Hilda Henrika löytyi vierasseurakuntalaisista

Tilasin aikoja sitten virkatodistuksen jossa kerrottiin että Hilda Henrika Tamminen on syntynyt 18.9.1881 Huittisissa. Silmät sikkurassa olen selannut syntyneitten luetteloa löytämättä Hildaa. No sitten tarkistin Kauvatsan syntyneet, tuloksetta. Alastaron syntyneet, tuloksetta. Vampulakin meni, tuloksetta. Keikyän syntyneitä ei ole digitoituna, joten ajattelin odottaa niitä.
Kunnes SSHY:n Huittisten kirjalistaa aikani tuijotettuani tajusin että siinä on myös vierasseurakuntalaiset-kirja. Voisko? Olisko? No eikun tarkistamaan!
ja Bingo!

"September den 18 föddes och den 25 ?? döptes f.d.
drengen Johan Johanssons och des hu Karolina Wilhna
Karlsdr barn       Hilda Henrika
Faddrar: Kanala Jumfrufina torp. Johan Johansson
med hu Mariana Karlsdr. af. F. W. Mannelin f.s. Sne adj.
(Hjonelaget ifrån Kakskerta)

Kakskerta! Herttinen! Tämä tuli kyllä ihan puskista! Mutta mitä vaan voi odottaa kun väki on ollut kovin liikkuvaista.

Ja sieltähän heidät löytyi! Isä Johan Johansson Tamminen (s. 19.8.1849 Somerniemi) ja äiti Karolina Vilhelmina Karlsdotter Tamminen (S. 21.3.1851 Huittinen, k. 6.12.1928 Huittinen Iso-Käki)

 Lapset:1. Johanna Vilhelmina, s. 3.11.1873 Kakskerta, k. 16.8.1875 Kakskerta.
2. Emerentia Vilhelmina Tamminen, s. 30.1.1876 Prunkkala
3. Emma Maria Tamminen, s. 14.12.1877 Huittinen, k. 4.1.1893 Huittinen Äetsä.
4. Ida Sofia Tamminen, s. 5.11.1879 Huittinen. afg: Turkuun 25.5.1901 nro 23/ 1901
5. Hilda Henriika Vuorinen o.s. Tamminen, s. 18.9.1881 Huittinen, k. 16.2.1917 Tampere
6. Johan Evert Tamminen, s. 10.12.1883 Kakskerta, k. 20.5.1906 Huittinen Potila
7. Frans Vihtori Tamminen, s. 29.4.1886 Kakskerta
8. Kaarle Oskari Tamminen, s. 19.1.1889 Huittinen, k. 26.6.1953 Kiikka
9. Selma Karolina Tamminen, s. 5.6.1891 Huittinen, k. 16.10.1913 Huittinen Äetsä Horo
10. Lempi Maria Tamminen, s. 13.3.1894 Huittinen, k. 1.3.1916 Huittinen Äetsä Horo.

Isä-Johanin tiedot tyssäsivät Kakskertaan, sillä Somerniemen tiedot ovat palaneet. Mutta äiti-Karoliina Wilhelminan tietoja löytyikin sitten rutkasti. Varsinkin kun hänen äidin äitinsä oli Tyrväältä....

Mitäkö opin? Tarkista kaikki mahdolliset kirjat, sillä kyllä se tieto siellä jossain on. Vierasseurakuntalaiset-kirjasta löytyy vihittyjä, kastettuja ja kuolleita, joten ne kannattaa katsoa!

Lähteet:
Huittisten, Keikyän ja Kakskerran seurakuntien kirjat.
Virkatodistus Huittisten seurakunnasta, josta sain Hildan, hänen puolisonsa Vihtorin ja lasten syntymäajat.

Ridderbecin vanhemmat Jöran ja Maria

Johan Jöransson Ridderbeckin vanhemmat ovat tosiaankin onnistuneet olemaan minulta piilossa vuosikaudet. Aika monet muutkin ovat heitä etsineet ja lienee jotkut muutkin heidät löytäneet. Minulle heidän löytämisensä oli isojen aplodien ja suuren huokauksen paikka. Vaikka Tyrvään tietoja olen pyöritellyt vuosikaudet, rippikirjoja selannut niin että teksti on minulle selkeämpää kuin oma käsin kirjoittamani teksti, siitä huolimatta ei haaviini jäänyt yhtän sopivaa Jörania. Kunnes.

Kirjasin Lousajasta räätäli Johan Grönlundin tietoja ja lähdin seuraamaan hänen vaimonsa Anna Jöransdotterin polkua sillä muutot oli merkitty rippikirjoihin. Tein tarkistusta ihan rutiininomaisesti toiveena löytää vanhemmat, jotka kirjata. 1760 rippikirjassa (Liuhala s. 166) Annan isäksi on merkitty sotilas Jöran Kaukström, joka on kuollut 10.6.1762. Äiti Maria Jöransdotter on myös kuollut 10.1.1764 ja syntymävuosi 1712 vain on merkitty. ja kun on kerran sotilas niin katsoin Liuhalasta edellisestä rippikirjasta (1753-1758), josta Liuhala Rekola löytyy sotilas Jöran Caukström.

Tässä kohtaa katsoin toisen kerran, kolmannen.... sadannen kerran että Annan veli Johan on syntynyt 1739. ja merkitty että on Knutilassa. Siis 1753-1758 rippikirjan aikana, 1753-54 ei ole rippikirjamerkintöjä kun vasta 1755 on päässyt ripille (mitä ilmeisemmin) ja 1758 lienee lähtenyt Knuutilaan. Veli Jacob on samoin merkitty "hos Knutila". Kumpaakaan en Knutilasta löytänyt mutta tässä kohdassa, pari yötä mietittyäni kirjoitin suku.genealogia.fi keskustelufoorumiin kysymyksen. Ja jo samana iltana Henrik Impola vahvisti oletukseni! Voi tätä onnen määrää! Hän samalla vahvisti Jacob-veljen lähtenen Tyrväältä 1763. Ja että Thomas oli sittemmin Marttilan kylässä räätälinä nimellä Bergqvist.

Joten sain kasaan seuraavan perheen:
Tyrvään Kaukolan sotilas Everstiluutnantin komppaniassa nro 91 Jöran Johansson Caukström s. 1712, k. 10.6.1762 Tyrvää Liuhala.
Vaimo Maria Jöransdotter s. 1713, k. 10.1.1764 Tyrvää Liuhala.
Johan Jöransson Caukström Ridderbeck s. 1739 Tyrvää, k. 13.7.1790 Koivisto
Mathias Jöransson Caukström s. 22.1.1742 Tyrvää Liuhala
Jacob Jöransson Caukström s. 2.7.1746 Tyrvää Liuhala
Anna Jöransdotter Caukström s. 16.10.1749 Tyrvää Liuhala, k. 3.2.1809 Tyrvää. Puoliso Johan Grönlund s. 1750, k. 13.1.1793 Tyrvää Pappila. Puoliso Thomas Andersson Harsu Junnila s. 23.10.1742 Tyrvää Kaltsila, k. 30.3.1809 Tyrvää.
Michel Jöransson Caukström s. 15.8.1752 Tyrvää Liuhala
Thomas Jöransson Caukström Bergqvist s. 18.12.1755 Tyrvää Liuhala, k. 17.1.1809 Tyrvää Marttila. Räätäli. Puoliso Caisa Michelsdotter s. 10.9.1758 k. 7.4.1809 Tyrvää Marttila.

Sotilasrullista käy ilmi että Jöran on rekrytoitu 1740.
Porin läänin jalkaväkirykmentin luettelo 1743, pääkatselmusluettelo:
(Ruodun numero) 91 Jöran Johansson Kaukström 24 (v vanha) 3 (palvelusvuosia) [Tekstiä jossa ilmeisesti kerrotaan varusteista?]

Toukokuussa 1749 on seuraava katselmus, jossa Jöran Kaukström on mukana. Kesäkuussa Jöran on mukana listalla:
Porin läänin jalkaväkirykmentti Luetteloita, 1743-1762
1749 BESIKTNINGS OCH BRÖDMÖNSTRINGS RULLOR, Commenderade på Fästnings arbete
Eli komennettu  linnoitustöihin. Ilmeisesti Viaporiin?

7.3.1758 on pidetty Porin jalkaväkirykmentin pääkatselmus, jossa Sanotaan seuraavaa:
347 (komppania) 91 (ruotu) Laukula Jöran Johansson Kaukström 38 (ikä) 17 (palvelusvuodet) B:borg lähn (Porin läänissä syntynyt) gift (naimisissa).

26.2.1762 pidetyssä pääkatselmuksessa todetaan muuten samat mutta ikä on 42 v ja palvelusvuosiakin jo kertynyt 21.

2.5.1768 pääkatselmus olikin sitten runsassanaisempi. Ja kultaakin kallimpi:
"347 (komppania) 91 (ruotu) Kaukola. Carl Jacobsson Kaukström död dn 30 Aug 1740. I stället antagen dn 16 December samma år Jöran Johansson Kaukström, som fåt afskend med Besichtning munsteringen dn 26 Febr 1762 antagen. dn 17 Martii samma år Mats Thomasson Kaukström död dn 12 Januarii 1765. Dn 15 Maii 1767 antagen Simon Eliasson Lax. "

Eli vahvistus palvelukseen astumisesta 16.12.1740. Jee! Ja eron palveluksesta hän sai 26.2.1762. Kovin kauvaa ei hän eläkepäivistä ehtinyt nauttia sillä kuolema tuli jo kesällä.

Sitä ollaan arveltu että Jöran olisi tullut muualta Tyrväälle. Minun veikkaus on että hän oli kuitenkin lähialueelta, sillä hänet samantein pitäjään tullessaan otetaan sotilaaksi. Hänen vanhin poikansa, tämä esi-isäni Johan, meni Kiikan rajan vieressä olevaan Ritalaan rakuunaksi, joten ei hänkään kovin kauvas lähtenyt. Mitä sitten sotimaan Kustaan sodassa...

Seuraava arvoitus onkin sitten Jöranin ja Marian syntymäpaikat, mutta ne eivät taida selvitäkään.

Lähteet:
Tyrvään ja Kiikan kirkonkirjat
Porin läänin jalkaväkirykmentin asiakirjat SSHY:n kuvatietokannassa. Vaatii jäsenyyttä.

Huono vuosi tulossa näemmä

Tästä vuodesta on tulossa huono. Sen voin sanoa jo nyt vaikka vasta olemme tätä vuotta nähneet vasta vajaat neljä kuukautta. Tänä aikan on jo viisi hyvää tuttua tai läheistä ihmistä vaihtanut hiippakuntaa. Jos joskus on meikäläinenkin hiljaa, niin nämä jatkuvat, yllättävät ilmoitukset kyllä saavat hiljaiseksi. En unohtanut myöskään että isäni kuolemasta tuli kuusi vuotta alkukuusta. Tai rakkaan serkkuni kuolemasta viisi vuotta. Anopinkin kuolemasta on jo kaksi vuotta. Surullista aikaa.

Terveisiä sinne taivaalliseen laulukuoroon! Jokainen vuorollaan...

	Tänäpänä minä, huomenna sinä hautan kanetan 1834
	Kylä peräsänin tulet wielä pikemin kos lulete w1834

Kuvassa Sastamalan Pyhän Marian ruumispaarit.

