiojan torpassa torppareina, Viitaniemen ja Wallkilan torpassa lampuoteina. Wallkilassa Carl kuoli keuhkotautiin. Carl lienee saanut nimensä isänsä veljeltä kirkkoherralta, joka oli se kuuluisampi Sirénin veljeksistä.


Carl Erkinpoika Rantala (s. 1738, k. 3.11.1804 Pirkkala) oli Sikojärven Rantalan torppari. Hänen puolisonsa oli Lisa Heikintytär (s. 1738, k. 1820 Pirkkala). Tämän Kallen varhaiset vaiheet ovat minulle hieman haastavia sillä Pirkkalan rippikirjat ovat...hm... miten sen diplomaattisesti sanoisi... haastavia. Syntyneistä ei tuolta ajalta ole kirjoja (ainakaan SSHY:llä eikä arkistolaitoksella). Oletan Kallen löytyvän samalta sivulta rippikirjasta kuin edellisen Kallen isoisä (Pirkkala 1751-1757 Sorkkala Sikojärvi) vaan varmuutta ei minulla ole. Tämän Kallen tyttären tytär oli tuo edellisen Kallen vaimo Eva.

Karl Heikinpoika Hellén (s. 27.2.1838 Messukylä, 20.4.1881 Forssa) syntyi isänsä ollessa muonatorpparina Messukylän Haiharassa. (Hetkinen... mehän ollaan asuttu tuossa lähellä... no ympäri käydään yhteen tullaan..) Messukylästä Kalle meni Tampereelle 1850 Finlaysonin tehtaan työntekijäksi. 1855 hän muutti Forssaan ja meni siellä Forssan kehräämölle töihin. Kehräämössä hän oli töissä n. vuoteen 1876, jonka jälkeen mainitaan joutolaisena (försvarlösa). Puolisokseen hän löysi tammelalaisen Maria Henrika Träskin (s. 1.9.1836 Tammela Hykkilä).

Carl Mikonpoika Fossila (s. n. 1713 Teuva, k. 6.7.1793 Teuva Fossila) on vielä erittäin vähillä tiedoilla. Hänen vaimonsa oli Maria Pehrintytär Berttula (s. n. 1719 Teuva, k. 3.12.1790 Teuva Fossila). Heillä oli  yhteisiä lapsia huimat 15. Tässä kohdassa huomautan heti että sukunimi on sama kuin talonnimi, ei niinkään välttämättä sukunimi. Enpä sano tästä Kallesta enempää. Tutkittavaa riittää.

Carl Påhlsson Carlsgård ( s. n. 1656 Ikaalinen Kankaanpää, k. 12.1.1746 Ikaalinen Kankaanpää Venesjärvi) on monen kankaanpääläisen esi-isä. Talokin on saanut nimensä tämän Kallen mukaan, joka kylläkin näkyy muodossa Kaarlentalo. Kalle oli renkinä Oukarilla ja lopulta isäntänä omassa talossa noin 1700. Alueen tuntee ja tietää parhaiten Raimo E. Harju, sekä Matti Palokangas.

Carl Fredric Antinpoika Borg on jo tuttu. Hänellä oli myös poika nimeltä Kalle, jolla oli poika nimeltä Kalle Evert.

Ja pahnanpohjimmaisena mutta rakkaimpana kaikista meidän oma Kalle! Hyvää nimipäivää!

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Karl Fredrik Bergroth

Hieman villiintyneen hernepensaan katveesta löytyy Kanttori Karl Fredrik Bergrothin hautakivi. Bergroth oli syntynyt Loimaalla, jossa hänen isänsä oli apupappina. Sieltä hän lähti Tampereelle kouluun, joka hänen piti keskeyttää. Hän kokeili kauppa-alaa, mutta "se ei oikein sopinut hänen luonteelleen".  Seuraavaksi hän kokeili maanmittarin oppilaana, mutta heikonäköisyyden ja heikon terveyden vuoksi hän luopui siitä ja meni lukkarikouluun Turkuun. Siellä hän myös suoritti "välskärin ja rokonistuskurssin Turun sairaalassa". 1834 hän muutti Pirkkalaan eli Ylöjärvelle, josta 1840 hän muutti Tampereelle lukkariksi.

