Kallen päivä

Kallenpäivänä huomioin sukuni Kalleja. Yhteensä sukutauluista löytyy 239 Kallea, joista muut eivät ole suoraa sukua, mutta sukua kuitenkin. Nämä herrat ovat kuitenkin suoraa sukua lapsilleni.

Juhlapäivän kunniaksi Carl von Linné.
Alexander Roslin [Public domain],
lähde: Wikimedia Commons

Carl Wilhelminpoika Sirén (s. 6.12.1777 Pirkkala, k. 15.7.1826 Viljakkala) oli Sikojärven isännän Wilhelmin poika. Hän lähti Hämeenkyröön vaimonsa Eva Antintytär Benckin kanssa 1808. Siellä he asuivat Riihiojan torpassa torppareina, Viitaniemen ja Wallkilan torpassa lampuoteina. Wallkilassa Carl kuoli keuhkotautiin. Carl lienee saanut nimensä isänsä veljeltä kirkkoherralta, joka oli se kuuluisampi Sirénin veljeksistä.


Carl Erkinpoika Rantala (s. 1738, k. 3.11.1804 Pirkkala) oli Sikojärven Rantalan torppari. Hänen puolisonsa oli Lisa Heikintytär (s. 1738, k. 1820 Pirkkala). Tämän Kallen varhaiset vaiheet ovat minulle hieman haastavia sillä Pirkkalan rippikirjat ovat...hm... miten sen diplomaattisesti sanoisi... haastavia. Syntyneistä ei tuolta ajalta ole kirjoja (ainakaan SSHY:llä eikä arkistolaitoksella). Oletan Kallen löytyvän samalta sivulta rippikirjasta kuin edellisen Kallen isoisä (Pirkkala 1751-1757 Sorkkala Sikojärvi) vaan varmuutta ei minulla ole. Tämän Kallen tyttären tytär oli tuo edellisen Kallen vaimo Eva.

Karl Heikinpoika Hellén (s. 27.2.1838 Messukylä, 20.4.1881 Forssa) syntyi isänsä ollessa muonatorpparina Messukylän Haiharassa. (Hetkinen... mehän ollaan asuttu tuossa lähellä... no ympäri käydään yhteen tullaan..) Messukylästä Kalle meni Tampereelle 1850 Finlaysonin tehtaan työntekijäksi. 1855 hän muutti Forssaan ja meni siellä Forssan kehräämölle töihin. Kehräämössä hän oli töissä n. vuoteen 1876, jonka jälkeen mainitaan joutolaisena (försvarlösa). Puolisokseen hän löysi tammelalaisen Maria Henrika Träskin (s. 1.9.1836 Tammela Hykkilä).

Carl Mikonpoika Fossila (s. n. 1713 Teuva, k. 6.7.1793 Teuva Fossila) on vielä erittäin vähillä tiedoilla. Hänen vaimonsa oli Maria Pehrintytär Berttula (s. n. 1719 Teuva, k. 3.12.1790 Teuva Fossila). Heillä oli  yhteisiä lapsia huimat 15. Tässä kohdassa huomautan heti että sukunimi on sama kuin talonnimi, ei niinkään välttämättä sukunimi. Enpä sano tästä Kallesta enempää. Tutkittavaa riittää.

Carl Påhlsson Carlsgård ( s. n. 1656 Ikaalinen Kankaanpää, k. 12.1.1746 Ikaalinen Kankaanpää Venesjärvi) on monen kankaanpääläisen esi-isä. Talokin on saanut nimensä tämän Kallen mukaan, joka kylläkin näkyy muodossa Kaarlentalo. Kalle oli renkinä Oukarilla ja lopulta isäntänä omassa talossa noin 1700. Alueen tuntee ja tietää parhaiten Raimo E. Harju, sekä Matti Palokangas.

Carl Fredric Antinpoika Borg on jo tuttu. Hänellä oli myös poika nimeltä Kalle, jolla oli poika nimeltä Kalle Evert.

Ja pahnanpohjimmaisena mutta rakkaimpana kaikista meidän oma Kalle! Hyvää nimipäivää!