Rakuuna Johan Ridderbeckin lapset

Johan Jöransson Ridderbeck löytyi aika aikaisessa vaiheessa esivanhemmakseni, mutta tutkimus tyssäsi häneen. Otetaanpa tänään kertaus Johan Jöransson Ridderbeckin jälkipolvista ja jatkan sitten Johanin viimeinkin löytyneistä vanhemmista.

Johan Jöransson on merkitty rippikirjoissa syntyneeksi 1739 ja sotilasrullissa paikaksi on mainittu Tyrvää. Syntyneistä ei Johania suuretsinnöistä huolimatta ole löytynyt. Kiikan kirkonkirjassa Johan näkyy ensimmäisen kerran 1762 Kiikan Ritalan rakuunana. vaimo Maria Johansdotter mainitaan tarkalla syntymäajalla 3.2.1732. Hän on syntynyt Tyrvään Näntölän Knuutilla, jossa heidät myös vihittiin 14.3.1762. Tällöin Johan on jo Ritalan rakuuna.

Johan oli Porin henkirakuunarykmentin kevyt jalkaväkipataljoonan everstiluutnantin komppanian rakuuna numerolla 104. Johan oli n. 160 cm pitkä. Hänellä oli hevosena 1775 pääkatselmusrullan mukaan musta vallakka, joka oli 20 vuotta vanha. 1785 katselmuksessa mainitaan on jo toinen hevonen, joka oli 13.10.1779 palvelukseen otettu 10-vuotias musta uros.

Johan Jöransson osallistui Kustaan sotaan, jossa 13.7.1790 käytiin Koiviston taistelu. Siellä venäläiset ottivat panttivangeiksi sotilaita ja Johan oli yksi niistä. Hänestä ei tiedetä tämän jälkeen.

Ritalaan tuli uusi rakuuna, jolloin leski, Maria muutti Tyrväälle Marttilan kylään, jossa hän kuoli  22.1.1804.

The New York Public Library, digital collections
http://digitalcollections.nypl.org

Sitten katsaus pariskunnan lapsiin.

Ridderbeckin ensimmäinen lapsi Maria Johansdotter syntyi 4.7.1762 Kiikan Ritalassa. Kummeina hänellä olivat Ritalasta leskirouva, majurska Margareta von Bleke, Mademoiselle Sophia Finne, Näntölän Knuutin isäntä Anders Knuuti ja Persson isäntä Johan Perso.  Persolla oli äiti Marian sisko Walborg Johansdotter emäntänä, joten se selittää tämän yhteyden Person taloon.

Maria meni naimisiin Ruotsilan rakuunan Michel Michelsson Rothin (s. 24.9.1755 Karkku Nohkua, k. 1790) kanssa 24.5.1778. He asuivat Ruotsilan rakuunatorpassa ja saivat neljä lasta Caisa (s. 2.9.1779, k. 19.8.1857 Somero) , Maria (s. 26.12.1782, k.?), Lisa (s. 28.10.1785, k. 11.6.1867 Kiikka Leikkuu) ja Johannes (s. 25.10.1788, k. 15.12.1879 Kiikoinen). Michel Rothin kaaduttua 1790, leski Maria meni naimisiin Haapaniemen Kokon leski-isännän Matts Johanssonin kanssa 2.4.1804. Matts kuoli 17.12.1828 ja Maria 5.1.1829. Molemmilla kuolinsyynä vanhuuden heikkous.

Marian ja Michel Rothin lapsista Lisa meni naimisiin sotilaan Carl Fredric Borgin kanssa. Caisa mitä ilmeisemmin päätyi Somerolle (varmuutta ei ole mutta ei myöskään kumottua tietoa). Johannes päätyi torppariksi vaimonsa Maria Michelsdotterin (s. 28.11.1784 Kiikka Vehkakoski, k. 2.5.1854 Kiikka) kanssa Kiikan Leikkuun Koivulaan. He saivat neljä lasta, joista Maria Johansdotter (s. 1.4.1819 Kiikka Leikkuu, k. 21.4.1906 Kiikka) meni naimisiin Setälän Anders Anderssonin (s. 19.9.1819 Kiikka Leikkuu, k. 20.8.1896 Kiikka Leikkuu) kanssa saaden kahdeksan lasta. Heistä kolmen (Anders, Johan Victor ja Maja Stina) jälkipolvia olen kirjannut. Maria-tyttärestä ei ole mitään tietoa 1809 päättyvän rippikirjan jälkeen.

Ridderbeckin toinen lapsi Caisa Johansdotter syntyi 5.11.1764. Kummeina olivat vänrikki herra Gustaf Köhler, kornetti Henric Carl G. Tollet, Mademoiselle v. Kühler ja neiti (jungfru) Caisa M. Tollet (Catharina Margareta).

Caisa Johansdotter meni naimisiin Kiikan Hykkerlän Tipilästä kotoisin olevan räätäli Abraham Mattsson Fagerstömin (s. 6.10.1762, k. 12.6.1825 Kiikka Hykkerlä) kanssa. He saivat kuusi lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Poika Johan Abrahamsson (s. 24.7.1791 Kiikka Hykkerlä, k. 14.3.1865 Kiikoinen) sai kaksi lasta vaimonsa Maria Ericsdotter (s. 25.1.1798 Kiikoinen, k. 26.4.1868 Kiikoinen) kanssa. Heidän tyttärensä Maria Johandotter (s. 3.3.1821 Kiikka Hykkerlä, k. 6.6.1907 Kiikoinen) ja puolisonsa Anders Thomasson Kankaanhuhta (s. 27.11.1818 Kiikka Hykkerlä, k. 26.2.1902 Kiikoinen) saivatkin sitten jo yhdeksän lasta, joista vanhin, Antti (s. 5.4.1844) sai 12 lasta ja David (s. 28.9.1854) 11 lasta. Evert (s. 29.4.1860) meni naimisiin Kiikoisten Niemen leskiemännän Amanda Sofia Juhontytär (s. 1.7.1849 Tyrvää Kalliala, k. 28.6.1884 Kiikoinen) kanssa. heillä oli yksi yhteinen poika Evert Herman. Amandan isä oli Johan Vilhelm Haro (s. 16.9.1824 Tyrvää Kalliala, k. 19.5.1860 Kiikoinen), joka myi Haron talon ja muutti Kiikoisiin 1854.  Muista jälkipolvista ei ole minulla tietoa. Caisan ja Abrahamin pojan Johanin jälkeläisiä on siis paljon!

Caisan ja Abrahamin tytär Anna Catharina (s. 6.12.1796 Kiikka Hykkerlä, k. 12.3.1867 Kiikka Leikkuu) meni naimisiin Kiikan Ruotsilan torpparin Eric Ericsson Myllymäen (s. 25.1.1791 Kiikka, k. 16.7.1866 Kiikka Leikkuu) kanssa. He saivat viisi lasta, joista Catharina Elisabeth (s. 16.10.1821 Kiikka, k. 18.11.1903 Tyrvää) meni naimisiin entisen Keikon isännän, sittemmin Tanhuanpään torpparin Johan Gustaf Henricssonin (s. 9.9.1826 Tyrvää, k. 8.2.1907 Tyrvää) kanssa. He saivat neljä yhteistä lasta.

Anna Catharinan ja Eric Ericssonin kolmas lapsi, Johan Gustaf Ericsson (s. 10.5.1827 Kiikka, k. 27.10.1898 Kiikka Ruotsila) oli itsellisenä aluksi Kiikan Leikkuussa vaimonsa Maria Christina Johansdotterin (s. 17.5.1820 Tyrvää, k. 4.3.1890 Kiikka Leikkuu) kanssa. He saivat viisi lasta, joista kolme kuoli pienenä. Johanin jäädessä leskeksi, hän avioitui 18.5.1891 Kiikan Ruotsilaan itsellisnaisen Hilma Matintytär Ryttlinin (s. 20.5.1840 Kiikka) kanssa. Hilmalla oli kolme aviotonta poikaa, joista kaksi jäi asumaan äitinsä kanssa. Yhteisiä lapsia ei heillä ollut. Ruotsilassa Johan Gustafilla on sukunimi Kimppa.
Abrahamin ja Caisan lapsista Abraham ja Stina on vielä selvittämättä.

Ridderbeckin kolmas lapsi oli poika Johan Johansson, joka syntyi 2.5.1767 ja kuoli 8.9.1768. Hänen kummejaan olivat Herra Abraham Wanochius, isäntä Johan Perso, rouva majurska Margareta Elisabeth von Blek ja neito (mademoiselle) Sophia Finne. Kuolinsyytä ei Johanille ole mainittu.

Seuraavaksi syntyi kuolleena syntynyt lapsi 8.7.1770.

Ridderbeckin viides ja nuorin lapsista oli tytär Lisa Johansdotter, joka syntyi 15.11.1771. Hänen kummejaan olivat vanha rakuuna Henric Seidel. Torppari Johan Poussu vaimonsa Maria Ericsdotterin kanssa ja neito (mademoiselle) Sophia Finne.

Lisa Johansdotter meni naimisiin Väcktare Matts Johansson Weckmanin (s. 19.9.1754 Tyrvää, k. 6.12.1839 Tyrvää) kanssa 29.11.1793. He saivat kuusi lasta, joista kaksi kuoli pienenä. Tytär Maria Mattsdotter Weckman (s. 15.6.1798 Tyrvää, k. 28.12.1866 Tyrvää Marttila) mainitaan rippikirjassa vanhapiikana (ogift gumma) Tyrvään Marttilassa. Matts Mattsson (s. 24.4.1805 Tyrvää) värväytyi sotilaaksi 1839.  Stina Mattsdotter (s. 22.8.1795 Tyrvää) muutti Hämeenkyröön. Anna Mattsdotter  (s. 6.3.1808 Tyrvää, k. 18.7.1868 Tyrvää Roismala) vihittiin Christian Andersson Vilppalan, sittemmin Villenius (s. 17.10.1809 Tyrvää Roismala, k. 30.8.1860 Tyrvää Roismala) kanssa 13.6.1850. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainitsen että Christianin sisko oli Rudolf Koivun isoäiti, jonka luona hän vietti lapsuuttaan.

Vähän sekavaa, mutta lavea on suku. Ja kun jälkipolvia on tässä kirjattu, pyrin kirjoittamaan Johan Jöransson Ridderbecin vanhemmista seuraavaksi. Heti kun ehdin.

Lisätietoja
Kustaa III sodasta lisää mm.
Marko Tiainen,  Kunniallinen rauha horisontissa - kangastus vai fakta? Kustaan sodan rauhantekoon johtanut diplomaattinen prosessi 1788-1790, 2008 (pdf)

Lähteet:
Tyrvään ja Kiikan seurakuntien rippikirjat ja muut kirkonkirjat.
Sotilasrullat SSHY:n jäsensivuilla (vaatii kirjautumisen)

Elinkeinonharjoittajia ja käsityöläisiä vuonna 1907 Tampereella

Annelin ajatuksia -blogissa oli juttua lokakuussa Arkistolaitoksen Digitaaliarkiston uutuksista ja laitoin korvan taakse linkin elinkeinonharjoittajista ja teollisuuslaitoksista. Lokakuun jälkeen sinne on tullut lisää digitoituja vuosia, joten kannattaa tutustua! Tamperetta selatessani minua kiinnosti yhden sukulaisen työpaikka.