31.3.1843 Karl Fredrik ja Karolina Juhantytär Hietaranta (s. 18.12.1825 Ruovesi) vihittiin Tampereella. Heidän ensimmäinen lapsensa Carl Fredrik syntyi 1.7.1844 Tampereella. Toinen poika Constantin Fritiolf näki päivänvalon myös Tampereella 20.7.1846. Tampereelta perhe muutti Tyrväälle 11.5.1848, josta isä oli saanut lukkarinviran.
Perhe asettui Ruoksamon kylään, Puukin talon maille. Perheen esikoinen menehtyi 1.7. ja pari viikkoa myöhemmin syntynyt poika sai nimekseen Carl Fridolf. Perheen seuraava poika Casper Fredrik syntyi 25.5.1850. Suureksi suruksi Karolina kuoli 12.9.1850 ja pieni Carl Fridolf 27.10.1850.

Karl Fredrik meni toisen kerran naimisiin 17.6.1851 Stormin Varren tyttären Karolina Fredrika Juhantyttären kanssa. He saivat ensimmäisen yhteisen lapsen Carl Ferdinandin 13.5.1852 ja tytär Carolina Fredrika syntyi 31.8.1853 ja kuoli jo 12.3.1856. Näihin aikoihin perhe asettui Kallialan kylän Stenrothin torppaan, joka oli Juuselan mailla. Siellä syntyivät seuraavat lapset Carolina Wilhelmina 20.1.1858, Claes Fridolf 7.1.1860, kaksoset Constantia Fredrika ja Christina Franciska 21.8.1861 (kuolivat 8 ja 9.9.1861), Constantia Vendla 30.12.1863, Casimir Frans 12.4.1866, Knut Fabian 25.11.1868, Konrad Filemon 26.1.1870, sekä Konon Florentin 29.7.1871. Lasten etunimissä näyttää olevan tietty trendi.

Perhe muutti Kallialasta Marttilan kylään noin 1865 vuoden tietämillä. Vaimo Karolina Fredrika kuoli 28.12.1877, jolloin Karl Fredrik on mainittuna kanttoriksi. Karl Fredrik eli leskenä lopun elämäänsä.

Karl Fredrikin muistokirjoituksessa (Tyrvään Sanomat 10.2.1905) kerrotaan hänestä seuraavaa:

"W. 1840 tuli wainaja w. t. lukkariksi Tampereelle ja 1848 lukkariksi Tyrwäälle, jossa wirassa hän oli kuolemaansa asti eli lähes 57 wuotta, wiime aikoina kuitenkin apulaisten toimittaessa wirkaa. Wainaja hoiti nuorempana pitemmän ajan rokottajan wirkaa. Monet on myöskin ne luunkatkeamat, nyrjähtymiset, sekä werihaawat ja loukkaantumiset, joista wainaja on apuansa antanut. Hän piti myös säännöllisesti lukkarin koulua huonolukuisten ja wanhain rippikoululasten kanssa sekä oli hywänä apuna sellaisissa toimissa, joissa kirjoitustaita tarwittiin. Kirkkoneuwostoon kuului wainaja pitkän ajan. Wirassaan oli hän hyvin säännöllinen, seurassa hilpeä ja leikillinen, toisten suruun osaa ottawainen, sekä saawutti seurakuntalaisten ja esimiestensä suosion."

Karl Fredrik oli jo hyvissä ajoin ennen kuolemaansa esittänyt pyynnön kirkonkokoukselle "saada kuolemansa jälkeen tulla haudatuksi seurakunnan wanhaan hautausmaahan."














Kirkonkokous oli anomuksen hylännyt mutta Senaatti teki päätöksen ja antoi luvan.
(Tyrvään Sanomat 15.7.1902)

Kuolinilmoitus oli Tyrvään Sanomissa 1.2.1905:

"Täten katkeralla sydämen surulla ilmoitamme että Jumala kaikkiwiisaudessaan on wihdoinkin hywäksi nähnyt pois kutsua tästä katoawaisesta elämästä wanhan, rakastetun isämme, tämän Tyrwään seurakunnan lukkarin
Carl Fredrik
Bergroth'in
joka pitkällisen ja hiwuttawan taudin jälkeen hiljaa ja rauhallisesti nukkui wiimeiseen uneensa wiime Tammikuun 27 päiwänä kello 5 ja 45 minuuttia j. p. p. Katkeraksi suruksi ja kaipaukseksi 5:lle pojalleen ja 1:lle tyttärelleen; 4:lle miniälleen ja 1:lle wäwylleen, sekä lastensa lapsille, ja lukuisille muille sukulaisilleen ja tuttawilleen.
Lapset.
Suom. Wirsikirj. 498."