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Karl Fredrik Bergroth

Hieman villiintyneen hernepensaan katveesta löytyy Kanttori Karl Fredrik Bergrothin hautakivi. Bergroth oli syntynyt Loimaalla, jossa hänen isänsä oli apupappina. Sieltä hän lähti Tampereelle kouluun, joka hänen piti keskeyttää. Hän kokeili kauppa-alaa, mutta "se ei oikein sopinut hänen luonteelleen".  Seuraavaksi hän kokeili maanmittarin oppilaana, mutta heikonäköisyyden ja heikon terveyden vuoksi hän luopui siitä ja meni lukkarikouluun Turkuun. Siellä hän myös suoritti "välskärin ja rokonistuskurssin Turun sairaalassa". 1834 hän muutti Pirkkalaan eli Ylöjärvelle, josta 1840 hän muutti Tampereelle lukkariksi.

31.3.1843 Karl Fredrik ja Karolina Juhantytär Hietaranta (s. 18.12.1825 Ruovesi) vihittiin Tampereella. Heidän ensimmäinen lapsensa Carl Fredrik syntyi 1.7.1844 Tampereella. Toinen poika Constantin Fritiolf näki päivänvalon myös Tampereella 20.7.1846. Tampereelta perhe muutti Tyrväälle 11.5.1848, josta isä oli saanut lukkarinviran.
Perhe asettui Ruoksamon kylään, Puukin talon maille. Perheen esikoinen menehtyi 1.7. ja pari viikkoa myöhemmin syntynyt poika sai nimekseen Carl Fridolf. Perheen seuraava poika Casper Fredrik syntyi 25.5.1850. Suureksi suruksi Karolina kuoli 12.9.1850 ja pieni Carl Fridolf 27.10.1850.

Karl Fredrik meni toisen kerran naimisiin 17.6.1851 Stormin Varren tyttären Karolina Fredrika Juhantyttären kanssa. He saivat ensimmäisen yhteisen lapsen Carl Ferdinandin 13.5.1852 ja tytär Carolina Fredrika syntyi 31.8.1853 ja kuoli jo 12.3.1856. Näihin aikoihin perhe asettui Kallialan kylän Stenrothin torppaan, joka oli Juuselan mailla. Siellä syntyivät seuraavat lapset Carolina Wilhelmina 20.1.1858, Claes Fridolf 7.1.1860, kaksoset Constantia Fredrika ja Christina Franciska 21.8.1861 (kuolivat 8 ja 9.9.1861), Constantia Vendla 30.12.1863, Casimir Frans 12.4.1866, Knut Fabian 25.11.1868, Konrad Filemon 26.1.1870, sekä Konon Florentin 29.7.1871. Lasten etunimissä näyttää olevan tietty trendi.

Perhe muutti Kallialasta Marttilan kylään noin 1865 vuoden tietämillä. Vaimo Karolina Fredrika kuoli 28.12.1877, jolloin Karl Fredrik on mainittuna kanttoriksi. Karl Fredrik eli leskenä lopun elämäänsä.

Karl Fredrikin muistokirjoituksessa (Tyrvään Sanomat 10.2.1905) kerrotaan hänestä seuraavaa:

"W. 1840 tuli wainaja w. t. lukkariksi Tampereelle ja 1848 lukkariksi Tyrwäälle, jossa wirassa hän oli kuolemaansa asti eli lähes 57 wuotta, wiime aikoina kuitenkin apulaisten toimittaessa wirkaa. Wainaja hoiti nuorempana pitemmän ajan rokottajan wirkaa. Monet on myöskin ne luunkatkeamat, nyrjähtymiset, sekä werihaawat ja loukkaantumiset, joista wainaja on apuansa antanut. Hän piti myös säännöllisesti lukkarin koulua huonolukuisten ja wanhain rippikoululasten kanssa sekä oli hywänä apuna sellaisissa toimissa, joissa kirjoitustaita tarwittiin. Kirkkoneuwostoon kuului wainaja pitkän ajan. Wirassaan oli hän hyvin säännöllinen, seurassa hilpeä ja leikillinen, toisten suruun osaa ottawainen, sekä saawutti seurakuntalaisten ja esimiestensä suosion."

Karl Fredrik oli jo hyvissä ajoin ennen kuolemaansa esittänyt pyynnön kirkonkokoukselle "saada kuolemansa jälkeen tulla haudatuksi seurakunnan wanhaan hautausmaahan."