Lomakkeella on ilmoitettu tiedot Teollisuustilastoa varten, jonka valmistaa Teollisuushallitus Suomessa. Tämä lomake on täytetty vuonna 1907.
G. R. Grundströmin kassakaappitehdas sijaitsi Tampereen kaupungissa tontilla no 75, 16. kaupunginosassa. Tehtaan omistaja oli G. R. Pohjakoski (Grundström). Liikkeelle annettiin oikeudet harjoittaa liiketoimintaa 1891. Liike harjoittaa kassakaappiteollisuutta.Käytettyjen päivätöitten luku: 6000
Yhteensä maksettuja työpalkkoja: 19000
Työväestö
Alle 15 vuoden, miespuolet: 2
15 ja 18 vuoden välillä, miespuolet: 3
Yli 18 vuoden, miespuolet: 15
Summa, miespuolet: 20
Käytetyn mekaanisen liikevoiman laatu, koneitten lukumäärä ja voima hevosvoimissa:
1 Kahden hevoisvoimainen petroluumi moottori.
Kulutettujen raaka-aineitten laatu ja paljous. Niiden arvo markoissa.
Kotimaisia: Rautaa 20 000 kg. á 30 p 6000 Messinkiä Smk 2000 Puuta 15000 mk Liitua 20 000 kg á 7 p. 1400 Valurautaa 4000 kg á 50 2000 Smk. 12 900
Ulkomaisia: Rautalevyjä 15 000 kg á 40. 6000 Lukkoja 180 kpl á 23:- 4 140 Arvoisia Smk. 1000 Wiittiä ja ruuvia Smk. 3000 Smk. 14 140
Teokset, niiden eri lajit ja määrät: 180 kpl Kassakaappia
Teoksien bruttoarvo markoissa: 68 000

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=39334975

Koskesta voimaa -sivustolla kerrotaan 16. kaupunginosasta ja siellä toimineista yrityksistä. Grundströmistä siellä kerrotaan näin:

"Vellamonkadun loppupäässä toimi G. B. Grundströmin Kassakaappitehdas Oy, joka 1930-luvulla muutti nimensä Kaipio Oy:ksi. Yritys kasvoi voimakkaasti ja monipuolisti tuotantoaan 1930-luvulla; sen kassakaappi- ja autokoritehtaalla oli vuonna 1938 työntekijöitä jo 50."

Tarkempi osoite on Vellamonkatu 19.

Kirjassa "Työllisyys, työttömyys ja huolenpito: Yhteiskunta Tampereella 1928-1938" kerrotaan Tampereen teollisuudesta ja sieltä löytyy myös maininta Grundströmistä:

Grundströmin kassakaappitehdas tunnettiin 1930-luvun lopulla Kaipion kassakaappi- ja autonkoritehtaana.

Ja hakiessa Grundströmiä, törmäsin juna-harrastajien Resiina-sivulla Jorma Rauhalan kirjoittamaan tietoon:

"Käsin käännettäviä "mekaanisia" päätyovia valmisti aikoinaan alihankintana 60-luvulla tamperelainen firma Kaipio Oy. Kaipio Oy toimii edelleenkin, Kaso Oy on konsernin nimenä. Alunperin yhtiö oli G.R.Grundströmin Kassakaappitehdas Oy, perustettu 1891. Repertuaarissa on ollut esimerkiksi linja-autokorit (nokkabussit yms.) ja raitiomoottori- ja perävaunut Helsinkiin sekä Turkuun. Näitä valmistettiin 1930-luvulta lähtien 50-luvun alkuun saakka. Esim. Helsingin uusimmat kaksiakseliset moottorivaunut 50-luvulla valmisti Kaipio ja harrastajien antamana lempinimenä niille oli "panssarivaunu" tai "kassakaappi". Hienoja vaunuja, jotka olivat käytössä aivan 2-ax loppuun saakka 1975."

Yhtiö siis jatkoi toimintaansa Kaipio Oy:nä, kunnes vuonna 1978 Kaso Oy ostaa Kaipion koko osakekannan.

Grundströmin tuote-esitteitä löytyy Kansalliskirjaston pienpainatteista:
Lausuntoja G. R. Grundströmin kassakaappitehtaan teoksista
Hintaluettelo kassakaapeista
Hintaluettelo Valio kassakaapeista Priskurant över kassaskåpen Valio
G. R. Grundströmin kassakaappitehdas osakeyhtiö
G. R. Grundströmin kassakaappitehdas osakeyhtiö
Holvin-ovet
Kevyt arkistokaappi, Lätt arkivskåp

Ja tämän lisäksi löysin käsityöläisistä tutun nimen. Mutta se on toinen tarina se.

Aviottomista lapsukaisista ja äpäristä

Minulta kysytään välillä näistä isättömistä lapsukaisista ja mistä heidän isänsä saisi selvitettyä. Ja kun se aikakone makaa vielä suunnittelupöydällä, niin joudumme siihen asti pitäytymään spekuloinnissa ja mielellään siinä todistusaineistossa, mikä on käytettävissä. Aineistoa ovat siis seurakuntien syntyneitten luettelot, ripitettyjen luettelo, sekä rippikirja. Tuomiokirjoista löytyy ne tapaukset, joista on oikeudessa riidelty.

Isättömmiä eli "oäkta" eli äpäriä on joka suvussa. Varsinkin jos vähän enemmän katsoo niin ihan varmasti löytyy. Onneksi ei tänä päivänä enää näitä katsota ihmisen syntyperää ja säätyä, vaan ihmistä.

Pierre-Auguste Renoir: Äitiys (1886)
Lähde: Wikipedia

Me voimme ajatella yksinhuoltajan elämää 1700-1800-luvulla vain ja ainoastaan meidän oman aikamme arvioiden, moraalin ja kokemuksien kautta. Mutta kuitenkin kutakin aikaa pitäisi pystyä tarkastelemaan sen ajan lakien, moraalin, tilanteiden kautta. Ja se on vaikeaa. Jo viimeisen sadan vuoden aikana on yksinhuoltajien elämä muuttunut huomattavasti. Jo pelkkä äpärä-nimitys on muuttunut "aviottomaksi lapseksi". Nykyisille 70-90-vuotiaille kun puhuu äpäristä, he häpeävät ja kokevat ne aivan eri tavalla kuin nykyiset 20-40-vuotiaat, joista kaikki eivät edes halua naimisiin.

1700-1800-luvulla naisen oli hyvä mennä naimisiin turvatakseen elantonsa. Mutta sitten taas oli monia naisia, jotka hoitivat itse elantonsa itsellisenä. Nainen ei pystynyt vielä 1800-luvulla edustamaan itseään lain edessä, vaan siihen vaadittiin joku miespuolinen. Mutta muutenhan naiset omistivat ja tekivät melkein kaikkea mitä miehetkin. Melkein.

Nämä entisaikain äpärälasten äidit synnyttivät kuitenkin työvoimaa, jota tarvittiin pyörittämään silloista agraariyhteiskuntaa. Jokainen käsipari oli tervetullut ja tarpeellinen, sillä lapsia kuoli paljon. Silloin kun talossa oli paljon rahaa, silloin kyllä katsottiin, että kuka on laillinen perijä, mutta muuten nämä äpärälapset olivat tarpeellista työvoimaa siinä missä muutkin.
Sukututkija kokee harmillisena sen, että äpärälapsten isästä ei tahdo löytyä mitään tietoja, paitsi suurella onnella ja isolla tuurilla. Minulla, niinkuin kaikilla, on suvussaan näitä aviottomia ja onneksi ajat ovat muuttuneet että niitä ei enää hävetä! Veikkaanpa että presidentti Halosen esipolvista löytyneet aviottomat lapset edesauttoivat ihmisten asenteita. "Kun kerran pressallakin on ..."

Usein äpärälapsilla oli ikäeroakin, joka tarkoittaa ettei äiti kovin löyhämoraalinen ollut. Tiedän esimerkin ihan 1900-luvulta, jossa nainen synnnytti lähes joka vuosi lapsen ja antoi ne aina muille kasvatettavaksi ja huostaanotetuiksi. 70-vuotias mummeli tätä kertoi äidistään ja vielä silloin häntä itketti pelkästään se ajatus, että äiti oli vain tehnyt lapsia, mutta ei huolehtinut eikä välittänyt heistä. Hän arveli että hänellä on noin 15 sisarusta. Kukaan meistä ei voi moittia äitiä tietämättä syitä tapahtuneeseen. Saati sitten että tämä olisi tapahtnut 300 vuotta sitten.

Pappi piti salaisen ripin "hemlig skriftemål för lönskalage..." ja olisiko pappi tiennyt kuka lapsen isä oli. Ehkä. Ei tietenkään aina. Sitten oli nämä tavalliset ripit "1sta resan lönskalage", joissa myös pappi nuhteli asianomaista. Näin myös todistajien kera tapahtuneen nuhtelun. Todistajat olivat kanttori, lukkari tai kirkonisäntä. Lopuksi joutui maksamaan vielä kirkonkassaan sakkoja. Oli sitten 1. tai 5. kerta, summa oli sama.

Yhden sukuhaarani tutkimus oli päättynyt siihen kun vastaan tuli avioton lapsi. Hänellä oli myös epäselvyyttä syntymäajassa, joka oli vaihtunut melkein joka kerta rippikirjan sivulta toiselle siirryttäessä. Sitkeys palkittiin siinäkin ja niin vain Jussin vanhemmat löytyivät! Vahvistus isälle löytyi ripitetyistä, jossa molemmat vanhemmat olivat käyneet papin luona salaisessa ripissä. Niin salainen se oli että salaisuus kesti 200 vuotta. Löytö oli kuitenkin minulle merkittävä, sillä sukupolvet jatkuivat siitä eteenpäin aika pitkälle. Piian ja isännän suhde ei liene ollut mieleen perillisille, sillä isännän kuoltua piika ja lapsi lähtivät rippikirjan sivuilta nopeasti. Eli tämä on se tuttu tarina!

Lisää voi lukea Tiina Miettisen väitöskirjasta: "Ihanteista irrallaan - Hämeen maaseudun nainen osana perhettä ja asiakirjoja 1600-luvun alusta 1800-luvun alkuun". Tuosta on hyvä aloittaa!

Maalari Kalle Kallelainen

Tyrväällä vaikutti maalari ja kukkakauppias Kalle Kallelainen, josta vieläkin keskusteltiin mm. Facebookin Wanhaa Tyrwäätä -ryhmässä. Koska mies ei ollut tuttu, lähdin selvittämään mitä tietoja hänestä löydän. Kommentteja ja muisteluita saa oikein mielellään lisätä kommentiksi! Ne ovat enemmän kuin tervetulleita! 

Karl Anton Ståhlström (s. 11.7.1825 Turku, k. 29.5.1870 Tyrvää Marttilan kylä) tuli Tyrväälle Turusta 1856 ja meni naimisiin Stormin talon tyttären Carolina Wilhelmina Heikintytär (s. 21.9.1833 Tyrvää Stormi, k. 10.12.1866 Tyrvää Marttila) kanssa 29.5.1856. Karl Anton mainitaan entiseksi kirjanpitäjäksi. He muuttivat 1862 Marttilan kylään, jossa avasivat kauppapuodin saatuaan luvan 12.12.1862. Karl Antonia tituleerattiin tällöin maakauppiaaksi.

