Jonas Tunströmin muuttokirja

Jotta asiat ovat varmoja ja vielä tarkistettuja ilman että tulee tehtyä vääriä johtopäätöksiä, halusin vielä tarkistaa kaksi asiaa Jonaksen Tampereelle muutosta.

Ensin kävin Genoksen kimppuun. Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löytyy vanhat Genos-lehdet siistitti sidottuina mikrofilmilukusalista. Uudemmat, joita ei ole sidottu on koteloissa ja uudet sitten taas luettavina kaikille. Halusin nähdä 1955 vuoden Genoksen, jossa on Kirsti Arajärven kirjoitus. Eli edellisen ohjeen mukaan hakemaan Astiasta. Sieltä ei lehtiä löytynyt, joten vapaahaulla tilaamaan Genos 1955, XXIV:1. Nämä tiedot löysin aikaisemmalla pikavisiitilla työntekijän avulla kortistosta. Ja hetkeä myöhemmin kirja oli pöydällä.

Luin artikkelin, josta ei pettymyksekseni löytynyt halaistua sanaa Jonaksesta. Mutta artikkeli oli muuten mielenkiintoinen. Artikkeli käsitti Tampereelle muuttaneita henkilöitä Tampereen alkuvuosina. Siinä oli lueteltu monia henkilöitä jotka olivat eri ammattien edustajia ja eri puolilta Suomea muuttivat, kuka mistäkin syystä Tampereelle. Artikkelin sain kuvata, joten voin tavata sitä sitten vielä kotonakin.

Genos 1955 s. 33-41. Kuvattu HMA luvalla.

Ja kun tämä ei tuottanut tulosta ja aikaa oli, päätin katsoa Tampereen muuttokirjoja mikrofilmiltä. TK637 koneeseen ja selaamaan. Aikani rullattuani löysin tuttuja nimiä rippikirjoista ja puf, siinä oli Jonas Tunström!

Siitä kipikapi kysymään miten saisin kyseisen kuvan paperille tai ... niin ehkä tikulle jos se olisi ollut mukana. Eikun rulla kasaan ja toiselle koneelle, jossa oli ohjeet vieressä miten konetta käytetään. Rulla koneeseen ja hetken matkaa rullattuani tajuan että tuohan on nurinpäin. Nauroin että juu, olen minä ennenkin näitä käyttänyt, mutta innoissani en heti muistanut tarkistaa. Eikun uudestaan ja armotonta kelausta rullan loppuosaan josta Jonas taas löytyi. Yhtä nappia painamalla kuva tulostui mustavalkoisena paperille. Vaikka teksti näkyi kokonaan otin vielä toisen kopion, jossa teksti näkyy paremmin keskellä. Mahtavaa! Näin siinä lukee:

"Utgående Attest för år 1810 No 3.
Pappermakare valssaren Jonas Tunström född i Up-
sala stift Belinge sockn den 15n Decem: år 1759, flyttar
nu med des dotter Maria till Tammerfors stad Papper
Bruk des dotter som följar sin far ha född den 28 Junii
år 1795 upå(?) såsom des lässedel utvisar son Tunström
som under en [lukutaidosta ]
hinderlös nyttjat salinghet(?) med han-
ne hustru Chatarina Gustafsdr...
... des dotter Maria som haft
smitt Koppor. attesterar af Lundo Sockn Brun-
kala No 9n Martii 1810"

HMA, TK637, Tampereen muuttokirjat 1777-1817

Nyt on siis mustaa valkoisella. Ja seuraava askel onkin Ruotsin arkistot, jotka ovat netissä, niin kuin aikaisemmin arvelinkin. Sitä ennen pitää vain tehdä muutama asia.  Jännää...

Greta Matintyttären perukirja

Kun muutama vuosi sitten kävin perukirja-kurssia Vanajaveden opistossa etsin suvun henkilöä, jonka perukirja olisi saatavilla Hämeenlinnan maakunta-arkistosta. Ilokseni löysinkin mielenkiintoisen henkilön Margareta Matintyttären, jonka esi-isät ja jälkipolvet löytyivät Tampereen lähialueelta. Mutta nyt Margaretan eli Gretan pariin.