Kirkonkokous oli anomuksen hylännyt mutta Senaatti teki päätöksen ja antoi luvan.
(Tyrvään Sanomat 15.7.1902)

Kuolinilmoitus oli Tyrvään Sanomissa 1.2.1905:

"Täten katkeralla sydämen surulla ilmoitamme että Jumala kaikkiwiisaudessaan on wihdoinkin hywäksi nähnyt pois kutsua tästä katoawaisesta elämästä wanhan, rakastetun isämme, tämän Tyrwään seurakunnan lukkarin
Carl Fredrik
Bergroth'in
joka pitkällisen ja hiwuttawan taudin jälkeen hiljaa ja rauhallisesti nukkui wiimeiseen uneensa wiime Tammikuun 27 päiwänä kello 5 ja 45 minuuttia j. p. p. Katkeraksi suruksi ja kaipaukseksi 5:lle pojalleen ja 1:lle tyttärelleen; 4:lle miniälleen ja 1:lle wäwylleen, sekä lastensa lapsille, ja lukuisille muille sukulaisilleen ja tuttawilleen.
Lapset.
Suom. Wirsikirj. 498."






Hautakiven tekstit:
   Kanttori
Karl Fredrik Bergroth
13.7.1817 - 27.1.1905
   Puoliso
Karolina Fredrika
18.10.1831 - 28.12.1877
   Lapset
Karolina Fredrika
Konstantia Fredrika
Kristina Fransiska
Konstantia Vendla
Konrad Filemon
Konon  Florentin



Lähteet:
Valokuva 9.9.2013
Tyrvään Sanomat
Tampereen ja Tyrvään seurakunnan kirkonkirjat

Hänen lastensa jälkipolvia löytyy netistä. Karl Fredrikin vanhemmista löytyy myös tietoa.
Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Fredrik Bergroth. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=12113>. Luettu 26.1.2014.

Heikinpäivä

Hautajaisten ja siihen liittyvien asioiden vuoksi meinasi ihan mennä Heikinpäivä ohitse. Suvuistamme löytyy yhteensä 50 suoraa sukua olevia Heikkejä, joista vanhin on syntynyt ilmeisesti 1300-luvun lopulla. Siksi ilmeisesti, että tämä Heikki oli naimisissa Birgitta Klasdr Djäkn kanssa ja he olivat Harvialan kartanon isäntiä. Tämä tieto on peräisin toiselta sukututkijalta ja tietoja löytyy mm täältä.

Ja vanha kansa sanoo heikinpäivästä seuraavaa:

Heikki on talven napa. (Pieksämäki)

Heikki talven selän katkaisee. (Teisko)

Hentrikki on talven selkä, puolivälissä talvi. (Suomussalmi)

Heikinpäivänä karhu kylkensä kääntää ja kysyy:"Joko on yö puolessa, nälkä suolessa?" (Kesälahti)

Heikkinä kahtia karjan ruoka, kolmia miehen muona. (Kangasniemi)

Heikki heinät jakaa, paavali puut tasaa. (Korpilompolo)

Kun on suoja henrikkinä, niin on pakkanen paavalina. (Kankaanpää)

Jos heikinpäivänä on pakkanen, on tuleva kesä poutainen. (Saarijärvi)

Ja nimipäiväsankarin kuvaksi komia mies Tanskasta, Henrik Ibsen Wikimediasta.

(Sanalaskut kirjasta Vanhat merkkipäivät, toim. Jouko Hautala.)

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Suvanto

Tyrvään hautausmaalle kun mennään kaupunginpuoleisesta portista on heti sen lähellä kolme vaatimatonta kiveä, joissa on kuitenkin Tyrvään sivistykselle merkityksellisiä henkilöitä.
Kirjakauppias Helka Suvanto (s. 30.3.1916, k. 18.7.1982) herätti lämpimiä muistoja kirjakaupasta, jossa tuli aikanaan paljon käytyä. Nyt siellä tulee poikettua aina kun vain kaupungissa käy. Ajattelin ensin että en kirjoita näistä 1900-luvun puolella syntyneistä, mutta on pari henkilöä joiden kohdalla poikkeus vahvistaa säännön.

Helkan puoliso Osmo Suvanto oli syntynyt 13.11.1907 Vammalan kauppalassa konstaapeli Hugo Suvannon (Hugo Filemon Fingeroos, myöhemmin Suvanto, s. 3.3.1874 Tyrvää, k. 11.9.1940 Tyrvää)  ja vaimonsa Idan (Ida Josefina Sågbom s. 6.11.1873 Pernaja, k. 15.2.1934 Tyrvää)  lapsena. Rippikirjoja ei vielä Osmon ajalta ole, joten viitataan sitten muihin mahdollisiin lähteisiin. Tyrvään Sanomista jotain ehkä löytyisi, mutta niitäkin on digitoituna vain 1910 asti. Joten tyydytään sitten näihin niukkiin tietoihin mitä löytyy.