19.12.1859 oli keisari vahvistanut lain, jolla maaseudulle kauppapuotien perustaminen tuli mahdolliseksi. Sitä ennen maaseudulla saatiin järjestää markkinoita ja kaupitella "pellon, niityn, ryyti- ja puutarhamaan tuotteita, karjanhoidon antimia, samoin kuin metsänriistaa, kalaa ja eläimiä sekä mitä koti- ja käsityönä voidaan tuottaa."  Jatkossakin järjestettiin markkinoita, jotka kestivät useamman päivän. Mutta tämän uuden lain myötä Marttilan kylään perustettiin useita kauppapuoteja.

Karl Anton Ståhlströmin isä oli Adolf Ståhlström (s. 26.7.1788 Turku, k. 27.12.1854 Turku) ja äiti Huittisista Albertina Fredrika Idman (s. 22.7.1799 Huittinen, k. 9.12.1831 Turku). Ja äidin suku on Idmaneja, jotka olivat Kivirannan ja Takkulan isäntiä. Albertinan isoisä oli Huittisten kirkkoherra Nils Danielinpoika Idman (s. 20.6.1680 Huittinen, k. 4.6.1750 Huittinen). Nilsistä suku jatkuu hänen äitinsä puolelta Takun sukuun ja isäpuoli oli Jacob Callia. Että ihan oli merkittävä suku kyseessä.

Karl Anton ja Carolina Wilhelmina saivat useita lapsia. Sofia Carolina (s. 6.3.1857), Hilma Aurora (s. 26.11.1858, k.  16.10.1862), Elina Augusta (s. 24.10.1860), Frans Ludvig (s. 1.4.1862, k. 5.10.1862), Frans Leonard Wilhelm (s. 15.11.1863, k. 16.9.1864), Adolf Garibaldi (s. 15.4.1865, k. 18.2.1868) ja Johanna (s. 10.12.1866, k. 10.12.1866). Carolina Wilhelmina kuoli samana päivänä kun nuorin lapsista syntyi ja kuoli myös. Kuolinsyynä oli keuhkosairaus.

Karl Anton meni uudelleen naimisiin  heti kun oli mahdollista, joten hänet vihittiin 2.6.1867 Tampereella syntyneen, mutta pienestä flikasta Tyrväällä asuneen Helena Josefina Hjortmanin (s. 23.7.1849 Tampere) kanssa. Helenan isä Werner Hjortman (s. 1.2.1824 Turku, k. 25.6.1863 Tyrvää) oli Turusta Tampereen kautta Tyrväälle tullut värjäri. Helenan äiti oli Helena Evantytär (s. 21.10.1824 Pirkkala). Isänsä jälkeen värjärin ammattia jatkoi Helenan veli Frans Verner Filemon (s. 16.2.1857 Tyrvää). Helenan sisko Maria Malvina Hjortman (s. 25.3.1853 Tyrvää, k. 1.6.1909 Tyrvää) oli Turussa talouskoulun johtajatar. Veli Johan Nikolai Hjortman, myöhemmin nimellä Lönnebeck (s. 26.5.1861 Tyrvää, k. 11.9.1911 Tyrvää) oli kruununnimismies 1904-1911. Paulina Vilhelminan (s. 7.8.1855 Tyrvää) vaiheista minulla ei ole tietoa.

Karl Anton ja Helena saivat Anna Josefinan (s. 28.11.1868 Tyrvää). Helenan odottaessa toista lastaan Karl Anton kuoli 29.5.1870 ja neljä päivää myöhemmin syntyi poika, jonka Helena nimesi isänsä kaimaksi Kaarle Antoniksi (s. 2.6.1870 Tyrvää). Helenalle jäi neljän lapsen lisäksi kauppapuoti. Hän sai luvan kauppapuodin pitoon 16.6.1870. Helena sai aviottoman lapsen Eine Kristina (s. 14.7.1874, k. 27.12.1874), josta pappi tietenkin nuhteli.

Tampereelta muutti 24.12.1874 Joroisilla syntynyt Benjamin Keinonen (s. 16.11.1833 Joroinen, k. 14.3.1880 Tyrvää), jonka kanssa Helena vihittiin 29.12.1874. Bejamin sai jatkaa Helenan kauppapuotia ja sai siihen toimiluvan 9.12.1874. He saivat yhteisen tyttären Lempi Marian (s. 30.9.1875). Onnea ei kuitenkaan kestänyt kauvaa, sillä Benjam kuoli 14.3.1880.

Helena on tämän jälkeen tittelillä kauppias Helena Josefina Keinonen. Hän sai aviottomat tyttäret Impi Sofia (s. 18.1.1885) ja Martta Helena (s. 3.5.1888). 1892 Helena mainitaan kauppiaan leskenä ja on lopettanut liikkeensä.

Esko Pietilän kirjassa "Vammalan rakentaminen vuoteen 1918" kerrotaan seuraavaa Ståhlströmistä ja Keinosesta:

"Maakauppias Carl Anton Ståhlström rakensi tontille kauppahuoneensa vuonna 1862. Hän kuoli vuonna 1870, ja sen jälkeen hänen leskensä piti kauppaa. Hän meni uudelleen naimsiin Benjamin Keinosen kanssa vuonna 1874. Keinonen jatkoi liikkeenpitoa vuoteen 1880, jolloin teki itsemurhan. Senjälkeen talo tuli Kokemäenjoen Lauttausyhdistyksen omistukseen. Entisestä liikerakennuksesta tuli uittopäälikön asunto ja tontille rakennettiin yhtiön tarpeisiin makasiineja ja hevostallit. Vuonna 1918 paloi päärakennus eli "Vinkkelipytinki"."

Eli kauppaliike sijaitsi Oluttehtaan naapurissa ja nykyisen Pilven tontilla!

Helenan nuorin lapsista, Martta sai 1909 maamiessseuran palkinnon käsitöistään ja myöhemmin hän mainosti Tyrviksessä käsitöitä ja pesulapalvelua:

Tyrvään Sanomat 13.4.1910.

Kaarle Anton kouluttautui maalariksi ja hän oli aluksi kisällinä. Hänet mainitaan itsellisenä maalarina viimeistään 1905. Hän maalasi Tyrväällä monien talojen seiniin koristemaalauksia, josta Pukstaavin verkkonäyttelyssä mainitaan seuraavaa:

"Uuden apteekin sisätilojen somistukseen osallistui Kalle Kallelainen, tyrvääläinen koristemaalari, kukkakauppias ja vitsiniekka. Hänen omintakeiset maisemapanoraamansa ja kattofriisinsä koristivat rakennusta niin seinillä, katonrajassa kuin ovenpäällisten kuvituksina. Kallelaisen maalaukset koristivat monien vammalalaistalojen seiniä, mutta rakennuskannan häviämisen myötä myös monet maalauskokonaisuudet ovat tuhoutuneet."

Samassa verkkonäyttelyssä on Kaarle Antonin taulukin nähtävänä.

Kuva Pukstaavin verkkonäyttelystä.

Hän on myös maalannut Sammaljoen kirkon alttaritaulun nimeltä "Taivas". Taulun eteen on teki puisen krusifiksin Paavo Hakala.

Kaarle Ståhlströmistä löytyy kuva kirjasta "Kirjava kaupunki - tarinoita Vammalasta", 2002.

Kuva kirjasta "Kirjava kaupunki - tarinoita Vammalasta".
Marko Vesterbacka.

Kaarle Anton Ståhlström muutti nimensä vuonna 1935 ja hänestä tuli Kalle Kallelainen. Silloin hän oli jo titteliltään kukkakauppias. Ja sellaisena ihmiset hänet muistavat vieläkin; hauska vitsiniekka kukkakauppias.  Laitetaan tähän nyt yksi tarina, joita löytyy lisää “Ninaina”, sano tyrvääläine -sivustolta:

Kalle Kallelainen eli 85-vuotiaaksi. Kauppalanjohtaja Leino Allinniemi tuli vanhainkotiin vanhusta tapaamaan ja huomautti, että Kalle näkyy tarvitsevan jo keppiä kävelyynsä. Kallelainen myönsi kepintarpeen, mutta selitti:
– Niin näissä käytävien kurvipaikoissa täytyy olla keppi varalta, jottei kovassa vauhdissa suistuisi päin seinää.

Näyttelijänäkin hän on ehtinyt häärätä:

Kalle Kallelainen oli harrastajanäyttelijä ja esitti kirjoittamaansa monologia ”Tyrvään Matami” toistasataa kertaa. Erinomainen draamantaju tuotti komedioita myös arjen keskellä. Kallelainen piti päänäyttämönään omaa kukkakauppansa ja pilaili siellä surutta asiakkaitten kustannuksella.

Vitsiniekka oli sanonut Tyrvään kirkon hautausmaastakin seuraavaa:

"Oli ollut puhetta hautausmaan kunnostamisesta. - Ei kannata, sanoi Kalle. - Kun tullee uusi kirkkoherra, nin se sannoo että ristit pois hautuumaalta ja luut pappilan kanoille, pikkupojaat tarttee pallokentän." 

Ei tullut pallokenttää ja sinne päätyi myös Kalle. Kalle on haudattuna Tyrvään kirkon hautausmaalle isänsä, äitinsä ja sisarensa kanssa.

Karl Anton Ståhlström
* 11/7 1825 k. 29/5 1870
Helena Josefina Keinonen
* 1849 k. 1921
Karl Anton Ståhlström- Kallelainen
* 2/6. 1870 k. 14/11 1955
Impi Sofia Keinonen
18/1 1885 k. 27/5 1959

Lähteet:

Linkkejä rippikirjoihin (vaatii SSHY:n jäsenyyden):

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20023&pnum=26
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=20024&pnum=9
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14348&pnum=16
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14350&pnum=262
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14353&pnum=68
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14353&pnum=90
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=14631&pnum=362
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25994&pnum=362
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25994&pnum=379
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16052&pnum=75
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=16043&pnum=156

Warelian sivuilla kaskuja
http://tyrvää.fi/ninaina/?p=28 

Kirjoja
Vesterbacka Marko, Kirjava kaupunki - tarinoita Vammalasta, 2002
Piilonen Juhani, Sastamalan historia 3, 1997
Pietilä Esko,  Vammalan rakentaminen vuoteen 1918, 1973
Jalanen Aulis, Suomen maakaupan historia, 1957

Metsästäjä Fabian Riipinen

Yksi "lekentaarista" tyrvääläisistä, suurmetsästäjä Herman Fabian Vilhonpoika Rossi syntyi Ville ja Vilhelmiina Rossin nuorimpana lapsena 6.8.1880 Tyrvään Vinkkilässä. Poikaa kutsuttiin Fabianiksi eli tyrvääläisittäin Vapiksi. Fabian muutti sukunimensä Rossista Riipiseksi 12.5.1906. Vapin vanhemmat olivat molemmat aviottomina syntyneitä, mutta äitien tyrvääläiset ja kiikkalaiset juuret ovat kyllä hyvinkin selvillä.

Vapin isän, Ville Kaisanpojan äiti Kaisa Lisa Heikintytär (s. 4.9.1816 Tyrvää Illo) lähti piikomaan Kiikkaan Ritalaan ja sai siellä Antti Wilhelmin (s. 15.8.1839), jota siis Villeksi kutsuttiin. Tytär Maria Mathilda syntyi myös Ritalassa (s. 19.2.1851). Kaisa sai Ritalassa vielä Wilhelminan joka kuitenkin kuoli (s. 4.3.1854, k. 1.9.1855). Kaisa meni vihille 21.2.1867 Tuomas Antinpoika Kuoppalan (s. 18.10.1807 Kiikka, k. 7.7.1867 Kiikka) kanssa, mutta heidän avioliittonsa päättyi jo vajaan puolen vuoden jälkeen Tuomaksen kuolemaan. Tuomaksen ensimmäisestä avioliitosta oli syntynyt mm. Tuomas Josua Ojansuu (s. 16.12.1828, k. 31.1.1897), jonka poika on kuuluisa professori Heikki Ojansuu. Tuomaksen tytär Kaisa Lisa (s. 9.10.1839) oli naimisissa Frans August Erkinpoika Wallinin (s. 12.5.1827, k. 14.5.1904) kanssa.

