sunnuntaina, huhtikuuta 08, 2018

Skytän Mamselli Johanna Sundelius

Skytän virkatalon papereiden joukossa on talon omistajatar Demoiselle Johanna Sundeliuksen papereita. Ja pitihän sitä ottaa selvää että minkälaisen taustan omaavasta naisesta tuli Skytän omistaja.

Johanna Sundelius syntyi Johan Jöransson Sundeliuksen ja vaimonsa Hedvig Helena (Lena) os. Wirzenius ainoana tyttärenä 9.5.1778 Järvisaaressa. Isä Johan oli Järvisaaren kirkkoherrana 1760-90 ja hän kuoli siellä 28.2.1791. Pitäjästä ei ole (=en ainakaan löytänyt) kirkollisia kirjoja.

Vaimo Lena (rippikirjassa tällä nimellä eli oli kutsumanimi) oli syntynyt Tyrväällä 5.4.1743 pitäjänapulaisen Anders Wirzeniuksen ensimmäisestä avioliitosta Ebba Hornborgin viidentenä lapsena. Samana vuonna perhe muutti Kiikkaan, jossa isästä tuli Kiikan kappalainen. Takaisin Tyrväälle vei perheen isän työ, sillä 1772 hänestä tuli Tyrvään kirkkoherra. Äiti Ebba kuoli 1747 ja haudattiin 21.9.1747 perheen kesällä syntyneen ja samaan aikaan äitinsä kanssa kuolleen pienen Christinan kanssa Kiikan kirkon kuorin alle. Anders Wirzenius meni vihille vielä kahdesti Katarina Elgin ja Kristina Forssin kanssa, joista molemmista vielä jäi leskeksi. Anders Wirzenius kuoli 1.1.1804 Tyrväällä.

Lenan  poluista ei Järvisaaren puuttuvien kirjoen vuoksi ole juuri sanottavaa ennenkuin he Johannan kanssa muutivat Kiikkaan. Muuttokirjaa en löytänyt, vaikka jonkinsortin muistikuva olisi että olisin sellaisen nähnyt. 1805 he ovat kuitenkin jo Kiikan Hoipolan Skytällä. Leskirouva Lena Sundelius hoiti mitä ilmeisemmin taloa ja taloutta kuolemaansa asti. Hänen kuolemansa on merkitty rippikirjaan 11.12.1832, mutta en löydä sitä kuolleiden luettelosta.

Asutuksen yleisluettelossa leskirouva Sundelin ja tytär Johanna  on merkitty "Innehaves av enkefru kyrkoherdenkan Sundelius" vuonna 1803.

Lenan jälkeen talon omistajaksi tuli tytär Johanna. Hänen ajaltaan löytyy kaksi sivua tilikirjaa:

Utgifter i Kontant år 1848
Augusti 7
mm. tynnyrillinen silakoita 5 ruplaa
tynnyrillinen ruista huutokaupasta 3. 80
pullollinen paloviinaa otettu 3 3/4 kapasta ohraa (olisikohan vaihdettu päikseen?)


Företekningen uppå gifne förskotter till besidande af förefallande utgifter:
Aug 7
åt Befallningsman Gallén 15 ruplaa
renkivouti Johanille 7 ruplaa
ja sitten onkin yhtäkkiä 28.3.1850 kirjattu renkivouti Johan Kontant 15 ruplaa.

Ei tästä mielestäni voi kyllä päätellä taloudenpidosta mitään. Mutta silti oli Johannalla velkaa tai sitten laina oli aikanaan talonostoa varten. Lainan antajana tai ainakin lainaa oli perimässä Johannan kuoleman jälkeen, sukulainen Lenan siskon Katarina Rosendahl os. Wirzenius, tytär Christina Ulrica Waldstedt os. Rosendahl yhdessä veljensä Anders Johan Rosendahlin kanssa. Olisikohan sisko lainannut rahat Lenalle ja Johannalle? Ja lapset sitten perivät tuon velkasumman. Summa oli 400 ruplaa eli aika iso summa.

Arkistosta löytyy Johanna Sundelinin testamentti. Hän on sen kirjoittanut 1.11.1838 ja sen ovat todistajat allekirjoittaneet.Testamentti on mielenkiintoinen. Johanna oli siis naimaton ja lapseton.

Johanna määräsi heti aluksi että 31 vuotta palveluksessaan ollut piika Caisa Henricsdotter saa hänen kuolmansa jälkeen talon Caisan kuolemaan asti. Caisa velvoitetaan hoitamaan Johannaa kuolemaan asti ja hoitamaan hautaus.

Caisa Henrikintytär oli syntynyt 8.4.1780 ja oli ilmeisesti Vähä-Käen tytär Tyrvään Kallialasta. Caisa on Vähä-Käen sivulla vuoteen 1807 asti ja ilmestyy Skytän sivulle 1808. Myös syntymäaika täsmää molemmissa. Joten päättelen (ilman muuttokirjoja) että sama tyttö on kyseessä. Valitettavasti emme voi lukea iloista tarinaa perinnön saavasta piiasta, sillä Caisa kuolee vesitautiin (wattensot) 23.9.1843. Caisa on kuollessan 63-vuotias.