Tyrvään, Kiikan ja Kiikoisten kuntain palovakuutus-yhdistyksen asiamies, konstaapeli, kauppalan hallituksen järjestysoikeuden jäsen  Hugo Suvanto osti Tyrvään kirjakaupan vuoden 1909 alusta.

"Arvoisalle Yleisölle saanen täten ilmoittaa, että olen
myynyt omistamani Tyrvään Kirjakaupan
hra Hugo Suvannolle.
Kunnioituksella A. L. Vehmas

Viitaten ylläolevaan ilmoitukseen pyydän sekä arvok-
kaalla kirjallisuudella, että rehellisellä kohtelulla sul-
keurua arvoisan yleisön suosioon.
Tyrvää, Tammikuun 2 päivä 1909
Hugo Suvanto."

Tyrvään Kirjakaupan historiikissa on kerrottu Hugo Suvannon ajasta. Täältä selviää myös että kirjakauppa on ensin toiminut Komeron talossa. Kauppa muutti 1910 ihan kirkon vieressä olevaan taloon, jossa oli aiemmin ollut Teeren sekatavarakauppa, sittemmin sen omisti Edla Sofia Toivonen. Suvanto osti talon 1913, jolloin siihen rakennettiin lisäosa. Talossa toimi myös Väinö Hyrkin liike 1913-1918.

Kirjakaupan sivuilla on kerrottu myös Osmo Suvannon ajasta, kuten myös Helka Suvannon ajasta. Enpä tuohon osaa mitään lisätä. Muuta kuin että kirjakellari, joka oli mukulana melkoinen aarreaitta.


Haudalla ovat seuraavat muistomerkit
Elli Elisabeth Uola 19.5.1892 - 18.11.1967
Kirjakauppias Helka Suvanto 30.3.1916 - 18.7.1982
Kirjakauppias Osmo Suvanto 13.11.1907 - 27.3.1957

 

Hugo ja Ida on haudattu myös samalle hautausmaalle, mutta eri hautaan: 

Hugo  3.3.1874 - 11.9.1940

Aili 19.10.1917 - 2.7.1934

Ida 6.11.1873 - 15.2.1934

Aino Hyrkki 1.1.1904 - (loput kukkien takana piilossa)

Hilkka (loput kukkien takana piilossa)

Jonne Eemeli Saarenpää 11.12.1910 - 2.6.1997

 Kuvattu 9.9.2013.

Tyrvään hautausmaan julkkikset - Antti Sipi

Kunnallisasetus tuli voimaan 1865 ja siinä määriteltiin kuntien tehtävät ja velvollisuudet. Asetuksessa määrättiin mm. että kunnalla oli oltava esimies, joka vastannee nykyistä kaupunginjohtajaa.  Ja viimein kun Tyrväällä -aikansa asiasta kiukuteltuaan- kunallisasetus pantiin käytäntöön 1.1.1869. Ensimmäiseksi kuntakokouksen esimieheksi valittiin talollinen, kirkkoväärti Antti Johan Sipi.
Antti Johan syntyi Tyrvään Marttilan Marttilan talon nuorempana poikana 17.8.1817.  Hänen isänsä Antti Antinpoika Marttila (s. 5.4.1778, k. 23.12.1831) oli vanhaa Tyrvääläistä sukua. Hänen äitinsä Kaisa Heikintytär Koivu (s. 29.12.1781, k. 11.2.1864) oli myös vanhaa Tyrvääläistä sukua. Yhteisiä esi-vanhempia heillä oli Lousajan Ryypältä.

Antti Johan meni naimisiin Kallialan Sipin talon tyttären Kaisa Tuomaantyttären (s. 17.11.1819) kanssa 26.10.1845 ja hänestä tuli talon isäntä. Kaisan kanssa he saivat viisi lasta, joista Aksel Anshelm (s. 21.4.1854, k. 18.11.1903) oli Vähä-Käen isäntänä ja tytär Hilma Karolina (s. 25.5.1851, k. 9.8.1886) meni Vihattulan Äijälään emännäksi. Emäntä Kaisa Tuomaantytär kuoli synnytykseen 29.11.1856.