Vapin äiti oli Serafia Vilhelmina Esterintytär Tuovolan talosta Tyrväältä (s. 17.2.1837 Harjavalta, k. 14.7.1895 Tyrvää). Vilhelmina syntyi äiti Esterin ollessa piikomassa Harjavallassa. Esteri (s. 8.8.1812 Kiikka) tuli takaisin Tyrväälle tytär mukanaan ja sai Tyrväällä vielä Kalle Vilhelm Esterinpojan (s. 1.3.1842 Tyrvää). Esterin isä oli Antti Heikinpoika (s. 4.10.1784 Tyrvää, k. 22.2.1868 Tyrvää) Tuovolan torpan isäntä Tyrvään Vinkkilässä. Torppa oli Kokin talon omistama torppa. Esterin äiti oli Vappu Erkintytär Salin (s. 20.2.1791 Kiikka, k. 8.5.1852 Tyrvää). Vappu oli Kiikan Kinnalassa toimivan räätälin Erkki Erkinpoika Salinin tytär. Erkin isäkin oli räätälinä Kiikassa, joten perinteitä käsityöammatteihinkin on.

Mutta ennenkaikkea Vapi oli metsämies. Uuno Ulvio kirjoitti kirjassaan "Kievarinpoika muistelee" myös Vapista ja metsäretkestä Vapin kanssa Vaunusuon ja Myllymaan kautta Mouhijärven puolelle ja sieltä Karkun kautta kotiin. Tarina on erittäin viihdyttävä ja muistuttaa kuinka pitkiä matkoja eränkävijät kulkivat. Metsästystaitonsa Vapi oli oppinut isältään Villeltä. Nälkävuosien aikaan ei Rossin perheeltä ruoka loppunut kun Ville haki metsästä jäniksiä ja teeriä.

Kuva kirjasta "Kievarinpoika muistelee". Fabian Riipinen oikealla.

Vapin luonteesta en osaa mitään sanoa, mutta hän kuitenkin sotkeentui Kiikoisissa Myönteen kylässä tapahtuneeseen ns. Valkaman kylätappeluun 26.1.1908. Tappelusta ja sen selvittelyistä on Raija Westergård tehnyt Pro gradu-tutkielman nimeltään "Mitä ne siellä niin tappeli?" - Puukkotappelu, paikallisyhteisö ja vallanalaiset Tyrvään käräjillä 1908 (pdf). Tekstissä kerrotaan tappelun kulkua todistajien mukaan ja tuomio. Tästä hässäkästä Vapi tuomittiin Lappeenrannan työ- ja rangaistussiirtolaan puukotuksista vankeuteen kolme vuotta, neljä kuukautta ja neljä päivää, sekä sakkoja 40 markkaa. Oliko tuomio ja koko oikeudenkäynti reilu, siihen en ota kantaa. Tekstistä päättelisin että ei kirjoittajankaan mielestä. Mutta Vapi istui tuomionsa ja palasi Tyrväälle 1911.

Vapi meni naimisiin Enne Maria Mäkisen (s. 9.8.1892 Tyrvää) kanssa 29.12.1913. Ensimmäinen lapsista Suoma Elli Aallotar syntyi 26.8.1914. He muuttivat aluksi Vihattulan Kolunmaahan "Lintusalo" nimiseen pieneen pirttiin. Myöhemmin he muuttivat Kotajärvelle Lepistöön ja sitten omalle palstalle "Vuorisaloon". He saivat yhteensä 9 lasta ja elivät vaatimatonta elämää. Riistaa ammuttiin, syötiin ja myytiin.

Ulvio kirjoittaa kirjassaan kuinka Vapilla oli tamperelaisten liikemiesten koiria ruokolla. "Niillä hän metsästeli ja niitä hän treenaili. Aina kun herrat tulivat jahtiin, ohjaili Riipinen heitä ammattitaitonsa mukaan riistarikkailla mailla tietäen jo etukäteen, etteivät herrat mitään osaa ampua, tulevatpa muuten vaan katsomaan koiriensa työskentelyä, lepuuttamaan hermojaan ja - ehkä hiukan ryyppäämäänkin."
"Erittäin ahkerasti kävi Riipisen kanssa metsällä edesmennyt tehtailija Klingendahl Tampereelta. Se alkoi jokaisen elokuun 20 p. sorsajahdilla Kiikoisten Marjajärvellä, jatkuen sitten monina kertoina syksyn mittaan, milloin linnustaen, milloin kuunnellen kuuluisan jänispiiskan, Snorren heleän kaunista kaksisointuista kallia."

Herman Fabian  Riipisen maallinen vaellus päättyi vuonna 1961.
Mutta tarinat Vapista elää ikuisesti, mm. “Ninaina”, sano tyrvääläine -sivustolla:
http://tyrvää.fi/ninaina/?p=534
http://tyrvää.fi/ninaina/?p=239

Marjajärvi Kiikoisissa on nykyään Sastamalaa.

Lähteet
Tyrvään ja Kiikan seurakuntien kirkonkirjat
Ulvio, Uuno "Kievarinpoika muistelee", 1975

Sitä ihmettelen ettei Vapista ole mitään maininta Sastamalan historiassa. Miksei?

Nimenmuutoksia 12.5.1906 Tyrväällä

Kyseisenä päivänä myös moni tyrvääläinen muutti sukunimensä suomalaisemmaksi juhlistaen samalla myös J. V. Snellmanin 100-vuotis syntymäpäivää. Nimiä julkaistiin monissa lehdissä. Vertasin nimiä rippikirjaan, joka kylläkin päättyy jo vuonna 1902, mutta silti löytyi monta nimeä. Haku ei ollut täysin kattava, vaan selasin enimmäkseen Marttilan kylän aluetta, jossa on paljon ammatinharjoittajia. Jonkun verran selasin muitankin kohtia. Kiinnitin huomioni siihen kuinka paljon jo tuossa rippikirjassa on suomenkielisiä sukunimiä. Nimensä vaihtaneissa, nämä jotka tunnistin rippikirjasta, on henkilöt monista erilaisista ammateista ja yhteiskuntaluokista.

Ahlfors Aapraham - Leppäkoski Aapraham
Ahlfors Kalle - Leppäkoski Kalle
Ahlfors Aino - Leppäkoski Aino
Ahlfors Fanni - Leppäkoski Fanni
Ahlgren Vihtori - Aronen Vihtori
Ahlgren Vihtori - Hiekkaranta Vihtori
Allenius Kalle - Alaniemi Kalle
Allenius Miina - Alaniemi Miina
Allenius Oskari - Koskinen Oskari
Allenius Kalle - Niemi Kalle
Andersson Aksel Lennart - Salomaa Aksel Lennart
Andersson Julius Aleksander - Salomaa Julius Aleksander

Berggren Johan Aukusti - Aro Johan Aukusti
Björk Oskari Herman - Lakkinen Oskari Herman
Blom Lovise - Lumme Lovise (kiertokoulun opettaja)
Brander Sigfrid - Palo Sigfrid
Brax Vilho Paavali - Antila Vilho Paavali

Eklin Nestori - Virta Nestori
Eklin Oskari - Virta Oskari
Ekman Kalle - Tammi Kalle
Ekvall Samuli - Tammela Samuli
Ekvall Aksel Petter - Tammiaho Aksel Petter
Ekvall Antti Rudolf - Tammiaho Antti Rudolf
Elfvengren Eemil - Oksa Eemil
Enebäck Henriikka Sofia - Erho Henriikka Sofia
Enebäck Eero - Erho Eero
Enebäck Elna - Erho Elna
Eriksson M. 0. - Salmivaara M. 0.
Erlandinpoika Ludvik - Saario Ludvik
Erlandintytär Liisu - Saario Liisu
Erlandintytär Maria - Saario Maria

Fihlman Uno Lemmikki - Koskenranta Uno Lemmikki
Fingerroos Hugo Filemon - Suvanto Hugo Filemon (poliisikonstaapeli, kirjakauppias)
Forsblom Amanda  - Koskiranta Amanda
Forsman Kalle Vihtori - Koskio Kalle Vihtori
Forsman Viktor - Salo Viktor

Glad Paulu Ville - Takavataja Paulu Ville
Grahn Kalle - Kuusinen Kalle (nahkuri)
Gren Vihtori Mikael - Ylänne Vihtori Mikael (itsellinen)
Gröndahl Maria - Koskenranta Maria
Grönholm Eerland - Heinä Eerland
Grönlund Ville lisak - Kallioranta Ville lisak
Grönlund Fredrik - Kankare Fredrik (työmies)
Grönlund Kalle - Viheriälaakso Kalle

Hagbacka Siina - Ylikangas Siina
Hagrén Frans Alarik - Hakavuori Frans Alarik
Heikel Aili - Heikinheimo Aili (kirkkoherran tytär)
Heikel Anna - Heikinheimo Anna (kirkkoherran tytär)
Heikel Elsa - Heikinheimo Elsa (kirkkoherran tytär)
Heikel Hannes - Heikinheimo Hannes (kirkkoherran poika, lääkäri)
Heikel Helmi Maria - Heikinheimo Helmi Maria (kirkkoherran tytär, lääkäri)
Heikel Hilja - Heikinheimo Hilja (kirkkoherran tytär)
Heikel Jalo Veikko - Heikinheimo Jalo Veikko (kirkkoherran poika)
Heikel Sven Abiel - Heikinheimo Veli Abiel (kirkkoherran poika)
Heikel Väinö - Heikinheimo Väinö (kirkkoherran poika)
Helenius Oskari - Eloranta Oskari
Helenius Paavo - Helle Paavo
Hellstén Erkki - Kiviranta Erkki
Hellstén Frans — Kiviranta Frans
Hellström Manda - Lehto Manda
Hildén Teodor - Kivi Teodor (suutari)
Hildén Kalle Johannes - Välisalo Kalle Johannes
Hjärppe Aukusti - Pyymäki Aukusti
Häll Kalle - Santamäki Kalle
Hällfors Viktor - Heinänen Viktor (räätäli)
Höglund Alma Augusta - Helmiö Alma Augusta
Höglund Maria Johanna - Helmiö Maria Johanna

Jundell Aliina - Kotikoski Aliina
Jundell Anna - Kotikoski Anna
Järnberg Sihve - Kallio Sihve
Järnroos Aino - Ranta Aino
Järnroos Anna - Ranta Anna
Järnroos Fanni - Ranta Fanni
Järnroos Miina - Ranta Miina

Kihlström Kalle - Laine Kalle
Kihlström Oskari - Virtanen Oskari
Knagg Oskari - Taimisto Oskari
Knuutti Laina - Salokoski Laina
Kolin Oskar - Hietala Oskar
Kolin Seffanias - Kaukonen Seffanias
Kolin Herman - Ranta Herman