"Efter nämde Caisa Henricsdotter död, bör sagde Skyttä hemmen med alla derunder lydande ägor och före moner tillfalla min cusins dotter Emma Wirzenius att af henne brukas och besittas, emot det hon deraf betalar i lösen sedan hon detsamma fått under sin fria förvaltning åt Kapellans dotter i Tyrwis Hillma Christina Limon Etthundrade Riksdaler Svenskt Banco, eller annan deremot svarande gångbart myntsort.
Om Hillma Christina Limon wore då afliden och efteer sig lemnat barn, så bör hennes barn erhålla öfvernämnde summa.
I händelse Emma Wirzenius skulle icke öfverlefva Caisa Henricsdotter, så bör Emma Wirzeniis nu lefvande syster erhålla sagde Skyttä hemman emot ofvannämnde lösen.
Men om så wore att den sistnämde ej heller skulle öfverlefva Caisa henricsdotter, så bör dess bröder eller Borgmästar Wirzenii söner erhålla bemälde Skyttä hemman å belösning emot ofvannämnde lösen.
"

Ja sitten seuraa mielenkiintoinen kohta:
"Det erinrar jag, att ofvannämnde Emma Wirzenius och dess syster samt Hillma Christina Limon eger sjelf efter egi behag förvalta och disponera förenämnde egendom, så att deras föräldrar, förmyndare eller män bör ej äga det minstaa rätt dertill; soma härmedeiso bekräftes.."

Ja testamentti allekirjoitettu 1.11.1838. Todistajina Skytän kaksi renkiä Thomas Gustafsson ja Johan Johansson.
"Enligheten med originalet bestyrka:
Carl Tallet (och)  P W Gallén.
"

Eli Johannan serkun tyttäriä olivat nämä Emma ja Hilma Christina. Ja omistus vain heillä eikä miehellä.  Mielenkiintoista.

Perukirjaa en löytänyt pienellä selauksella, enkä testamentin esittämistä talvikäräjillä, vaikka mukana kotelossa on kirjoitettu paperi talvikäräjiltä 2.4. 1849 Tyrväällä vahvistetusta testamentista.

Emma Wirzenius, joka siis on Hilma Christinan sisko, oli syntynyt 4.5.1825 Kiikassa ja kuoli 20.3.1891 Laitilassa naimattomana. Hän oli Karl Magnus Limonin ja hänen toisen vaimonsa Maria Christina Mollinin avioliitosta kolmas lapsi. Hänen pikkusiskonsa oli Theolinda Limon, sittemmmin Hahnsson.

Hilma Christina oli Karl Magnuksen ensimäisestä aviosta ainoa lapsi. Hänen äitinsä Hedvig Sofia os. Rosendahl (1791-1818) kuoli Hilman syntymän jälkeen lapsivuoteeseen. Hilma Christina vihittiin 18.12.1842 Kiikassa komissiomaanmittari Karl Gustaf Walleniuksen kanssa. He saivat viisi lasta. Hilma Christina kuoli leskenä Porissa 1.4.1902.

Ja kun näissä menee sekaisin niin tässä Johannan ja Hilma Christinan sukulaisuus. Eli serkun tytär.



No mitenkäs sitten kävikään Skytän talolle Johannan jälkeen?

Laskelma on päivätty 7.8.1849. Perukirjoituksen jälkeen ilmeisesti.
"Liqvia öfver tillgångarne i afledna Mamsell Johanna Sundelius
Debet
Vid auktionen den 18. och 19. maj 1849, inflot 432, 11.
och en auktionen den 6. Augusti 62, 66
oförsäld i boet gvarblefven egendom för ett värde af 9, 19.
Summa 503, 96 (ruplaa hopeassa)

Kredit
Afkortningen, preisfinal?? i auktionen protokollet, uppgår till 76, 88
Värdet för motstående oförsäld hemmans egendom 9 19
Kontant behållnin lefvererad till herr Häradhöfdingen Wegelius 417 88
Summa 503 96"

Huutokaupattiin siis talo ja irtain suurimmalta osin. Talon osti kihlakunnantuomari Gabriel Davidsson Wegelius, Hattulasta. Gabriel oli Johannan pikkuserkku. Wegelius-suvun paperit ovat tämän sukuhaaran papereita.

Joulukuussa 1849 ilmoittivat kirkkoherranleski Ulrika Christina Waldstedt ja veljensä Collegii Asessoren och Riddaren Herr A. J. Rosendahl 400 ruplaa hopeassa velasta, jonka he saivat 10.1.1850.
Minun laskuoppini mukaan taloon jäi rahaa 103 ruplaa ja rapiat.

Komiat on sinetit papereissa! Niissä ovat herrojen nimikirjaimet.

Talolle tuli vuokraaja eli lampuoti pitämään tilaa. Tilikirjoja oli arkistokotelossa muutamia ja ne ovat myös mielenkiintoisia!

1 kommentti:

  1. Anonyymi9:15 ip.

    I all the time emailed this web site post page to all my associates, as if
    like to read it then my contacts will too.

    VastaaPoista

Onpa kiva saada kommentteja! Saa kommentoida, antaa palautetta, ruusuja ja risuja.