Antti Johan meni toisen kerran naimisiin Maria Albertina Juhantytär Lyörin (s. 8.9.1838, k. 27.1.1919) kanssa 29.6.1860. He saivat yhteensä kahdeksan lasta. Lapsista Frans Mikaelista (s. 26.9.1870) tuli Sipin isäntä Antin jälkeen.

Kuva Sastamalan historia 3, s. 17.
Kuvassa Antti Sipi ja vaimo Maija Albertina Lyöri.

Antti Johan sai Suomen Talousseuran myöntämän pronssimitalin, joka näkyy myös kuvassa. Hän kuului Satakunnan maanviljelysseuraan joka oli perustettu 1861, kuten myös monet muut isojen talojen isännät paikkakunnalta. Antti vastusti uusien panimoiden perustamista ja oli raittiusaatteen mies. Ennen elinkeinolain vapautumista 1879 onnistui kuntakokous torppaamaan panimoiden perustamisen kunnan alueelle. Tässä yhteydessä on Sastamalan historiaankin tallennettu Antin tokaisu:"sen lainen tehras on Kunnan Sivistykselle ja yhteiselle Kansale Wahinkoksi sillä se on Nähtty misä vaan viinatehlaita on siinä on ain Kansa Rakures ja suuri julkinen pahuus". Antti Johanin käyttämä kieli oli vahvasti Tyrvään murteella marinoitua ja kuulemma käsiala oli vallan kamala, josta en kuitenkaan ole löytänyt näytettä. Hän oli kuitenkin jämpti kunnan mies.

Monissa papereissa on kuitenkin vain Antin puumerkki.

Antti Sipin kuolinilmoitus julkaistiin useammassa lehdessä. Tässä Aura-lehdessä 23.2.1890 ja Uusi Suometar 25.2.1890:  

Täten ilmoitan
että
herra kaikkiviisaassa neuvossaan on tahtonut
poiskutsua rakkaan mieheni
Kirkkowäärti
Anders Sipi'n
äkillisen sydämen halwauksen kautta Tyrwään
Kallialassa, helmik. 18 p. 1890 kello 7 j.pp.; elettyään täällä murheen laaksossa 72 w., 6 kk. ja 1 pv. Häntä surren kaipaawat minun kanssani 5 poikaa, 2 tytärtä, 1 wäwy, 5 lapsen lasta ynnä lukuisat muut sukulaiset ja ystäwät.
Albertina Sipi.
U. Wk. 510; ww. 1, 4 ja 5.

Tyrvään hautausmaalle tähän hautaan on haudattu
Kirkkoväärti
Anders Joh. Sipi
17.8.1817 - 18.2.1890
Puolisonsa
Maria Albetiina
8.9.1838 - 27.1.1919

Lisätietoja
Kunnallisasetuksen mukaisten verojen määräytyimisestä kirjoitin aikanaan vähän juttua.
Kansallisarkiston Portissa löytyy tietoa kuntakokouksista.
"Joku" oli kirjoittanut Aamulehteen ja valittanut kunakokouksesta 27.9.1887 ja Antti Sipi oli siihen lähettänyt vastineensa.
Minkälainen Kalliala on nykyään? Suunnitelma Kallialan seudusta tehtiin 2003 (pdf).

Lähteitä:
Tyrvään seurakunnan asiakirjat
Kansalliskirjaston digitaaliset kokoelmat
Piilonen Juhani, Sastamalan Historia 2 ja 3

Hiivanuuttina Suuret Juhlailtamat

Tyrvään Sanomat 5.1.1909

Tyrvään Suomalaisen Seuran toimesta pidetään
Suuret Juhlailtamat
Tyrvään Palokunnantalolla Hiivanuutina Tammikuun 7 p:nä, alkaen täsmälleen klo 4 iltapäivällä.
------------------- Ohjelma:----------------------------------
Alkusoittoa
Avajaispuhe (Edustaja Taave Junnila)
Soittoa
Lausuntoa (Rouva Naimi Kahilainen Helsingistä)
Juhlaesitelmä (Edustaja Väinö Kivilinna Helsingistä).
Laulua.
Kasku (Maisteri Väinö Kahilainen Helsingistä).
Juhlapuhe (Edustaja Juhani Arajärvi Tampereelta)
Soittoa.
Runonlausuntoa Rouva Naimi Kahilainen.)
Näytelmä "Suuntalan häät"
Tanssia

Pääsylippuja saatavana juhlapäivänä ovelta klo ½4 alkaen ja sitä ennen juhlatoimikuntalaisilta. Hinnat numeroiduille sijoille 1:50, numeroimattomille 1:- ja seisomapaikoille 75 p. Kaikki tervetulleita!
--------------------------------

http://www.sastamala.fi/sastamala/sivu.tmpl?sivu_id=4209

Lisätietoja Seukusta. Seukku on Vanhojen postikorttien luettelossa myös mainittu.