Hautakiven tekstit:
   Kanttori
Karl Fredrik Bergroth
13.7.1817 - 27.1.1905
   Puoliso
Karolina Fredrika
18.10.1831 - 28.12.1877
   Lapset
Karolina Fredrika
Konstantia Fredrika
Kristina Fransiska
Konstantia Vendla
Konrad Filemon
Konon  Florentin



Lähteet:
Valokuva 9.9.2013
Tyrvään Sanomat
Tampereen ja Tyrvään seurakunnan kirkonkirjat

Hänen lastensa jälkipolvia löytyy netistä. Karl Fredrikin vanhemmista löytyy myös tietoa.
Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Fredrik Bergroth. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12113>. Luettu 26.1.2014.

Heikinpäivä

Hautajaisten ja siihen liittyvien asioiden vuoksi meinasi ihan mennä Heikinpäivä ohitse. Suvuistamme löytyy yhteensä 50 suoraa sukua olevia Heikkejä, joista vanhin on syntynyt ilmeisesti 1300-luvun lopulla. Siksi ilmeisesti, että tämä Heikki oli naimisissa Birgitta Klasdr Djäkn kanssa ja he olivat Harvialan kartanon isäntiä. Tämä tieto on peräisin toiselta sukututkijalta ja tietoja löytyy mm täältä.

Ja vanha kansa sanoo heikinpäivästä seuraavaa:

Heikki on talven napa. (Pieksämäki)

Heikki talven selän katkaisee. (Teisko)

Hentrikki on talven selkä, puolivälissä talvi. (Suomussalmi)

Heikinpäivänä karhu kylkensä kääntää ja kysyy:"Joko on yö puolessa, nälkä suolessa?" (Kesälahti)

Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolmia miehen muona. (Kangasniemi)

Heikki heinät jakaa, paavali puut tasaa. (Korpilompolo)

Kun on suoja henrikkinä, niin on pakkanen paavalina. (Kankaanpää)

Jos heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen. (Saarijärvi)

Ja nimipäiväsankarin kuvaksi komia mies Tanskasta, Henrik Ibsen Wikimediasta.

(Sanalaskut kirjasta Vanhat merkkipäivät, toim. Jouko Hautala.)

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Suvanto

Tyrvään hautausmaalle kun mennään kaupunginpuoleisesta portista on heti sen lähellä kolme vaatimatonta kiveä, joissa on kuitenkin Tyrvään sivistykselle merkityksellisiä henkilöitä.
Kirjakauppias Helka Suvanto (s. 30.3.1916, k. 18.7.1982) herätti lämpimiä muistoja kirjakaupasta, jossa tuli aikanaan paljon käytyä. Nyt siellä tulee poikettua aina kun vain kaupungissa käy. Ajattelin ensin että en kirjoita näistä 1900-luvun puolella syntyneistä, mutta on pari henkilöä joiden kohdalla poikkeus vahvistaa säännön.

Helkan puoliso Osmo Suvanto oli syntynyt 13.11.1907 Vammalan kauppalassa konstaapeli Hugo Suvannon (Hugo Filemon Fingeroos, myöhemmin Suvanto, s. 3.3.1874 Tyrvää, k. 11.9.1940 Tyrvää)  ja vaimonsa Idan (Ida Josefina Sågbom s. 6.11.1873 Pernaja, k. 15.2.1934 Tyrvää)  lapsena. Rippikirjoja ei vielä Osmon ajalta ole, joten viitataan sitten muihin mahdollisiin lähteisiin. Tyrvään Sanomista jotain ehkä löytyisi, mutta niitäkin on digitoituna vain 1910 asti. Joten tyydytään sitten näihin niukkiin tietoihin mitä löytyy.


Tyrvään, Kiikan ja Kiikoisten kuntain palovakuutus-yhdistyksen asiamies, konstaapeli, kauppalan hallituksen järjestysoikeuden jäsen  Hugo Suvanto osti Tyrvään kirjakaupan vuoden 1909 alusta.

"Arvoisalle Yleisölle saanen täten ilmoittaa, että olen
myynyt omistamani Tyrvään Kirjakaupan
hra Hugo Suvannolle.
Kunnioituksella A. L. Vehmas

Viitaten ylläolevaan ilmoitukseen pyydän sekä arvok-
kaalla kirjallisuudella, että rehellisellä kohtelulla sul-
keurua arvoisan yleisön suosioon.
Tyrvää, Tammikuun 2 päivä 1909
Hugo Suvanto."

Tyrvään Kirjakaupan historiikissa on kerrottu Hugo Suvannon ajasta. Täältä selviää myös että kirjakauppa on ensin toiminut Komeron talossa. Kauppa muutti 1910 ihan kirkon vieressä olevaan taloon, jossa oli aiemmin ollut Teeren sekatavarakauppa, sittemmin sen omisti Edla Sofia Toivonen. Suvanto osti talon 1913, jolloin siihen rakennettiin lisäosa. Talossa toimi myös Väinö Hyrkin liike 1913-1918.