Greta tuli Ikaalisiin Hämeenkyröstä 26.8.1806. Aikani haettuani muuttokirjaa luovutin hakemasta. Ja lopuksi hyvä niin, sillä sitä ei ole. Sillä vuosia myöhemmin kun Gretan vanhemmat ja sisarukset selvisivät minulle, löysin myös maininnan Hämeenkyrön Kostulan Påussan Mäntylän kohdalta "pig Greta Mattsdotter till Ikalis utan attest".  

Greta muutti Ikaalisiin Kilvakkalan kylään Suuriniemen taloon. Taloa isännöi Maria Antintytär, jonka mies Heikki Erkinpoika oli kuollut 1801. Heikin vanhemmat elivät syytingissä talossa.  Greta ja talon poika Isak Heikinpoika on merkitty mieheksi ja vaimoksi, mutta vihkiaikaa en ole useasta yrityksestäni huolimatta löytänyt. Jonain päivänä....

* Lisätty: SSHY:n vapaalla puolella oleva rippikirja löytyy myös, jos sitä haluaa katsoa.

Greta ja Isak ryhtyivät Suuriniemen talollisiksi. Heidän ensimmäinen lapsensa Kaisa Maria (Catharina Maria) syntyi 1.10.1806 Ikaalisissa. Hänen kummeinaan olivat äidin veli vaimonsa kanssa. Seuraava lapsi Anna Stina  syntyi 30.9.1809 ja kummeiksi tulivat naapurit Johan Pukarolampi, vaimonsa Brita ja tytär Walborg. Seuraavaksi syntyi poika Isaak 22.1.1812. Hänellä oli kummeina myös naapuri Johan Pukarolampi, vaimonsa Brita, poikansa Johan ja Isä Isakin isosisko Kaisa Heikintytär, joka asui Suuriniemessä miehensä pitäjänräätäli Hans Hoffmanin kanssa. Neljäs ja viimeinen lapsi Juho Kustaa (Johan Gustaf) syntyi 30.5.1816. Lieneekö ollut papin virhe vai missä kohtaa on sekoitettu (vai minulla väärin), mutta syntyneiden luettelossa Juho Kustaa mainitaan Tapialan lapsena. Siellä on ollut melkein saman niminen isäntäpari, mutta Isakin ja Gretan poikana hänet mainitaan rippikirjassa. 

Syytä eivät rippikirjat kerro, ehkä jotkin muut dokumentit joita en ole vielä lukenut, mutta lapsista Kaisa Maria ja Isak otettiin kasvattilapsiksi Gretan veljen luokse 1815. He tulivat takaisin Suuriniemeen n. 1821. Tarkkaa selkoa vuosiluvusta en saa. Tarkempia tietoja Suuriniemen talosta ja taloudenhoidosta en ole ehtinyt vielä selvittämään, mutta jonain päivänä...

Isak Heikinpoika kuoli 6.1.1837 Ikaalisten Kilvakkalan kylässä Suuriniemessä. Hänen perukirjaansa en ole löytänyt. Mielenkiintoinen yhteensattuma on että kaksi päivää myöhemmin Kaisa Maria sai tyttären Maria Sophian ollessaan Porissa piikomassa. Greta kuitenkin eli vielä 10 vuotta leskenä Suuriniemessä. Kaisa Maria asettui Suuriniemeen tyttärensä kanssa ja mitä ilmeisimmin hoiti äitiään loppuun asti. Muut sisarukset lähtivät muualle.

Greta Matintytär kuoli 30.1.1847 Ikaalisissa Kilvakkalan kylässä Jyllin ruodussa olevassa Suuriniemen talossa. Perukirjoitus toimitettiin 13.4.1847. Kirjoituksen tekivät kirkon kuudennusmies Elias Mikonpoika Turkki Ikaalisten kirkonkylästä ja talonpoika Isakki Pukarolammi Kilvakkalan kylästä. Perillisistä paikalla oli vain tytär Kaisa, eikä poikien olinpaikkaa edes tiedetty. Tytär Anna Stina oli naimisissa Heittolan kylästä olevan torppari Mikko Lähteenkorvan kanssa. Greta oli tehnyt Kaisan hyväksi suullisen testamentin, joten Kaisa toimi pesänhaltijana.