Laks Herman - Pihlavamäki Herman
Laurén Vihtori - Virta Vihtori
Lindberg Kaarle Kustaa - Halme Kaarle Kustaa
Lindberg Josep Vilh. - Välimaa Josep Vilh.
Lindfors Fanni - Lehmuskoski Fanni
Lindfors Väinö Albiinus - Lehmuskoski Väinö Albiinus (suutari Kustaa Lindforsin poika, leipuri)
Lindfors Ville - Linnasto Ville
Lindfors Kustaa - Lintula Kustaa (suutari)
Lindfors Emma - Säiniö Emma
Lindfors Kalle - Säiniö Kalle
Lindgren Sakari - Aalto Sakari
Lindgrén Kalle A. - Lehmus Kalle A.
Lindgrén Ville Oskari - Pajunen Ville Oskari
Lindgrén Kalle - Salo Kalle
Lindholm Eenokki - Mäki Eenokki
Lindqvist Kalle A. - Harjumaa Kalle A.
Lindroos Paavo - Lahtinen Paavo
Lindström Erkki — Lehto Erkki
Lindström lisakki - Lehto lisakki
Lindvall Saima - Lehtoranta Saima (isä savenvalaja Nikolai Lindvall)
Limnell Kalle Herman - Pihlava Kalle Herman
Limnell Oskari Kustaa - Pihlava Oskari Kustaa
Lundgren Juho Herman  - Laaksonen Juho Herman
Lönnqvist Elsa Maria - Laakso Elsa Maria (mäkitupalaisen tytär)
Lönnqvist Jalmari Konrad - Laakso Jalmari Konrad (edell. veli)
Lönnqvist Matilda Emerentia - Laakso Matilda Emerentia (edell. sisko)
Lönnqvist Paavali Nikolai - Laakso Paavali Nikolai (edell. veli)
Lönnqvist Kalle Ludvik - Lahdelma Kalle Ludvik (meijerin koneenkäyttäjä)
Lönnqvist Oskari Kasemir - Levoranta Oskari Kasemir (mäkitupalainen)
Lönnqvist Emma Sofia - Rautakoski Emma Sofia
Lönnqvist Helmi Maria - Rautakoski Helmi Maria
Lönnqvist Kaarlo Oskari - Rautakoski Kaarlo Oskari
Lönnqvist August Konstantin - Sylvänne August Konstantin (työmies)
Lönnqvist livari Nikolai - Sylvänne livari Nikolai (edell. poika)
Lönnqvist Oskari Konrad - Sylvänne Oskari Konrad (edell. veli)

Mandelin Kalle - Saarela Kalle
Mörk Kustaa - Aaltonen Kustaa

Nordling Aleksandra - Pohjola Aleksandra
Nordling Juho - Pohjola Juho
Nordlund Kalle - Pihlaja Kalle
Nybacka Fanni - Kaleva Fanni
Nybacka Herman - Kaleva Herman
Nybacka Kalle - Kaleva Kalle
Nybacka Nestori - Kaleva Nestori
Nyholm Aukusti Erhard Benoni - Airila Aukusti Erhard Benoni (metsänhoitaja)
Nyholm livari Mikko - Airila livari Mikko (pastori)
Nyholm Gustaf Eugen - Airila Kustavi Eugen (pastori, myöh. Lammin kirkkoherra)
Nyholm Tyyne Pia Maria - Airila Tyyne Pia Maria (opettaja)
Nyholm Kalle - Uusiluoto Kalle (levyseppä)
Nyholm Maria Johanna - Uusisaari Maria Johanna
Nyman Herman - Salomaa Herman

Osberg Otto Mikael - Oivamäki Otto Mikko
Ossberg Kalle - Elovaara Kalle
Ossberg Erkki - Koivu Erkki
Ossberg Hanne - Koivu Hanne
Ossberg Kalle - Koivu Kalle
Ossberg Semmi - Koivu Semmi
Ossberg Akseli - Korpivaara Akseli
Ossberg Mauno - Korpivaara Mauno
Ossberg Frans Herman - Lehtola Frans
Ossberg Kustaa - Ruohonen Kustaa
Ossberg Vilho - Saloniemi Vilho (työmies)

Palmgrén Ville - Salovaara Ville
Palmroos Marianna - Ihantola Marianna
Palmroth Aukusti - Palmu Aukusti (suntio)
Pavin Kalle Herman - Pajuniemi Kalle Herman
Pavin Vihtori A. - Pajuniemi Vihtori A
Prähti Nestori - Lähdeniemi Nestori

Qvist Kalle - Kaiholampi Kalle
Qvist Sakari - Lehti Sakari

Rautell Aukusti Ferdinand - Rauta Aukusti Ferdinand
Rosling Sofia - Kallio Sofia
Rossi Fabian - Riipinen Fabian (riistanmetsästäjä)

Sahlstén Kaarlo - Salovaara Kaarlo
Sandroos Topias - Salmi Topias
Selén Freedrikki - Selänne Freedrikki
Selin Selim Vilhelm - Kanerva Selim Vilhelm
Selvén Eevert Rikhard - Sanko Eevert Rikhard (räätäli)
Sirén Juho - Syrjänen Juho
Sjövik Akseli - Aarnisalo Akseli
Sjövik Aukusti - Tähtinen Aukusti
Snell Akseli Fabian - Kajava Akseli Fabian
Snell Kalle - Kajava Kalle (agronomi)
Snellman Herman Anshelm - Saleva Herman Anshelm (työmies ja mäkitupalainen Heikkilän maalla)
Stenblom Vilho Edvard - Salminen Vilho Edvard
Stenfors Fanny - Saarela Fanny
Stenfors Joosua - Saarela Joosua
Stenholm Edvard - Salmela Eetu
Stenman Juho - Heinänen Juho
Stenroos Kaarlo - Saarilehto Kaarlo
Sulander Kalle Reinh. - Elonen Kalle Reinh.
Sulander Johan Herman - Heinänen Johan Herman
Sulander Frans - Kesänen Frans (työmies)
Sulander Jalmari - Kallio Jalmari
Sulin Paavo - Pajunen Paavo
Sund Wille - Lehtinen Ville
Sund Ville Konrad - Salmi Ville Konrad
Sundvall Kalle - Korkee Kalle
Sundvall Yrjö - Rautakallio Yrjö
Sundvall Kalle - Rautavaara Kalle
Sundvall Emma - Salmi Emma
Sundvall Maria - Salmi Maria
Svahn Hermanni - Kiviniemi Hermanni
Söderholm Oskari S. - Vettenranta Oskari (kansakoulun opettaja)

Törnqvist Johannos Adolf - Vihermaa Johannes Adolf

Vahlroos Kaarlo Aukusti - Vihervaara Kaarlo Aukusti
Vallin Kaarlo - Pajuranta Kaarlo
Vallin Kalle - Valli Kalle
Varén Kaarlo - Varila Kaarlo
Velin Manda - Saarnijoki Manda
Vessman Oskari - Vihantavaara Oskari
Vestergren Herman - Kuusinen Herman
Vesterlund Pietari - Länsilehto Pekka (koneen käyttäjä sahalla)
Vikman Johannes - Vettenranta Johannes (suutari)
Vilén Sem - Ilomäki Sem
Vilén Eliina - Kotilahti Eliina
Vilén Hilja - Salmi Hilja

Lisäyksiä, kommentteja ja korjauksia saa mielelläänkin laittaa.

Lähteet:
Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet,
  Suomalainen Wirallinen Lehti numeron 109 12.5.1906
  Uusi Aura no 108B
  Finlands Allmänna Tidning no 109
Tyrvään seurakunta, rippikirja 1893-1902 (SSHY:n jäsenille, liittyminen on halpaa...)
Henkikirja, Tyrvään pitäjän manttaalikirja Tyrvään kihlakunnassa 1905.
Digihakemisto Turun ja Porin läänin henkikirja v. 1905

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Svanberg

Tyrvään kirkkoherrana oli vuosina 1922-1951 Ludvig Hjalmar Svanberg. Hän oli syntynyt Vehmaalla 12.4.1869 ratsutilallisen Henrik Juhanpoika Svanbergin ja Eeva Vilhelmiina Efraimintytär Lindgrénin 9. lapseksi kaikkiaan 11. lapsesta. Vain 5 eli aikuiseksi. Veli Johan Henrik oli merikapteeni ja veli Aksel Alexander jäi pitämään ratsutilaa. August Wolmar lähti Alavudelle ja sisko Eva Alina lähti Paraisiin.

Ludvig Svanberg lähti papiksi vihkimisen jälkeen Alavudelle 1892, josta hän lähti Hausjärven pitäjänapulaiseksi 1898. Sieltä kirkkoherran virkaan Kuortaneelle 1902. Vilppulan kirkkoherraksi hän siirtyi 1912. Lopulta hän päätyi Tyrväälle 1922.

Ludvig Svanberg oli vahvasti valkoisten puolella sisällissodassa. Hänellä oli sodan ajan virka Vilppulassa kirkkoherrana. Hän toimi Porvoon hiippakunnan valkoisen osan edustajana Savonlinnan tuomiokapitulissa vapaussodan aikaan vuonna 1918. Lisäksi hän oli valkoisen armeijan sotarovasti 1918. Hän esitteli suunnitelmansa Suomen vapausarmeijan kirkollisesta työstä kenraali Mannerheimille 31. maaliskuuta 1918, josta syystä maaliskuun viimeistä päivää vietetään puolustusvoimien kirkollisen työn vuosipäivänä.

Kuva 100 vuotta pankkitoimintaa
Tyrvään emäkirkon vaiheilla -kirjasta.

Tyrväällä ollessaan hän oli monessa mukana, kuten kirkkoherran voikin olettaa. Hän oli kirkolliskokouksen jäsen 1913-43, kirkkolakikomitean jäsen 1928-32, Vammalan seudun sairaalan hallituksen puheenjohtaja 1938-, Tyrvään Säästöpankin isäntä 1937-54  ja Tyrvään yhteiskoulun johtokunnan jäsen.

Kirkkoherran rouva oli Selma Aline omaa sukua Hildén. Hän oli syntynyt 4.6.1872 ja hänen vanhempansa olivat lääninrovasti Daniel Ezechiel Hildén (24.5.1815 Halikko, k. 26.4.1886 Vehmaa) ja hänen toinen vaimonsa Selma Rislach (s. 23.8.1841 Sotkamo, k. 7.7.1876 Vehmaa).

Selman sisko Alma Josefina (s. 18.12.1873 Vehmaa, k. 5.3.1940 Tyrvää) oli ruotsin ja saksan kielen opettaja Iisalmessa, Uudessakaupungissa, Haapamäellä ja Rovaniemellä. Lisäksi hän oli kirjailija, joka kirjoitti mm. salanimellä Edit Eler.

Ludvig Hjalmarilla ja Selma Alinella oli kuusi lasta:
Henrik Ensio Ezechiel (vuodesta 1934) Rislakki, Veikko Hjalmar Rafael (s. 2.12.1897), Martti (s. 14.3.1899), Einar (24.5.1901 Hausjärvi, k.15.12.1988, puoliso Anna Marjatta os. Rydman s. 31.1.1913 Tyrvää, k. 1998), Ester (s. 1903) ja Kaarina (s. 14.3.1911, k. 12.6.1928).