Kirjakaupan sivuilla on kerrottu myös Osmo Suvannon ajasta, kuten myös Helka Suvannon ajasta. Enpä tuohon osaa mitään lisätä. Muuta kuin että kirjakellari, joka oli mukulana melkoinen aarreaitta.


Haudalla ovat seuraavat muistomerkit
Elli Elisabeth Uola 19.5.1892 - 18.11.1967
Kirjakauppias Helka Suvanto 30.3.1916 - 18.7.1982
Kirjakauppias Osmo Suvanto 13.11.1907 - 27.3.1957

 

Hugo ja Ida on haudattu myös samalle hautausmaalle, mutta eri hautaan: 

Hugo  3.3.1874 - 11.9.1940

Aili 19.10.1917 - 2.7.1934

Ida 6.11.1873 - 15.2.1934

Aino Hyrkki 1.1.1904 - (loput kukkien takana piilossa)

Hilkka (loput kukkien takana piilossa)

Jonne Eemeli Saarenpää 11.12.1910 - 2.6.1997

 Kuvattu 9.9.2013.

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Antti Sipi

Kunnallisasetus tuli voimaan 1865 ja siinä määriteltiin kuntien tehtävät ja velvollisuudet. Asetuksessa määrättiin mm. että kunnalla oli oltava esimies, joka vastannee nykyistä kaupunginjohtajaa.  Ja viimein kun Tyrväällä -aikansa asiasta kiukuteltuaan- kunallisasetus pantiin käytäntöön 1.1.1869. Ensimmäiseksi kuntakokouksen esimieheksi valittiin talollinen, kirkkoväärti Antti Johan Sipi.
Antti Johan syntyi Tyrvään Marttilan Marttilan talon nuorempana poikana 17.8.1817.  Hänen isänsä Antti Antinpoika Marttila (s. 5.4.1778, k. 23.12.1831) oli vanhaa Tyrvääläistä sukua. Hänen äitinsä Kaisa Heikintytär Koivu (s. 29.12.1781, k. 11.2.1864) oli myös vanhaa Tyrvääläistä sukua. Yhteisiä esi-vanhempia heillä oli Lousajan Ryypältä.

Antti Johan meni naimisiin Kallialan Sipin talon tyttären Kaisa Tuomaantyttären (s. 17.11.1819) kanssa 26.10.1845 ja hänestä tuli talon isäntä. Kaisan kanssa he saivat viisi lasta, joista Aksel Anshelm (s. 21.4.1854, k. 18.11.1903) oli Vähä-Käen isäntänä ja tytär Hilma Karolina (s. 25.5.1851, k. 9.8.1886) meni Vihattulan Äijälään emännäksi. Emäntä Kaisa Tuomaantytär kuoli synnytykseen 29.11.1856.

Antti Johan meni toisen kerran naimisiin Maria Albertina Juhantytär Lyörin (s. 8.9.1838, k. 27.1.1919) kanssa 29.6.1860. He saivat yhteensä kahdeksan lasta. Lapsista Frans Mikaelista (s. 26.9.1870) tuli Sipin isäntä Antin jälkeen.

Kuva Sastamalan historia 3, s. 17.
Kuvassa Antti Sipi ja vaimo Maija Albertina Lyöri.

Antti Johan sai Suomen Talousseuran myöntämän pronssimitalin, joka näkyy myös kuvassa. Hän kuului Satakunnan maanviljelysseuraan joka oli perustettu 1861, kuten myös monet muut isojen talojen isännät paikkakunnalta. Antti vastusti uusien panimoiden perustamista ja oli raittiusaatteen mies. Ennen elinkeinolain vapautumista 1879 onnistui kuntakokous torppaamaan panimoiden perustamisen kunnan alueelle. Tässä yhteydessä on Sastamalan historiaankin tallennettu Antin tokaisu:"sen lainen tehras on Kunnan Sivistykselle ja yhteiselle Kansale Wahinkoksi sillä se on Nähtty misä vaan viinatehlaita on siinä on ain Kansa Rakures ja suuri julkinen pahuus". Antti Johanin käyttämä kieli oli vahvasti Tyrvään murteella marinoitua ja kuulemma käsiala oli vallan kamala, josta en kuitenkaan ole löytänyt näytettä. Hän oli kuitenkin jämpti kunnan mies.

Monissa papereissa on kuitenkin vain Antin puumerkki.