Greta jätti jälkeensä asumuksista ja ulkorakennuksista vanhan asumuspirtin, kaksi aittaa, navetan, tallin ladon kanssa, kotan, riihen ja lantakehän. Rautatavaroita olivat suitset, viikate, sirppi, kirves, vanha pata, vasara ja hohtimet. Puutavaroita oli mm. heloitettu kirstu, kaksi vanhaa tiinua, leili, vesiamme, tuoppi, pöytä, kaksi tuolia, vanha kapan mitta, makuusija ja vati. Pito- ja petivaatteita oli mm. parkumi mekko, sarka tröijy, täkki, lampaannahka välly, lakana, tyyny, nauhallinen myssy, silkkiliina ja kaksi vanhaa liinaa. Sekalaista tavaraa oli virsikirja, rukki ja puntari. Koko pesän arvo oli 14 ruplaa 85 kopeekkaa. Pesästä vähennettiin pesän velka, kirjausmaksu, köyhille annettava raha, toimitusmiehen palkka, lunastusmaksu, arviomiesten palkat ja kyytimaksut jotka olivat 3 ruplaa 21 kopeekkaa. 

"Sitten pesän jako piti toimitettaman: mutta koska kukaan perillisistä ei ole paikalla paitsi tytär Kaisa, vaikka on asiaankuuluvasti tiedotettu toimituksesta laillisena aikana ja osan perillisistä oleskelupaikka täysin tuntematon, samoin yllämainittu perillinen, Kaisa muistutti että hän, täällä pidetyillä Syys Käräjillä viimeksielettynä vuonna, on valvonut vainajan suullisesti hänelle antaman Testamentin, josta johtuen asia jätettiin lepäämään kunnes lisä selvitys voidaan toimittaa."

Kaisa ilmoitti olevansa tyytyväinen päätökseen ja vahvisti valan velvoituksella ilmoituksen todeksi ja kuittasi puumerkillään perukirjan.

Lopuksi toimitusmies ja uskotut miehet allekirjoittivat perukirjan puumerkeillään.

Mistä perukirja löytyy?

Perukirjaa etsiessä tarvitaan vainajan nimi, kuolinaika ja  kuolinpaikka. Mielellään vielä seurakunta johon vainaja on kuulunut.

Greta Matintytär oli kuollessaan Ikaalisten pitäjästä, joten selvitin ensin että Ikaalinen kuului Ikaalisten käräjäkuntaan. Käräjäkunta taasen kuului Ylä-Satakunnan yliseen tuomiokuntaan. Joten lähdeviitteinä tähän perukirjaan on:

HMA, Ylä-Satakunnan ylinen tuomiokunta, Ikaalisten käräjäkunta,
EC:7 perukirjat 1847-1847 n:o 40 s. 475

Muita perukirjoja joita olen etsinyt olen löytänyt useista eri paikoista. Jos leski on vihitty uudelleen on perukirjoitus tehty ennen vihkimistä. Tällöin perukirja saattaa löytyä tuomiokunnan sijaan seurakunnan arkistosta. 

Henkilö jonka perukirja on tehty 40 vuotta mutta yli 25 vuotta sitten pitäisi löytyä käräjäoikeudesta. Tampereelta sellainen löytyi kaupungin arkistosta, josta löytyy jonkin verran vanhempiakin perukirjoja.

Alle 25 vuotta vanhat perukirjat ovat verovirastossa. Niiden saaminen onnistuu, mutta tiedot ovat salassapidettäviä.

Paras tapa oppia hakemaan perukirjoja ja niiden tulkitsemista on käydä aiheesta sukututkimuskurssi. Ilman sitä en olisi oppinut hyödyntämään niiden tarjoamaa tietoa.