Henrik Ensio Rislakki (s. 14.2.1896 Hausjärvi, k. 30.1.1977 Helsinki) oli toimittaja ja kirjailija. Hän kirjoitti pakinoita nimimerkillä Valentin ja kirjailijana hän käytti salanimeä Heikki Vaanila.
Hän oli myös ahkera matkailija ja kirjoitti matkakirjoja. Hänen tunnettuja töitään ovat myös näytelmä- ja elokuvakäsikirjoitukset. Minun suosikkini on Lapatossu (vuodelta 1937), joka ilman Aku Korhosta ei olisi tietenkään niin hyvä... Ensio Rislakki meni naimsiin Anna Sofia Pehrssonin kanssa vuonna 1923 ja he saivat kaksi lasta.

Henrik Ension poika on Eero Ensio Rislakki (s. 25.6.1924 Helsinki). Hän on teollinen muotoilija. mm. Jopo-polkupyörä on hänen suunnittelmansa. Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 2005.

Tyrvään kirkon hautausmaalle, jossa niin moni kirkkoherra on saanut viimeisen leposijansa, on haudattu Ludvig Hjalmarin ja rouvansa Selman lisäksi rouvan sisar Alma, lapsista Einar puolisonsa kanssa, sekä tytär Kaarina. Lisäksi haudalla on Maarit Rislakin muistokivi. Alman nimen kanssa samassa kivessä on Aleksandra Hildéen, joka lienee Alman ja Selman äitipuoli Aleksandra Maria Lovisa os. Högman (s. 16.12.1846, k. 23.12.1923). Valitettavasti kuvastani en näe tarkempia tietoja tästä nimestä, mutta oletan että kyseessä on tämä henkilö.

Tyrvään kirkkoherra
Rovasti
L. Hj. Svanberg
12.4.1869 - 20.12.1954

vaimonsa
Selma Aline os. Hildéen
4.6.1872 - 5.10.1961

Lähteet:
Valokuvat kuvattu 9.9.2013
Wikipedia
Ylioppilasmatrikkeli
Vehmaan, Alavuden, Kuortaneen, Hausjärven ja Tyrvään seurakunnan kirjat.
Huhta Ilkka: Papit sisällissodssa 1918, Kirjapaja 2010.

Palosotilas merillä

Uno Rudolf  Merikanto (s. 6.3.1902 Tampere, k. 27.6.1978 Tampere) ehti kokea monenlaista elämänsä aikana. Hän toimi Tampereella palosotilaana ainakin vuosien 1916-1922 välisenä aikana. Kelpasi sitä uudella paloasemalla toimiakin kun Wivi suunnitteli siitä niin hyvän. Vuonna 1924 Uno kuitenkin on Amerikassa laivalla palomiehenä.

SS Makaweli lähti Ahukini, T. H. :sta kohti San Franciscoa 25.7.1924. Laivan henkilökuntalistassa lukee Unon kohdalla näin:

Nro: 6
Family name: Merikanto
Given name: Uno
Postition in ship's company: Fireman
Shipped or engaged When | Where: 4.6.1924 San Francisco
Whether to be paid off or discharged at port of arrival: -
Wheter able to read: Yes
Age: 22
Sex: M(ale)
Race: Finland
Nationality: Finnish
Height: 5-8
Weight: 165
Physical marks or peculiarities: Tat.

 Siis Unolla oli tatuointi! Entä missäs se Ahukini oikein on? Jestas, Honolulussa! Uno siis seilasi Honolulun ja San Franciscon välillä!

Toinen laivan henkilöstölistaus josta Uno löytyy on SS Maui Honolulu T. H:sta San Franciscoon 14.7.1925:

Nro: 1 (ja ainoa tällä sivulla)
Family name: Merikanto
Given name: Uno
Postition in ship's company: Wiper in engr. dept
Shipped or engaged When | Where:6.7.1925 Honolulu T. H.
Whether to be paid off or discharged at port of arrival: No (kirjoitettu käsin " 5 year sea service")
Wheter able to read: Yes
Age: 23
Sex: M(ale)
Race: Finnish
Nationality: Finland
Height: 5-10
Alapuolelle on kirjoitettu käsin:
"San Francisco - July 14-1925
 No 1. claims last entry ar Everett, Wash. in March 1924, at which time and place paid off from Norwegian S.S. (cannot give name) and date that he has been employed on coastxx vessels since last entry without interruption, and that he arrived at Honolulu June 1925 ss "Makiki" on which he was employed as viper. Alien will remain xx vessel.
H. Oliver.
11.8.1925 - left vessel in s. 7. last trip
Borden."

Uno meni naimisiin San Franciscossa  Tyyne Lydian kanssa. 1940 väestönlaskennassa he asuvat "Twentieth street" numerossa 4301. Ja tältä se osoite on näyttänyt 2014. Tällöin Uno toimi maalarina. Lapsia heillä ei ole. Tyyne haki kansalaisuutta 1940 ja Uno 1942. Miksiköhän eri aikaan? Tyyne kuitenkin kuoli jo 1944.

1947 S. S. Drottiningholm -laivan matkustajalistassa löytyy Merikanto Uno ja Rauha. he matkustivat Göteborgista New Yorkiin 5.-15.9.1947. Uno on merkitty saaneen kansalaisuuden 17.11.1742 ja Rauha 3.9.1929. He olivat lähteneet Amerikasta 28.3.1947 ja nyt olivat matkalla San Franciscoon. Heilläkään ei mitä ilmeisemmin ollut lapsia. Rauha on kuollut 1963 mennessä, saattaa olla jopa Find a grave -palvelusta löytyvä Rauha.

Uno lähti käymään Suomessa ja Tampereella, jossa tapasi Olga Rakel Metsäpuron. Rakel ja Uno vihittiin 18.7.1964 San Franciscossa. He tulivat Suomeen jo 1966. Sitten he ravasivat Tampereen ja Kalifornian väliä
Kaliforniaan 31.10.1966, Tampereelle 1968, Kaliforniaan 30.10.1969 josta pysyvästi Tampereelle 1.9.1970. Kiitos vaan Tampereen poliisilaitoksen osoitekorttien kun kaikki osoitteen muutokset ovat pysyneet tallessa!

Rakel on haudattu sukuhautaan Kalevankankaalle, Tamperelle. Unon hautapaikkaa en olekaan selvittänyt. No pitänee soittaa seurakunnalle, sillä se selviää kun on tiedossa kuolinaika ja paikka.

Olispa jännä ollut nähdä jotain valokuvia Unosta ja Unon tatuoinnista. Minkähänlaisia ne olivat tuolloin 20-luvulla?

Lähteet:
Tampereen poliisilaitoksen osoitekortit, Hämeenlinnan maakunta-arkisto
Ancestry.com (maksullinen)

Pikavisiitti Sastamalan museoon ja Pukstaaviin

Koko loman ajan piti mennä käymään katsomassa Akseli Gallen-Kallelan juhlavuoteen liittyvä valokuvanäyttely museolla. No viimein vain lähdettiin pikavisiitille. Näyttelyn aihe on

Kotipiha ja lapsuuden maisemat – valokuvia Akseli Gallen-Kallelan Tyrväältä
(näyttelyaika: 26.4.2015–10.1.2016).

Samalla kun museolla piiiiitkästä aikaa olin, katsoin mitä muuta siellä on. Tila on muuten avoin näyttelytila, mutta siellä on pari tuolia, pöytä, jolla valokuvia suurennettuna ja kirjahylly, jonka takaseinä on hyödynnetty muisteluiden keräämiseen. Nyt oli keräämisen kohteena tanssit. Mietin hetken että alanko rustaamaan muistojani, mutta koska aikataulumme oli kuitenkin sen verran tiukka, jätin muistelemiseni toiseen kertaan. Seinillä oli kymmenen suurennettua kuvaa paikallisista henkilöistä ja paikoista. Mukaani sain paperin, jossa kerrottiin kuka tai mitä kuvassa on.

Tuttuja naamoja oli vain mummoni hautaankin siunannut ja saattanut Kiikan kirkkoherra Antti Heikkilä, kuvassa joka oli kirkollisvaaleista Kiikasta 1978. Urho Lehdon kuva, jossa hän esittelee muskeleitaan. Paperissa lukee, että hän oli Tyrvään Voiman puheenjohtaja 1928 ja 1937. Kuva on otettu 1910-luvulla.

Ilmavalvontalottien kuvan olen nähnyt ennenkin. Vieressä oli Lotta-puku ja Jalmari Pusan sotilaspuku. Kypärä ja ase olivat vitriinissä lähellä kuvia.


Opettaja Kalle Nokkalan perheen joulunvietosta oli kuva, jossa perhe on kokoontunut yhdessä laulamaan (virsiä varmaankin), nuoren naisen soittaessa pianoa. Seuraavana oli kuva potkukelkkakilpailuista 1960-luvulta. Kisat on pidetty Hopun rannassa. Kuka kuvassa potkuttelee, sitä ei lukenut.

Näiden kuvien parista siirryimme katsomaan lisäsiivessä olevaa näyttelyä Akselin veljen Filipin valokuvista. Hän oli antanut Akselille 50-vuotis syntymäpäivälahjaksi albumin, jossa oli lapsuuden maisemista valokuvia. Valokuvat oli suurennettu ja laitettu ruskealle tai harmaalle pahville seinillä. Pahville oli kirjoitettu kuvan alle lyijykynällä mistä kuva on. Joihinkin kuviin oli viereen kirjoitettu omia muisteloita tai kommentteja kuvista. Näin ainakin päättelin erilaisesta käsialasta. Aluksi en edes huomannut tekstiä kuvan alla, sillä sen erotti todella huonosti. Myös näyttelytila oli hieman kummallinen valinta. Noh, tässä pari kuvaa.

Kyseessä oli kuitenkin Akseli Gallen-Kallelan 150 vuotta syntymästä -juhlavuoden näyttely, joten odotin vähän jotain muuta.

Museolta siirryimme Pukstaaviin parkkipaikan löydettyämme. Katsoin samalla museon naapurissa myynnissä olevaa taloa, jonka hintapyynti ja remontintarve eivät ihan taida kohdata. Pukstaavin näyttelyihin pääsee sisälle joko museokortilla tai kertamaksulla (6 e).

Rudolf Koivu, jonka isän suku on tyrvääläisiä (ja useimmille tyrvääläisille myös sukua jotain kautta), hänen syntymästään on tänä vuonna kulunut 125 vuotta. Siksipä näyttely on nimeltään:
MieliKUVITUS – Rudolf Koivu 125
(näyttelyaika 5.6.2015–6.1.2016 )

Jos on Akselilla ollut mielikuvitusta, on sitä ollut Rudolf Koivullakin! Poikien lähtökohdat ja yhteiskuntaluokka olivat täysin erilaiset. Rudolf tuli Pietarista mummonsa luokse, sillä hän oli jäänyt orvoksi. Mummon kuollessa vuonna 1905 siirtyi 15-vuotias Rudolf kummitädilleen Helsinkiin. Mikä onni meille kaikille että hän pääsi piirustuskouluun ja halusi ryhtyä vapaaksi taiteilijaksi. Joskin rahapula pakotti tekemään kuvitustöitä, vaikka hän olisikin halunnut olla vapaa taiteilija. Minä ainakin tunnen parhaiten juuri hänen kuvitustyönsä. Ja ah, kuinka suuresti nautinkaan hänen kuvistaan!

Pukstaavin näyttely oli mukavasti koottu, yhden kirjan kuvat olivat yhdessä, alla selitysteksti, vuosiluku ja mistä kokoelmasta kuvat ovat.  Tässä muutama kuva.

 

 

Voisin katsella näitä kuvia vaikka kuinka kauan! Näyttelyssä oli myös kuninkaallisille tai hovinarreille tarkoitettu valtaistuin, jossa sai ottaa kuvansa. harmi kun oma tiara jäi kotiin...