Antti Sipin kuolinilmoitus julkaistiin useammassa lehdessä. Tässä Aura-lehdessä 23.2.1890 ja Uusi Suometar 25.2.1890:  

Täten ilmoitan
että
herra kaikkiviisaassa neuvossaan on tahtonut
poiskutsua rakkaan mieheni
Kirkkowäärti
Anders Sipi'n
äkillisen sydämen halwauksen kautta Tyrwään
Kallialassa, helmik. 18 p. 1890 kello 7 j.pp.; elettyään täällä murheen laaksossa 72 w., 6 kk. ja 1 pv. Häntä surren kaipaawat minun kanssani 5 poikaa, 2 tytärtä, 1 wäwy, 5 lapsen lasta ynnä lukuisat muut sukulaiset ja ystäwät.
Albertina Sipi.
U. Wk. 510; ww. 1, 4 ja 5.

Tyrvään hautausmaalle tähän hautaan on haudattu
Kirkkoväärti
Anders Joh. Sipi
17.8.1817 - 18.2.1890
Puolisonsa
Maria Albetiina
8.9.1838 - 27.1.1919

Lisätietoja
Kunnallisasetuksen mukaisten verojen määräytyimisestä kirjoitin aikanaan vähän juttua.
Kansallisarkiston Portissa löytyy tietoa kuntakokouksista.
"Joku" oli kirjoittanut Aamulehteen ja valittanut kunakokouksesta 27.9.1887 ja Antti Sipi oli siihen lähettänyt vastineensa.
Minkälainen Kalliala on nykyään? Suunnitelma Kallialan seudusta tehtiin 2003 (pdf).

Lähteitä:
Tyrvään seurakunnan asiakirjat
Kansalliskirjaston digitaaliset kokoelmat
Piilonen Juhani, Sastamalan Historia 2 ja 3

Hiivanuuttina Suuret Juhlailtamat

Tyrvään Sanomat 5.1.1909

Tyrvään Suomalaisen Seuran toimesta pidetään
Suuret Juhlailtamat
Tyrvään Palokunnantalolla Hiivanuutina Tammikuun 7 p:nä, alkaen täsmälleen klo 4 iltapäivällä.
------------------- Ohjelma:----------------------------------
Alkusoittoa
Avajaispuhe (Edustaja Taave Junnila)
Soittoa
Lausuntoa (Rouva Naimi Kahilainen Helsingistä)
Juhlaesitelmä (Edustaja Väinö Kivilinna Helsingistä).
Laulua.
Kasku (Maisteri Väinö Kahilainen Helsingistä).
Juhlapuhe (Edustaja Juhani Arajärvi Tampereelta)
Soittoa.
Runonlausuntoa Rouva Naimi Kahilainen.)
Näytelmä "Suuntalan häät"
Tanssia

Pääsylippuja saatavana juhlapäivänä ovelta klo ½4 alkaen ja sitä ennen juhlatoimikuntalaisilta. Hinnat numeroiduille sijoille 1:50, numeroimattomille 1:- ja seisomapaikoille 75 p. Kaikki tervetulleita!
--------------------------------

http://www.sastamala.fi/sastamala/sivu.tmpl?sivu_id=4209

Lisätietoja Seukusta. Seukku on Vanhojen postikorttien luettelossa myös mainittu.

Joulunajan tavoista kirjoitti Taivaannaula
Tässä lainaus sivulta koskien Nuuttia:

"Nuutinpäivänä, Hiiva-Nuuttina, loppuivat kolme viikkoa kestäneet jouluiset uhrijuhlat, joiden aikana oli hankittu menestystä sekä uhreilla lepytelty haltijoita ja jumalia. Hiiva-Nuutti on saanut nimensä siitä, että Nuutinpäivänä kylillä ajettiin suurella porukalla kokoamassa hiivatynnyrin tappeja. Jos talosta ei annettu tappeja, kannettiin sisälle ilkikurisesti kanto. Nuutinpäivänä taloissa kierteli myös nuuttipukkeja. Poikajoukko pukeutui tavallisesti oljista tehtyyn asuun ja kierteli talosta taloon kyselemässä: ”Onko hiivoja jälellä?”. Elleivät he saaneet mitään syödäkseen ja juodakseen, Hiiva-Nuutit veivät tynnyreistä kaikki tapit mennessään.