Maataloustiedustelu

Hämeenlinnan Maakunta-arkistoon siirrettiin keväällä materiaalia Helsingistä. Kevään sukututkimusillassa Hämeenlinnan Sukututkimusseuran puheenjohtaja Mervi Lampi kertoi mitä kaikkea tänne siirretään. Yksi arkisto on maataloustiedustelut joita tehtiin useina vuosina. Ja pitihän niitä sitten päästä katsomaan. Vähän erilaista materiaalia välillä.

Eikun tiskille, lupalapun täyttö ja perusteluina isoisän ja mummon maatilan tietojen katselu.

Aineisto: 

Maataloushallitus, (Yleisten maatalouslakentojen alkuaineisto,) Maataloustiedustelu 1929-30,

Turun ja porin lääni, Kiikka Ha 704

Ajattelin aloittaa varmasta vuodesta. Ja lupa heltisi heti tiskillä. En juuri muuta ehtinyt kuin koneeni virittää kun eteeni tuli kotelollinen Kiikan lomakkeita. koska materiaali on näinkin uutta en saanut valokuvata. Pöh.

Lomakkeet oli jaoteltu tilan koon mukaan. Muutamaa isompaa tilallista vilkaisin jotta pysytin vertaamaan tietoja ja määriä joita lomakkeissa kerrottiin. Ja viimein osui käteeni lomake jossa komeili sukunimi Sato.

Lomake oli kaksipuoleinen valmiiksi painettu, johon haltija tai tietojen kerääjä oli kirjannut tiedot. Tietoja oli monenlaisia. Lomake alkoi perustiedoilla viljelmästä:

Tiedustelupiiri Teukkulan       Viljelmän juokseva numero: 25

Yleinen Maataloustiedustelu vv. 1929-30

Tiedot: Sato     -nimiseltä viljelmältä 1)

Kilpijoen kylässä, Kiikan kunnassa, Turun ja Porin läänissä.

Its. Viljelmän laatu 2): 25 päivä Lokakuuta 1919 itsenäistynyt torppa

Viljelmän haltijan nimi 3): Herman Sato

Viljelmän haltijan ammatti 4): Maanviljeliä

Eli tästä sain päivämäärän jolloin torppa on ostettu omaksi! Yllättäviä tietoja voi tulla vaikka mistä vastaan. Ja juu, "Maanviljeliä..."

En ala luettelemaan mitä kaikkia tietoja kirjasin, mutta listaan otsikot. Ne kertovat mitä tietoja näistä saa:

- Viljelmän omassa nautinnassa olevat tilusalat.
- Puu- ja kasvitarha.
- Uudisviljelykset.
- Luonnonniityt.
- Maidon, voin ja munain tuotanto.
- Salaojitus.
- Lannanhoito.
- Väkilannotteiden ja maanparannusaineiden käyttö.
- Peltoalan käyttö kesällä 1929  (tuleentuneena korjattavaksi ja mitä oli viljelty, heinällä rehuksi korjattuna, laitumena, vihantarehulla, juurikasveilla, perunalla, pellavalla, muilla kasveilla, muu peltoala ja koko peltoala)

- Kotieläimet 1.9.1929 ja 1.1.1930

- Maatalouskoneita

Ja lopuksi "Annetut tiedot vakuuttavat oikeiksi Herman Sato, Viljelmän haltija ja K. Tanni, Tietojen kerääjä." Molemmat allekirjoituksillaan.

Tämä aineisto antoi uutta tietoa, sekä tietoa mitä kaikkea tilalla viljeltiin, sekä elikoiden määrästä. Mummon yksi kana oli ehkä enemmän surullinen kuin se maatalouskone, joka oli käsivarainen Lakta-merkkinen separaattori. Ennen tätä en tiennyt mitä kaikkea tilalla oli viljelty. Tämän aineiston lukeminen ja siihen sitten päälle tuo kansanrunousarkiston materiaali niin pientilallisen arki alkoi hahmottumaan. Suosittelen aineistoon tutustumista.