Joulunajan tavoista kirjoitti Taivaannaula
Tässä lainaus sivulta koskien Nuuttia:

"Nuutinpäivänä, Hiiva-Nuuttina, loppuivat kolme viikkoa kestäneet jouluiset uhrijuhlat, joiden aikana oli hankittu menestystä sekä uhreilla lepytelty haltijoita ja jumalia. Hiiva-Nuutti on saanut nimensä siitä, että Nuutinpäivänä kylillä ajettiin suurella porukalla kokoamassa hiivatynnyrin tappeja. Jos talosta ei annettu tappeja, kannettiin sisälle ilkikurisesti kanto. Nuutinpäivänä taloissa kierteli myös nuuttipukkeja. Poikajoukko pukeutui tavallisesti oljista tehtyyn asuun ja kierteli talosta taloon kyselemässä: ”Onko hiivoja jälellä?”. Elleivät he saaneet mitään syödäkseen ja juodakseen, Hiiva-Nuutit veivät tynnyreistä kaikki tapit mennessään.

Nuuttina joulunaika päätettiin paikoin varsin riehakkaissa tunnelmissa, ehkä kaoottisena vastapainona juhla-ajan alkujakson hiljaisuudelle ja rauhallisuudelle. Huittisissa miesjoukko veti reessä ympäri kylää kummallisesti puettua miestä, jolla oli päällään nurinpäin käännetty turkki, päässä tuohihattu sekä naamari, jossa oli suuri ”komonenä” ja huuliparta. Nuuttipukin puhemies kävi kyselemässä, josko tämä ”parooni” päästetään sisälle. Sitten puhemies piti puhetta ja kaatoi viinaa paroonin suuhun. Seurue kokosi mukaansa viinaa ja olutta, minkä he sitten joivat loppuun jossakin saunassa. Toisinaan tällä ”joulupukilla” oli parta ja sarvet. Pukin selässä ratsasti toinen miekkonen turkki väärinpäin käännettynä; hänen tehtävänään oli kaataa viinaa pukin suuhun. Seurue kulki talosta taloon siihen asti kunnes kaikki juopuivat. Silloin laulettiin:

Nyt on Knuutin knuppi, Joulun loppu,
Hiiva hattuun, tappi taskuun."

Tyrvään hautausmaan julkkikset - P W Gallén

Tyrvään kirkko sijaitsee Vammaskosken rannalla kauniilla niemekkeellä. Kirkko ja hautausmaa valmistuivat ja otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtina 1855. Kirkon rakentamisen yhteydessä useasti puheenjohtajana kokouksissa, oli yhtenä aktiivisena puuhamiehenä ja valvojana kunnan nimismies Peter Wilhelm Gallén. Hän oli muutenkin aktiivinen kunnan asioissa, joten hänet oli ihan pakko ottaa ensimmäiseksi julkkikseksi.

Lähde: Wikipedia: Skannattu kirjasta Onni Okkonen: A. Gallen-Kallela – Elämä ja taide,
2. painos 1961 (1. painos 1949), WSOY 1961

Peter Wilhelm oli syntynyt Lemussa 19.11.1817 Kallelan talossa. Hänen veljensä Philemon muutti perheensä ja Peter Wilhelmin kanssa 31.3.1834 kruunun nimismieheksi Kiikkaan. Kiikasta  muuttivat Philemon vaimonsa ja tyttärensä kanssa ja Peter Wilhelm Tyrväälle 16.8.1834 ostamaansa Svännin taloon. Philemon kuoli 6.6.1840, jonka jälkeen Peter Wilhelmistä tuli kruunun nimismies. Peter Wilhelm meni ensimmäiseen avioon veljensä vaimon tyttären Sophia Antoinetten kanssa Tyrväällä 27.6.1841. Kirkon rakentamisen aikaan 1848-1855 pidettiin paljon kokouksia joissa katsottiin tilanne ja päätettiin tekijöistä jne. 15.11.1852 pidettiin kokous, jossa päätettiin mm. muurausmestarista. Gallén oli kokouksen puheenjohtajana. Pöytäkirjan lopussa on hänen allekirjoituksensa. En nyt mene enempää tuohon kirkon rakentamiseen. Sophian kuoltua ja Peter Wilhelmin avioiduttua Anna Mathildan kanssa Tyrväällä 3.9.1858, perhe muutti Poriin 1862, sillä Peter Wilhelm oli nimitetty Suomen Pankin Porin konttorin kassanhoitajaksi Poriin. Otettuaan eron virasta, perhe muutti takaisin Tyrväälle 1868. Peter Wilhelm toimi lakimiehenä loppuelämänsä.