Nuuttina joulunaika päätettiin paikoin varsin riehakkaissa tunnelmissa, ehkä kaoottisena vastapainona juhla-ajan alkujakson hiljaisuudelle ja rauhallisuudelle. Huittisissa miesjoukko veti reessä ympäri kylää kummallisesti puettua miestä, jolla oli päällään nurinpäin käännetty turkki, päässä tuohihattu sekä naamari, jossa oli suuri ”komonenä” ja huuliparta. Nuuttipukin puhemies kävi kyselemässä, josko tämä ”parooni” päästetään sisälle. Sitten puhemies piti puhetta ja kaatoi viinaa paroonin suuhun. Seurue kokosi mukaansa viinaa ja olutta, minkä he sitten joivat loppuun jossakin saunassa. Toisinaan tällä ”joulupukilla” oli parta ja sarvet. Pukin selässä ratsasti toinen miekkonen turkki väärinpäin käännettynä; hänen tehtävänään oli kaataa viinaa pukin suuhun. Seurue kulki talosta taloon siihen asti kunnes kaikki juopuivat. Silloin laulettiin:

Nyt on Knuutin knuppi, Joulun loppu,
Hiiva hattuun, tappi taskuun."

Tyrvään hautausmaan julkkikset - P W Gallén

Tyrvään kirkko sijaitsee Vammaskosken rannalla kauniilla niemekkeellä. Kirkko ja hautausmaa valmistuivat ja otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 1855. Kirkon rakentamisen yhteydessä useasti puheenjohtajana kokouksissa, oli yhtenä aktiivisena puuhamiehenä ja valvojana kunnan nimismies Peter Wilhelm Gallén. Hän oli muutenkin aktiivinen kunnan asioissa, joten hänet oli ihan pakko ottaa ensimmäiseksi julkkikseksi.

Lähde: Wikipedia: Skannattu kirjasta Onni Okkonen: A. Gallen-Kallela – Elämä ja taide,
2. painos 1961 (1. painos 1949), WSOY 1961

Peter Wilhelm oli syntynyt Lemussa 19.11.1817 Kallelan talossa. Hänen veljensä Philemon muutti perheensä ja Peter Wilhelmin kanssa 31.3.1834 kruunun nimismieheksi Kiikkaan. Kiikasta  muuttivat Philemon vaimonsa ja tyttärensä kanssa ja Peter Wilhelm Tyrväälle 16.8.1834 ostamaansa Svännin taloon. Philemon kuoli 6.6.1840, jonka jälkeen Peter Wilhelmistä tuli kruunun nimismies. Peter Wilhelm meni ensimmäiseen avioon veljensä vaimon tyttären Sophia Antoinetten kanssa Tyrväällä 27.6.1841. Kirkon rakentamisen aikaan 1848-1855 pidettiin paljon kokouksia joissa katsottiin tilanne ja päätettiin tekijöistä jne. 15.11.1852 pidettiin kokous, jossa päätettiin mm. muurausmestarista. Gallén oli kokouksen puheenjohtajana. Pöytäkirjan lopussa on hänen allekirjoituksensa. En nyt mene enempää tuohon kirkon rakentamiseen. Sophian kuoltua ja Peter Wilhelmin avioiduttua Anna Mathildan kanssa Tyrväällä 3.9.1858, perhe muutti Poriin 1862, sillä Peter Wilhelm oli nimitetty Suomen Pankin Porin konttorin kassanhoitajaksi Poriin. Otettuaan eron virasta, perhe muutti takaisin Tyrväälle 1868. Peter Wilhelm toimi lakimiehenä loppuelämänsä.

Gallén osti Nuupalan Jaatsin tilan, jonne hän rakennutti uuden päärakennuksen 1867-68, nälkävuosien aikana, näin myös työllistäen ihmisiä. Hän oli mukana mm. perustamassa Tyrvään kunnan kirjastoa, joka toimi Jaatsilla vuoteen 1958 asti. Hän oli myös aktiivisena mukana perustamassa Hopun kansakoulua. Eli hän toimi myös tyrvääläisten sivistyksen edistäjänä. Hän oli myös mukana perustamassa Tyrvään Säästöpankkia 1876. Gallén oli käräjämatkalla Loimijoella kun hän kuoli äkillisesti 29.10.1879.