Ja kun kerran olimme yläkerrassa, kiersimme perusnäyttelyn ohimarssina, sillä se ei ollut muuttunut viimenäkemän. Joka kerta on silti pakko pysähtyä tähän:

Kun on jotain näin vanhaa säilynyt, ei sitä voi ohittaa kiireellä. 529 vuotta...
Ja olihan siellä näitä lastenkirjallisuuden hahmoja junailemassa... Tatu ja Patu ja mitäniitäonkaan. Mitä lienee Sofi huutavan heille megafonillaan...

Tällä välin oli kaupungin yllä ollut rankka vesisadekin lakannut, joten pääsimme kuivin jaloin takaisin autolle. Matkalla halasin "Hakkaraisen mutsia" ja ihailin ikkunassa olleita murrepyyhkeitä.
Katsoin samalla että herra Hakkaraisen talon vieressä olevassa talossa (pääsee sisäpihasta tai kadun kulmasta) oli avattu kesäkahvila, joka on Pukstaavin kahvilan sivupiste. Hyvä! Sisäpihalla oli lauma lapsia ja vanhempia odottamassa Herra Hakkaraista unissakävelemään. Muistin heti kehua retostella siipalleni että minäkin olen päässyt häntä halaamaan.

Pukstaavista jäi hyvä mieli ja se onkin näyttelyidensä ja puutarhansa vuoksi vakiokohteeni kaupungissa käydessä. 

Martta Sironen

Keväällä oli Ancestry.com:lla Kanadan dokumenttien ilmainen viikonloppu. Melkein-serkkuni kanssa taannoin selvittelimme Amerikkaan lähteneen Frans Artur Salosen (s. 31.10.1893 Siikainen) taivalta, joka sillä kertaa päättyi hänen mennessään tädilleen Maria Sofia Siroselle Michiganiin Grand Rapids nimiseen kaupunkiin 1913. Nyt löysimme kuolleen Frank A Salosen syntynyt n. 1895 joka oli asunut Kanadassa Ontario Fisher paikkakunnalla vuokratalossa ja ollut töissä. Sekä toisen Frank Salosen joka on syntynyt 1891 ja kuollut 18.10.1913 lavantautiin Ontario Kanada. Veikkaamme sukulaiseksemme tuota 1913 kuollutta.  Miksikö Kanadasta haimme häntä? Siksi että suvun tarinan mukaan kun hän meni laivalla New Yorkiin (laiva oli Mauretania, joka saapui 6.6.1913 Liverpoolista) ja oli menossa tädilleen, mutta joko käytyään tädillään tai käymättä, lähtikin Kanadaan, jonne kuoli. Varmuutta ei ole.

Jatkoimme sitten kuukauden maksulla Ancestryn puolella, sillä nälkähän kasvaa syödessä....

Sofia Sironen

Täti Sofia Sironen meni Jaakkonsa (s. 19.1.1861 Lappajärvi) kanssa naimisiin jo 30.12.1883 Siikaisissa. He saivat siellä ollessaan lapset Ida Eufemia (s. 15.9.1884 Siikainen, k. 28.4.1930 Michigan Grand Rapids), Jaakko Hjalmar (s. 18.9.1886 Siikainen, k. 6.2.1890 Siikainen), Yrjö Viljo (s. 6.12.1888 Siikainen, k. 21.3.1892 Siikainen), sekä Jakob Ilmari (s. 18.4.1891 Siikainen). Viimeksi mainitun lapsen jatkoja ei ole selvillä.

Jaakko lähti Amerikkaan 16.12.1890 saapuneella s.s. Hekla-laivalla, joka tuli Kööpenhaminan kautta. Sofia seurasi perästä 6.7.1892 Bremenin kautta New Yorkiin tulleella S.S. Munchen -laivalla Idan ja Jaakon kanssa. He asettuivat Pennsylvaniaan Erien kaupunkiin. Ja kiitos vaan Google, voimme katsoa miltä paikkakunta tällä hetkellä näyttää.

Perheeseen syntyi Pennsylvaniassa lisää lapsia:
Väinö Victor (s. 22.3.1895 Pennsylvania Erie, k. 28.6.1961 Florida Pinellas),
Frank Henry (s. 6.11.1896 Pennsylvania Erie, k. 2.8.1962 Michigan Kent County Grand Rapids), sekä John W (s. 30.9.1898 Pennsylvania Erie, k. 1.9.1972 Los Angeles).

Jaakko toimi työmiehenä. He muuttivat Ohioon viimeistään 1900, jonka väestönlaskennassa he jo ovat sinne merkittyinä. Ohiossa syntyi perheeseen vielä kaksi tytärtä
Ellen A (s. 19.4.1900 Ohio, k. 27.9.1998 Michigan Traverse City, Grand Traverse) ja
Martha Katrina (s. 28.2.1902 Ohio, k. 21.11.1964 San Francisco).  Jaakko toimi Ohiossa "Case maker" -tittelillä. Minkäsorttisia laatikoita hän sitten tekikin en tiedä, mutta puuseppä hän oli.

Maria Sofia Sironen mainitaan seuraavan kerran 1903 Grand Rapids, Michigan ja on leski. Jacobin kuolinaikaa olen yrittänyt etsiä kissojen ja koirien kanssa, mutta muuta tietoa en ole vielä löytänyt. Näin ollen päättelin hänen kuolleen 1901-1903 välisenä aikana, sillä tyttäristä Marta syntyi 1902.

Sofia eli Grand Rapidsissa talossaan, jossa ainakin 1930 väestönlaskennassa kotona on vielä myös John W. Sironen. Sofia vietääkin sitten loppuelämänsä Grand Rapidsissa, jossa hän kuolee 29.11.1949.

Amelia Ruth Makin
sairaanhoitaja todistus

Ida Eufemia esiintyy myöhemmin amerikkalaisemmalla nimellä Edith Amelia ja menee naimisiin Jacob Maen kanssa, joka myös on Suomesta tullut. He saivat ainakin viisi lasta;
radio engineer in Brodcasting co. Georg John Maki (s. 17.7.1906 Michigan, k. 14.8.1989 Kalifornia Santa Barbara),
Stenographer Eva M Maki Lossin (s. 10.2.1909 Michigan, k. 9.4.1995Michigan),
Edvard Jacob Maki (s. 6.4.1916 Michigan, k. 22.11.1999 Michigan),
Selma Maki (s. 1920 Michigan) ja sota-aikana sairaanhoitajana toimineen  Amelia Ruth Maki Lawrence (s. 7.8.1926 Michigan). Amelia oli sairaanhoitajana 1944-1947 välisenä aikana.


Väinö Victor meni naimisiin Susan H. Sirosen (s. 1899 New Jersey) kanssa. Väinö työskenteli väestölasekennan mukaan tittelillä "Tram worker". Hän kuoli Floridassa 1961.

Frank Henry oli tinaseppänä metallipajassa Michiganissa. Hän meni naimisiin Dorothy Shelerin kanssa, joka oli syntynyt Michiganissa 7.7.1897.  He saivat ainakin 6 lasta:
Doris Josephin Hartman (s. 4.6.1917 Michigan Kent Grand Rapids, k. 24.3.2002 Michigan Kent Grand Rapids) ja puolisonsa Earl Alexander Hartmanin kanssa heillä oli 7 lasta.
Donald Frank (s. 9.11.1919, k. 27.5.1987 Kalifornia Orange Anaheim) ja puolisonsa Angelinen kanssa heillä oli ainakin yksi tytär Jacqueline.
Leander Albert (s. 21.4.1922 Michigan, k. 3.7.1990 Michigan) ja vaimonsa Elvi Margareta Hermansonin kanssa heillä oli ainakin kaksi poikaa Terry Dean ja Edvard. Terry Dean kuoli pudotessaan 16-vuotiaana kerrostalon katolta impattuaan kavereidensa kanssa liimaa. Tapahtuman tarkkaa kulkua ei saatu selville, mutta järkytyshän se on ollut perheelle.
Glen W (s. 22.11.1923 Michigan, k. 4.4.2008 Michigan) ja puolisonsa Leatrice M Martin, joka oli syntynyt Kansasissa. Heillä oli ainakin 4 lasta. Glen oli toisessa maailmansodassa värvättynä, mutta ei ilmeisesti joutunut sotaan.
Richard (s. 6.9.1928 Michigan, k. 7.8.2001 Michigan) puolisosta tiedän että hänen tyttönimensä oli Ericsson ja heillä oli ainakin 4 lasta. Hänen isänsä John Ericksson oli tullut Vaasan läänistä ja äitinsä oli Lillian Pohjola.
ja nuorin lapsista oli Mary Alice s. noin 1935.

John W Sironen oli naimaton. Hänet oli värvätty sotilaaksi 5.3.1918 ja vapautettu 11.9.1919. Muuta tietoa en hänestä saanut irti.

Ellen A Muir meni naimisiin 12.2.1923 Michiganissa Robert l Muirin kanssa. Robert oli automekaanikko. Heillä oli vauvana kuollut poika ja tytär Mary (s. 1927).

Nuorin lapsista on Martha Katrina Sironen. Häne meni naimisiin Jack Edvin Nevinin (s. 19.2.1909 New York, k. 10.5.1980 Los Angeles) kanssa. Jack oli lehden toimittaja ja hänen isänsä John E Nevin oli lehden julkaisija. Minkä lehden? Sitä en vielä tiedä.
Martha asui 1930 väestölaskennan mukaan sisarensa Ellenin luona. 1940 ja 1945 hän oli Fresnossa, Kaliforniassa Jack Nevinin vaimona.

Martha oli ammatiltaan toimittaja ja kirjoitti kaksi kirjaa. Ensimmäinen kirja oli "A new Manual of the Furniture Arts and Crafts" vuodelta 1928 ja toinen "A History of American Furniture" vuonna 1936. Puusepän lasta kiinnosti puun käyttö huonekaluissa! 

1947 Martha saapui laivalla San Pedron satamaan Granville laivalla Hong Kongista, Kiinasta. Päättelimme että kyseessä on ollut toimittajan ammattiin liittyvä matka. Samalla laivalla matkusti Kiinasta myös kaksi amerikkalaista lähetysaarnaajaa Alzo ja Dorothy Fisher, norjalainen opiskelija Elin Gronning, englantilainen kauppias Cyril Thomson, kiinalainen kauppias To On Wong ja lähetysaarnaajien sihteeri(?) Ethel Montgomery.
Martha kuoli 21.11.1964 San Franciscossa 60-vuotiaana. Hänen leskensä avioitui seuraavana vuonna Lorna Slade Youngin kanssa.

Mielenkiintoisten amerikansukulaisten tietojen lisäksi sain nähtäväksi paljon valokuvia näistä sukulaisista! Lisäksi saimme yhteyden tämän sukuhaaran eläviin sukulaisiin Facebookin kautta. Silti vielä jäi paljon avoimia kysymyksiä, joten jossain välissä on pakko taas ostaa joksikin aikaa Ancestryn käyttöoikeus. Sitä ennen selvitän enemmän Jakob Jaakonpoika Sirosen esivanhempia, jotka vievät Lappajärven kautta Evijärvelle, jossa Jaakon molemmat vanhemmat ovat syntyneet.

Lähteet:
Ancestry.com
http://www.newspapers.com/

(poikkeuksellisesti molemmat ovat maksullisia)