Gallén osti Nuupalan Jaatsin tilan, jonne hän rakennutti uuden päärakennuksen 1867-68, nälkävuosien aikana, näin myös työllistäen ihmisiä. Hän oli mukana mm. perustamassa Tyrvään kunnan kirjastoa, joka toimi Jaatsilla vuoteen 1958 asti. Hän oli myös aktiivisena mukana perustamassa Hopun kansakoulua. Eli hän toimi myös tyrvääläisten sivistyksen edistäjänä. Hän oli myös mukana perustamassa Tyrvään Säästöpankkia 1876. Gallén oli käräjämatkalla Loimijoella kun hän kuoli äkillisesti 29.10.1879.

Länsi-Suomi nro 45 08.11.1879 (Kansalliskirjasto)

Satakunta nro 52 27.12.1879 (Kansalliskirjasto)

Perhehautaan on haudattu seuraavat henkilöt (kiven takana on laatta, jossa on allamainitut tiedot):

Kassören vid Finlands Bank i Björneborg
Peter Wilhelm Gallén 19.11.1817 - 29.10.1879
Hustru Sofia Antoinette 23.10.1823 - 1.7.1855
Son Paul Josef 14.5.1851 - 7.1.1857
Son Bror Paul 4.6.1859 - 14.6.1859
Svärmor Maria Johansdotter 18.2.1799 - 7.9.1867
Dotter Anna Sylvia 6.9.1873 - 1.3.1881
Dotter Anna Sofia 12.11.1847 - 8.4.1884
Dotter Viola Mathilda 6.9.1873 - 1.11.1908
Hustru Anna Mathilda 3.9.1832 - 24.10.1922

Hauta valokuvattu 9.9.2013

Lisätietoja
Maria Johansdotter oikea syntymäaika on 18.4.1796. Hänen vanhempansa olivat Liedon Loukinaisen Vähäheikkilän isäntäpari  Johan Mattsson ja Lisa Jacobsdotter. Marian tytär Sophia Antoinetta syntyi äitinsä kotitalossa.

Marttilan kylän apteekkari Konrad Ferdinand Wahlroos (s. 29.11.1841 Pori) oli naimisissa PW:n tyttären Anna Sofian kanssa. Heillä oli viisi yhteistä lasta. Leskeksi jäätyään hän meni vihille Fanny Annette Schanten kanssa 1885 ja he muuttivat Lavialle 1888.

PW:n poika, tehtailija Hugo Walter Gallén (s. 18.7.1867 Pori, k. 11.12.1944 Helsinki) oli myös merkittävä henkilö Tyrväällä. Hän omisti sahan Jaatsin alueella ja hänen työläisiään oli paljon Raivion alueella. Hänen puolisonsa oli Edith Ingeborg Rydman (23.8.1872 Sipoo, k. 9.7.1948 Helsinki), jonka suku omisti Ruotsilan kartanon. Hänestä olisi myös juttua vaikka kuinka.

Poika, Taiteilija Aksel Valdemar Gallén asui vaimonsa Mary Helena Slöörin ja tyttärensä Impi Marjatan kanssa 1891-94 Tyrväällä. Heidät on merkitty Raivion alustaan.

Ninaina, sano tyrvääläine. (Juttua Akselista)
Heli Innalan blogissa kuvia Jaatsilta
Sastamalan kaupungin  kulttuuritalo Jaatsi (pdf)

Reitala, Aimo: Akseli Gallen-Kallela. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997- (29.12.2013)


Lähteet
Kiikan, Tyrvään, Porin, Liedon ja Lemun seurakuntien rippikirjat
Sastamalan historia, paikallishistoriaa käsittelevät kirjat, sillä useissa on mainintoja Peter Wilhelm Gallénista.