Länsi-Suomi nro 45 08.11.1879 (Kansalliskirjasto)

Satakunta nro 52 27.12.1879 (Kansalliskirjasto)

Perhehautaan on haudattu seuraavat henkilöt (kiven takana on laatta, jossa on allamainitut tiedot):

Kassören vid Finlands Bank i Björneborg
Peter Wilhelm Gallén 19.11.1817 - 29.10.1879
Hustru Sofia Antoinette 23.10.1823 - 1.7.1855
Son Paul Josef 14.5.1851 - 7.1.1857
Son Bror Paul 4.6.1859 - 14.6.1859
Svärmor Maria Johansdotter 18.2.1799 - 7.9.1867
Dotter Anna Sylvia 6.9.1873 - 1.3.1881
Dotter Anna Sofia 12.11.1847 - 8.4.1884
Dotter Viola Mathilda 6.9.1873 - 1.11.1908
Hustru Anna Mathilda 3.9.1832 - 24.10.1922

Hauta valokuvattu 9.9.2013

Lisätietoja
Maria Johansdotter oikea syntymäaika on 18.4.1796. Hänen vanhempansa olivat Liedon Loukinaisen Vähäheikkilän isäntäpari  Johan Mattsson ja Lisa Jacobsdotter. Marian tytär Sophia Antoinetta syntyi äitinsä kotitalossa.

Marttilan kylän apteekkari Konrad Ferdinand Wahlroos (s. 29.11.1841 Pori) oli naimisissa PW:n tyttären Anna Sofian kanssa. Heillä oli viisi yhteistä lasta. Leskeksi jäätyään hän meni vihille Fanny Annette Schanten kanssa 1885 ja he muuttivat Lavialle 1888.

PW:n poika, tehtailija Hugo Walter Gallén (s. 18.7.1867 Pori, k. 11.12.1944 Helsinki) oli myös merkittävä henkilö Tyrväällä. Hän omisti sahan Jaatsin alueella ja hänen työläisiään oli paljon Raivion alueella. Hänen puolisonsa oli Edith Ingeborg Rydman (23.8.1872 Sipoo, k. 9.7.1948 Helsinki), jonka suku omisti Ruotsilan kartanon. Hänestä olisi myös juttua vaikka kuinka.

Poika, Taiteilija Aksel Valdemar Gallén asui vaimonsa Mary Helena Slöörin ja tyttärensä Impi Marjatan kanssa 1891-94 Tyrväällä. Heidät on merkitty Raivion alustaan.

Ninaina, sano tyrvääläine. (Juttua Akselista)
Heli Innalan blogissa kuvia Jaatsilta
Sastamalan kaupungin  kulttuuritalo Jaatsi (pdf)

Reitala, Aimo: Akseli Gallen-Kallela. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (29.12.2013)


Lähteet
Kiikan, Tyrvään, Porin, Liedon ja Lemun seurakuntien rippikirjat
Sastamalan historia, paikallishistoriaa käsittelevät kirjat, sillä useissa on mainintoja Peter Wilhelm Gallénista.

Tyrvään tiilitehtaista lehdissä

Monen päivän ihmettelyn ja turhauttavan hetken jälkeen Kansalliskirjaston digitoidut kokoelmat eli sanomalehdet ja pienpainatteet toimivat. Pääsin katsomaat mitä noista Tyrvääläisistä tiilitehtaista löytyy lehdistä. Ja löytyhän niistä edes jotain!

Aamulehti 17.11.1891

Tiilitehdas myytävänä.
Omistajan kiwulloisuuden tähden pois myydään
tiilitehdas sijaitsewa Tyrwään pitäjässä
2 kilom. matkan päässä nyt rakennettawasta
Tyrwään rautatieasemalta. Sawi ja santa,
jotka wieressä owat, on kelwollinen.
Tehtaassa, joka on rakennettu edellisenä ja
wiime suwena, woi suwessa walmistaa 350.000
tiiltä, joka maa on wuokrattu ja kiinnitetty 50
wuodeksi. Tehtaassa tehdyt tiilet owat erittäin
hywiä, joita nytkin on nähtäwänä tehtaalla.
Kaupasta saa sopia suullisesti tahi kirjallisesti
allekirjoittaneen kanssa, osoitteella M. F. Lahtinen Tyrwää.
Kunnioituksella
M. F. Lahtinen

Kaksi kilometriä asemalta, sen täytyy sitten olla Nuupalan tiilitehdas. Ja seuraava leike vahvistaa tämän:

Aamulehti 2.1.1892

Julkisella huutokaupalla, joka paikalla
toimitetaan keskiviikkona ensi
Tammik. 20 p. klo 12 päiwällä,
myydään allekirjoittaneen omistama, Nuupalan
kylässä, nykyään rakennettawan
Tampereen-Porin rautatien warrella
Tyrwään asemalta noin kahden kilometrin
päässä sijaitsewa tiilitehdas, ehdoilla,
jotka huutokauppatilaisuudessa likemmin
sanotaan.
Tyrwää Jouluk. 28 p. 1891.
M. F. Lahtinen

Eli ei ole mennyt kaupaksi joten sitten järjestettiin huutokauppa. Tässä kohdassa tehdas on vaihtanut omistajaa ja se on sitten jatkanut toimintaa uudella omistajalla. 
Lieneekö sama tehdas kyseessä seuraavassa ilmoituksessa:

Tyrvään Sanomat 1.8.1904

Ilmoitus.
Warerin tiilitehtaalla Nuupalassa,
on myytäwänä hywäksi poltettuja
tiiliä. Tiilet kestäwät warmasti
sekä tulta että ilman waihteluja
wastaan.

 

Tyrvään Sanomat 1.8.1905

Tiiliä
on myytäwänä Elokuun puoliwälistä
alkaen Warerin tiilitehtaalla
Nuupalassa. Tiilet owat hywäksi
tunnetuita ja tilauksia wastaanottaa
A. Aalto,
tehtaan vuokraaja.

Eli tästä mainoksesta selviää että Nuupalan tehdas oli vuokralla A. Aallolla.
Muuta ei selvinnyt Nuupalan tehtaista.

Seuraavaksi löytyi maininta Härmän tiilitehtaasta:

Tyrvään Sanomat 1.8.1905

Hywiä tiiliä myydään huokeilla
hinnoilla 2 m. 50 p., 3 mk. ja
3 m. 50 p. sadalta lähellä Tyrwään
pappilaa Härmän maalla
olewalla tiilitehtaalla.
R. Lindroos, Tiilimestari.

Tyrvään Sanomat 10.8.1905

Hywiä tiiliä
myydään 2 mk. 50 p., 3 mk. ja
3 mk. 50 p. hinnasta sadalta, sekä
myöskin rautapalaneita tiiliä on
nyt saatawana Härmän maalla
olewalla tiilitehtaalla.
R. Lindroos.
Tiilimestari.

Haa! Tästä näkee paljonko nuo tiilet ovat maksaneet. mitähän nuo "rautapalaneet tiilet" ovat?

Tyrvään Sanomat 15.2.1907

Ilmoitus.
Tiiliä on wielä saatawana
Lousaan tuulitehtaalla.
R. Lindroos.

Tyrvään Sanomat 18.11.1908

Lousaan tiilitehtaalla ostetaan
rankoja.
Sopii käydä kauppoja tekemässä.
R. Lindroos.

Vanhempia ilmoituksia en Härmän mailla olleesta tiilitehtaasta löytänyt. Tämä tiilitehdas toimi siis vuoteen 1922 asti. Lehtiä ei ole 1910 jälkeen digitoituna, joten sekin rajoittaa hakemista.

Roismalan tiilitehtaasta löytyi myös maininta:

Tyrvään Sanomat 1.7.1904

Ilmoitus.
Huutokaupalla joka pidetään
Roismalan tiilitehtaalla Lauwantaina
Heinäk. 9 p. kello 11 e.p.p.
myydään käytännössä ollut tiiliuuni
pienemmissä erissä, kattona olleita
lautoja, käytetyitä lankkuja, Tiilikraana,
Tiileja isoja ja pieniä sekä
tiilen päitä, josta täten huutohaluisille
ilmoitetaan huomautuksella
että huudot owat paikalla
maksettawat. Tyrwää Kesäk. 28 p. 1904.
Oskari Hyrkki

Hyrkki lienee ollut tässä kohdassa vain huutokaupan toimeenpanija. Mutta vielä yhden maininnan löysin:

Tyrvään Sanomat 23.2.1906

Kuulutus.
Kuntakokous pidetään kunnan
kokoushuoneessa Maanantaina
Maaliskuun 5 päiwänä kello 10 e.p.p.
Siinä kokouksessa.
....
3:si. Esitetään Erland Torran
ja kumppanit nimisen tiilitehtaan
anomus saada waapautus yleisten
maanteitten ylläpidosta, alkaen
wuodesta 1904 ja siitä eteenpäin.
...
Tyrwäällä Helmikuun 17
päiwänä 1906.
Teodor Rosila.
w. t. esimies.

Mahtoiko olla tämä Torran Erlandin ja kumppanien tiilitehdas sama kuin tuo Roismalan tiilitehdas? Sehän on loppunut 1911, joten voisi olla...

Mistä vielä voisi hakea tiilitehtaista juttua?
Elka - Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto
Uudemmista Tyrvään Sanomista. Niitä löytyy ainakin Sastamalan pääkirjastosta. Joka toinen keskiviikko on paikalla sukututkijoita, joilta voi kysyä myös apua etsintään.
Mitähän niitä sitten vielä olisi?